Setelien tuotanto ja setelivarastot

Huhtikuussa 2001 EKP:n neuvosto päätti, että eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönoton jälkeen eurosetelien tuotanto hajautettaisiin eli jaettaisiin eri keskuspankkien kesken. Vuodesta 2002 lähtien kunkin euroalueen kansallisen keskuspankin vastuulla on ollut tietty osuus määrättyjen seteliarvojen vuosittaisesta tuotannosta. Kukin keskuspankki vastaa oman osuutensa tuotantokustannuksista.

Syyskuussa 2002 EKP:n neuvosto päätti perustaa eurojärjestelmän strategisen varaston (Eurosystem Strategic Stock, ESS). Varasto on tarkoitettu käytettäväksi poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin kun eurojärjestelmän logistiset setelivarastot eivät riitä kattamaan setelitarvetta kysynnän kasvettua odottamatta tai kun setelihuollossa on äkillinen katkos.

Logistisilla varastoilla ja strategisella varastolla varmistetaan, että kansalliset keskuspankit voivat vastata setelikysynnän muutoksiin kaikkina aikoina riippumatta siitä, onko kysyntä euroalueen sisäistä vai sen ulkopuolelta tulevaa. Logistisilla varastoilla katetaan normaali setelikysyntä, kun halutaan

  • korvata kierrosta poistetut huonokuntoiset setelit
  • lisätä liikkeessä olevien setelien määrää kysynnän odotettavasti lisääntyessä
  • vastata kausiluonteisiin kysynnän vaihteluihin
  • tehostaa setelikuljetuksia kansallisten keskuspankkien eri konttorien välillä.

Toinen eurosetelisarja

Toinen eurosetelisarja otetaan käyttöön euroalueella vähitellen lähivuosien kuluessa. Toisesta eurosetelisarjasta on jo otettu käyttöön 5, 10 ja 20 euron setelit. Uuden 50 euron setelin ulkoasu julkistettiin 5.7.2016, ja seteleitä aletaan laskea liikkeeseen keväällä 2017. Lue lisää toisesta eurosetelisarjasta: