European Central Bank - eurosystem
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Kysyttyä digitaalisesta eurosta

Päivitetty 14.2.2024

1. Miksi digitaalista euroa tarvittaisiin?

Digitalisaatio tuo lisää vaihtoehtoja maksamiseen. Seteleitä ja kolikoita käytetään yhä vähemmän. Pandemia vauhditti entisestään siirtymistä verkossa tehtäviin ostoksiin ja digitaaliseen maksamiseen. Digitaalinen euro olisi käteisrahan sähköinen vastine nykyajan tarpeisiin. Se olisi keskuspankin liikkeeseen laskemaa rahaa ja tarjoaisi kuluttajille uuden vaihtoehdon käteismaksamisen oheen.

Tällä hetkellä käytössä ei ole koko euroalueella hyväksyttyä digitaalista maksutapaa. Digitaalinen euro tarjoaisi siihen mahdollisuuden ilman lisäkuluja. Sillä voisi suorittaa maksuja niin kaupan kassalla, verkossa kuin yksityishenkilöiden välilläkin. Käteisen tavoin digitaalinen euro olisi riskitön, vaivaton ja laajalti käytettävissä, eikä sen peruskäytöstä perittäisi lisäkuluja.

Lisäksi digitaalinen euro tehostaisi ja uudistaisi koko eurooppalaista maksuekosysteemiä. Se myös parantaisi maksujärjestelmämme kykyä selviytyä mahdollisista kyberhyökkäyksistä tai teknisistä häiriöistä, kuten sähkökatkoista. Näin se vahvistaisi euroalueen strategista riippumattomuutta ja rahataloudellista itsemääräämisoikeutta.

Lisätietoa: Miksi digitaalista euroa tarvitaan?

2. Miten digitaalinen euro vahvistaisi euroalueen strategista riippumattomuutta?

Digitaalinen euro tarjoaisi yleiseurooppalaisen maksuratkaisun, joka olisi käytössä koko euroalueella ja jonka taustalla olisi EU:n julkinen sektori. Siten se voisi auttaa vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista yksityisistä maksupalveluntarjoajista, jotka ovat määräävässä asemassa markkinoilla. Digitaalinen euro olisi alusta, jonka avulla maksupalveluntarjoajat voisivat entistä helpommin tarjota omia yleiseurooppalaisia ratkaisujaan. Näin se lisäisi eurooppalaisten maksuratkaisujen kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.

Onnistuneesti toteutetun digitaalisen euron kautta EU voisi nousta digitaalisen rahoituksen ja digitaalisen keskuspankkirahan maailmanlaajuiseksi edelläkävijäksi.

3. Korvaisiko digitaalinen euro käteisrahan?

Ei. Digitaalinen euro ei korvaisi käteistä rahaa vaan täydentäisi sitä. Digitaalisen maksamisen suosio on kasvussa, ja digitaalinen euro olisi turvallinen ja nopea maksutapa käteisen ohessa. Euroalueella voisi siis edelleen maksaa käteisellä ja samoilla yksityisten palveluntarjoajien sähköisillä maksutavoilla, jotka nytkin ovat käytössä.

4. Olisiko digitaalinen euro vaihtoehtoinen valuutta eurojärjestelmässä?

Ei. Yhteinen rahamme on euro, digitaalisenakin. Digitaaliset eurot voisi halutessaan vaihtaa seteleihin. Digitaalinen euro palvelisi niitä ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat hoitaa maksunsa digitaalisesti.

5. Missä vaiheessa digitaalinen euro on tällä hetkellä?

Kaksi vuotta kestänyt tutkimusvaihe on saatu päätökseen, ja EKP:n neuvosto päätti edetä valmisteluvaiheeseen, joka alkoi 1.11.2023.

Valmisteluvaihe jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa aloitettiin 1.11.2023, ja se kestää kaksi vuotta. Sen aikana saatujen tulosten ja lainsäädäntöuudistusten perusteella EKP:n neuvosto päättää, siirrytäänkö toiseen osaan ja mikä sen laajuus ja kesto olisi.

Kaksiosaisen valmisteluvaiheen tarkoitus on jatkokehittää ja testata digitaalista euroa tutkimusvaiheessa määritettyjen suunnitteluvaihtoehtojen ja teknisten vaatimusten pohjalta.

Valmisteluvaihe tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa laajoja analyyseja, testejä ja kokeiluja sekä kuulla sidosryhmiä. Näin varmistetaan, että digitaalinen euro täyttäisi tiukimmat laatu-, turvallisuus- ja käytettävyysvaatimukset.

Valmisteluvaiheen aloitus on merkittävä askel, mutta se ei tarkoita, että EKP:n neuvosto päättäisi ottaa digitaalisen euron käyttöön. Päätöstä harkitaan vasta, kun asiaa koskeva lainsäädäntö on hyväksytty.

6. Miten EU:n lainsäätäjät osallistuvat prosessiin?

Euroopan komissio esitti 28.6.2023 säädösehdotuksen, joka koskee mahdollista digitaalista euroa. Lainsäädännön avulla on tarkoitus varmistaa, että mahdollinen digitaalinen euro tarjoaisi yksityishenkilöille ja yrityksille lisävaihtoehdon digitaalisten maksujen suorittamiseen. Tarkoituksena on myös varmistaa, että digitaalinen euro olisi jatkuvasti käytettävissä kaikkialla euroalueella, siitä ei aiheutuisi ylimääräisiä kustannuksia ja sillä olisi turvallista maksaa.

Digitaalisen euron kahta kehityslinjaa – lainsäädäntöuudistusta ja suunnittelutyötä – edistetään rinnakkain, jotta eurojärjestelmä olisi valmis toimimaan nopeasti, jos ja kun digitaalinen euro päätetään laskea liikkeeseen tarvittavan lainsäädäntötyön valmistuttua.

Eurojärjestelmä ottaa suunnittelutyössä huomioon mahdolliset muutokset, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi lainsäädännön valmistelun aikana. EKP on myös valmis antamaan tarvittaessa lainsäädäntötyön tueksi tietoa esimerkiksi teknisistä kysymyksistä.

EKP:n neuvosto päättää digitaalisen euron mahdollisesta liikkeeseenlaskusta vasta sitten, kun säädösehdotus on hyväksytty.

7. Ketkä osallistuvat digitaalisen euron valmisteluun?

EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien – eli eurojärjestelmän – on huolehdittava siitä, että mahdollinen digitaalinen euro vastaa käyttäjien tarpeita. Siksi eurojärjestelmä tekee tiivistä yhteistyötä ja pitää säännöllisesti yhteyttä päätöksentekijöihin, lainsäätäjiin, markkinaosapuoliin ja kansalaisjärjestöihin. Myös fokusryhmät ovat olennaisen tärkeitä, sillä niiden kautta saadaan suoraan tietoa ihmisten näkemyksistä ja mieltymyksistä.

Yhteistyökanavia ovat esimerkiksi maksumarkkinoiden toimijoiden yhteinen Euro Retail Payments Board ‑foorumi, jonka puheenjohtajana toimii EKP. Market Advisory Group ‑asiantuntijaryhmä esitti puolestaan digitaalisen euron tutkimusvaiheessa oman kantansa tuotesuunnittelua ja jakelua koskeviin kysymyksiin.

EKP osallistuu myös säännöllisesti euroryhmän kokouksiin, joissa euroalueen maiden talous- ja valtiovarainministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Lisäksi EKP vierailee tasaisin väliajoin Euroopan parlamentissa esittelemässä suunnitelmien etenemistä ja järjestää EU:n kansalaisjärjestöille seminaareja, joissa ne saavat äänensä kuuluviin.

8. Kenen käytettävissä digitaalinen euro olisi?

Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan digitaalista euroa voisivat käyttää kaikki yksityishenkilöt, yritykset ja julkisyhteisöt, joiden vakinainen tai tilapäinen kotipaikka on euroalueeseen kuuluvassa EU:n jäsenmaassa.

Digitaalista euroa voisivat mahdollisesti käyttää myös henkilöt, jotka lomailevat tai ovat työmatkalla euroalueella, sekä henkilöt ja yritykset, joiden aiempi kotipaikka on ollut euroalueella.

Yksityishenkilöt, yritykset ja julkisyhteisöt, joiden kotipaikka on euroalueen ulkopuolella, voisivat käyttää digitaalista euroa avaamalla sitä varten erillisen tilin palveluntarjoajalla, jonka koti- tai toimipaikka on Euroopan talousalueella[1] tai sellaisessa EU:n ulkopuolisessa maassa, jonka kanssa EU olisi tehnyt sopimuksen, ja/tai euroalueen tai EU:n ulkopuolisessa maassa, jonka keskuspankki on sopinut Euroopan keskuspankin kanssa tarvittavista järjestelyistä.

9. Miksi ihmiset haluaisivat käyttää digitaalista euroa?

Digitaalinen euro olisi maksuratkaisu, jota voisi käyttää kaikissa tilanteissa milloin ja missä vain euroalueella. Se olisi yleisesti hyväksytty digitaalinen maksuväline, jota kuluttajat voisivat käyttää ilman lisäkuluja kaupoissa, verkossa ja yksityishenkilöiden välisissä rahansiirroissa. Se olisi julkisen sektorin tarjoama maksuväline, jolla voisi suorittaa digitaalisia maksuja. Se olisi käytettävissä myös ilman verkkoyhteyttä.

Se tarjoaisi paremman tietosuojan kuin muut digitaaliset maksutavat. Eurojärjestelmä ei tunnistaisi käyttäjiä maksutietojen perusteella. Ilman verkkoyhteyttä suoritettuihin maksuihin liittyvät henkilötiedot olisivat vain maksajan ja maksun saajan tiedossa.

Digitaalinen euro olisi turvallinen ja helppokäyttöinen, ja sen suunnittelussa otettaisiin huomioon myös erityisryhmien tarpeet. Sen käyttö halutaan mahdollistaa myös vammaisille ihmisille ja niille, joilla ei ole pankkitiliä tai joilla on puutteelliset talous- tai digitaidot.

Euroopan komission säädösehdotuksessa kaupat velvoitettaisiin ottamaan digitaalisia euroja vastaan ja viranomaisten valvomat välittäjät jakelemaan niitä asiakkailleen, jotta digitaalinen euro olisi käytettävissä kaikkialla euroalueella.

10. Miten kauppiaat hyötyisivät digitaalisesta eurosta?

Digitaalinen euro olisi aidosti yleiseurooppalainen ratkaisu, joka hyväksyttäisiin kaikkialla euroalueella. Se tarjoaisi kätevämmän ja edullisemman vaihtoehdon nykyisellään hajanaisille maksamisen markkinoille. Digitaalinen euro vahvistaisi kauppiaiden neuvotteluasemaa maksupalveluntarjoajiin nähden ja vähentäisi kauppiaiden omia kustannuksia. Kustannussäästöt voitaisiin kanavoida asiakkaille.

Digitaalisen euron ansiosta kauppiaat hyötyisivät myös korkeammista muuntokursseista. Tämä olisi tärkeää etenkin verkkokaupassa, jossa asiakkaat tekevät ostoksen todennäköisemmin, jos maksuväline on heille tuttu. Kun ostokset maksettaisiin digitaalisella eurolla, kauppias saisi rahat välittömästi ilman lisäkustannuksia.

11. Mitä etua digitaalinen euro toisi välittäjille?

Pankeilla ja muilla viranomaisten valvomilla välittäjillä olisi keskeinen rooli digitaalisen euron jakelussa. Ne toimisivat pääasiallisena yhteyspisteenä yksityishenkilöille, kauppiaille ja yrityksille kaikissa digitaaliseen euroon liittyvissä kysymyksissä ja toteuttaisivat kaikki loppukäyttäjille tarkoitetut palvelut.

Digitaalisen euron myötä välittäjät voisivat saavuttaa koko euroalueen laajuisen asiakaskunnan, kun useimmat yksityiset digimaksujärjestelmät keskittyvät usein vain tiettyihin maihin. Digitaalinen euro tarjoaisi siis alustan, jonka kautta välittäjät voisivat edistää euroalueen laajuisia innovaatioita ja kilpailua jatkuvasti kasvavilla verkkokaupan ja digitaalisten maksujen markkinoilla.

Digitaalinen euro voisi myös luoda välittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Eurojärjestelmä on ehdottanut esimerkiksi, että jos euroalueen ulkopuoliset kauppiaat haluavat käyttää digitaalista euroa liiketoiminnassaan, niillä olisi oltava sitä varten jonkin euroalueella olevan maksupalveluntarjoajan erillinen tili.

Lisäksi Euroopan komission nykyisen säädösehdotuksen mukainen kustannusten korvausmalli tarjoaa välittäjille muihin digitaalisiin maksutapoihin nähden riittäviä taloudellisia kannustimia. Digitaalisen euron myötä välittäjille avautuu siis mahdollisuus luoda asiakkaille uusia lisäarvopalveluita.

12. Pitäisikö digitaalisen euron käytöstä maksaa?

Digitaalinen euro olisi julkinen palvelu. Sen peruskäyttö olisi siis ilmaista kaikille, jotka haluavat käyttää sitä.

Pankit ja muut viranomaisten valvomat välittäjät voisivat kuitenkin kehittää digitaalisen euron perustoimintojen avulla omia palveluita ja sovelluksia. Välittäjät voisivat mahdollisesti tarjota asiakkailleen myös maksullisia lisäpalveluita.

13. Miten digitaaliset eurot toimisivat käytännössä?

Digitaalisella eurolla voisi maksaa turvallisesti sekä kaupan kassalla että verkossa ja yksityishenkilöiden välillä. Maksaminen hoituisi kaikissa euroalueen maissa, eikä siihen vaikuttaisi se, missä pankissa maksajalla tai maksun vastaanottajalla on tili. EKP tutkii parhaillaan, miten maksaminen voitaisiin toteuttaa käytännössä.

Eurojärjestelmä voisi esimerkiksi kehittää oman sovelluksen, joka olisi kaikkien käytettävissä. Digitaalista euroa voitaisiin myös siirtyä käyttämään verkkopankeissa ja eri palveluntarjoajien sovelluksissa, jotka ovat jo tuttuja asiakkaille. Tarkoituksena olisi, että myös ne käyttäjät, joilla ei ole pankkitiliä, tietokonetta tai matkapuhelinta, voisivat maksaa digitaalisilla euroilla fyysisen kortin avulla. Kortin voisi saada julkiselta palveluntarjoajalta, esimerkiksi postitoimistosta.

Digitaalinen euro olisi siis käytettävissä myös ilman verkkoyhteyttä, jolloin henkilökohtaiset maksutiedot olisivat vain maksajan ja maksun saajan tiedossa ja maksaminen onnistuisi myös katvealueilla.

Lisätietoja: Miten digitaaliset eurot toimisivat käytännössä?

14. Miten digitaalisen euron tietosuoja varmistettaisiin?

Tietosuoja on yksi tärkeimmistä digitaalisen euron ominaisuuksista. Eurojärjestelmä ei ole kiinnostunut käyttäjien maksutiedoista tai maksutottumuksista. Eurojärjestelmä ei tunnistaisi käyttäjiä maksujen perusteella.

Digitaalisella eurolla voisi maksaa ilman, että tiedot päätyisivät kolmansille osapuolille. Ainoana poikkeuksena ovat tapaukset, joissa se on lainsäädännön mukaan tarpeen laittoman toiminnan estämiseksi.

Vielä turvallisempaa olisi digitaalisilla euroilla maksaminen ilman verkkoyhteyttä. Silloin maksutapahtumaan liittyvät henkilötiedot jäisivät ainoastaan maksajan ja maksun saajan tietoon.

15. Miten EKP varmistaisi, että kaikki pystyisivät käyttämään digitaalista euroa?

Digitaalinen euro olisi julkinen hyödyke, kuten nykyiset setelit ja kolikot. Se vain olisi digitaalisessa muodossa.

Kaikki halukkaat voisivat maksaa digitaalisilla euroilla esimerkiksi puhelinsovelluksen tai maksukortin avulla ilman lisäkuluja. Maksaminen onnistuisi myös ilman verkkoyhteyttä, jos käyttäjillä ei ole pääsyä verkkoon.

Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan digitaalisia euroja jakelevien luottolaitosten olisi asiakkaiden pyynnöstä tarjottava myös digitaalista euroa koskevat peruspalvelut.

Mahdollisuus digitaalisten eurojen käyttöön halutaan taata kaikille, myös vammaisille, toimintarajoitteisille, henkilöille, joiden digitaidot ovat rajalliset, ja ikääntyneille. Jokaisessa maassa on tarkoitus nimetä julkisyhteisö, esimerkiksi postitoimisto, jossa käyttäjä saa tarvittaessa tukea. Tuki tarkoittaisi ilmaista opastusta ja pääsyä digitaalisen euron palveluihin, esimerkiksi henkilökohtaista ohjausta, apua digitaalisten eurojen käyttöön tarvittavan tilin avaamiseen ja peruspalveluiden käyttämiseen. Ilmainen pääsy digitaalisen euron peruspalveluihin tarjottaisiin myös henkilöille, joilla ei ole pankkitiliä.

Lisäksi kiinnitettäisiin erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistamiseen. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi vailla vakituista asuntoa olevat, turvapaikanhakijat tai kansainvälistä suojelua saavat henkilöt.

Digitaalisen euron suunnittelussa halutaan varmistaa, että ketään ei jätetä ulkopuolelle.

16. Olisiko digitaalinen euro ohjelmoitavaa rahaa?

Digitaalinen euro ei koskaan olisi ohjelmoitavaa rahaa.

Ohjelmoitava raha tarkoittaa digitaalista rahaa, jota käytetään etukäteen määritettyyn tarkoitukseen. Yksi esimerkki siitä on arvoseteli, jolla voidaan maksaa vain tietyissä liikkeissä tai tiettynä aikana tai jolla vain tietty henkilö voi maksaa.

Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan digitaalinen euro ei olisi ohjelmoitavaa rahaa, mutta sillä voisi helpottaa automatisoituja maksuja käyttäjien niin halutessa. Käyttäjä voisi esimerkiksi määrittää toistuvan maksun, jolla siirtäisi joka kuukausi digitaalisia euroja perheenjäsenille tai ystäville.

17. Saisivatko pankit ja muut välittäjät korvausta digitaalisen euron jakelusta?

Eurojärjestelmä ehdottamassa korvausmallissa pankit ja muut maksupalveluntarjoajat saisivat kohtuullisia taloudellisia kannustimia korvaukseksi digitaalisen euron jakelun järjestämiskustannuksista.

Digitaalisen euron jakelusta vastaavat maksupalveluntarjoajat voisivat laskuttaa jakelupalvelut kauppiailta, kuten muissakin maksujärjestelmissä nykyisin tehdään. Euroopan komission säädösehdotuksessa esitetään, että palvelujen hinnoille asetettaisiin yläraja.

Eurojärjestelmä vastaisi digitaalisen euron järjestelmän ja infrastruktuurin perustamiskuluista samaan tapaan kuin setelien tuotannossa ja liikkeeseenlaskussa. Lisäksi eurojärjestelmä pyrkisi mahdollisimman paljon käyttämään jo olemassa olevia palveluja, jotta välittäjille koituisi vain vähän kuluja lisäinvestoinneista.

18. Vähentäisikö digitaalinen euro pankkien roolia välittäjinä ja olisiko se uhka rahoitusvakaudelle?

Rahoitusjärjestelmämme toimii hyvin, ja pankkisektorilla on siinä keskeinen rooli. Eurojärjestelmä haluaa pankkien pysyvän jatkossakin avainasemassa ja huolehtivan tehokkaasta luotonannosta reaalitalouden tarpeisiin.

EKP:n tarkoitus on lievittää mahdollista uhkaa, jota digitaalisesta eurosta saattaisi aiheutua rahoitusjärjestelmälle. Siksi käyttäjillä voisi olla tileillään vain tietty määrä digitaalisia euroja. Näin myös estettäisiin talletuspako mahdollisten pankkikriisien aikana.

19. Miten EKP varmistaisi, että digitaalisen euron käyttö on yhtenäistä koko euroalueella?

Pankit ja muut viranomaisten valvomat välittäjät vastaisivat digitaalisen euron jakelusta euroalueella. Jotta digitaalisen euron toteutus olisi yhtenäinen koko euroalueella, eurojärjestelmä laatii digitaalisen euron järjestelmälle yhteisen sääntökirjan eli yhtenäiset säännöt, standardit ja menettelyt. Näin varmistetaan, että digitaalisella eurolla voi maksaa koko euroalueella.

Yhteistä sääntökirjaa laatii parhaillaan erityinen työryhmä, joka tekee tiiviisti yhteistyötä markkinaosapuolten, käyttäjien, vähittäismyyjien ja välittäjien kanssa.

20. Miten digitaalisen euron yhteisen sääntökirjan kehitystyö etenee?

Eurojärjestelmä on perustanut erityisen työryhmän, joka auttaa digitaalisen euron järjestelmän yhtenäisten sääntöjen, standardien ja menettelyjen laadinnassa. Työryhmä esimerkiksi pyytää kannanottoja rahoitusalan toimijoilta, kuluttajilta ja kauppiailta.

Työryhmään kuuluu eurojärjestelmän asiantuntijoita ja asiaan perehtyneitä markkinoiden edustajia. Ryhmän työ perustuu EKP:n neuvoston jo hyväksymiin linjauksiin.

Erityisasiantuntemusta edellyttäviä sääntöjä suunnittelemaan on lisäksi perustettu eri aiheisiin perehtyneitä ryhmiä.

21. Mitä kaikkea digitaalisen euron sääntökirjassa käsitellään?

Digitaalisen euron sääntökirjassa esitetään yhteiset säännöt, standardit ja menettelyt, joita pankkien ja viranomaisten valvomien muiden välittäjien olisi noudatettava digitaalisen euron jakelussa. Säännöt koskevat esimerkiksi

  • toimintaa käytännössä (esim. maksujen kulkua maksajalta maksun saajalle, välittäjille asetettavia vaatimuksia ja käyttökokemuksen vähimmäisvaatimuksia)
  • palveluntarjoajien velvollisuuksia (esim. valintakriteereitä ja osallistujien velvoitteita)
  • teknisiä vaatimuksia (esim. tarvittavaa tietoteknistä infrastruktuuria, sovellusrajapintojen toteutusta ja teknisiä standardeja)
  • riskienhallinnan vaatimuksia
  • järjestelmän hallintoa (esim. muutosten suunnittelua ja toteutusta).

22. Miten pikamaksut ja digitaalinen euro liittyisivät toisiinsa?

Kuluttajilla ei tällä hetkellä juuri ole mahdollisuutta käyttää pikamaksuja kaupoissa, joten kaupat eivät myöskään saa maksua ostoksista välittömästi. Digitaalinen euro toisi tähän muutoksen, sillä kaikki sillä suoritettavat maksut olisivat pikamaksuja.

Jos digitaalisen euron yhteinen sääntökirja tulisi käyttöön, pikamaksupalveluja voitaisiin kehittää ja laajentaa kaikkiin euroalueen maihin. Se vähentäisi riippuvuutta EU:n ulkopuolisista yksityisyrityksistä, jotka tällä hetkellä hallitsevat maksumarkkinoita.

23. Perustuisiko digitaalinen euro lohkoketjuun tai muun tyyppiseen hajautetun tilikirjan teknologiaan?

Eurojärjestelmä tutkii erilaisia teknologioita, joilla digitaalinen euro voitaisiin toteuttaa, ja yhtenä mahdollisuutena tutkitaan myös hajautetun tilikirjan teknologiaa. Päätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty.

24. Lisäisikö digitaalinen euro kyberhyökkäysten riskiä?

Muiden digitaalisten järjestelmien tavoin myös digitaalinen euro saattaisi olla kyberhyökkäysten kohde. Tämän riskin vähentämiseksi digitaalisen euron suunnittelussa käytettäisiin uusinta tekniikkaa, jolla varauduttaisiin nykyisiin ja tuleviin kyberuhkiin.

25. Miten digitaalinen euro poikkeaisi stablecoin-valuutoista ja kryptovaroista?

Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa. Sen arvo olisi keskuspankin takaama. Digitaalinen euro suunniteltaisiin käyttäjien tarpeisiin. Se olisi riskitön. Lisäksi käyttäjien yksityisyys ja tietosuoja olisi turvattu. Keskuspankkien tehtävä on säilyttää rahan arvo, olipa kyseessä fyysinen tai digitaalinen raha.

Stablecoin-valuuttojen vakaus ja luotettavuus ovat viime kädessä kiinni niiden liikkeeseenlaskijan uskottavuudesta ja siitä, voidaanko se saattaa vastuuseen, jos valuutta menettää arvonsa ajan mittaan. Lisäksi yksityiset liikkeeseenlaskijat saattavat käyttää henkilötietoja kaupallisiin tarkoituksiin.

Kryptovarojen taustalla ei ole yksilöityä toimijaa, jolta voitaisiin vaatia korvauksia ongelmatilanteissa.

  1. Euroopan talousalueeseen kuuluvat EU:n jäsenvaltiot sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja.