Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Vastauksia kysymyksiin

Vaalimme avoimuutta ja selkeyttä

Olemme yli 340 miljoonan ihmisen palveluksessa. Tehtävänämme on pitää hinnat vakaina ja auttaa takaamaan, että pankit pysyvät toimintakykyisinä.

Haluatko tietää, mitä päätöksiä teemme ja miten ne vaikuttavat arkeesi? Tutustu alla olevaan tietoon ja kysy lisää! Vuonna 2020 vastasimme yli 16 000 kysymykseen eri puolilta maailmaa.

Euroopan keskuspankki

Mikä on EKP?

Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki ja säätelee kierrossa olevan rahan määrää euroalueella. Päätavoitteemme on hintavakaus, jota pidämme yllä lähinnä asettamalla korot sopivalle tasolle.

Oheistietoa: Mikä on keskuspankki? EKP:n ja eurojärjestelmän esittelyvideo

Vastaamme myös pankkien valvonnasta yhteisessä valvontamekanismissa.

Avoimuus, riippumattomuus ja tilivelvollisuus ovat toimintamme perusperiaatteita.

Oheistietoa: Miksi EKP on riippumaton?
Myöntääkö EKP lainoja? Voinko avata pankkitilin EKP:ssä?

EKP ei myönnä lainoja eikä tarjoa muitakaan liikepankkipalveluita yksityishenkilöille tai yrityksille. EKP ei ota yhteyttä yksityishenkilöihin, eikä sillä ole esimerkiksi verkkopankkipalvelua.

EKP ei myöskään

  • ole mukana rahansiirroissa
  • peri maksuja maasta toiseen välitettävistä tilisiirroista
  • ota vastaan talletuksia kolmansilta tahoilta
  • jäädytä varoja tai anna todistuksia jäädytettyjen varojen vapauttamiseksi.
Mitä kieltä EKP:ssä puhutaan?

Voit lähettää meille viestejä millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Valitsemme kansalaisviestinnän kielen kohdeyleisön ja tilanteen mukaan.

EKP:n säädökset julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Työkielenä EKP:ssä on englanti.

Kuka omistaa Euroopan keskuspankin?

EKP:n omistavat EU-maiden kansalliset keskuspankit. Kunkin kansallisen keskuspankin osuus EKP:n pääomasta vastaa kyseisen maan osuutta koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. Nämä kaksi tekijää otetaan huomioon samassa suhteessa. Euron käyttöön ottaneet maat maksavat muita EU-maita suuremman osan pääomasta. Näistä tekijöistä muodostuu EKP:n pääoman jakoperuste, jonka avulla kunkin maan maksuosuus lasketaan.

Oheistietoa: Kuka omistaa Euroopan keskuspankin?
Tuottaako EKP voittoa? Voiko sen toiminta olla tappiollista?

EKP:llä on tuloslaskelma aivan kuten muillakin pankeilla. EKP:n kunkin vuoden voitto ja/tai tappio jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön mukaan enintään 20 prosenttia voitosta voidaan pitää yleisrahastossa, ja loput voitosta jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteutettuna niiden maksamiin osuuksiin. EKP:n mahdolliset tappiot voidaan kattaa yleisrahastosta, kyseisen vuoden tuotoista tai kullekin kansalliselle keskuspankille kohdennetuista rahamääristä.

Oheistietoa: Tuottaako EKP voittoa?

Rahapolitiikka

Mitä on EKP:n rahapolitiikka?

Rahapolitiikalla tarkoitetaan kaikkia päätöksiä, joilla EKP vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen taloudessa ensisijaisen tavoitteensa eli hintavakauden saavuttamiseksi. Tärkeimpänä rahapolitiikan välineenä ovat EKP:n ohjauskorot. Ne vaikuttavat korkoihin koko taloudessa ja varsinkin korkoihin, joilla liikepankit lainaavat rahaa yksityishenkilöille ja yrityksille. EKP:llä on myös muita välineitä, joilla hintavakaustavoite pyritään saavuttamaan.

Rahapoliittiset päätökset
Miksi hintavakaus on niin tärkeää?

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 mukaan hintavakaus on EKP:n ensisijainen tavoite. EKP:n neuvosto katsoo, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on 2 prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). Kun hinnat pysyvät vakaina, yksityishenkilöiden on helpompi suunnitella rahankäyttöään ja yritykset lisäävät investointejaan. Myös luottamus yhteiseen rahaan säilyy, kun tietyllä euromäärällä voi hankkia aina saman määrän tavaroita ja palveluja.

Oheistietoa: Miksi vakaa hintataso on hyvä asia?
Miksi korot ovat matalat?

Kun inflaation odotetaan olevan kahden prosentin tavoitetta hitaampaa keskipitkällä aikavälillä, EKP yrittää piristää taloutta ohjauskorkojen ja muiden keinojen avulla. Alempien korkojen ansiosta pankit voivat tarjota edullisempia lainoja, mikä puolestaan lisää investointeja ja kulutusta taloudessa. Matalat korot myös kasvattavat eläkkeiden, asuntojen ja muun varallisuuden arvoa, mikä sekin lisää kulutusta. Elinkeinotoiminta vilkastuu ja talouskasvu vahvistuu, ja se nopeuttaa inflaatiota.

Oheistietoa: Miksi korot ovat matalat?
Miksi keskuspankit ostavat arvopapereita? Ja miten ostot toimivat?

Arvopaperiostoilla keskuspankki yrittää alentaa pitkiä korkoja ostamalla valtioiden tai yritysten joukkolainoja ja muita omaisuuseriä. Ostot ovat hyväksi taloudelle, sillä niiden ansiosta kulutus ja investoinnit lisääntyvät, mikä kasvattaa hintapaineita ja auttaa palauttamaan inflaation kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Arvopaperiostot ovat rahapoliittinen toimenpide, jota käytetään varsinkin silloin, kun ohjauskorot ovat hyvin matalalla.

Oheistietoa: Miten arvopaperiostot toimivat?
Mikä on EKP:n uusi rahapolitiikan strategia?

EKP:n uusi rahapolitiikan strategia julkistettiin 8.7.2021. Rahapolitiikan strategiaa arvioitiin viimeksi vuonna 2003, minkä jälkeen euroalueen taloudessa ja maailmantaloudessa on tapahtunut syvällekäyviä muutoksia. Työn tuottavuuden heikkeneminen, väestörakenteen muutos ja finanssikriisin jälkiseuraukset ovat kaventaneet EKP:n mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa pelkillä ohjauskorkojen muutoksilla. Globalisaatio, digitalisaatio, ympäristön kestävyyttä uhkaavat tekijät ja muutokset rahoitusjärjestelmässä asettavat nekin haasteita rahapolitiikan harjoittamiselle.

EKP:n mandaatti määritellään EU:n perussopimuksissa, mutta rahapolitiikan strategian se laatii itsenäisesti. Strategiassa määritellään, miten hintavakaustavoite saavutetaan euroalueella ja mitä rahapolitiikan välineitä siihen on käytettävissä. Uuden strategian mukaan EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoite on symmetrinen, eli tavoitetta hitaampaa ja sitä nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.

Lisätietoa strategian uudelleenarvioinnista
Jäikö rahapolitiikan välineistä, toimista tai päätöksistä kysyttävää?

Lisätietoa rahapolitiikasta

Haluatko tutustua tarkemmin strategian uudelleenarvioinnin pääkohtiin?

Kysymyksiä ja vastauksia strategian uudelleenarvioinnista

Pankkivalvonta

Mitä on pankkivalvonta?

EU:n yhteisen pankkivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan pankkijärjestelmä on luotettava ja vakavarainen. Tarkoituksena on myös edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vakautta ja valvoa pankkeja yhdenmukaisesti.

Yhteinen pankkivalvonta
Mikä on YVM?

Yhteinen valvontamekanismi (YVM) tarkoittaa EU:n pankkivalvontajärjestelmää. EKP ja pankkivalvontaan osallistuvien maiden kansalliset keskuspankit valvovat pankkeja yhteistyössä.

Yhteinen pankkivalvontamekanismi tutuksi kolmessa minuutissa
Vastaako EKP:n pankkivalvonta kuluttajansuojaan ja rahanpesuun liittyvistä kysymyksistä?

Ei. Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta eivät sisälly EKP:n pankkivalvontatehtäviin vaan niistä vastaavat kansalliset viranomaiset. Pankkeja koskevat valitukset tehdään suoraan pankeille tai niitä valvoville kansallisille viranomaisille.

Kansalliset valvontaviranomaiset Rahanpesun torjunta
Mitä voin tehdä, jos epäilen, että EU:n pankkilainsäädäntöä on rikottu?

Epäilyistä voi ilmoittaa väärinkäytösten ilmoituspalvelussa. EKP suojaa sekä ilmoitusten tekijöiden että väärinkäytöksistä syytettyjen henkilötiedot ja varmistaa heidän asianmukaisen suojelunsa.

Mistä voi pyytää valvottavia pankkeja koskevia tietoja?

Tietojen saatavuus on EKP:ssä tärkeä periaate. Pyrimme kertomaan toiminnastamme mahdollisimman avoimesti. Luottamuksellisuuden vuoksi pankkivalvonnan työskentelymenetelmistä ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen.

Valvottavien yksittäisten pankkien tietoja koskevat monet salassapitovaatimukset, jotka on asetettu EU:n lainsäädännössä (esim. vakavaraisuusdirektiivissä).

Säännöt yleisön oikeudesta tutustua EKP:n asiakirjoihin sisältyvät 4.3.2004 tehtyyn päätökseen EKP/2004/3 (ja sen myöhempiin muutospäätöksiin). Koska EKP on sitoutunut toimimaan avoimesti ja pyrkii edistämään ja helpottamaan tutkimustyötä, se on luonut julkisen asiakirjarekisterin.

Julkinen asiakirjarekisteri
Mitä pankkeja EKP valvoo?
Jäikö pankkivalvonnasta vielä kysyttävää?

Euro ja maksujärjestelmät

Mitä hyötyä euro on tuonut eurooppalaisille?

Euron luominen oli merkittävä saavutus ja lähensi eurooppalaisia. Euron ansiosta matkustaminen, opiskelu ja työnteko ulkomailla on paljon helpompaa ja turvallisempaa. Yhteisen rahan luomisen teki mahdolliseksi Maastrichtin sopimus, joka on Euroopan yhdentymisen tärkeimpiä merkkipaaluja.

Miten eurooppalaiset hyötyvät eurosta?
Mikä on digitaalinen euro?

Digitaaliset eurot olisi kuin euroseteleitä digitaalisessa muodossa. Digitaalinen euro olisi käytössä setelien ohella sähköisenä rahana, jonka eurojärjestelmä (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) laskisivat liikkeeseen ja joka olisi kaikkien kansalaisten ja yritysten käytettävissä.

Digitaalisella eurolla arjen maksuliikenne hoituisi nopeasti, helposti ja turvallisesti. Sen avulla voitaisiin tukea Euroopan talouden digitalisaatiota ja edistää vähittäismaksualan innovaatioita. Digitaalisen euron mukanaan tuomia etuja ja riskejä selvitetään parhaillaan. Näin varmistetaan, että euro vastaa vastedeskin eurooppalaisten tarpeita.

Lisätietoa digitaalisesta eurosta
Mitä hyötyä digitaalisesta eurosta olisi?

Digitaalisessa eurossa yhdistyisivät sähköisen maksuvälineen tehokkuus ja keskuspankin takaama turvallisuus. Sen ansiosta EU ei olisi riippuvainen euroalueen ulkopuolella käyttöön otetuista ja hallinnoiduista digitaalisista maksutavoista. Digitaalinen euro myös turvaisi euroalueen rahoitusvakauden ja rahataloudellisen riippumattomuuden ja auttaisi pitämään yllä luottamusta maksamiseen digitaalisella aikakaudella.

Aikooko EKP luopua käteisen liikkeeseenlaskusta?

Digitaalinen euro ei tulisi käteisrahan tilalle vaan sen rinnalle. Kansalliset keskuspankit ja EKP huolehtivat jatkossakin siitä, että eurosetelit ja ‑kolikot ovat kaikkien euroalueen kansalaisten käytettävissä. Digitaalinen euro tarjoaisi ihmisille valinnanvaraa ja helpottaisi maksamista, jolloin euro palvelisi yhä paremmin kaikkia käyttäjiä.

Millainen digitaalinen euro olisi?

Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet digitaaliselle eurolle joukon perusvaatimuksia, jotta se olisi luotettava, turvallinen ja tehokas ja jotta sitä olisi helppo käyttää. Vaatimuksilla pyritään takaamaan myös käyttäjän yksityisyys ja lainsäädännön noudattaminen. Vaatimukset luovat hyvän pohjan digitaalisen euron suunnittelulle. Digitaalinen euro suunniteltaisiin niin, että sitä voisi käyttää yksityisen sektorin tuottamien maksuratkaisujen kanssa, mikä mahdollistaisi yleiseurooppalaisen maksamisen ja lisäpalvelujen tarjoamisen kuluttajille.

Voiko 500 euron seteleillä vielä maksaa?

500 euron setelit ovat edelleen laillisia maksuvälineitä, joten niitä voi jatkossakin käyttää maksamiseen ja varallisuuden säilyttämiseen.

Lisätietoa 500 euron seteleistä
Ovatko eurosetelien kuvat vapaasti käytettävissä?

Eurosetelien kuvia voi käyttää muussa kuin ammattitarkoituksessa ilman EKP:n etukäteislupaa, kunhan käytössä noudatetaan EKP:n sääntöjä (erityisesti päätöksen EKP/2013/10 artiklaa 2). Näin varmistetaan, ettei setelin jäljennöstä erehdyksessä luulla aidoksi seteliksi, ja luottamus euroon säilyy.

Ammattikäyttöön on saatavissa korkearesoluutioisia eurosetelien kuvia. Niitä voi pyytää sähköpostitse osoitteesta Euro-Banknotes-Images@ecb.europa.eu. Jos pyyntö hyväksytään, kuvat lähetetään sähköisesti.

Mikä on TARGET2?

TARGET2 on EKP:n ja kansallisten keskuspankkien omistama ja ylläpitämä maksujärjestelmä. Se on keskuspankkien ja liikepankkien yleisimmin käyttämä suurten maksujen käsittelyjärjestelmä EU:ssa.

Lisätietoa TARGET2-järjestelmästä
Mikä on TIPS?

TIPS on EKP:n ja kansallisten keskuspankkien käyttöön ottama uusi markkinainfrastruktuuripalvelu, jossa palveluntarjoajat voivat tarjota asiakkailleen ympärivuorokautista varojensiirtoa reaaliajassa. TIPS-palvelun ansiosta pikamaksujen maksaminen on nyt nopeaa ja turvallista.

Lisätietoa pikamaksupalvelusta
Jäikö eurosta ja maksujärjestelmistä kysyttävää?

Mikä on käteisstrategia? Miksi käteisraha on tärkeää? Miten euroalueella maksetaan?

Vastauksia kysymyksiin eurosta

Miksi maksujärjestelmät ovat niin tärkeitä?

Tutustu maksamista ja markkinainfrastruktuuria koskevaan osioon

Ilmastonmuutos

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Lisääntyvistä ja voimistuvista luonnonkatastrofeista aiheutuu haittaa taloudelle ja rahoitusjärjestelmälle. Ne voivat vaikuttaa talouskasvuun, inflaatioon ja siihen, miten rahapolitiikan vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa ja yritystoiminnassa. Sitä kautta ne vaikuttavat myös EKP:n ensisijaiseen tehtävään eli hintavakauden ylläpitämiseen. Siksi ilmastonäkökohdat on otettu osaksi rahapolitiikan ohjausjärjestelmää.

Miten ilmastonäkökohdat huomioidaan rahapoliittisissa päätöksissä?
Mikä on ilmastonmuutoskeskus?

EKP perusti hiljattain ilmastonmuutoskeskuksen, joka auttaa hyödyntämään EKP:n sisäistä asiantuntemusta ja laatii yhdessä muiden yksiköiden kanssa EKP:n ilmastolinjaukset. Se tarkastelee ilmastonmuutosta muun muassa rahapolitiikan ja vakavaraisuuden valvonnan kannalta. EKP on myös päättänyt sijoittaa osan rahastosalkustaan Kansainvälisen järjestelypankin euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon.

Ilmastonmuutoskeskuksen perustamista koskeva lehdistötiedote
Miten ympäristönäkökohdat voidaan huomioida rahapolitiikassa?

Strategian uudelleenarvioinnin perusteella EKP:n neuvosto päätti alkaa toteuttaa kunnianhimoista suunnitelmaa ilmastonäkökohtien huomioimiseksi EKP:n työssä.

Lehdistötiedote: EKP:n suunnitelma ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan strategiaan
Sijoittaako EKP vihreisiin joukkolainoihin?

EKP:llä on tällä hetkellä hallussaan viidesosa yritysten ostokelpoisista vihreistä joukkolainoista. Vihreitä joukkolainoja laskevat liikkeeseen pääasiassa julkisten palvelujen alalla sekä infrastruktuuri-, kuljetus- ja rakennusaloilla toimivat yritykset. Niin sanotuilla vihreillä joukkolainoilla rahoitetaan investointeja tehokkaampaan tekniikkaan, pienennetään hiilijalanjälkeä ja lisätään uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiasalkuissa.

Keskuspankki ei ole keskeisin toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta on selvää, että ilmastonmuutos vaikuttaa hintavakaustehtäväämme ja rahapolitiikan strategiaan. Haluatko perehtyä tarkemmin EKP:n rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Lisätietoa

Koronaviruspandemia

Mihin toimiin EKP on ryhtynyt koronaviruspandemian aikana?

EKP pyrkii pienentämään koronaviruspandemian vaikutusta euroalueen talouteen ja tukemaan kaikkia euroalueen kansalaisia. Sekä rahapolitiikassa että pankkivalvonnassa on toteutettu monenlaisia toimia.

EKP:n vastaus koronaviruspandemiaan Lisätietoa koronavirustoimista
Mikä on PEPP?

PEPP (pandemic emergency purchase programme) on pandemiaan liittyvä osto-ohjelma, joka käynnistettiin maaliskuussa 2020. Ohjelmalla lievennetään koronaviruspandemian vaikutuksia euroalueen talouteen. Tarkoituksena on auttaa euroalueen asukkaita, yrityksiä ja maita saamaan tarvitsemaansa rahoitusta edullisin ehdoin. Näin talous pystyy selviämään paremmin pandemian aiheuttamista haasteista.

PEPP-ohjelmaa koskeva lehdistötiedote Lisätietoa pandemiaan liittyvästä osto-ohjelmasta
Miten EKP tukee lainansaantia?

EKP on tarjonnut pitkäaikaista rahoitusta pankeille. Näin tuetaan luotonantoa niin kotitalouksille kuin pienille, keskikokoisille ja suurille yrityksille. Pankit saavat rahoitusta aiempaa alemmalla korolla, mikä kannustaa niitä lisäämään luotonantoaan. Lisäksi EKP hyväksyy pankkien ottamien lainojen vakuudeksi aiempaa laajemman joukon omaisuuseriä. Näin pankit ovat kyenneet jatkamaan luotoantoaan kotitalouksille ja yrityksille pandemian aikana.

Oheistietoa: Mitä ovat vakuudet?
Saavatko pankit maksaa osinkoja?

EKP suositti 27.3.2020, että pankit eivät vähään aikaan maksaisi käteisosinkoja eivätkä ostaisi takaisin omia osakkeitaan pandemian aiheuttamassa poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa.

Joulukuussa 2020 suositusta tarkistettiin, ja pankkeja kehotettiin noudattamaan osingonjaossa ja osakkeiden takaisinostossa mitä suurinta varovaisuutta.

Heinäkuussa (23.7.2021) EKP ilmoitti päättäneensä pitää suosituksen voimassa syyskuun 2021 loppuun.

Varo huijauksia

EKP:n nimeä ja logoa voidaan käyttää väärin.

EKP ei tarjoa liikepankkipalveluita. EKP:n nimeä ja logoa käytetään toisinaan tekaistujen maksutapahtumien ja muun petollisen toiminnan yhteydessä. EKP:n henkilöstön jäsenten nimissä voidaan tehdä huijauksia tai heitä voidaan mainita huijauksissa, joissa näkyy myös EKP:n nimi ja logo.

Lue lisää EKP:n nimen väärinkäytöstä ja huijauksilta suojautumisesta

Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta eivät kuulu EKP:n tehtäviin.

Pankkien ja niiden asiakkaiden väliset suhteet (kuluttajansuoja) sekä rahanpesun torjunta kuuluvat kansallisten valvontaviranomaisen tehtäviin.

Tietoa rahanpesun torjunnasta

Yhteystietomme

EKP:n tehtäviin ja toimintoihin liittyviä kysymyksiä, kommentteja ja ehdotuksia voit lähettää sähköpostitse tai kirjepostina millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Meidät tavoittaa myös puhelimitse arkisin klo 10.00–12.00 ja klo 14.00–16.00 Keski-Euroopan aikaa.

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut