Kysyttyä digitaalisesta eurosta

1. Miksi eurosta olisi hyvä olla käytettävissä sähköinen versio?

Seteleitä ja kolikoita käytetään yhä vähemmän. Pandemian myötä yhä useammat eurooppalaiset siirtyivät maksamaan ostoksensa sähköisesti. Ostoksia tehdään paljon myös verkossa. Digitaalinen euro olisi keskuspankin liikkeeseen laskemaa rahaa siinä missä setelit ja kolikotkin, ja sitä käytettäisiin sähköiseen maksamiseen kaikkialla euroalueella.

Euro olisi sähköisenäkin riskitön ja kätevä maksuväline. Digitaaliset eurot olisivat käytettävissä kaikkialla veloituksetta, ja niitä voisi antaa muille käyttäjille samalla tavoin kuin käteisrahaa.

Oman sähköisen rahan ansiosta Euroopassa ei oltaisi riippuvaisia ulkopuolisista palveluntarjoajista vaan Euroopan omia maksumarkkinoita voitaisiin kehittää yhä tehokkaammiksi. Ne olisi myös helpompi suojata erilaisilta hyökkäyksiltä ja käyttökatkoksilta.

2. Miksi Euroopalle haluttaisiin oma sähköinen raha?

Jos euroalueelle pystyttäisiin kehittämään oma sähköinen raha, markkinoilla olisi julkisen sektorin ylläpitämä vaihtoehto ylikansallisten yritysten tarjoamille sovelluksille. Kilpailu lisääntyisi, ja uusien palvelujen kehittäminen olisi aiempaa kannattavampaa, sillä sähköisen euron ansiosta niitä pystyttäisiin tarjoamaan kätevästi kaikkialla euroalueella.

Euroopassa oltaisiin ajan hermolla.

3. Onko seteleistä ja kolikoista tarkoitus luopua vähitellen?

Digitaalinen euro olisi käytössä eurosetelien ja ‑kolikoiden rinnalla. Maksutottumusten muuttuessa olisi tärkeää, että myös sähköiset maksut voitaisiin saada perille luotettavasti ja viipymättä. Nykyisten maksutapojen olisi tarkoitus olla käytettävissä edelleen.

4. Olisiko digitaalinen euro oma erillinen valuuttansa?

Euro olisi euro digitaalisenakin, ja sähköiset eurot voisi halutessaan vaihtaa seteleiksi ja kolikoiksi. Tarkoituksena olisi kehittää sähköisesti maksaville yrityksille ja kuluttajille oma versio eurosta, niin että euroalueella käytettäisiin jatkossakin pääasiassa turvallista keskuspankin liikkeeseen laskemaa rahaa.

5. Mitä tähän mennessä on tehty?

Euroopan komissio on julkaissut lakiehdotuksen, jonka pohjalta digitaalinen euro voitaisiin laatia. Lainsäädännöllä halutaan varmistaa, että jos eurosta laskettaisiin liikkeeseen sähköinen versio, se olisi koko ajan käytettävissä kaikkialla euroalueella, siitä ei aiheutuisi ylimääräisiä kustannuksia ja sillä olisi turvallista maksaa.

EKP:ssäkin on pyritty selvittämään, millainen digitaalisesta eurosta voisi tulla. Jos EKP:n neuvosto päättää loppuvuodesta, että työtä kannattaa jatkaa, voidaan ryhtyä kehittämään teknistä toteutusta ja suunnittelemaan käytön edellyttämiä sopimuksia. Lainsäädäntö toimii suunnittelutyön pohjana, mutta käytännön toteutuksesta vastaisi eurojärjestelmä.

Jos todetaan, että sähköinen euro todella kannattaa laskea liikkeeseen, eurojärjestelmä haluaa olla valmis toteuttamaan sen nopeasti ja tehokkaasti. Suunnittelu aloitettiin siksi jo ennen kuin lainsäädäntöä oli ehditty valmistella. Mahdollinen liikkeeseenlaskupäätös tehdään tietenkin vasta, kun Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston asetus on annettu (nykyinen lakiehdotus on vasta luonnos).

EKP antaa tarvittaessa lainsäätäjille tietoa esimerkiksi teknisestä puolesta.

6. Missä digitaalista euroa suunnitellaan?

EKP ja euroalueen maiden keskuspankit huolehtivat siitä, että mahdollinen digitaalinen euro vastaisi käyttäjien tarpeita. Siksi suunnittelun yhteydessä kartoitetaan erilaisten päätöksentekijöiden, lainsäätäjien, markkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä ja suunnittelutyöstä myös pyritään tiedottamaan sen edetessä. Käyttäjien tarpeita on pyritty selvittämään esimerkiksi pienryhmissä, jotta keskustelua saataisiin aikaan.

Maksualan tarpeita pyritään hahmottamaan muun muassa ns. vähittäismaksuneuvostossa. Tuotesuunnittelua ja digitaalisen euron tuomista markkinoille tarkastellaan markkinoiden edustajien tuella. EKP on edustettuna myös euroryhmän kokouksissa, joissa sähköisestä eurosta voidaan keskustella euroalueen maiden talous- ja valtiovarainministerien kanssa. Lisäksi Euroopan parlamentille kerrotaan säännöllisesti suunnitelmien etenemisestä. Kansalaisjärjestöille järjestetään erillisiä tapahtumia, jotta niiden on helpompi saada äänensä kuuluviin.

7. Olisiko sähköinenkin euro kaikkien käytössä?

Euroopan komission julkaisemassa lakiehdotuksessa on otettu huomioon, että jo Euroopan talousalueen perustamisen aikoihin palveluja haluttiin tarjota kaikille asukkaille. Myös euroalueen aiemmat asukkaat voisivat periaatteessa jatkaa digitaalisen euron käyttöä.

Euroalueen ulkopuolisilla yrityksillä pitäisi olla tili euroalueella, jotta ne voisivat saada maksunsa sähköisinä euroina.

Lainsäädäntöä voitaisiin kehittää niin, että digitaalisen euron voisi saada käyttöönsä muissakin maissa.^[1]

8. Haluaisivatko kaikki käyttää sähköistä euroa?

Euroalueella kaikilla olisi mahdollisuus maksaa digitaalisella eurolla milloin vain niin kaupoissa kuin verkossakin. Siitä ei aiheutuisi lisäkustannuksia, ja sähköisiä euroja voisi siirtää myös yksityishenkilöiden välillä. Julkisen sektorin liikkeeseen laskemana rahana digitaalinen euro olisi poikkeuksellisen turvallinen sähköinen maksuväline.

Sähköisiä euroja olisi jokseenkin yhtä helppo käyttää kuin seteleitä ja kolikoita. Eurojärjestelmä ei tallettaisi käyttäjien tietoja mihinkään eikä edes tutustuisi niihin, ja ilman verkkoyhteyttä maksettaessa ainoastaan maksaja ja maksun saaja saisivat tietoja haltuunsa.

Käyttö haluttaisiin tehdä niin helpoksi, että se onnistuisi keneltä tahansa, niiltäkin joilla ei koskaan ole ollut tavallista pankkitiliä tai jotka eivät asioi verkossa. Esteitä pyritään poistamaan mahdollisuuksien mukaan.

Lakiehdotuksessa pyritään varmistamaan, että digitaalisia euroja olisi helppo käyttää joka puolella euroaluetta. Palveluntarjoajien olisi autettava asiakkaita saamaan haltuunsa sähköisiä euroja, eivätkä kaupat saisi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan maksuvälineenä.

9. Miten kauppiaat hyötyisivät digitaalisen euron käyttöönotosta?

Kun huomattava osa eurooppalaisista käyttäisi samaa helpoksi suunniteltua maksutapaa, kauppiaidenkin elämä helpottuisi. Osa vanhoista maksutavoista on tullut kauppiaille verraten kalliiksi, mutta kun maksupalvelujen tarjoajia olisi paljon, kilpailu lisääntyisi ja kustannuksetkin voisivat laskea.

Kun ostokset maksettaisiin digitaalisilla euroilla, kauppa saisi rahat välittömästi eli maksu olisi perillä saman tien. Asiakkaat myös suhtautuvat verkkokauppoihin helpommin luottavaisesti, jos tarjolla oleva maksutapa on tuttu ja turvallinen.

10. Miten palveluntarjoajat hyötyisivät digitaalisen euron käyttöönotosta?

Esimerkiksi pankit tarjoaisivat asiakkailleen mahdollisuuden käyttää digitaalista euroa. Ne olisivat erittäin tärkeitä kuluttajien, kauppiaiden ja muiden yritysten kannalta.

Digitaalinen euro loisi yhteyksiä halki Euroopan. Uusien palvelujen kehittäminen olisi entistä kannattavampaa, kun niitä voisi tarjota kätevästi koko euroalueella.

Asiakkaita voisi tulla lisää, sillä keskuspankkien ehdotuksen pohjalta kauppojen olisi avattava tili euroalueella, jos ne haluaisivat hyötyä digitaalisesta eurosta euroalueen ulkopuolella.

Lainsäädännössä hahmotellaan palveluntarjoajille asianmukaista korvausta niiden tarjoamista palveluista, ja lisäpalvelujen kehittäminen pyrittäisiin tekemään aiempaa kannattavammaksi.

11. Pitäisikö palvelusta maksaa?

Sähköinen euro palvelisi yhteistä etua, kuten setelit ja kolikotkin, eli maksamisesta ei aiheutuisi ylimääräisiä kuluja.

Pankeille ja muille palveluntarjoajille avautuisi kuitenkin mahdollisuus kehittää erilaisia digitaalista euroa hyödyntäviä sovelluksia ja lisäpalveluja, joiden käytöstä niillä olisi myös oikeus periä maksu.

12. Miten sähköisellä eurolla maksaminen toimisi?

Kaikkien pankkien (ja muiden palveluntarjoajien) asiakkaat pystyisivät maksamaan samalla tavalla kaikissa euroalueen maissa. Rahat olisivat turvallisesti perillä saman tien. EKP:n tehtävänä on suunnitella, miten maksaminen toimisi käytännössä.

Yksi mahdollisuus olisi kehittää oma sovellus, jonka jokainen saisi käyttöönsä. Digitaalista euroa voitaisiin myös siirtyä käyttämään verkkopankeissa ja eri palveluntarjoajien sovelluksissa. Tarkoituksena olisi, että esimerkiksi postitoimistoissa opastettaisiin käyttäjiä, jotka haluaisivat käyttää mieluummin maksukorttia kuin pankkitiliä, tietokonetta tai matkapuhelinta.

Sähköisellä eurolla maksaminen ei edellyttäisi verkkoyhteyttä, joten käyttö olisi helppoa myös katvealueilla. Ilman verkkoyhteyttä suoritettavista maksuista ei tieto kulkisi kuin maksajalta maksun saajalle.

13. Mitä tietoja käyttäjiltä kerättäisiin?

Eurojärjestelmällä ei olisi mitään tarvetta pyrkiä tekemään voittoa myymällä tietoja sähköisen euron käyttäjien maksutottumuksista. Eurojärjestelmä pyrkii siihen, että käyttäjien henkilö- ja maksutietoja ei talletettaisi sen palvelimille eikä keskuspankkien myöskään tarvitsisi tutustua niihin.

Lain mukaan viranomaisille on jätettävä mahdollisuus tutustua maksutietoihin rikollisen toiminnan estämiseksi, mutta muuten maksuista ei päätyisi tietoja ulkopuolisille.

Jos digitaalisia euroja siirrettäisiin ilman verkkoyhteyttä, maksu jäisi ainoastaan maksajan ja maksun saajan tietoon.

14. Osaisivatko kaikki ottaa sähköisen euron käyttöön?

Viranomaiset huolehtisivat siitä, että kaikki pystyisivät käyttämään digitaalista euroa, sillä sen on tarkoitus palvella yhteistä etua samalla tavoin kuin setelien ja kolikoiden.

Kaikki halukkaat pystyisivät hoitamaan maksunsa sähköisillä euroilla esimerkiksi puhelinsovelluksen tai maksukortin avulla, eikä siitä aiheutuisi ylimääräisiä kustannuksia. Maksaminen onnistuisi jopa ilman verkkoyhteyttä, sillä verkon toimivuutta ei voida taata mutta sähköisen euron toimivuus taattaisiin mahdollisuuksien mukaan.

Lakiehdotuksessa kaavaillaan, että asiakkaat saisivat halutessaan digitaalisen euron käyttöön omassa pankissaan.

Käyttö pyrittäisiin tekemään mahdollisimman helpoksi niillekin, jotka eivät mielellään käytä tietokoneita tai joilla voisi muuten olla vaikeuksia digitaalisen euron kanssa. Esimerkiksi postitoimistoissa työntekijät voisivat auttaa sähköisen euron käyttöönotossa ja maksuissa. Käyttö onnistuisi veloituksetta myös ilman pankkitiliä.

Digitaalisen euron haluttaisiin olevan kaikkien käytettävissä, joten euroalueen asukkaiksi miellettäisiin myös esimerkiksi turvapaikanhakijat. Käytön edellytykseksi ei haluta laittaa pysyvää osoitetta eikä oleskelulupaa.

Tavoitteeksi otettaisiin todella palvella kaikkien tarpeita.

15. Voisiko digitaaliset eurot sitoa johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen?

Toistuvat maksut voisi ohjata maksettaviksi sähköisillä euroilla, mutta maksumääräyksen voisi muuttaa koska tahansa.

Digitaalisia euroja ei sinänsä voisi sitoa tiettyyn käyttöön tai käyttöajankohtaan.

Lakiehdotuksen pohjalta esimerkiksi vuokranmaksu hoituisi haluttaessa automaattisesti digitaalisilla euroilla.

16. Voisivatko maksupalveluntarjoajat laskuttaa kauppiaita digitaalisen euron käytöstä?

Digitaalisesta eurosta aiheutuisi jonkin verran kustannuksia pankeille, mutta eurojärjestelmä kaavailee ratkaisua, jossa nekin hyötyisivät järjestelyistä taloudellisesti.

Maksupalvelujen tarjoajat laskuttavat kauppiaita palveluistaan. Lakiehdotuksessa pyritään kuitenkin rajoittamaan perittäviä palvelumaksuja, sillä tavoitteena on yhteinen hyvä.

Eurojärjestelmä vastaisi taustalla olevien järjestelyjen kustannuksista, kuten eurosetelien tuotannossakin. Suunnitelmissa on käyttää jo olemassa olevia järjestelyjä niin paljon kuin mahdollista, jotta maksupalvelujen tarjoajille ei aiheutuisi turhia menoja uusia yhteyksiä luotaessa.

17. Miten sähköisen euron käyttöönotto vaikuttaisi rahoitusjärjestelmään? Tarvittaisiinko pankkeja edelleen?

Eurojärjestelmä haluaa, että pankkijärjestelmän merkitys säilyy ja pankkilainaa on edelleen tarjolla. Rahoitusjärjestelmä toimii nykyisellään hyvin.

Digitaalinen euro pitäisi siis suunnitella niin, ettei sen käyttöönotto aiheuttaisi ongelmia. EKP kaavailee, että käyttäjillä voisi olla hallussaan digitaalisia euroja vain pieniä määriä kerrallaan eli suurin osa rahoista pidettäisiin aina pankeissa.

18. Pystyttäisiinkö käyttö järjestämään samalla tavalla kaikkialla euroalueella?

Pankit ja muut digitaalista euroa välittävät palveluntarjoajat olisivat viranomaisten valvonnassa. Eurojärjestelmä laatii säännöstöä, jonka avulla voitaisiin varmistaa, että käyttökokemus olisi samanlainen kaikkialla euroalueella.

Maksualan, kaupan alan ja kuluttajajärjestöjen edustajilta kootaan jatkuvasti palautetta kaavailluista standardeista ja menettelyistä.

19. Miten käyttöä ja sääntöjä suunnitellaan?

Suunnittelun tueksi on perustettu työryhmä, jossa rahoitusalan, kaupan alan ja kuluttajajärjestöjen edustajat käyvät läpi luonnosteltuja sääntöjä.

Työ perustuu EKP:n neuvoston jo hyväksymiin linjauksiin, ja ryhmässä on mukana myös eurojärjestelmän edustajia, joilla on kokemusta teemasta.

Erikoistuneempaa asiantuntemusta edellyttäviä sääntöjä varten on perustettu aihekohtaisia ryhmiä. Esimerkiksi tunnistautumisen ja teknisten vaatimusten suunniteluun on haluttu mukaan omat asiantuntijaryhmät.

20. Millaisia sääntöjä digitaalisen euron varalle kaavaillaan?

On tärkeää, että palveluntarjoajat ja maksujen välittäjät noudattavat kaikkialla samoja sääntöjä. Eurojärjestelmän laatimissa säännöissä halutaan käydä läpi esimerkiksi

• toimintaa käytännössä (tehtävänjakoa, palvelujen tarjoajille asetettavia vaatimuksia, tarjottavaa käyttökokemusta jne.)
• palvelujen tarjoajien velvollisuuksia
• teknisiä vaatimuksia (tarvittavaa tietoteknistä infrastruktuuria, noudatettavia standardeja, käyttöliittymiä ym.)
• riskienhallintaa
• hallintoa (myös muutosten suunnittelua ja toteutusta).

21. Miten nopeasti maksut olisivat perillä?

Sähköisellä eurolla maksettaessa esimerkiksi kaupat saisivat rahat ostoksista välittömästi. Monissa nykyisissä maksusovelluksissa rahan perille kulkemiseen kuluu jonkin aikaa.

Jos digitaalisen euron käyttöä varten kehitettävät säännöt tulisivat käyttöön kaikkialla euroalueella, pikamaksupalvelujen kehittäminen helpottuisi ja maksumarkkinoilla pystyttäisiin tarjoamaan yhä parempia vaihtoehtoja ylikansallisten yritysten palveluille.

22. Käytettäisiinkö digitaalisen euron tukena lohkoketjuteknologiaa?

Eurojärjestelmä tutkii erilaisia mahdollisuuksia, myös lohkoketjutekniikkaa. Vielä ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä digitaalisen euron teknisen toteutuksen suhteen.

23. Miten digitaalinen euro suojattaisiin erilaisilta hyökkäyksiltä?

Sähköisessä maksamisessa pitää osata varautua teknisiin häiriöihin ja erilaisiin hyökkäyksiin. Tekniikka kehittyy kuitenkin koko ajan, ja digitaalinen euro voitaisiin saada toimimaan hyvin luotettavasti. Uuden tekniikan myötä tietomurtojen mahdollisuus jäisi häviävän pieneksi.

24. Miksi digitaalista euroa olisi turvallisempi käyttää kuin esimerkiksi kryptovaroja?

Digitaalisen euron taustalla olisi keskuspankki. Tarkoituksena olisi vastata käyttäjien tarpeisiin. Tietosuojasta huolehdittaisiin, ja käyttö olisi riskitöntä. Keskuspankkien tehtävänä on huolehtia rahan arvon säilymisestä. Laskemalla liikkeeseen digitaalisen euron EKP voisi varjella myös sähköisen rahan arvoa.

Erilaisten kryptovarojen arvo riippuu siitä, pystyvätkö liikkeeseenlaskijat huolehtimaan niiden arvosta. Yksityisellä sektorilla liikkeeseenlaskijat saattavat myös hyödyntää käyttäjien henkilötietoja kaupallisesti.

Kryptovaroista huolehtimaan ei ole perustettu viranomaista, joten niiden ongelmiin ei voida puuttua.