EKP:n nimeä ja logoa voidaan käyttää väärin

Tyypillisiä huijauksia ovat esimerkiksi seuraavat:

• Huijari käyttää EKP:n nimeä ja logoa väärin.
• Huijari teeskentelee olevansa EKP:n johtokunnan jäsen tai EKP:n työntekijä.
• Huijari luo EKP:n tai sen johtokunnan jäsenen nimissä valeprofiilin sosiaaliseen mediaan ja suosittelee sen kautta jonkinlaista sijoitustoimintaa. 
• Huijari väittää perivänsä EKP:n puolesta maksuja maasta toiseen välitettävistä tilisiirroista.
• Huijari väittää EKP:n tarjoavan verkkopankkipalveluja liikepankkina.
• Huijari ottaa sinuun yhteyttä muka EKP:n työntekijänä ja kertoo, että EKP:llä on hallussaan sinulle kuuluvaa rahaa.
• Huijari pyytää suorittamaan maksun EKP:n verkkopankkisivustolla tai EKP:n asiakaspalveluyksikön tuella.
• Huijari pyytää suorittamaan jonkinlaisen maksun, koska EKP on muka estänyt aiemman tilisiirron.
• Huijari pyytää suorittamaan jonkinlaisen maksun, koska EKP muka välittää bitcoineja ja muita kryptovaroja tai perii varoja palautettavaksi petoksen uhreiksi joutuneille henkilöille.
• Huijari kehottaa ottamaan EKP:ltä lainaa, usein erittäin houkuttelevin ehdoin.
• Huijari teeskentelee soittavansa EKP:stä (+49 69 1344 ‑alkuisesta numerosta) tai lähettävänsä sähköpostiviestiä EKP:stä. Usein tällainen puhelu tai sähköpostiviesti tulee täysin yllätyksenä eikä yhteydenotolle ole selvää syytä.
• Huijari väittää työskentelevänsä yritykselle, joka perii huijauksissa menetettyjä varoja takaisin EKP:n puolesta.

Kaikki nämä ovat huijausyrityksiä.

Huijarin viesti näyttää tulevan EKP:ltä, mutta siinä on yleensä virheitä. Seuraavassa on vinkkejä huijausviestien tunnistamiseen:

• Tarkista lähettäjän sähköpostiosoite: EKP:n sähköpostiviestit lähetetään aina osoitteesta, jonka lopussa on @ecb.europa.eu tai @ecb.int. Älä koskaan luota sähköpostiviestiin, jonka joku toinen välittää sinulle. Huijarit voivat myös väärentää lähettäjän sähköpostiosoitteen niin, että viesti näyttää tulevan EKP:ltä.
• Tarkista viestiin sisältyvät linkit: liikuta hiiren osoitinta linkin päällä mutta älä napsauta linkkiä. Näin saat näkyviin linkin koko tekstin. Joissakin sähköpostiohjelmissa linkki näkyy näytön alalaidassa. Jos linkin lopussa ei ole ”ecb.europa.eu”, viesti on todennäköisesti huijaus.
• Tarkista, onko sähköpostiviestissä tai verkkosivustolla outoja sanamuotoja tai oikeinkirjoitusvirheitä.
• Älä luota puhelimen näytöllä näkyviin tietoihin: vaikka puhelu näyttäisi tulevan EKP:stä (+49 69 1344 ‑alkuisesta numerosta), se ei välttämättä pidä paikkaansa. Huijarit voivat nimittäin väärentää soittajan tunnistetiedot.
• Huijausvideoissa huulien synkronointi ja videon kuva eivät ehkä ole aivan kohdallaan edes silloin, kun video on tehty tekoälyn avulla.
• Suhtaudu yleensäkin epäilevästi verkkosivuihin ja videoihin sekä yllättäviin sähköpostiviesteihin, puheluihin ja muunlaisiin yhteydenottoihin, joissa sinua pyydetään ryhtymään pikaisiin toimiin (esim. siirtämään kiireesti rahaa) tai jotka kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta.

Älä koskaan siirrä rahaa, ellet ole varma sen vastaanottajasta, äläkä koskaan paljasta pankkitilisi numeroa, henkilötunnustasi tai muitakaan henkilökohtaisia tietojasi.

EKP ei ole vastuussa nimensä, logonsa, osoitteensa tai puhelinnumerojensa väärinkäytöstä hankkeissa, joiden tarkoituksena on huijata yksityishenkilöitä. Huijauksista on syytä ilmoittaa poliisille. Voit myös kääntyä asiasta vastaavan kansallisen viranomaisen puoleen.