Menu

Hallinto ja valvonta

EKP:n hallinnosta ja valvonnasta huolehtii EKP:n omien päätöksentekoelinten lisäksi erillinen tarkastuskomitea. Lisäksi hallinnossa ja valvonnassa on erilaisia ulkopuolisen ja sisäisen valvonnan tasoja.

Tarkastuskomitea

EKP:n ja eurojärjestelmän hallinnon ja valvonnan vahvistamiseksi on perustettu korkean tason tarkastuskomitea. Se avustaa EKP:n neuvostoa kysymyksissä, jotka koskevat

  1. taloudellisten tietojen eheyttä
  2. sisäisen valvonnan seurantaa
  3. lakien, säännösten ja menettelytapaohjeiden noudattamista
  4. tarkastusten toteuttamista.

Ks. tarkastuskomitean mandaatti.
Tarkastuskomitean puheenjohtajana toimii Yannis Stournaras. Komitean muut jäsenet ovat Josef Bonnici, Luis de Guindos, Patrick Honohan ja Jens Weidmann.

Sisäisen tarkastuksen komitea

Eurojärjestelmän/EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteiden (Englanniksi) mukaan sisäisen tarkastuksen komitea avustaa eurojärjestelmän/EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin tavoitteiden saavuttamisessa. Se tarjoaa riippumattomia ja puolueettomia arviointi- ja neuvontapalveluja, joiden tarkoitus on kehittää ja parantaa eurojärjestelmän/EKPJ:n ja valvontamekanismin tehtävien ja toiminnan toteutusta.

Sisäisen tarkastuksen komitea raportoi EKP:n päätöksentekoelimille. Se on vastuussa eurojärjestelmän/EKPJ:n ja valvontamekanismin tarkastussuunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta. Lisäksi se laatii eurojärjestelmän/EKPJ:n ja valvontamekanismin tarkastustoimissa käytettävät yhteiset standardit.

Ulkopuolinen valvonta

EKPJ:n perussäännössä määrätään kahdesta ulkopuolisen valvonnan tasosta:

  • Ulkopuoliset tilintarkastajat
  • Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n tilinpäätöksen (EKPJ:n perussäännön artikla 27.1). Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EKP:n hallinnon tehokkuuden (artikla 27.2).

EKPJ:n/EKP:n perussäännön artiklan 27.1 mukaisten ulkoisten tilintarkastajien valintaa ja mandaattia koskevat hyvät käytännöt, jotka EKP:n neuvosto on hyväksynyt 10.3.2017

Ulkopuolisten tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset julkaistaan osana EKP:n vuosikertomusta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportit ja EKP:n vastaukset:

Sisäinen valvonta

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen osasto toimii suoraan EKP:n johtokunnan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen osaston toimivaltuudet on määritelty EKP:n sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteissa, jotka EKP:n johtokunta on hyväksynyt.

Toimintaperiaatteet perustuvat kansainvälisiin ammattistandardeihin, erityisesti IIA:n (Institute of Internal Auditors) standardeihin.

Sisäisen valvonnan rakenne

Johtokunnalla on vastuu EKP:n riskienhallinnan yleisvalvonnasta.

EKP:n sisäinen valvonta on järjestetty kolmitasoisesti. Ensinnäkin kukin organisaatioyksikkö (ryhmä, toimisto, osasto ja pääosasto) vastaa pääasiassa itse riskienhallinnastaan sekä toimintansa tehokkuudesta.

Toisen tason muodostavat mm. operatiivisten ja taloudellisten riskien hallinnasta vastaavat yksiköt sekä compliance- ja hallintotapayksikkö, joiden tehtävänä on edistää ja tukea organisaation sisäisten varmistusjärjestelmien toteuttamista.

Sisäisen tarkastuksen osasto muodostaa valvonnan kolmannen tason. Se toimii riippumattomana ja puolueettomana neuvonantajana pyrkimyksenään parantaa EKP:n toimintaa. Lisäksi EKP:n tarkastuskomitea vahvistaa hallintoa ja valvontaa EKP:ssä (ks. edellä).

Eettiset säännöt

EKP on Euroopan unionin toimielin, eli sen tehtävänä on palvella yhteistä etua. EKP:n eettisillä säännöillä halutaan varmistaa, että EKP:n tehtävät suoritetaan mahdollisimman luotettavasti ja riippumattomasti, pätevästi, tehokkaasti ja avoimesti. Eettisiin sääntöihin kirjatut periaatteet vahvistavat EKP:n uskottavuutta. Kansalaiset voivat luottaa EKP:n johtoon ja toimintaan.

Henkilöstösääntöihin kirjatut koko henkilöstöä koskevat eettiset säännöt päivitettiin 3.12.2014 yhteisen pankkivalvonnan alkaessa. Päivitetyt säännöt tulivat voimaan 1.1.2015. Valvontaelimen jäsenillä oli alkuvaiheessa erilliset menettelytapaohjeet, mutta sittemmin kaikille EKP:n päätöksentekoelinten ja muun ylimmän johdon jäsenille on laadittu yhteiset menettelytapaohjeet, jotka tulivat voimaan 1.1.2019.

Eettisten sääntöjen täytäntöönpano

Yhteisen valvontamekanismin perustamisen myötä hyvän hallintotavan merkitys on entisestään kasvanut EKP:ssä. EKP:n neuvosto antoi 17.12.2014 päätöksen EKP:n eettisen komitean perustamisesta. Komitean tarkoituksena on varmistaa, että eettiset säännöt pannaan asianmukaisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön, sekä kehittää EKP:n hallintojärjestelmää. Eettinen komitea on ottanut hoitaakseen eettisten asiain neuvonantajalle EKP:n neuvoston jäsenten menettelytapaohjeissa ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten eettisissä lisäohjeissa määrätyt tehtävät.

Eettisen komitean päätehtävänä on antaa EKP:n päätöksenteossa mukana olevien elinten jäsenille pyynnöstä neuvoja eettisissä kysymyksissä.

Euroopan keskuspankin päätös (EKP/2014/59) eettisen komitean perustamisesta ja työjärjestyksestä

EKP:n johtokunta on sitoutunut varmistamaan, että EKP:n toiminta on luotettavaa ja riippumatonta ja että siinä noudatetaan korkeimpia eettisiä standardeja. Johtokunnan perustaman compliance- ja hallintotapayksikön toiminnan alkaessa tulivat voimaan muutetut henkilöstösäännöt. Yksikön vastuualue kattaa muun muassa henkilöstöä koskevat tehtävät, jotka aiemmin kuuluivat eettisten asiain neuvonantajalle.

Compliance- ja hallintotapayksiköllä on merkittävä tehtävä, sillä riippumattomana valvontatahona se auttaa johtokuntaa suojaamaan EKP:n luotettavuutta ja mainetta, edistää eettisten sääntöjen noudattamista henkilöstön toiminnassa sekä tukee EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta ja vahvistaa siten EKP:n hallinto- ja valvontajärjestelmää.

Budjettia koskeva määräysvalta

EKP:n neuvostolla on määräysvalta budjettia koskevissa asioissa. Neuvosto hyväksyy EKP:n budjetin johtokunnan ehdotuksesta. Lisäksi budjettikomitea avustaa EKP:n neuvostoa EKP:n budjettiin liittyvissä asioissa.

Tietosuoja-asiantuntija

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti johtokunta on nimittänyt tietosuoja-asiantuntijan, joka aloitti työnsä 1.1.2002.

Petostentorjunta EKP:ssä ja petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin sovellettavat säännöt

EU:n laajuinen petostentorjunta

Vuonna 1999 Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto antoivat asetuksen (EY) N:o 1073/1999 Euroopan petostentorjuntaviraston suorittamista tutkimuksista (ns. OLAF-asetus). Sen tarkoituksena on tehostaa petosten, korruption ja muun unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaa. Asetuksessa säädetään mm. OLAFin suorittamista sisäisistä tutkimuksista, jotka koskevat petosepäilyjä EU:n toimielimissä ja muissa elimissä.

EKP:n petostentorjunta

EKP:n neuvosto teki 3.6.2004 päätöksen OLAFin suorittamiin tutkimuksiin sovellettavista säännöistä (päätös EKP/2014/11 petosten, lahjonnan ja Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien Euroopan petostentorjuntaviraston Euroopan keskuspankkia koskevien tutkimusten ehdoista ja edellytyksistä sekä EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta). Päätös tuli voimaan 1.7.2004. Sitä on sittemmin täydennetty Euroopan keskuspankin ja Euroopan petostentorjuntaviraston välisillä hallinnollisilla järjestelyillä  (englanniksi), joista sovittiin 16.6.2016 ja joilla tehostetaan EKP:n ja OLAFin yhteistyötä.

EKP:n petostentorjunnan taustaa

Vaikka EKP:n neuvostonkin mielestä petosten torjuminen vaati voimakkaita toimia, sen näkemyksen mukaan EKP:n riippumaton asema ja lakisääteiset tehtävät estivät sitä soveltamasta OLAF-asetusta. Sen vuoksi EKP teki 7.10.1999 erillisen päätöksen petosten torjunnasta (EKP/1999/5). Päätöksellä luotiin kattava petostentorjuntaohjelma, jossa ylimpänä valvontaelimenä toimi itsenäinen petostentorjuntakomitea.

Euroopan komissio kyseenalaisti Alankomaiden, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston tukemana (Asia C-11/00) EKP:n kannan petosten torjunnasta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 10.7.2003 päätöksensä kantajan perusteista ja kumosi EKP:n päätöksen EKP/1999/5.

Tuomioistuimen yksimielisen päätöksen mukaan EKP on osa ”yhteisön järjestelmää”. Päätöksessä todettiin myös lainsäätäjien pyrkivän varmistamaan, että EKP voi hoitaa riippumattomasti niitä tehtäviä, jotka sille on annettu. Tuomioistuin totesi kuitenkin, että EKP:n riippumaton asema ei tarkoita, että EKP olisi täysin erillään Euroopan yhteisöstä ja kaikkien yhteisön oikeuden säännösten soveltamisalan ulkopuolella. Tässä suhteessa tuomioistuimen kanta on EKP:n kannan mukainen. OLAF-asetuksen soveltaminen ei siis vaikuttane EKP:n tehtävien riippumattomaan suorittamiseen.

Toiminnassa ollessaan Euroopan keskuspankin petostentorjuntakomitea julkaisi seuraavat toimintakertomukset: