Talous- ja rahaliitto

EKP:llä on tärkeä osa Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn tavoitteiden edistämisessä.

Monitasoinen rakenne

Euron käyttöönoton myötä raha- ja valuuttakurssipolitiikan harjoittamisvalta siirtyi EKP:lle, kun taas muu talouspolitiikka, kuten finanssi- ja työmarkkinapolitiikka, on pysynyt pitkälti kansallisten päättäjien vastuulla. Sitäkin kuitenkin koordinoidaan.

Päätöksenteon keskittämisen ja koordinoinnin taustalla on se, että sisämarkkinat ja yhteinen raha ovat entisestään lisänneet Euroopan talouksien keskinäistä sidonnaisuutta. Etenkin euroalueella yhden maan poliittiset päätökset ja talouskehitys voivat aiheuttaa voimakkaita kerrannaisvaikutuksia muissa maissa.

Talouspolitiikan koordinoiminen

EMUn jäsenmaiden talouspolitiikkaa valvotaan ja koordinoidaan EU:n tasolla. Näin pyritään varmistamaan, että talouspoliittiset päätökset edistävät talouden kestävyyttä ja kykyä selvitä häiriöistä EMUn tavoitteiden mukaisesti, jolloin ne myös tukevat hintavakauden ylläpitämiseen tähtäävää yhteistä rahapolitiikkaa.

Lisäksi euroalueen maihin laajalti vaikuttavia talouden häiriöitä pystytään hillitsemään tehokkaammin, kun eri maiden toimet koordinoidaan.

Vakaus- ja kasvusopimus

Vakaus- ja kasvusopimus solmittiin vuonna 1997 tehostamaan perussopimuksen määräyksiä julkisen talouden kestävyydestä. Terve julkinen talous edistää vahvan ja kestävän talouskasvun kaltaisten tärkeiden talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Siten se myös tukee uusien työpaikkojen luomista.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso

EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa valvotaan talouspolitiikan EU-ohjausjaksoksi kutsutun vuotuisen prosessin avulla. Ohjausjakson aikana finanssi- ja talouspolitiikkaa arvioidaan samanaikaisesti, jotta voidaan yhtenäistää näiden politiikanalojen oikeudellisesti erillisiä valvontaprosesseja ja saada kokonaisnäkemys jäsenvaltioiden talouksista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tavoitteena on tunnistaa makrotalouden epätasapaino ja kilpailukyvyn heikkeneminen sekä puuttua niihin euroalueen talouden kestokyvyn parantamiseksi ja kriisien estämiseksi.

EMUn viimeistely

EMUn osa-alueista talousliiton rakenteissa on viime vuosien edistyksestä huolimatta yhä joitakin heikkouksia.

Talouspoliittisia päätöksiä on EU:n tasolla koordinoitu varsin kevyesti, joten terveen talouspolitiikan toteuttamisessa voi vielä esiintyä eroja. EMUn rakenteita onkin vielä tarkoitus täydentää.

EKP osallistui EMUn vahvistamissuunnitelmien laatimiseen vuosina 2012 ja 2015. Tuloksena syntyi raportti "Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely", jossa määritetään EMUn syventämiseen liittyvät keskeiset periaatteet ja toimet neljällä osa-alueella: talousunioni, rahoitusunioni, fiskaaliunioni sekä demokraattisen vastuun ja institutionaalisten järjestelyjen vahvistaminen. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimet tulisi raportin mukaan ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2025. Suunnitelma EMUn loppuun saattamiseksi on kunnianhimoinen mutta käytännönläheinen.