Hallinto ja valvonta

EKP:n ja eurojärjestelmän hallinnon ja valvonnan vahvistamiseksi on perustettu korkean tason tarkastuskomitea. Se avustaa EKP:n neuvostoa kysymyksissä, jotka koskevat

1. taloudellisten tietojen eheyttä
2. sisäisen valvonnan seurantaa
3. lakien, määräysten ja menettelytapaohjeiden noudattamista
4. tarkastusten toteuttamista.

Tietoa tarkastuskomitean tehtävästä on komitean mandaatissa.

Tarkastuskomitean puheenjohtajana toimii Yannis Stournaras. Komitean muut jäsenet ovat Pervenche Berès, Luis de Guindos, Ardo Hansson ja Klaas Knot.

Eurojärjestelmän/EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteiden mukaan sisäisen tarkastuksen komitean on tarkoitus olla avuksi eurojärjestelmän/EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin tavoitteiden saavuttamisessa. Se tarjoaa riippumattomia ja puolueettomia arviointi- ja neuvontapalveluja, joiden pohjalta eurojärjestelmän/EKPJ:n ja pankkivalvonnan tehtäviä ja toimintaa voidaan kehittää.

Sisäisen tarkastuksen komitea raportoi EKP:n päätöksentekoelimille. Se vastaa eurojärjestelmän/EKPJ:n ja valvontamekanismin tarkastussuunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta. Lisäksi se laatii tarkastustoimissa käytettävät yhteiset standardit.

EKPJ:n perussäännön mukaan ulkopuolisina valvojina ovat

• ulkopuoliset tilintarkastajat
• Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n tilinpäätöksen (EKPJ:n perussäännön artikla 27.1). Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EKP:n hallinnon tehokkuuden (artikla 27.2).

EKPJ:n/EKP:n perussäännön artiklan 27.1 mukaista ulkopuolisten tilintarkastajien valintaa ja mandaattia koskevat hyvät käytännöt (hyväksytty EKP:n neuvostossa 10.3.2017)

Ulkopuolisten tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset julkaistaan osana EKP:n vuosikertomusta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportit ja EKP:n vastaukset:

• Euroopan keskuspankin hiilijalanjäljen hallinnointia koskeva Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomus sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 28.4.2014
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin riskienhallinnan tarkastuksesta tilikaudelta 2010 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 4.6.2012
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2009 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 29.1.2011
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2008 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 18.6.2010
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2007 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 9.2.2010
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2006 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 4.9.2009
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2005 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset. Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL), C 313, 21.12.2007
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2004 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 5.5.2006
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2003 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, 15.10.2004
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikauden 2002 osalta sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL) C 45, 20.2.2004
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikauden 2001 osalta sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL) C 259, 25.10.2002
• Tilintarkastustuomioistuimen kertomus Euroopan keskuspankin hallinnon tehokkuuden tarkastuksesta tilikaudelta 2000 sekä Euroopan keskuspankin vastaukset, Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL) C 341, 4.12.2001

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen osasto toimii suoraan EKP:n johtokunnan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen osaston toimivaltuudet on määritelty EKP:n sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteissa, jotka EKP:n johtokunta on hyväksynyt.

Toimintaperiaatteet perustuvat kansainvälisiin ammattistandardeihin, erityisesti IIA:n (Institute of Internal Auditors) standardeihin.

Sisäisen valvonnan rakenne

EKP:n johtokunta valvoo riskienhallintaa.

Jokainen organisaatioyksikkö (ryhmä, toimisto, osasto ja pääosasto) vastaa pääasiassa itse riskienhallinnastaan sekä toimintansa tehokkuudesta.

Sääntöjen noudattamista valvoo yleisemmin erillinen compliance- ja hallintotapayksikkö, ja myös esimerkiksi operatiivisten ja taloudellisten riskien hallintaa seuraavat omat yksiköt.

Sisäisen tarkastuksen osasto toimii riippumattomana ja puolueettomana neuvonantajana ja pyrkii parantamaan EKP:n toimintaa. Lisäksi EKP:n tarkastuskomitea vahvistaa hallintoa ja valvontaa EKP:ssä (ks. edellä).

Eettiset säännöt

EKP on Euroopan unionin toimielin, eli sen tehtävänä on palvella yhteistä etua. EKP:n eettisillä säännöillä halutaan varmistaa, että EKP:n tehtävät suoritetaan mahdollisimman luotettavasti ja riippumattomasti, pätevästi, tehokkaasti ja avoimesti. On EKP:n uskottavuuden kannalta tärkeää, että eettisiin sääntöihin kirjattuja periaatteita noudatetaan ja kansalaiset voivat luottaa EKP:n johtoon ja toimintaan.

Henkilöstösääntöihin kirjatut koko henkilöstöä koskevat eettiset säännöt päivitettiin 3.12.2014 yhteisen pankkivalvonnan alkaessa. Päivitetyt säännöt tulivat voimaan 1.1.2015. Valvontaelimen jäsenillä oli alkuvaiheessa erilliset menettelytapaohjeet.

Sittemmin kaikille EKP:n päätöksentekoelinten ja muun ylimmän johdon jäsenille on laadittu yhteiset menettelytapaohjeet, jotka tulivat voimaan 1.1.2019. Tammikuussa 2023 tuli voimaan menettelytapaohjeiden päivitetty versio, jossa on tiukennettu yksityisiä rahoitustoimia koskevia sääntöjä.

• EKP:n eettiset säännöt, EUVL C 375, 6.11.2020, s. 25
• EKP:n ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet 2022/C478/03, EUVL C 478, 16.12.2022, s. 3

Eettiset säännöt käytännössä

Yhteisen valvontamekanismin perustamisen jälkeen hyvän hallintotavan merkitys on entisestään kasvanut EKP:ssä. EKP:n neuvosto vahvisti hallintojärjestelmää 17.12.2014 perustamalla eettisen komitean hoitamaan eettisten asiain neuvonantajan tehtäviä, jotka perustuvat EKP:n neuvoston jäsenten menettelytapaohjeisiin ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten eettisiin lisäohjeisiin.

Eettisen komitean päätehtävänä on antaa EKP:n päätöksenteossa mukana olevien elinten jäsenille pyynnöstä neuvoja eettisissä kysymyksissä.

Euroopan keskuspankin päätös (EKP/2014/59) eettisen komitean perustamisesta ja sen työjärjestyksestä

EKP:n johtokunta on sitoutunut varmistamaan, että EKP:n toiminta on luotettavaa ja riippumatonta ja että siinä noudatetaan tiukkoja eettisiä vaatimuksia. Johtokunnan perustaman compliance- ja hallintotapayksikön toiminnan alkaessa tulivat voimaan muutetut henkilöstösäännöt. Yksikkö vastaa muun muassa henkilöstöä koskevista tehtävistä, jotka aiemmin kuuluivat eettisten asiain neuvonantajalle.

Riippumaton yksikkö auttaa johtokuntaa pitämään EKP:n luotettavana, vaalii EKP:n mainetta ja huolehtii siitä, että toiminnasta kerrotaan avoimesti ja henkilöstö on perillä eettisistä säännöistä ja osaa noudattaa niitä.

Budjettivalta

EKP:ssä budjettivaltaa käyttää EKP:n neuvosto, joka hyväksyy talousarvion johtokunnan ehdotuksesta. Talousarvioon liittyvissä asioissa EKP:n neuvostoa avustaa budjettikomitea.

Tietosuojavastaava

Tietosuojavastaava varmistaa, että EKP:ssä toimitaan asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, ja opastaa rekisterinpitäjiä ja henkilötietojen käsittelijöitä. Tietosuojavastaava raportoi johtokunnalle ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti. Hänen tehtävänsä ja toimivaltuutensa on määritelty tarkemmin päätöksessä (EU) 2020/655.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta, EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/655, annettu 5 päivänä toukokuuta 2020, tietosuojaa Euroopan keskuspankissa koskevien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä ja päätöksen EKP/2007/1 kumoamisesta (EKP/2020/28), EUVL L 152, 15.5.2020, s. 13–20

Petostentorjunta EU:ssa

Vuonna 1999 Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto antoivat asetuksen (EY) N:o 1073/1999 Euroopan petostentorjuntaviraston suorittamista tutkimuksista (ns. OLAF-asetus). Tarkoituksena oli tehostaa petosten, korruption ja muun unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaa. Asetuksen nojalla virasto voi suorittaa tutkimuksia EU:n toimielimissä ja muissa elimissä.

Petostentorjunta EKP:ssä

EKP:n neuvosto teki 3.6.2004 päätöksen EKP/2004/11 OLAFin suorittamiin tutkimuksiin sovellettavista säännöistä. Päätös tuli voimaan 1.7.2004. Sitä on sittemmin täydennetty 16.6.2016 sovituilla Euroopan keskuspankin ja Euroopan petostentorjuntaviraston välisillä hallinnollisilla järjestelyillä, joilla tehostetaan EKP:n ja OLAFin yhteistyötä.

• Euroopan keskuspankin päätös EKP/2004/11, tehty 3 päivänä kesäkuuta 2004, petosten, lahjonnan ja Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien Euroopan petostentorjuntaviraston Euroopan keskuspankkia koskevien tutkimusten ehdoista ja edellytyksistä sekä EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

Aiemmat järjestelyt

Vaikka petosten torjuminen vaati EKP:n neuvostonkin mielestä voimakkaita toimia, se katsoi vuonna 1999, että EKP:n riippumaton asema ja lakisääteiset tehtävät estivät sitä soveltamasta OLAF-asetusta. Sen vuoksi EKP teki petosten torjunnasta 7.10.1999 erillispäätöksen (EKP/1999/5). Päätöksellä luotiin kattava petostentorjuntaohjelma, jossa ylimpänä valvontaelimenä toimi itsenäinen petostentorjuntakomitea.

Euroopan komissio kyseenalaisti Alankomaiden, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston tukemana EKP:n kannan (Asia C-11/00), ja 10.7.2003 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi EKP:n päätöksen EKP/1999/5.

Tuomioistuimen yksimielisen päätöksen mukaan EKP on osa ”yhteisön järjestelmää”. Päätöksessä myös todettiin lainsäätäjien pyrkivän varmistamaan, että EKP voi hoitaa riippumattomasti niitä tehtäviä, jotka sille on annettu. Tuomioistuimen mielestä EKP:n riippumaton asema ei kuitenkaan tarkoita, että EKP olisi täysin erillään Euroopan yhteisöstä ja kaikkien yhteisön oikeuden säännösten soveltamisalan ulkopuolella. Tässä suhteessa tuomioistuimen kanta vastasi EKP:n näkemystä. OLAF-asetuksen soveltaminen ei siis vaikuttane EKP:n tehtävien riippumattomaan suorittamiseen.

Euroopan keskuspankin petostentorjuntakomitea julkaisi toimintansa aikana seuraavat toimintakertomukset:

• Euroopan keskuspankin petostentorjuntakomitean toimintakertomus ajalta maaliskuu 2002 – tammikuu 2003, toukokuu 2003
• Euroopan keskuspankin petostentorjuntakomitean toimintakertomus ajalta tammikuu 2001 – helmikuu 2002, toukokuu 2002
• Euroopan keskuspankin vastaus petostentorjuntakomitean toimintakertomukseen, toukokuu 2002
• Vuosikertomus Euroopan keskuspankin petostentorjuntakomitean toiminnasta tammikuun 2000 ja tammikuun 2001 väliseltä ajalta, 26.1.2001
• Liite 1: EKP:n entisen petostentorjuntakomitean menettelysäännöt (englanniksi)
• Liite 2: EKP:n päätös petostentorjunnasta