Eurooppalainen yhteistyö

Yleistä

EKP on Euroopan unionin toimielin. Riippumattomuutensa ja erityistehtäviensä vuoksi sillä on kuitenkin erityinen asema EU:n toimielinten joukossa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa EKP:n tehtäväksi on asetettu hintavakauden ylläpitäminen (ks. rahapolitiikka). Lisäksi EKP:lle on annettu muita tehtäviä. Jotta EKP voisi täyttää tehtävänsä, perussopimuksessa on taattu sille täysi riippumattomuus poliittisista vaikuttamisyrityksistä. Riippumattomuudesta ja yksinomaisesta rahapoliittisesta toimivallasta seuraa, että EKP:n suhteet muihin poliittisia päätöksiä tekeviin tahoihin rajoittuvat vuoropuheluun, joka ei velvoita oikeudellisesti.

EKP pitää yllä tiiviitä suhteita muihin EU:n ja euroalueen elimiin sekä poliittisella että asiantuntijatasolla. Käymällä säännöllistä vuoropuhelua muiden poliittisia päätöksiä tekevien tahojen ja työmarkkinaosapuolten kanssa EKP saa tietoa ja kuulee näkemyksiä sekä voi perustella rahapoliittisia päätöksiään. Vastapuolet oppivat ymmärtämään paremmin EKP:n toimintaa ja omien toimiensa vaikutusta hinnanmuodostukseen. Vuoropuhelu parantaa tiedonkulkua, edistää poliittisten näkemysten ymmärtämistä puolin ja toisin sekä mahdollistaa näkemystenvaihdon yhteisesti tärkeistä asioista. Vuoropuhelussa kunnioitetaan kunkin osapuolen toimivaltuuksia.

Osassa tehtävistään (kuten tilastoinnissa) EKP:llä on yhteisiä toimivaltuuksia muiden EU:n toimielinten tai laitosten kanssa. Tällöin Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään yhteistyöstä EKP:n ja näiden toimielinten tai laitosten välillä. EKP osallistuu myös lainsäädäntöprosessiin (sopimuksen artiklan 282 kohta 5) antamalla lausuntoja EKPJ:n kannalta merkittävistä luonnoksista EU:n tai jäsenvaltioiden lainsäädännöksi. Lisäksi EKP voi tietyissä tapauksissa tehdä ehdotuksia EU:n lainsäädännöksi tai antaa itse säädöksiä.

EKP:n suhteita Euroopan unionin toimielimiin ja laitoksiin on käsitelty tarkemmin tammikuun 2010 Kuukausikatsauksen artikkelissa The ECB’s relations with European Union institutions and bodies: trends and prospects (englanniksi).

Suhteet Eurooppa-neuvostoon, EU:n neuvostoon, euroryhmään ja valmisteleviin komiteoihin

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 284 nojalla EKP:n pääjohtaja osallistuu EU:n neuvoston (yleensä talous- ja rahoitusasioita käsittelevän Ecofin-neuvoston) kokouksiin, kun niissä käsitellään EKPJ:n tavoitteisiin ja tehtäviin liittyviä kysymyksiä. Jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa koordinoidaan ensisijaisesti Ecofin-neuvostossa. Ecofin-neuvosto kokoontuu kuukausittain. Lisäksi puolen vuoden välein järjestetään epävirallisia kokouksia, joissa ovat mukana myös mm. EKPJ:n kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Myös EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja osallistuvat näihin kokouksiin, jotka tarjoavat tilaisuuden avoimeen keskusteluun.

EKP:n pääjohtaja osallistuu säännöllisesti euroryhmän kokouksiin (eli euroalueen maiden valtiovarainministerien kuukausittaisiin epävirallisiin kokouksiin). Niissä on läsnä myös talous- ja raha-asioista vastaava komission jäsen. Kokouksissa keskustellaan aiheista, jotka liittyvät yhteistä rahaa koskeviin erityisiin tehtäviin (euroryhmästä määrätään Lissabonin sopimuksen liitteenä olevassa euroryhmää koskevassa pöytäkirjassa).

EKP:n suhteet muihin EU:n toimielimiin ovat tiivistyneet ajan mittaan, erityisesti talous- ja finanssikriisin myötä. EKP:n pääjohtaja osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin sekä euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten kokouksiin, kun niissä käsitellään EKP:n kannalta olennaisia kysymyksiä (kuten EU:n toimia talous- ja finanssikriisin lievittämiseksi).

Euroalueen maiden johtajat ovat sopineet kokoontuvansa vähintään kahdesti vuodessa eurohuippukokoukseen, jossa määritetään strategisia suuntaviivoja euroalueen talous- ja finanssipolitiikkaa varten. Euroryhmällä, komissiolla ja EKP:llä on keskeinen asema euroalueen päivittäisessä hallinnassa, joten lisäksi sovittiin, että eurohuippukokouksen, komission ja euroryhmän puheenjohtajat kokoontuvat vähintään kerran kuukaudessa ja myös EKP:n pääjohtaja voi osallistua kokouksiin. Näin pyritään osaltaan vahvistamaan talouspolitiikan koordinointia euroalueella.

EKP:n edustajat osallistuvat myös kokousten poliittisesta valmistelusta vastaavien elinten toimintaan. EKP on (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 134 kohdan 2 nojalla) jäsenenä Ecofin-neuvoston kokouksia valmistelevassa talous- ja rahoituskomiteassa, johon osallistuu EU-maiden valtiovarainministeriöiden ja keskuspankkien sekä Euroopan komission johtavia virkamiehiä. Lisäksi EKP:llä on edustus euroryhmän työryhmässä (eli talous- ja rahoituskomitean euroalueen kokoonpanossa), joka valmistelee euroryhmän kokoukset. EKP:n edustajat ovat mukana myös talouspoliittisen komitean kokouksissa. Talouspoliittinen komitea on neuvoa-antava EU:n elin, joka osallistuu Ecofin-neuvoston kokousten valmisteluun tiiviissä yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa ja keskittyy erityisesti rakennepoliittisiin kysymyksiin.

Vastaavasti muita EU:n päätöksentekijöitä voi olla läsnä EKP:n neuvoston kokouksissa – ilman äänioikeutta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 284 mukaan EU:n neuvoston puheenjohtaja (sekä yksi komission jäsen) voi osallistua EKP:n neuvoston kokouksiin ja tehdä keskustelualoitteita. Käytännössä euroryhmän puheenjohtaja osallistuu kokouksiin EU:n neuvoston puheenjohtajan asemesta.

Suhteet Euroopan komissioon

Myös Euroopan komissio on tärkeä yhteistyökumppani, sillä se valvoo EU:n perussopimusten noudattamista ja tekee ehdotuksia EU:n lainsäädännöksi. EKP:n ja komission vuoropuhelu on erityisen tärkeää siksi, että komissio on keskeisessä asemassa talouspolitiikan koordinoinnissa ja sille on uskottu useita talous- ja rahaliittoon liittyviä erityistehtäviä. Komissio mm. seuraa jäsenvaltioiden rahoitusasemien ja makrotalouden tasapainottomuuksien kehitystä, raportoi siitä EU:n neuvostolle ja arvioi lähentymisen tilaa niissä jäsenvaltioissa, joita koskee poikkeus. Komissio myös varmistaa, että EU:n yhteisiä sääntöjä noudatetaan asianmukaisesti, ja vie laiminlyöntitapaukset tarvittaessa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi.

Talous- ja raha-asioista ja eurosta vastaava komission jäsen (joka on myös komission varapuheenjohtaja) voi osallistua EKP:n neuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta. EKP ja komissio pitävät yllä suhteita myös jo mainituissa EU:n ja euroalueen elinten kokouksissa, joissa molemmat toimielimet ovat edustettuina. Niillä on myös toimiva tiivis asiantuntijayhteistyö, joka on osin säännöllistä ja osin tapauskohtaista. Tällaista yhteistyötä tehdään mm. tilastoinnin ja maksujärjestelmien aloilla.

Suhteet Euroopan parlamenttiin

Demokraattisissa yhteiskunnissa poliittisten päätöksentekijöiden on riippumattomuutensa vastapainoksi tehtävä toiminnastaan tiliä. Myös EKP:n on osoitettava, että se toimii ja käyttää valtuuksiaan perussopimusten rajoissa. EKP tekee toiminnastaan tiliä Euroopan kansalaisten suoraan valitsemalle Euroopan parlamentille. EKP:n raportointivelvoitteista kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivujen tilivelvollisuutta koskevassa osiossa.

Lisäksi Euroopan parlamentti osallistuu EKP:n johtokunnan jäsenten nimittämismenettelyyn antamalla lausuntonsa EU:n neuvoston suosittelemista ehdokkaista (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 283 kohdan 2 nojalla).

Yhteydet työmarkkinaosapuoliin EU:ssa

EKP pitää yhteyttä myös työmarkkinaosapuoliin EU:ssa. Yhteydenpito tapahtuu erityisesti Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 1999 käynnistämän makrotaloudellisen vuoropuhelun muodossa. Vuoropuhelun avulla EKP voi perustella politiikkaansa ja vakauttaa siten inflaatio-odotuksia. Samalla se saa työmarkkinaosapuolilta ensi käden tietoa yhteisesti tärkeistä seikoista.

EKP:n asema uusissa rahoitusjärjestelmän valvontajärjestelyissä

EKP on tukenut vahvasti pyrkimyksiä yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden sääntely- ja valvontajärjestelyjä. Osana pyrkimyksiä on luotu kolme Euroopan valvontaviranomaista sekä Euroopan järjestelmäkomitea (EJRK). EJRK:ta koskevien Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston säädösten mukaisesti EKP tarjoaa EJRK:n käyttöön sihteeristön ja antaa analyyttista, hallinnollista ja logistista tukea.

Lisätietoa on EJRK:n verkkosivuilla.

EKP:n asema EU:n kriisinhallintajärjestelyissä

EKP on mukana tietyissä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin, Euroopan rahoitusvakausvälineen ja tulevan Euroopan vakausmekanismin toiminnoissa. EKP osallistuu muun muassa velan kestävyyden analyysiin, rahoitustukea hakevien jäsenvaltioiden makrotalouden sopeutusohjelmien valmisteluun ja ohjelmien täytäntöönpanon seurantaan, ja lisäksi se toimii EJRK:n puolesta jälkimarkkinoilla (lisätietoa on EKP:n verkkosivujen talous- ja rahaliittoa koskevassa osiossa).

Muut yhteydet, hallinto ja valvonta

EKP:n varainhoitoa ja luotettavuutta valvotaan. EKPJ:n ja EKP:n perussäännössä määrätään kahdenlaisesta ulkoisesta valvonnasta: riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n tilinpäätöksen (perussäännön artiklan 27.1 nojalla), ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EKP:n hallinnon tehokkuuden (perussäännön artiklan 27.2 nojalla). Lisäksi EKP:hen sovelletaan EU:n petostentorjuntasääntöjä. Lisätietoa on hallinnosta ja valvonnasta kertovassa osiossa EKP:n verkkosivuilla.

Kuten muidenkin EU:n toimielinten, EKP:n on noudatettava Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä.