Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Kysymyksiä ja vastauksia käteisrahasta

Poistuuko käteinen käytöstä lähitulevaisuudessa?

Ei, käteinen pysyy tärkeimpänä maksuvälineenä vielä hyvän aikaa. Käteisellä on selkeä arvo, sen aitous on helppo tarkastaa, ja sillä voi maksaa ilman ulkopuolisten palveluntarjoajien apua. Mikään muu maksuväline ei täytä näitä kolmea vaatimusta yhtä hyvin.

Jääkö käteisraha historiaan, kun lähimaksaminen on niin helppoa?

Ei, käteinen on aivan omaa luokkaansa. Sitä tarvitaan jatkossakin. Sähköiset maksuvälineet sopivat monille, mutta eivät kaikille. Lähimaksut eivät korvaa käteistä, niitä käytetään käteisen rinnalla.

Saako myyjä kieltäytyä hyväksymästä käteismaksua?

Euroopan komissio on antanut Euro laillisena maksuvälineenä ‑työryhmän laatiman raportin perusteella suosituksen 2010/191/EU, jossa on selkeät ohjeet käteisen hyväksynnästä:

  • Kauppias ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan euroseteleitä ja -kolikoita, jolleivät osapuolet ole sopineet muusta maksutavasta.
  • Yksipuolinen kyltti tai juliste, jossa kauppa sanoo kieltäytyvänsä vastaanottamasta käteismaksuja tai tietyn suuruisia seteleitä, ei riitä. Kieltäytymisen pitäisi olla mahdollista ainoastaan perustelluista syistä, esimerkiksi jos kauppias ei pysty antamaan vaihtorahaa tai jos käteisen säilyttäminen kaupassa aiheuttaisi todellisen turvallisuusriskin.
  • Välttämättömät julkiset palvelut tulee voida maksaa käteisellä, joten niiden tarjoajat eivät voi rajoittaa eivätkä poistaa käteismaksuoikeutta ilman riittävää syytä. Eurosetelien ja ‑kolikoiden asema laillisina maksuvälineinä on kirjattu lakiin.

Onko kansallisilla keskuspankeilla toimivaltaa setelien ja kolikoiden suhteen?

Kyllä. Eurosetelit kuuluvat EKP:n ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien toimivaltaan. Eurokolikot taas kuuluvat kunkin maan toimivaltaan, vaikka EKP hyväksyy liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrän. Kaikki kansalliset keskuspankit ovat mukana huolehtimassa kolikoiden varastoinnista ja jakelusta.

Saako liikepankki määritellä setelin väärennökseksi?

Ei, jos liikepankissa epäillään eurosetelin aitoutta, seteli on toimitettava kansalliselle keskuspankille (tai toimivaltaiselle tutkimuskeskukselle), joka tekee lopullisen päätöksen siitä, onko seteli väärennetty.

Onko esimerkiksi 20 euron seteleitä useammanlaisia?

On. Vuonna 2002 liikkeeseen lasketut ensimmäisen sarjan eurosetelit ovat edelleen laillisia maksuvälineitä. Ensimmäisessä sarjassa pienin seteli on 5 euron ja suurin 500 euron seteli. Vuosina 2013–2019 EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit alkoivat vähitellen laskea liikkeeseen toisen sarjan (Europa-sarjan) euroseteleitä. Toisessa sarjassa suurin seteli on 200 euroa, sillä 500 euron seteleitä ei enää lasketa liikkeeseen. Muuten ensimmäisen ja toisen eurosetelisarjan setelit ovat samanarvoisia.

Voiko seteleistä saada koronavirustartunnan?

Setelin pinnalta ei voi siirtyä niin suurta määrää virusta, että tartuntariski olisi verrattavissa riskiin saada koronavirustartunta muilta päivän mittaan kosketeltavilta pinnoilta. EKP arvioi yhteistyössä eurooppalaisten laboratorioiden kanssa koronavirusten käyttäytymistä erilaisilla pinnoilla, jotta voidaan varmistaa, että käteisen käsittely on jatkossakin mahdollisimman turvallista. Aiheesta on lisää EKP:n blogissa.