Vuosi muutamin sanoin

 Vuonna 2017 euroalueen talouden elpymisessä päästiin vankan ja laaja-alaisen kasvun vaiheeseen. Talous kasvoi 2,5 %, ja vuoden lopussa talouskasvu oli jatkunut katkeamatta jo 18 vuosineljänneksen ajan. Kasvu ei ole ollut yhtä vahvaa vuosikymmeneen eikä yhtä laaja-alaista kahteen vuosikymmeneen. Kasvuvauhtien hajonta euroalueen maiden välillä oli vähäisempää kuin kertaakaan sitten rahaliiton käynnistämisen.

Vahvan talouskasvun ansiosta työmarkkinoiden elpyminen jatkui nopeana, ja kun naisten ja vanhemman väestön työvoimaosuus kasvoi ennätyksellisen suureksi, työllisyys kasvoi 1,6 % ja saavutti kaikkien aikojen ennätyslukemat. Työttömyysaste laski vastaavasti alimmilleen sitten vuoden 2009 tammikuun. Vuoden 2013 puolivälin jälkeen on luotu kaikkiaan 7,5 miljoonaa uutta työpaikkaa, mikä kompensoi kokonaan kriisin aikaiset työpaikkojen menetykset.

Kuten aiempinakin vuosina, talouskehityksen elpymisen ja yhtenäistymisen keskeisenä taustatekijänä oli EKP:n rahapolitiikka. Rahapolitiikan välittymisessä esiintynyt epäsymmetria poistui suureksi osaksi vuonna 2017. Lisäksi rahoitusolot vakautuivat ja rahoituksen ehdot olivat ennätyksellisen edulliset koko euroalueella, minkä myötävaikutuksella luotonanto yksityiselle sektorille kasvoi vahvemmin kuin kertaakaan sitten finanssikriisin puhkeamisen vuonna 2008.

Reaalitalouden kasvu oli siis vahvaa, mutta inflaatiokehitys jäi vaisummaksi. Heikkona pysytellyt kokonaisinflaatio piristyi ja oli vuonna 2017 keskimäärin 1,5 %, mutta kotimaiset inflaatiopaineet olivat edelleen vaimeita eikä pohjainflaation pysyvämmästä nopeutumisesta näkynyt paljonkaan merkkejä.

Kasvu- ja inflaationäkymien erot vaikuttivat EKP:n vuoden aikana tekemiin rahapoliittisiin päätöksiin, ja niiden vuoksi myös muutettiin omaisuuserien osto-ohjelman mitoitusta: lokakuussa EKP:n neuvosto päätti pienentää arvopaperiostojen kuukausittaista volyymia 60 miljardista eurosta 30 miljardiin euroon, mutta ohjelman kestoa pidennettiin samalla syyskuuhun 2018 saakka. Lisäksi maaliskuussa 2018 EKP:n neuvosto jätti virallisesta viestinnästään pois nimenomaisen maininnan siitä, että se on valmis kasvattamaan ostojen määrää, jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi.

Päätösten pontimena oli EKP:n neuvoston näkemys, että kun talousnäkymiin saattoi suhtautua entistä luottavaisemmin, rahapolitiikan siihenastinen mitoitus muuttuisi yhä vahvemmin kasvua tukevaksi, jos siihen ei tehtäisi muutoksia. EKP:n neuvosto kuitenkin myös totesi, että veisi aikansa, ennen kuin inflaatiopaineet pääsisivät voimistumaan, ja että rahapolitiikassa tarvittiin pitkäjänteisyyttä, jotta inflaation nopeutuminen voisi muuttua pysyvämmäksi ja alkaa edetä omalla painollaan.

Vaikka rahapolitiikka on tuottanut toivottuja tuloksia, sillä voi olla myös sivuvaikutuksia. Siksi EKP seurasi vuonna 2017 edelleen tarkasti rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä, jotka kuitenkin vaikuttivat kuitenkin olevan hallinnassa.

Nimelliskasvun vahvistuminen auttoi vähentämään riskejä, sillä sen myötä yritys- ja kotitaloussektorien velkakestävyys parani ja velkasuhteet supistuivat alle vuoden 2008 alun lukemien. Yksityisen sektorin velkaantuneisuus ei siis ole kasvanut talouden elpymisen myötä, vaan käytännössä ensimmäistä kertaa sitten rahaliiton käynnistymisen ollaan tilanteessa, jossa yksityinen kulutus on kasvanut mutta yksityisen sektorin velkaantuneisuus on samanaikaisesti pienentynyt.

Pankeillakin oli taloustilanteen kohenemisen myötä tilaisuus jatkaa taseidensa vahvistamista. Talouden vahvistumisen myötä pankit pystyivät vakauttamaan kannattavuuttaan kasvattamalla liiketoimintaansa ja vähentämällä saamisten arvon alentumisesta aiheutuvia kustannuksiaan. Pankkien häiriönsietokyky parani edelleen, kun niiden ydinpääomasuhteet (CET1) vahvistuivat ja olivat vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä jo 14,5 %. Myös pankkien saamisten laatu parani.

Euroalueen pankit vähensivät järjestämättömiä saamisiaan kiihtyvään tahtiin: ongelmaluottojen osuus koko lainakannasta supistui vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä jo 5,2 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2014 oli 8 %. Pelkästään vuoden 2017 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä järjestämättömien saamisten määrä pieneni 119 miljardia euroa. Yhä suurempi osa vähennyksestä johtui näiden saamisten myynnistä jälkimarkkinoilla. Myyntiä edesauttoivat myös EKP:n aloitteet, joilla pyrittiin lisäämään järjestämättömien saamisten markkinoiden avoimuutta. Järjestämättömiä saamisia on kuitenkin edelleen runsaasti, ja niiden vähentämiseksi tarvitaan vielä lisätoimia.

EKP jatkoi myös rahoitusmarkkinatilanteen seurantaa. Markkinoilla oli suhteellisen tyyntä vuonna 2017, mutta ne eivät edelleenkään olisi kestäneet vahingoitta riskien äkillistä uudelleenhinnoittelua tai rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin kasvua. Nämä riskit toteutuivatkin alkuvuodesta 2018 kansainvälisillä osakemarkkinoilla, mutta toistaiseksi häiriöt eivät ole levinneet merkittävässä määrin euroalueen luottomarkkinoille ja niiden kautta yleisiin rahoitusoloihin.

Vuonna 2017 otettiin merkittäviä edistysaskelia myös euroalueen maksuinfrastruktuurin saralla. Viimeinenkin liittyjäryhmä saatiin liitettyä onnistuneesti TARGET2-Securities-järjestelmään, ja vuoden aikana järjestelmässä käsiteltiin päivittäin keskimäärin 556 684 tapahtumaa. Lisäksi otettiin käyttöön uusi 50 euron seteli. Sen myötä käteismaksujen turvallisuus paranee entisestään, sillä euroalueella käteinen on edelleen yleisimmin käytetty maksuväline myyntipisteissä.

EKP pyrki niin ikään parantamaan omaa avoimuuttaan ja täyttämään tilivelvollisuutensa EU:n kansalaisille entistä paremmin. Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin annettiin kaikkiaan 138 vastausta. Lisäksi avattiin EKP:n uusi vierailijakeskus, jossa odotetaan käyvän vuosittain 40 000 vierailijaa. EKP:n verkkosivuilla käytiin yli 17 miljoonaa kertaa, ja kävijöitä oli kaikkialta maailmasta.

Odotuksena on, että talouskasvu jatkuu vahvana vuonna 2018. Edelleen voidaan luottaa siihen, että inflaatiovauhti palautuu tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä, mutta talouden käyttämättömään kapasiteettiin liittyy yhä epävarmuutta.

Rahapolitiikassa tarvitaan siis edelleen kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja varovaisuutta, jotta voidaan varmistaa, että inflaatio palautuu tavoitteen mukaiseksi.

Frankfurt am Mainissa huhtikuussa 2018

Mario Draghi

Pääjohtaja


Vuosi muutamin numeroin

 

Talouskasvu vahvaa ja laaja-alaista 2,5 % Euroalueen bruttokansantuotteen vuotuinen kasvu sai tukea nettoviennin vahvistumisesta ja tavaroiden ja palvelujen vahvasta kotimaisesta kulutuksesta. Inflaatiovauhti elpymässä 1,5 % Euroalueen keskimääräinen kokonaisinflaatiovauhti nopeutui pääasiassa energian hintojen mutta osittain myös elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi. Työllisyys parempi kuin ennen kriisiä 1,6 % Työmarkkinoiden elpyminen jatkui, kun työllisyys kasvoi vahvasti myönteisen taloustilanteen ja onnistuneen politiikan ansiosta. 1998: 1,47 σ 2017: 0,75 σ Euroalueen maiden väliset talouden kasvulukujen erot (bruttomääräisen arvonlisäyksen keskihajonta) olivat pienemmät kuin kertaakaan rahaliiton historiassa. Kasvulukujen hajonta poikkeuksellisen vähäistä

  

 

Pankkien vakavaraisuus entistä parempi 14,5 % Euroalueen pankkien ydinpääomasuhteet (CET1) kohenivat myös vuonna 2017, ja kolmannella vuosineljänneksellä pankkien keskimääräinen ydinpääomasuhde oli jo 14,5 %. Järjestämättömien saamisten vähentäminen nopeutunut -119 mrd. euroa Euroalueen pankkien järjestämättömien saamisten kokonaismäärä supistui tuntuvasti vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. T2S-tapahtumien määrä entistä suurempi 556 684 / päivä Viimeisenkin liittyjäryhmän liittäminen TARGET2-Securities-järjestelmään oli merkittävä askel arvopaperikaupan selvitysinfrastruktuurin yhdentämisessä EU:ssa, mistä kertoo myös päivän aikana keskimäärin selvitettyjen tapahtumien määrä viimeisen liittyjäryhmän kytkeydyttyä järjestelmään. 138 EKP:n pääjohtaja Mario Draghi vastasi yli 130:een Euroopan parlamentin jäsenten esittämään kysymykseen osoituksena siitä, että EKP pyrkii ylittämään avoimuus- ja tilintekovelvoitteensa. Runsaasti vastauksia Euroopan parlamentille


EKP:n politiikka ja toiminta vuoden 2017 talous- ja rahoitusmarkkinatilanteessa

Euroalueen talouden elpyminen sai tukea suotuisasta toimintaympäristöstä ja rahapolitiikasta

Vuonna 2013 alkanut euroalueen talouden kasvusuhdanne jatkui vuonna 2017 epävarmuustekijöistä huolimatta. Tuotannon kasvu vankistui ja laaja-alaistui, kun eri maiden ja toimialojen väliset erot kasvuvauhdeissa olivat pienimmillään kahteen vuosikymmeneen. Euroalueen työmarkkinat hyötyivät talouden elpymisestä. Työllisyys nousi korkeimmilleen euroalueen perustamisen jälkeen, ja työttömyysaste laski samaan aikaan alimmilleen sitten vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen.

Euroalueen elpyminen sai tukea monista suotuisista suhdanne- ja rakennetekijöistä. Maailmantalouden tuotannon kasvu kiihtyi ja edisti vientikysyntää, ja myös euroalueella vuosia kestänyt taseiden korjaus, instituutioiden vahvistaminen ja rakenneuudistukset kantoivat hedelmää. Finanssipolitiikan mitoitus oli kokonaisuudessaan varsin neutraali. EKP:n rahapoliittisilla toimenpiteillä tuettiin rahan määrän ja luotonannon kasvua, ja ne tukivat keskeisellä tavalla sekä kotitalouksien kulutusta että yritysten investointeja pitäen korot alhaisina ja rahoitusolot suotuisina.

Talouden voimakkaasta elpymisestä huolimatta inflaatiokehityksessä ei vielä näkynyt merkkejä kestävästä palautumisesta EKP:n hintavakauden määritelmän mukaiselle tasolle eli alle kahteen prosenttiin mutta lähellä sitä keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiopaineet olivat edelleen vaimeita, sillä työmarkkinoilla oli yhä merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Vaati vielä aikaa, ennen kuin työmarkkinatilanteen paraneminen näkyisi nopeampana palkkojen kasvuna. Lisäksi oli tärkeää katsoa pidemmälle kuin inflaatiolukujen lyhyen aikavälin väreilyyn, jonka merkitys keskipitkän aikavälin hintavakauden kannalta oli rajallinen (tai olematon).

Vakaa ja laaja-alainen kasvu antoi syyn luottaa inflaatiokehityksen vahvistumiseen ajan myötä. EKP:n neuvosto korosti, että tässä suhteessa tarvitaan kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja varovaisuutta, koska prosessin odotetaan kestävän pitkään ja edellyttävän edelleen runsasta rahapoliittista tukea.

Maailmantalouden kasvu vauhdittui

Maailmantalouden suhdanneluonteinen kasvu jatkui vuonna 2017 (ks. kuvio 1). Elpyminen laajeni myös useampiin maihin ja alaeriin. Vaikka kulutus pysyi maailmantalouden kasvun keskeisenä veturina, myös investointikysyntä elpyi erityisesti kehittyneissä talouksissa. Samaan tahtiin maailmankaupan elpymisen kanssa yritysten luottamus vahvistui ja kysyntä painottui vienti-intensiivisemmille alueille, erityisesti Eurooppaan.

 

Kuvio 1

Maailmantalouden BKT

(vuotuinen prosenttimuutos, neljännesvuosihavaintoja)

-2 0 2 4 6 8 10 12 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kehittyneet taloudet pl. euroalue Raaka-aineita vievät kehittyvät taloudet Raaka-aineita tuovat kehittyvät taloudet

Lähteet: Haver Analytics, kansalliset lähteet ja EKP:n laskelmat.
Huom. BKT laskettu ostovoimapariteetilla korjatuilla valuuttakursseilla. Kehittyneisiin talouksiin luetaan Australia, Kanada, Japani, Uusi-Seelanti, Norja, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Raaka-aineiden viejiä ovat Argentiina, Brasilia, Chile, Etelä-Afrikka, Kolumbia, Indonesia, Malesia, Meksiko, Saudi-Arabia, Venezuela ja Venäjä. Raaka-aineiden tuojia ovat Hongkong, Intia, Korea, Singapore, Taiwan, Thaimaa ja Turkki.

Maailmantalouden elpyminen sai vauhtia useita suotuisista tekijöistä kehittyneissä talouksissa, ja samalla voimakkaat negatiiviset tekijät kehittyvissä markkinatalouksissa helpottivat. Kehittyneissä talouksissa markkinoilla olevan käyttämättömän tuotantokapasiteetin ja työvoiman määrä väheni edelleen, kun kasvusta tuli entistä sisäsyntyisempää. Kasvua tukeva politiikka sekä yritys- ja kotitaloussektorien luottamuksen vahvistuminen tukivat talouskasvua kehittyneissä talouksissa. Kehittyvillä markkinoilla kasvua tukeva politiikka vauhditti talouskasvua raaka-aineita tuovissa maissa, kun taas raaka-aineiden viejämaiden talouskasvu kiihtyi raaka-aineiden hintojen nousun ja pääoman tuonnin jatkumisen myötä.

 

Kuvio 2

OECD-maiden työmarkkinoiden kehitys

(neljännesvuosikehitys)

5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Työttömyysaste (prosenttia, käänteinen asteikko oikealla) Työvoimakustannukset/työntekijä

Lähteet: Haver Analytics, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja EKP:n laskelmat.
Huom. Työntekijää kohden lasketut työvoimakustannukset saadaan (kausivaihtelusta tasoitettujen) yksikkötyökustannusten ja työvoiman tuottavuuden vuosimuutosten summana.

Kansallisen kysynnän kasvu ja työttömyyden väheneminen eivät ole vielä useimmissa keskeisissä talouksissa johtaneet palkkojen nousuun (ks. kuvio 2) ja pohjainflaation kiihtymiseen. Viime vuoteen verrattuna ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja laskettu globaali inflaatio pysyi jokseenkin ennallaan. Globaali kokonaisinflaatio kuitenkin kiihtyi raaka-aineiden hintojen elpymisen seurauksena (ks. kuvio 3).

 

Kuvio 3

OECD-maiden inflaatiovauhdit

(vuotuinen prosenttimuutos, kuukausitietoja)

0 1 2 3 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki alaerät Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

Lähteet: Haver Analytics, OECD ja EKP:n laskelmat.

Raaka-aineiden hintojen nousu kiihdytti maailmantalouden inflaatiota

Raakaöljyn Brent-laadun hinta laski vuoden alkupuoliskolla: se painui tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana 56 dollarista 44 dollariin barrelilta pääasiassa siksi, että markkinoilla epäiltiin öljyntuottajamaiden järjestön (OPEC) ja järjestön ulkopuolisten öljyntuottajamaiden vuonna 2016 tekemän tuotannonrajoitussopimuksen pitävyyttä Yhdysvaltojen toimittaman runsaan tarjonnan myötä. Vuoden jälkipuoliskolla öljyn hinta kuitenkin palasi entiselleen (ks. kuvio 4). Brent-raakaöljyn hinta nousi joulukuun lopuksi 67 dollariin barrelilta tukien globaalia inflaatiokehitystä. Hinnan nousu liittyi markkinatilanteen tasapainottumiseen kysynnän odotettua voimakkaamman kasvun, huhtikuussa solmitun OPEC-maiden ja järjestön ulkopuolisten maiden sopimuksen jatkon sekä eräissä maissa tapahtuneiden, öljyvarastojen pienenemiseen myötävaikuttaneiden tuotantokatkosten myötä. Vuoden lopussa öljyn hinta sai tukea myös geopoliittisista jännitteistä, tuotannonrajoitussopimuksen odotetusta jatkumisesta (josta sittemmin myös sovittiin 30.11.2017 vuoden 2018 loppuun saakka) sekä voimakkaasta globaalista kysynnästä.

 

Kuvio 4

Raaka-aineiden hintojen kehitys pääpiirteittäin

(päivähavaintoja)