Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste

Mikä on korko? Ja mitä eroa on nimelliskorolla ja reaalikorolla?

25.5.2016

Lainan ottaja maksaa lainan antajalle korkoa korvauksena lainasta

Korko on pankkien asiakkaille tuttu asia: pankki perii korkoa myöntämistään lainoista ja maksaa korkoa saamistaan talletuksista.

Korko ilmoitetaan prosentteina laina- tai talletussummasta (tallettaja ikään kuin lainaa rahaa pankille).

Taloustieteessä puhutaan ”nimelliskorosta” ja ”reaalikorosta”. Mitä eroa niillä on, ja miten se vaikuttaa käytännössä?

Nimelliskorko

Nimelliskorko on korko, joka on merkitty laina- tai talletussopimukseen ja jonka asuntovelallinen maksaa pankille asuntolainastaan tai jota tallettaja saa pankilta säästöilleen.

Reaalikorko

Lainanottajille ja tallettajille on kuitenkin myös tärkeää, kuinka paljon tavaroita, palveluita tai muuta vastinetta he saavat rahoilleen. Sitä nimitetään rahan ostovoimaksi. Ostovoima yleensä vähenee ajan kuluessa inflaation eli kuluttajahintojen nousun vuoksi. Lainan todellinen (reaalinen) hinta ja talletuksen todellinen tuotto saadaan selville, kun inflaatio otetaan huomioon. Laskutoimitus on yksinkertainen;

Reaalikorko = nimelliskorko - inflaatio

Kuinka yhtälö toimii? Esimerkki

Tallettaja laittaa säästötilille 1 000 euroa vuoden ajaksi. Tilin nimelliskorko on 2,5 %. Kun talletukselle maksetaan vuoden kuluttua korko, hänellä on tilillään 1 025 euroa. Oletetaan, että vuoden aikana hinnat nousevat 3 %. Tavarat tai palvelut, jotka vuosi sitten maksoivat 1 000 euroa, maksavatkin nyt 1 030 euroa. Niinpä talletuksen todellinen tuotto on -0,5 %. Tämä luku on reaalikorko. Se lasketaan vähentämällä hintojen nousu eli inflaatiovauhti (3 %) nimelliskorosta (2,5 %).

Nimellis- ja reaalikorkojen kehitys euroalueella

Reaalikorot vaihtelevat nimelliskorkojen ja inflaatiovauhdin mukaan. Nimelliskorot olivat 1980-luvun alussa keskimäärin korkealla, mutta myös inflaatio oli silloin nopeaa nykyisellä euroalueella. Reaalikorot olivat siis keskimäärin varsin matalat. Kuviossa näkyvät lyhytaikaisten pankkitalletusten keskimääräiset nimellis- ja reaalikorot (tumman- ja vaaleansiniset käyrät) sekä inflaatiovauhti euroalueella vuodesta 1981.

Huom. tiedot prosentteina. Lähteet: Eurostat, euroalueen keskuspankit ja EKP:n arviot.