Eurooppa-suhteet

Johdanto

Tässä osassa kerrotaan EKP:n suhteista muihin EU:n toimielimiin ja laitoksiin. Siinä myös käydään läpi talous- ja rahaliiton (EMU) rakennetta ja toimintaa.

Lisätietoja EKP:n pankkivalvontatehtäviin liittyvästä tilivelvollisuudesta on pankkivalvonnan omilla verkkosivuilla.

  • EKP hoitaa tehtävänsä riippumattomasti. Riippumattomuus edellyttää, että EKP tekee toiminnastaan tiliä EU:n kansalaisille ja heidän valitsemilleen edustajille eli Euroopan parlamentille.
  • EKP pitää säännöllisesti yhteyttä Euroopan parlamenttiin: EKP:n pääjohtaja käy neljännesvuosittain talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana, ja valiokunta voi kuulla myös muita EKP:n johtokunnan jäseniä. Lisäksi EKP:n pääjohtaja esittelee EKP:n vuosikertomuksen parlamentin täysistunnolle.
  • EKP myös vastaa Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kirjallisiin kysymyksiin, jotka julkaistaan EKP:n vastausten kera EU:n virallisessa lehdessä ja EKP:n verkkosivujen julkaisuosiossa.

lue lisää

  • Talous- ja rahaliiton luominen ja euron käyttöönotto lukeutuvat Euroopan yhdentymiskehityksen merkittävimpiin saavutuksiin. Yhdentyminen alkoi 1950-luvun alkupuolella, kun kuusi Euroopan maata perusti Ranskan silloisen ulkoministerin Robert Schumanin aloitteesta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (ks. virstanpylväitä Euroopan yhdentymisessä)
  • Vuonna 1957 allekirjoitettiin ns. Rooman sopimukset, joilla perustettiin Euroopan talousyhteisö. Sen jälkeen yhdentyminen on edennyt yhä uusien maiden liittyessä mukaan ja syventynyt yhteisen politiikan ulottuessa yhä uusille aloille. Vuonna 1992 jäsenvaltiot allekirjoittivat Maastrichtin sopimuksen, joka pohjusti talous- ja rahaliitto EMU:n luomista kolmessa vaiheessa. Talous- ja rahaliitossa euroalueen mailla on yhteinen raha- ja valuuttakurssipolitiikka. Talouspolitiikka taas kuuluu edelleen pitkälti jäsenvaltioiden toimivaltaan, joskin sitä koordinoidaan Euroopan tasolla (ks. talous- ja rahaliittoa koskeva osio).
  • EKP perustettiin 1.6.1998, ja se ryhtyi harjoittamaan yhteistä rahapolitiikkaa 1.1.1999. EKP on täysivaltainen EU:n toimielin, mutta sillä on perussopimusten nojalla erityisasema. EKP hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti.
  • EKP:stä tuli EU:n toimielin Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan 1.12.2009. Muutoksella selkeytettiin EU:n institutionaalista rakennetta. Sillä ei ollut merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia EKP:n eikä EKPJ:n/eurojärjestelmän kannalta.
  • EKP tekee yhteistyötä muiden EU:n toimielinten ja laitosten kanssa erilaisista taloudellisista, toiminnallisista ja oikeudellisista syistä. Se pitää yhteyttä erityisesti Eurooppa-neuvostoon, EU:n neuvostoon (Ecofin-neuvosto) ja euroryhmään sekä niiden valmisteleviin elimiin (kuten talous- ja rahoituskomiteaan ja talouspoliittiseen komiteaan) samoin kuin Euroopan parlamenttiin, komissioon, Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen ja Euroopan unionin tuomioistuimeen (ks. eurooppalainen yhteistyö).