European Central Bank - eurosystem
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Vastauksia kysymyksiin

Vaalimme avoimuutta ja selkeyttä

Olemme yli 340 miljoonan ihmisen palveluksessa. Tehtävänämme on pitää hinnat vakaina ja auttaa takaamaan, että pankit pysyvät toimintakykyisinä.

Haluatko tietää, miten toimintamme vaikuttaa arkeesi? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin aihepiireittäin tai lähetä meille oma kysymyksesi. Yhteystietomme ovat sivun alareunassa.

Euroopan keskuspankki

Mikä on EKP?

Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki, eli se säätelee kierrossa olevan rahan määrää euroalueella. Päätavoitteenamme on hintavakaus. Pyrimme ylläpitämään sitä ennen kaikkea vaikuttamalla korkotasoon.

Vastaamme myös pankkien valvonnasta yhteisessä valvontamekanismissa.

Oheistietoa: Mikä on keskuspankki? EKP:n ja eurojärjestelmän lyhyt esittelyvideo Yhteisen pankkivalvonnan lyhyt esittelyvideo

Avoimuus, riippumattomuus ja tilivelvollisuus ovat toimintamme perusperiaatteita.

Oheistietoa: Miksi EKP on riippumaton? Tilivelvollisuus
Myöntääkö EKP lainoja yksityishenkilöille tai yrityksille?

EKP ei ole liikepankki, eikä se tarjoa pankkipalveluja yksityishenkilöille tai yrityksille. EKP ei koskaan ota yhteyttä yksityishenkilöihin tarjotakseen lainaa tai tili- ja verkkopankkipalveluja.

EKP ei myöskään

  • ole mukana rahansiirroissa
  • peri maksuja maasta toiseen välitettävistä tilisiirroista
  • ota vastaan talletuksia kolmansilta tahoilta
  • jäädytä varoja tai anna todistuksia jäädytettyjen varojen vapauttamiseksi.
Mitä kieltä EKP:ssä puhutaan?

Voit lähettää meille viestejä millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Valitsemme kansalaisviestinnän kielen aina kohdeyleisön ja tilanteen mukaan. EKP:n säädökset julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Työkielenä EKP:ssä on englanti.

Kuka omistaa Euroopan keskuspankin?

EKP:n omistavat EU-maiden kansalliset keskuspankit. Kunkin kansallisen keskuspankin osuus EKP:n pääomasta vastaa kyseisen maan osuutta koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. Nämä kaksi tekijää otetaan huomioon samassa suhteessa. Euron käyttöön ottaneet maat maksavat muita maita suuremman osan pääomasta. Näistä tekijöistä muodostuu EKP:n pääoman jakoperuste, jonka avulla kunkin maan maksuosuus lasketaan.

Oheistietoa: Kuka omistaa Euroopan keskuspankin?
Tuottaako EKP voittoa? Voiko sen toiminta olla tappiollista?

EKP tuottaa voittoa tai tappiota kuten muutkin laitokset. EKP:n nettovoitot ja -tappiot jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön mukaan enintään 20 prosenttia voitosta voidaan pitää yleisrahastossa ja loput voitosta jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteutettuna niiden maksamiin osuuksiin. EKP:n mahdolliset tappiot voidaan kattaa yleisrahastosta, kyseisen vuoden tuotoista tai kullekin kansalliselle keskuspankille kohdennetuista rahamääristä.

Oheistietoa: Tuottaako EKP voittoa?
Mihin toimiin EKP on ryhtynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan?

EKP:n neuvosto on ilmaissut tukensa Ukrainan kansalle.

Noudatamme EU:n ja Euroopan maiden asettamia pakotteita, ja olemme valmiit ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin hinta- ja rahoitusvakauden ylläpitämiseksi euroalueella.

Lisätietoa:

Lehdistötiedote 25.2.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan Kysymyksiä ja vastauksia Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista EKP:n pankkivalvontaan

Rahapolitiikka

Mitä on EKP:n rahapolitiikka?

Rahapolitiikalla tarkoitetaan kaikkia päätöksiä, joilla EKP vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen taloudessa ensisijaisen tavoitteensa eli hintavakauden saavuttamiseksi. Tärkeimpänä rahapolitiikan välineenä ovat EKP:n ohjauskorot. Ohjauskorkoihin tehtävät muutokset vaikuttavat – useamman kuukauden viiveellä – korkoihin koko taloudessa ja varsinkin korkoihin, joilla liikepankit lainaavat rahaa yksityishenkilöille ja yrityksille. EKP:llä on myös muita välineitä, joilla hintavakaustavoite pyritään saavuttamaan.

Rahapoliittiset päätökset Hintavakaustavoite osana strategian uudelleenarviointia Christine Lagarden haastattelu (Redaktionsnetzwerk Deutschland)
Miksi hintavakaus on niin tärkeää?

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 mukaan hintavakaus on EKP:n ensisijainen tavoite. EKP:n neuvosto katsoo, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on 2 prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI).

Kun hinnat pysyvät vakaina, yksityishenkilöiden on helpompi suunnitella rahankäyttöään ja yritysten tehdä investointeja. Myös luottamus yhteiseen rahaan säilyy, kun tietyllä euromäärällä voi hankkia aina jokseenkin saman määrän tavaroita ja palveluja.

Oheistietoa: Miksi vakaa hintataso on hyvä asia? Miksi tavoitteena on 2 prosentin inflaatio?
Miten hintavakautta arvioidaan?

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) avulla pystytään seuraamaan hyvin hintojen kehitystä ja arvioimaan siten hintavakaustavoitteen saavuttamista.

YKHI-indeksillä mitataan muutoksia euroalueen kotitalouksien ostamien tyypillisten kulutustavaroiden ja palvelujen hinnassa.

YKHI on yhdenmukaistettu, eli Eurostat ja EU-maiden kansalliset tilastolaitokset laativat indeksin samojen tilastomenetelmien mukaisesti. Näin voidaan varmistaa, että eri maiden tiedot ovat vertailukelpoisia.

Miksi inflaatio on nyt nopeaa?

Tämänhetkinen nopea inflaatio johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä. Energian hinnannousu kiihdyttää inflaatiota – öljy, kaasu ja sähkö ovat kallistuneet. Hinnat nousevat myös siksi, että monilla yrityksillä on vaikeuksia vastata nopeasti kasvavaan kysyntään. Pandemia katkaisi monia toimitusketjuja, ja niiden korjaaminen vie aikaa. Lisäksi pandemian pahimmassa vaiheessa hinnat olivat poikkeuksellisen matalia. Inflaatiota mitataan vertaamalla tämänvuotisia hintoja edellisvuotisiin, ja ero on nyt erityisen suuri.

Oheistietoa: Miksi inflaatio on nyt nopeaa? Christine Lagarden haastattelu (Redaktionsnetzwerk Deutschland) Isabel Schnabelin haastattelu (Jung & Naiv)
Miksi korot ovat alhaalla?

Kun inflaation odotetaan olevan kahden prosentin tavoitetta hitaampaa keskipitkällä aikavälillä, EKP yrittää piristää taloutta ohjauskorkojen ja muiden keinojen avulla. Alempien korkojen ansiosta pankit voivat tarjota edullisempia lainoja, mikä lisää investointeja ja kulutusta taloudessa. Elinkeinotoiminta vilkastuu ja talouskasvu vahvistuu, ja se nopeuttaa inflaatiota.

Oheistietoa: Miksi korot ovat alhaalla?
Miksi keskuspankit ostavat arvopapereita?

Arvopaperiostoilla keskuspankki yrittää alentaa pitkiä korkoja ostamalla valtioiden tai yritysten joukkolainoja ja muita omaisuuseriä estääkseen hitaan inflaation kautta pitkittymistä liikaa. Ostot ovat hyväksi taloudelle, sillä niiden ansiosta kulutus ja investoinnit lisääntyvät. Kun inflaatiopaineet ovat muuten vaimeat, ne auttavat inflaation palauttamisessa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

Oheistietoa: Mitä on määrällinen elvytys?
Mikä on EKP:n uusi rahapolitiikan strategia?

EKP:n uusi rahapolitiikan strategia julkistettiin 8.7.2021. Rahapolitiikan strategiaa oli arvioitu edellisen kerran vuonna 2003, minkä jälkeen euroalueen taloudessa ja maailmantaloudessa oli ehtinyt tapahtua perustavanlaatuisia muutoksia. Työn tuottavuuden heikkeneminen, väestörakenteen muutos ja finanssikriisin jälkiseuraukset ovat kaventaneet EKP:n mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa pelkillä ohjauskorkojen muutoksilla. Myös globalisaatio, digitalisaatio, ympäristön kestävyyttä uhkaavat tekijät ja muutokset rahoitusjärjestelmässä on otettava huomioon rahapolitiikassa.

EKP:n mandaatti on määritelty EU:n perussopimuksissa, mutta rahapolitiikan strategian EKP laatii itsenäisesti. Strategiassa määritellään, miten hintavakaustavoitteeseen pyritään euroalueella. Uuden strategian mukaan EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoite on symmetrinen, eli tavoitetta hitaampaa ja sitä nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.

Tietoa strategian uudelleenarvioinnista
Jäikö rahapolitiikan välineistä, toimista tai päätöksistä kysyttävää?

Etsitkö tarkempaa tietoa rahapolitiikan välineistä, toimistamme tai rahapoliittisista päätöksistä?

Tietoa rahapolitiikasta

Haluatko tutustua tarkemmin strategian uudelleenarvioinnin pääkohtiin?

Kysymyksiä ja vastauksia strategian uudelleenarvioinnista

Pankkivalvonta

Mitä on pankkivalvonta?

EU:n yhteisen pankkivalvonnan tavoitteena on varmistaa, että Euroopan pankkijärjestelmä on luotettava ja vakavarainen. Tarkoituksena on myös edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vakautta ja valvoa pankkeja yhdenmukaisesti.

Yhteinen pankkivalvonta
Mikä on YVM?

Yhteinen valvontamekanismi (YVM) on EU:n pankkivalvontajärjestelmä, jossa EKP ja järjestelmään osallistuvien maiden kansalliset keskuspankit ja valvontaviranomaiset valvovat pankkeja yhteistyössä.

Yhteisen pankkivalvonnan lyhyt esittelyvideo
Vastaako EKP:n pankkivalvonta kuluttajansuojaan ja rahanpesuun liittyvistä kysymyksistä?

Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta eivät kuulu EKP:n pankkivalvontatehtäviin, vaan niistä vastaavat kansalliset viranomaiset. Kuluttajansuojaa ja rahanpesua koskevat ilmoitukset pyydetään siksi tekemään suoraan pankeille tai niitä valvoville kansallisille viranomaisille.

Kansalliset valvontaviranomaiset Rahanpesun torjunta
Mitä voin tehdä, jos epäilen, että EU:n pankkilainsäädäntöä on rikottu?

Epäilyistä voi ilmoittaa väärinkäytösten ilmoituspalvelussa. EKP suojaa sekä ilmoitusten tekijöiden että väärinkäytöksistä epäiltyjen henkilötiedot ja varmistaa heidän asianmukaisen suojelunsa.

Mistä voi pyytää valvottavia pankkeja koskevia tietoja?

Tietojen saatavuus on EKP:ssä tärkeä periaate. Pyrimme kertomaan toiminnastamme mahdollisimman avoimesti. Osa pankkivalvonnan työstä on kuitenkin luottamuksellista.

EU:n lainsäädännön (esim. vakavaraisuusdirektiivin) perusteella emme saa antaa yksittäisten valvottavien pankkien tietoja julkisuuteen.

EKP:n asiakirjoihin tutustumisesta säädetään päätöksessä EKP/2004/3 (sellaisena kuin se on muutettuna). Koska EKP on sitoutunut toimimaan avoimesti ja pyrkii edistämään ja helpottamaan tutkimustyötä, se on luonut julkisen asiakirjarekisterin.

Julkinen asiakirjarekisteri
Mitä pankkeja EKP valvoo?

EKP valvoo suoraan ns. merkittäviä laitoksia. Muut pankit (ns. vähemmän merkittävät laitokset) ovat EKP:n välillisessä valvonnassa.

EKP:n valvomien pankkien luettelot
Mikä on valvojan arviointiprosessi?

Pankkivalvojat arvioivat pankkien riskejä ja tarkastavat, onko niihin varauduttu hyvin. Valvojan arviointiprosessissa eri pankkien riskiprofiilit pystytään arvioimaan samalta pohjalta, ja sen jälkeen päätetään mahdollisista tarvittavista valvontatoimista.

Valvojan arviointiprosessi (SREP)
Mitä ovat stressitestit?

Stressitesteissä pankkivalvojat arvioivat pankkien kykyä selviytyä rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Stressitestien tulosten perusteella valvojat pystyvät hahmottamaan, missä asioissa pankeilla on vielä parantamisen varaa, ja voivat puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa osana pankkien kanssa käytävää valvontadialogia.

Stressitestit
Etsitkö tarkempaa tietoa pankkivalvonnasta?

Euro ja maksujärjestelmät

Miksi euro on hyvä asia?

Euron käyttöönotto oli merkittävä saavutus. Euro yhdistää eurooppalaisia. Euron ansiosta matkustaminen, opiskelu ja työnteko ulkomailla on paljon helpompaa ja turvallisempaa. Yhteisen rahan luomisen teki mahdolliseksi Maastrichtin sopimus, joka on Euroopan yhdentymisen tärkeimpiä merkkipaaluja.

Video: How have Europeans benefited from the euro?
Mikä on digitaalinen euro?

EKP tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön digitaalinen euro. Se olisi käytössä setelien ohella sähköisenä rahana, jonka eurojärjestelmä (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) laskisi liikkeeseen. Keskuspankkirahana digitaalinen euro olisi riskitön. Tällä hetkellä käteisraha on ainoa vähittäismaksuissa hyväksyttävä keskuspankkiraha. Digitaalinen euro ei tulisi käteisrahan tilalle vaan sen rinnalle. Digitaaliset eurot voisi vaihtaa halutessaan euroseteleiksi.

Lisätietoa digitaalisesta eurosta
Miksi digitaalinen euro olisi hyvä asia?

Digitaalisessa eurossa yhdistyisivät sähköisen maksuvälineen tehokkuus ja keskuspankkirahan turvallisuus. Sen ansiosta EU ei olisi riippuvainen euroalueen ulkopuolisten toimijoiden tarjoamista digitaalisista maksutavoista. Digitaalinen euro myös edistäisi rahoitusvakautta ja euroalueen rahataloudellista riippumattomuutta ja auttaisi pitämään yllä luottamusta maksamiseen digitaalisella aikakaudella.

Miten digitaalinen euro poikkeaisi kryptovaroista/stablecoineista?

Kryptovarat eroavat olennaisesti keskuspankkirahasta: niiden hinnat ovat erittäin epävakaita, minkä vuoksi niitä on vaikea käyttää maksuvälineenä tai laskentayksikkönä. Kryptovaroilla ei ole todellista arvoa, eikä niiden taustalla ole mikään julkinen instituutio. Ns. stablecoin-valuutat ovat samalla tavalla ongelmallisia, sillä niiden luotettavuus riippuu viime kädessä niiden liikkeeseenlaskijasta ja taustalla olevista varoista. Stablecoinien luotettavuus riippuu esimerkiksi siitä, pystyykö liikkeeseenlaskija pitämään lupauksensa valuuttansa vakaudesta.

Sen sijaan digitaalisen euron laskisi liikkeeseen keskuspankki ja se suunniteltaisiin kansalaisten tarpeisiin: se olisi riskitön, ja käyttäjien yksityisyys ja henkilötiedot suojattaisiin.

Millainen digitaalinen euro olisi?

Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet digitaaliselle eurolle joukon perusvaatimuksia, jotta se olisi luotettava, turvallinen ja tehokas ja jotta sitä olisi helppo käyttää. Vaatimuksilla pyritään takaamaan myös käyttäjän yksityisyys ja lainsäädännön noudattaminen. Digitaalinen euro suunniteltaisiin niin, että sitä voisi käyttää nykyisten maksuratkaisujen kanssa, mikä mahdollistaisi yleiseurooppalaisen maksamisen ja lisäpalvelujen tarjoamisen kuluttajille.

Miksi EKP suunnittelee taas uusia euroseteleitä?

Eurosetelien turvallisuus on EKP:n ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien vastuulla. Joulukuussa 2021 EKP:ssä alettiin kaavailla uutta teemaa ja uusia kuva-aiheita euroseteleille. Tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset tuntevat uudet setelit omikseen ja että seteleissä ja niiden turvatekijöissä käytetään uusinta teknologiaa.

Lopullinen päätös uusien seteleiden valmistamisesta ja liikkeeseenlaskusta tehdään vasta, kun suunnitteluprosessi saadaan päätökseen vuonna 2024.

Lehdistötiedote uuden setelisarjan suunnittelusta
Voiko 500 euron seteleillä vielä maksaa?

500 euron setelien liikkeeseenlasku on lopetettu. Jo liikkeeseen lasketut 500 euron setelit ovat kuitenkin edelleen laillisia maksuvälineitä, joten niitä voi yhä käyttää maksamiseen ja varallisuuden säilyttämiseen.

Lisätietoa 500 euron seteleistä
Ovatko eurosetelien kuvat vapaasti käytettävissä?

Eurosetelien kuvia voi käyttää muussa kuin ammattitarkoituksessa ilman EKP:n etukäteislupaa, kunhan käytössä noudatetaan EKP:n sääntöjä (erityisesti päätöksen EKP/2013/10 artiklaa 2). Näin varmistetaan, ettei setelin jäljennöstä erehdyksessä luulla aidoksi seteliksi, ja luottamus euroon säilyy.

Ammattikäyttöön on saatavissa korkearesoluutioisia eurosetelien kuvia. Niitä voi pyytää sähköpostitse osoitteesta Euro-Banknotes-Images@ecb.europa.eu. Jos pyyntö hyväksytään, kuvat lähetetään sähköisesti.

Mikä on TARGET2?

TARGET2 on EKP:n ja kansallisten keskuspankkien omistama ja ylläpitämä maksujärjestelmä. Se on keskuspankkien ja liikepankkien yleisimmin käyttämä suurten maksujen käsittelyjärjestelmä EU:ssa. EKP:ltä ja kansallisilta keskuspankeilta ei kuitenkaan saa tietoja yksittäisten pankkisiirtojen etenemisestä euroalueella eikä sen ulkopuolella.

Lisätietoa TARGET2-järjestelmästä
Mikä on TIPS?

TIPS-pikamaksupalvelu on EKP:n ja kansallisten keskuspankkien vuonna 2018 luoma markkinainfrastruktuuripalvelu, jossa palveluntarjoajat voivat tarjota asiakkailleen ympärivuorokautista varojensiirtoa reaaliajassa. TIPS-palvelun ansiosta maksaminen on nyt entistäkin nopeampaa ja silti turvallista.

Lisätietoa pikamaksupalvelusta
Etsitkö tarkempaa tietoa eurosta ja maksujärjestelmistä?

Mikä on käteisstrategia? Miksi käteisraha on tärkeää? Miten euroalueella maksetaan?

Vastauksia kysymyksiin eurosta

Miksi maksujärjestelmät ovat niin tärkeitä?

Maksaminen ja markkinainfrastruktuuri

Ilmastonmuutos

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Lisääntyvistä ja voimistuvista luonnonkatastrofeista aiheutuu haittaa taloudelle ja rahoitusjärjestelmälle. Ne voivat vaikuttaa talouskasvuun, inflaatioon ja siihen, miten rahapolitiikan vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa ja yritystoiminnassa. Sitä kautta ne vaikuttavat myös EKP:n ensisijaiseen tehtävään eli hintavakauden ylläpitämiseen. Ilmastonäkökohdat on siis otettava huomioon EKP:n rahapolitiikan ohjausjärjestelmässä.

Miten ilmastonäkökohdat huomioidaan rahapoliittisissa päätöksissä?
Mikä on EKP:n ilmastonmuutoskeskus?

EKP:n ilmastonmuutoskeskuksessa hyödynnetään EKP:n sisäistä asiantuntemusta ja laaditaan ilmastolinjauksia yhteistyössä muiden EKP:n yksiköiden kanssa. Ilmastonmuutoksen vaikutusta tarkastellaan etenkin rahapolitiikan ja pankkivalvonnan kannalta. EKP on myös päättänyt sijoittaa osan rahastosalkustaan Kansainvälisen järjestelypankin euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon.

Ilmastonmuutoskeskuksen perustamista koskeva lehdistötiedote
Miten rahapolitiikkaa kehitetään ympäristöystävällisempään suuntaan?

Strategiansa uudelleenarvioinnin perusteella EKP:n neuvosto päätti alkaa toteuttaa kunnianhimoista suunnitelmaa ilmastonäkökohtien huomioimiseksi EKP:n työssä.

Lehdistötiedote: EKP:n suunnitelma ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan strategiaan
Sijoittaako EKP vihreisiin joukkolainoihin?

EKP:llä on tällä hetkellä hallussaan viidesosa yritysten ostokelpoisista vihreistä joukkolainoista. Vihreitä joukkolainoja laskevat liikkeeseen pääasiassa peruspalvelujen (esim. energia- ja vesihuolto) alalla sekä infrastruktuuri-, kuljetus- ja rakennusaloilla toimivat yritykset. Vihreillä joukkolainoilla rahoitetaan investointeja tehokkaampaan tekniikkaan, pienennetään hiilijalanjälkeä ja lisätään uusiutuvien energialähteiden osuutta energiasijoituksissa.

Keskuspankit eivät ole tärkeimpiä toimijoita ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa hintavakaustehtäväämme ja rahapolitiikan strategiaan.

Etsitkö tarkempaa tietoa EKP:n roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Ilmastonmuutos ja EKP
Miksi pankkien pitäisi ottaa ilmastonmuutos huomioon?

Ilmasto- ja ympäristöriskien merkitys pankkien toiminnassa kasvaa. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa pankkeihin, ja niiden on tärkeää ottaa ilmastonmuutos huomioon voidakseen hoitaa häiriöttä tehtäväänsä rahoituksen tarjoajina sekä edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Video: Miksi pankkien pitäisi ottaa ilmastonmuutos huomioon? Lehdistötiedote: EKP:n pankkivalvonnan vuoden 2022 ilmastostressitesti käyntiin

Koronaviruspandemia

Miten EKP otti koronaviruspandemian puhkeamisen huomioon?

EKP pyrki vuosina 2020 ja 2021 pienentämään koronaviruspandemian vaikutusta euroalueen talouteen ja tukemaan kaikkia euroalueen kansalaisia. Sekä rahapolitiikassa että pankkivalvonnassa toteutettiin monenlaisia toimia.

EKP:n vastaus koronaviruspandemiaan

EKP julkaisi 10.2.2022lehdistötiedotteen, jossa ilmoitettiin koronaviruskriisin yhteydessä pankeille myönnettyjen huojennustoimien päättymisestä.

EKP:n pankkivalvonnan vuosina 2020 ja 2021 toteuttamista pandemiaan liittyvistä toimista on kerrottu tarkemmin omalla kysymys- ja vastaussivullaan.

Mitä tarkoittaa PEPP?

PEPP (pandemic emergency purchase programme) on pandemiaan liittyvä osto-ohjelma, joka käynnistettiin maaliskuussa 2020 lieventämään koronaviruspandemian vaikutuksia. Tarkoituksena oli auttaa euroalueen asukkaita, yrityksiä ja maita saamaan tarvitsemaansa rahoitusta edullisin ehdoin, jotta talous selviäisi paremmin pandemian aiheuttamista haasteista.

Mikä on pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)? PEPP-ohjelmaa koskeva lehdistötiedote
Miten EKP tukee lainansaantia?

EKP on myöntänyt pankeille pitkäaikaista rahoitusta tukeakseen luotonantoa kotitalouksille sekä pienille, keskikokoisille ja suurille yrityksille. Pankit saivat rahoitusta tavallista alemmalla korolla, mikä kannusti niitä lisäämään luotonantoaan. Lisäksi EKP hyväksyi pankkien ottamien lainojen vakuudeksi aiempaa laajemman joukon omaisuuseriä. Näin pankit kykenivät jatkamaan luotonantoaan kotitalouksille ja yrityksille pandemian aikana.

Oheistietoa: Mitä ovat vakuudet?
Miten EKP seuraa pankkien tietotekniikka- ja kyberriskejä?

EKP:lle ilmoitettujen kyberhäiriöiden määrä on kasvanut pandemian aikana, ja vuonna 2020 häiriöitä raportoitiin 54 % enemmän kuin vuonna 2019. Kriittisten palvelujen, kuten rahoitusjärjestelmän, suojaaminen hyökkäyksiltä ja käyttökatkoilta on ratkaisevan tärkeää. EKP seuraa pankkien altistumista tietotekniikkariskeille ja arvioi niiden riskienhallintaa. Tarkoituksena on vahvistaa EU:n rahoitussektoria ja sen valmiutta kestää kyberhäiriöitä. Yhteisellä pankkivalvonnalla on erityinen kyberhäiriöiden ilmoitusjärjestelmä, ja valvontaryhmät kartoittavat pankkien tilannetta vuosittaisen riskikyselyn avulla.

Pankkivalvonnan uutiskirje: IT and cyber risk: a constant challenge
Saavatko pankit maksaa osinkoja?

EKP suositti 27.3.2020, että pankit eivät poikkeuksellisesti vähään aikaan maksaisi käteisosinkoja eivätkä ostaisi takaisin omia osakkeitaan pandemian aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa. Pankeilla oli tärkeää olla riittävästi pääomaa, jotta ne kykenivät edelleen tukemaan taloutta. Pääomasuunnittelussa oli noudatettava erityistä varovaisuutta talouden häiriöiden vuoksi. 

Heinäkuussa (23.7.2021) EKP ilmoitti päättäneensä pitää suosituksen voimassa syyskuun 2021 loppuun.

Varo huijauksia

EKP:n nimeä ja logoa voidaan käyttää väärin

EKP ei tarjoa liikepankkipalveluita. EKP:n nimeä ja logoa käytetään toisinaan tekaistujen maksutapahtumien ja muun petollisen toiminnan yhteydessä. EKP:n henkilöstön jäsenten nimissä voidaan tehdä huijauksia tai heitä voidaan mainita huijauksissa, joissa näkyy myös EKP:n nimi ja logo.

Lue lisää EKP:n nimen väärinkäytöstä ja huijauksilta suojautumisesta

Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta eivät kuulu EKP:n tehtäviin.

Pankkien ja niiden asiakkaiden väliset suhteet (kuluttajansuoja) sekä rahanpesun torjunta kuuluvat kansallisten valvontaviranomaisten tehtäviin.

Tietoa rahanpesun torjunnasta

Yhteystietomme

EKP:lle voi lähettää sen tehtäviin ja toimintoihin liittyviä kysymyksiä, kommentteja ja ehdotuksia sähköpostitse tai kirjepostina millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Puhelimitse meidät tavoittaa arkisin klo 10.00–12.00 ja klo 14.00–16.00 Keski-Euroopan aikaa.

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut