Vastauksia kysymyksiin

Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki, eli se säätelee kierrossa olevan rahan määrää euroalueella. Päätavoitteenamme on hintavakaus. Pyrimme ylläpitämään sitä ennen kaikkea vaikuttamalla korkotasoon.

Vastaamme myös pankkien valvonnasta yhteisessä valvontamekanismissa.

Avoimuus, riippumattomuus ja tilivelvollisuus ovat toimintamme perusperiaatteita.

EKP ei ole liikepankki, eikä se tarjoa pankkipalveluja yksityishenkilöille tai yrityksille. EKP ei koskaan ota yhteyttä yksityishenkilöihin tarjotakseen lainaa tai tili- ja verkkopankkipalveluja.

EKP ei myöskään

• ole mukana rahansiirroissa
• peri maksuja maasta toiseen välitettävistä tilisiirroista
• ota vastaan talletuksia kolmansilta tahoilta
• jäädytä varoja tai anna todistuksia jäädytettyjen varojen vapauttamiseksi.

Voit lähettää meille viestejä millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Valitsemme kansalaisviestinnän kielen aina kohdeyleisön ja tilanteen mukaan. EKP:n säädökset julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Työkielenä EKP:ssä on englanti.

EKP:n omistavat EU-maiden kansalliset keskuspankit. Kunkin kansallisen keskuspankin osuus EKP:n pääomasta vastaa kyseisen maan osuutta koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. Nämä kaksi tekijää otetaan huomioon samassa suhteessa. Euron käyttöön ottaneet maat maksavat muita maita suuremman osan pääomasta. Näistä tekijöistä muodostuu EKP:n pääoman jakoperuste, jonka avulla kunkin maan maksuosuus lasketaan.

EKP tuottaa voittoa tai tappiota kuten muutkin laitokset. EKP:n nettovoitot ja ‑tappiot jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön mukaan enintään 20 prosenttia voitosta voidaan pitää yleisrahastossa ja loput voitosta jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteutettuna niiden maksamiin osuuksiin. EKP:n mahdolliset tappiot voidaan kattaa yleisrahastosta, kyseisen vuoden tuotoista tai kullekin kansalliselle keskuspankille kohdennetuista rahamääristä.

EKP:n neuvosto on ilmaissut tukensa Ukrainan kansalle.

Noudatamme EU:n ja Euroopan maiden asettamia pakotteita, ja olemme valmiit ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin hinta- ja rahoitusvakauden ylläpitämiseksi euroalueella.

Lisätietoa:

Rahapolitiikalla tarkoitetaan kaikkia päätöksiä, joilla EKP vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen taloudessa ensisijaisen tavoitteensa eli hintavakauden saavuttamiseksi. Tärkeimpänä rahapolitiikan välineenä ovat EKP:n ohjauskorot. Ohjauskorkoihin tehtävät muutokset vaikuttavat – useamman kuukauden viiveellä – korkoihin koko taloudessa ja varsinkin korkoihin, joilla liikepankit lainaavat rahaa yksityishenkilöille ja yrityksille. EKP:llä on myös muita välineitä, joilla hintavakaustavoite pyritään saavuttamaan.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 mukaan hintavakaus on EKP:n ensisijainen tavoite. EKP:n neuvosto katsoo, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on 2 prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI).

Kun hinnat pysyvät vakaina, yksityishenkilöiden on helpompi suunnitella rahankäyttöään ja yritysten tehdä investointeja. Myös luottamus yhteiseen rahaan säilyy, kun tietyllä euromäärällä voi hankkia aina jokseenkin saman määrän tavaroita ja palveluja.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) avulla pystytään seuraamaan hyvin hintojen kehitystä ja arvioimaan siten hintavakaustavoitteen saavuttamista.

YKHI-indeksillä mitataan muutoksia euroalueen kotitalouksien ostamien tyypillisten kulutustavaroiden ja palvelujen hinnoissa.

YKHI on yhdenmukaistettu, eli Eurostat ja EU-maiden kansalliset tilastolaitokset laativat indeksin samojen tilastomenetelmien mukaisesti. Näin voidaan varmistaa, että eri maiden tiedot ovat vertailukelpoisia.

Tämänhetkinen nopea inflaatio johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä. Energian hinnannousu kiihdyttää inflaatiota – öljy, kaasu ja sähkö ovat kallistuneet. Hinnat nousevat myös siksi, että monilla yrityksillä on vaikeuksia vastata nopeasti kasvavaan kysyntään. Pandemia katkaisi monia toimitusketjuja, ja niiden korjaaminen vie aikaa. Lisäksi pandemian pahimmassa vaiheessa hinnat olivat poikkeuksellisen matalia. Inflaatiota mitataan vertaamalla tämänvuotisia hintoja edellisvuotisiin, ja ero on nyt erityisen suuri.

Kun inflaation odotetaan olevan kahden prosentin tavoitetta hitaampaa keskipitkällä aikavälillä, EKP yrittää piristää taloutta ohjauskorkojen ja muiden keinojen avulla. Alempien korkojen ansiosta pankit voivat tarjota edullisempia lainoja, mikä lisää investointeja ja kulutusta taloudessa. Elinkeinotoiminta vilkastuu ja talouskasvu vahvistuu, ja se nopeuttaa inflaatiota.

Arvopaperiostoilla keskuspankit yrittävät alentaa pitkiä korkoja. Ostamalla valtioiden tai yritysten joukkolainoja ja muita omaisuuseriä ne voivat estää hitaan inflaation kautta pitkittymistä liikaa. Ostot ovat hyväksi taloudelle, sillä niiden ansiosta kulutus ja investoinnit lisääntyvät. Kun inflaatiopaineet ovat muuten vaimeat, ne auttavat inflaation palauttamisessa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

EKP:n uusi rahapolitiikan strategia julkistettiin 8.7.2021. Rahapolitiikan strategiaa oli arvioitu edellisen kerran vuonna 2003, minkä jälkeen euroalueen taloudessa ja maailmantaloudessa oli ehtinyt tapahtua perustavanlaatuisia muutoksia. Työn tuottavuuden heikkeneminen, väestörakenteen muutos ja finanssikriisin jälkiseuraukset ovat kaventaneet EKP:n mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa pelkillä ohjauskorkojen muutoksilla. Myös globalisaatio, digitalisaatio, ympäristön kestävyyttä uhkaavat tekijät ja muutokset rahoitusjärjestelmässä on otettava huomioon rahapolitiikassa.

EKP:n mandaatti on määritelty EU:n perussopimuksissa, mutta rahapolitiikan strategian EKP laatii itsenäisesti. Strategiassa määritellään, miten hintavakaustavoitteeseen pyritään euroalueella. Uuden strategian mukaan EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoite on symmetrinen, eli tavoitetta hitaampaa ja sitä nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.

Etsitkö tarkempaa tietoa rahapolitiikan välineistä, toimistamme tai rahapoliittisista päätöksistä?

Haluatko tutustua tarkemmin strategian uudelleenarvioinnin pääkohtiin?

EU:n yhteisen pankkivalvonnan tavoitteena on varmistaa, että Euroopan pankkijärjestelmä on luotettava ja vakavarainen. Tarkoituksena on myös edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vakautta ja valvoa pankkeja yhdenmukaisesti.

Yhteinen valvontamekanismi (YVM) on EU:n pankkivalvontajärjestelmä, jossa EKP ja järjestelmään osallistuvien maiden kansalliset keskuspankit ja valvontaviranomaiset valvovat pankkeja yhteistyössä.

Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta eivät kuulu EKP:n pankkivalvontatehtäviin, vaan niistä vastaavat kansalliset viranomaiset. Kuluttajansuojaa ja rahanpesua koskevat ilmoitukset pyydetään siksi tekemään suoraan pankeille tai niitä valvoville kansallisille viranomaisille.

Epäilyistä voi ilmoittaa väärinkäytösten ilmoituspalvelussa. EKP suojaa sekä ilmoitusten tekijöiden että väärinkäytöksistä epäiltyjen henkilötiedot ja varmistaa heidän asianmukaisen suojelunsa.

Tietojen saatavuus on EKP:ssä tärkeä periaate. Pyrimme kertomaan toiminnastamme mahdollisimman avoimesti. Osa pankkivalvonnan työstä on kuitenkin luottamuksellista.

EU:n lainsäädännön (esim. vakavaraisuusdirektiivin) perusteella emme saa antaa yksittäisten valvottavien pankkien tietoja julkisuuteen.

EKP:n asiakirjoihin tutustumisesta säädetään päätöksessä EKP/2004/3 (sellaisena kuin se on muutettuna). Koska EKP on sitoutunut toimimaan avoimesti ja pyrkii edistämään ja helpottamaan tutkimustyötä, se on luonut julkisen asiakirjarekisterin.

EKP valvoo suoraan ns. merkittäviä laitoksia. Muut pankit (ns. vähemmän merkittävät laitokset) ovat EKP:n välillisessä valvonnassa.

Pankkivalvojat arvioivat pankkien riskejä ja tarkastavat, onko niihin varauduttu hyvin. Valvojan arviointiprosessissa eri pankkien riskiprofiilit pystytään arvioimaan samalta pohjalta, ja sen jälkeen päätetään mahdollisista tarvittavista valvontatoimista.

Stressitesteissä pankkivalvojat arvioivat pankkien kykyä selviytyä rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Stressitestien tulosten perusteella valvojat pystyvät hahmottamaan, missä asioissa pankeilla on vielä parantamisen varaa, ja voivat puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa osana pankkien kanssa käytävää valvontadialogia.

Euron käyttöönotto oli merkittävä saavutus. Euro yhdistää eurooppalaisia. Euron ansiosta matkustaminen, opiskelu ja työnteko ulkomailla on paljon helpompaa ja turvallisempaa. Yhteisen rahan luomisen teki mahdolliseksi Maastrichtin sopimus, joka on Euroopan yhdentymisen tärkeimpiä merkkipaaluja.

EKP tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön digitaalinen euro. Se olisi käytössä setelien ohella sähköisenä rahana, jonka eurojärjestelmä (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) laskisi liikkeeseen. Keskuspankkirahana digitaalinen euro olisi riskitön. Tällä hetkellä käteisraha on ainoa vähittäismaksuissa käytettävissä oleva keskuspankkirahan muoto. Digitaalinen euro ei tulisi käteisrahan tilalle vaan sen rinnalle. Digitaaliset eurot voisi vaihtaa halutessaan euroseteleiksi.

Digitaalisessa eurossa yhdistyisivät sähköisen maksuvälineen tehokkuus ja keskuspankkirahan turvallisuus. Sen ansiosta EU:ssa ei välttämättä tarvitsisi käyttää euroalueen ulkopuolisten toimijoiden tarjoamia digitaalisia maksutapoja. Digitaalinen euro edistäisi rahoitusvakautta ja euroalueen rahataloudellista riippumattomuutta ja auttaisi pitämään yllä luottamusta maksamiseen digitaalisella aikakaudella.

Kryptovarat eroavat olennaisesti keskuspankkirahasta: niiden hinnat ovat erittäin epävakaita, minkä vuoksi niitä on vaikea käyttää maksuvälineenä tai laskentayksikkönä. Kryptovaroilla ei ole todellista arvoa, eikä niiden taustalla ole mikään julkinen viranomainen. Ns. stablecoin-valuutat ovat samalla tavalla ongelmallisia, sillä niidenkin luotettavuus riippuu viime kädessä niiden liikkeeseenlaskijasta ja taustalla olevista varoista. Liikkeeseenlaskija ei välttämättä pysty pitämään lupaustaan valuuttansa vakaudesta.

Sen sijaan digitaalisen euron laskisi liikkeeseen keskuspankki ja se suunniteltaisiin kansalaisten tarpeisiin: se olisi riskitön, ja käyttäjien yksityisyys suojattaisiin.

Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet digitaaliselle eurolle joukon perusvaatimuksia, jotta se olisi luotettava, turvallinen ja tehokas ja jotta sitä olisi helppo käyttää. Vaatimuksilla pyritään takaamaan myös käyttäjien yksityisyys ja lainsäädännön noudattaminen. Digitaalinen euro suunniteltaisiin niin, että sitä voisi käyttää nykyisten maksuratkaisujen yhteydessä, mikä mahdollistaisi maksamisen ja lisäpalvelujen tarjoamisen ympäri Eurooppaa.

Eurosetelien turvallisuus on EKP:n ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien vastuulla. Joulukuussa 2021 EKP:ssä alettiin kaavailla uutta teemaa ja uusia kuva-aiheita euroseteleille. Tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset tuntevat uudet setelit omikseen ja että seteleissä ja niiden turvatekijöissä käytetään uusinta teknologiaa.

Lopullinen päätös uusien seteleiden valmistamisesta ja liikkeeseenlaskusta tehdään vasta, kun suunnitteluprosessi saadaan päätökseen vuonna 2024.

500 euron setelien liikkeeseenlasku on lopetettu. Jo liikkeeseen lasketut 500 euron setelit ovat kuitenkin edelleen laillisia maksuvälineitä, joten niitä voi yhä käyttää maksamiseen ja varallisuuden säilyttämiseen.

Eurosetelien kuvia voi käyttää ilman erillistä lupaa, mutta käytössä on noudatettava EKP:n sääntöjä (erityisesti päätöksen EKP/2013/10 artiklaa 2). Näin varmistetaan, ettei setelin jäljennöstä erehdyksessä luulla aidoksi seteliksi, ja luottamus euroon säilyy.

Ammattikäyttöön on saatavissa korkearesoluutioisia eurosetelien kuvia. Niitä voi pyytää sähköpostitse osoitteesta Euro-Banknotes-Images@ecb.europa.eu. Jos pyyntö hyväksytään, kuvat lähetetään sähköisesti.

TARGET2 on EKP:n ja kansallisten keskuspankkien omistama ja ylläpitämä maksujärjestelmä. Se on keskuspankkien ja liikepankkien yleisimmin käyttämä suurten maksujen käsittelyjärjestelmä EU:ssa. EKP:ltä ja kansallisilta keskuspankeilta ei kuitenkaan saa tietoja yksittäisten pankkisiirtojen etenemisestä euroalueella eikä sen ulkopuolella.

TIPS-pikamaksupalvelu on EKP:n ja kansallisten keskuspankkien vuonna 2018 luoma markkinainfrastruktuuripalvelu, jossa palveluntarjoajat voivat tarjota asiakkailleen ympärivuorokautista varojensiirtoa reaaliajassa. TIPS-palvelun ansiosta maksaminen on nyt entistäkin nopeampaa ja silti turvallista.

Mikä on käteisstrategia? Miksi käteisraha on tärkeää? Miten euroalueella maksetaan?

Miksi maksujärjestelmät ovat niin tärkeitä?

Jatkuvat ympäristökatastrofit ovat ongelma myös taloudelle ja rahoitusjärjestelmälle. Ne vaikuttavat talouskasvuun ja inflaatioon, ja rahapolitiikalla on niiden vuoksi vaikeampi vakauttaa hintojen kehitystä. Ilmastonäkökohdat on siis otettava huomioon EKP:n rahapolitiikan ohjausjärjestelmässä.

Ilmastonmuutoksen vaikutus pyritään ottamaan yhä paremmin huomioon päätösten taustalla olevissa analyyseissa.

• Taloudellinen analyysi (mallinnus, ennusteet ja riskiarviot)
• Pankkivalvonta (pankkien riskien arviointi)
• Rahapolitiikka (mallinnus, sijoitusten ympäristökestävyyden tarkistaminen)
• Rahoitusvakaus (finanssijärjestelmän riskien arviointi)

EKP:n ilmastonmuutoskeskuksessa hyödynnetään EKP:n sisäistä asiantuntemusta ja laaditaan ilmastolinjauksia yhteistyössä muiden EKP:n yksiköiden kanssa. Ilmastonmuutoksen vaikutusta tarkastellaan etenkin rahapolitiikan ja pankkivalvonnan kannalta. EKP on myös päättänyt sijoittaa osan rahastosalkustaan Kansainvälisen järjestelypankin euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon.

Strategiansa uudelleenarvioinnin perusteella EKP:n neuvosto päätti alkaa toteuttaa kunnianhimoista suunnitelmaa ilmastonäkökohtien huomioimiseksi EKP:n työssä.

EKP:llä on tällä hetkellä hallussaan viidesosa yritysten ostokelpoisista vihreistä joukkolainoista. Vihreitä joukkolainoja lasketaan liikkeeseen pääasiassa peruspalvelualalla (esim. energia- ja vesihuolto) sekä infrastruktuuri-, kuljetus- ja rakennusaloilla. Yritykset rahoittavat niiden avulla investointeja tehokkaampaan tekniikkaan, pienentävät hiilijalanjälkeään ja kasvattavat uusiutuvan energian osuutta energiahankinnoissaan.

Keskuspankit eivät ole tärkeimpiä toimijoita ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa hintavakaustehtäväämme ja rahapolitiikan strategiaan.

Etsitkö tarkempaa tietoa EKP:n roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Ilmasto- ja ympäristöriskien merkitys pankkien toiminnassa kasvaa. Pankkien tehtävänä on myöntää lainoja, ja ympäristökatastrofit vaikuttavat laina-asiakkaiden riskeihin. Pankit pystyvät kuitenkin toiminnallaan myös edistämään siirtymistä ympäristöystävällisempään talouteen.

EKP pyrki vuosina 2020 ja 2021 pienentämään koronaviruspandemian vaikutusta talouteen ja helpottamaan tilannetta euroalueella. Sekä rahapolitiikassa että pankkivalvonnassa toteutettiin monenlaisia toimia.

EKP julkaisi 10.2.2022 lehdistötiedotteen, jossa ilmoitettiin koronaviruskriisin yhteydessä pankeille myönnettyjen helpotusten päättymisestä.

Pandemiaan liittyneistä EKP:n pankkivalvonnan toimista vuosina 2020 ja 2021 on kerrottu tarkemmin omalla kysymys- ja vastaussivullaan.

PEPP (pandemic emergency purchase programme) on pandemiaan liittyvä osto-ohjelma, joka käynnistettiin maaliskuussa 2020 lieventämään koronaviruspandemian vaikutuksia. Tarkoituksena oli auttaa euroalueen asukkaita, yrityksiä ja maita saamaan tarvitsemaansa rahoitusta edullisin ehdoin, jotta talous selviäisi paremmin pandemian aiheuttamista haasteista.

EKP on myöntänyt pankeille pitkäaikaista rahoitusta tukeakseen luotonantoa kotitalouksille sekä pienille, keskikokoisille ja suurille yrityksille. Pankit saivat rahoitusta tavallista alemmalla korolla, mikä kannusti niitä lisäämään luotonantoaan. Lisäksi EKP hyväksyi pankkien ottamien lainojen vakuudeksi aiempaa laajemman joukon omaisuuseriä. Näin pankit kykenivät jatkamaan luotonantoaan kotitalouksille ja yrityksille pandemian aikana.

EKP:lle ilmoitettiin pandemian aikana monenlaisista kyberhäiriöistä. Vuonna 2020 häiriöitä raportoitiin 54 % enemmän kuin vuonna 2019. Rahoitusjärjestelmää ja muita tärkeitä palveluja on pystyttävä suojelemaan erilaisilta hyökkäyksiltä. EKP:n pankkivalvonta seuraa jatkuvasti riskien kehitystä ja arvioi pankkien riskienhallintaa. Tavoitteena on, että EU:n rahoitussektori osaa suojautua kyberhäiriöiltä. Yhteisellä pankkivalvonnalla on erityinen kyberhäiriöiden ilmoitusjärjestelmä, ja valvontaryhmät kartoittavat pankkien tilannetta vuosittaisen riskikyselyn avulla.

EKP suositti 27.3.2020, että pankit eivät poikkeuksellisesti vähään aikaan maksaisi käteisosinkoja eivätkä ostaisi takaisin omia osakkeitaan pandemian aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa. Pankeilla oli tärkeää olla riittävästi pääomaa, jotta ne kykenivät edelleen tukemaan taloutta. Pääomasuunnittelussa oli noudatettava erityistä varovaisuutta talouden häiriöiden vuoksi. 

Vuoden 2021 heinäkuussa (23.7.2021) EKP ilmoitti päättäneensä pitää suosituksen voimassa syyskuun loppuun.