Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste

Yhteenveto

Alkuvuodesta 2020 puhjenneella koronaviruspandemialla (COVID-19) on ollut dramaattinen vaikutus maailmantalouteen ja myös euroalueen talouteen. Euroalueen BKT supistui vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä ennätykselliset 3,8 %, kun useimmissa euroalueen maissa otettiin maaliskuun puolivälissä käyttöön tiukkoja sulkutoimenpiteitä. Toisella vuosineljänneksellä BKT:n odotetaan supistuvan vielä 13 %, vaikka useimmissa maissa sulkutoimia on ryhdytty vähitellen purkamaan. Myöhempää kehitystä on poikkeuksellinen vaikea ennakoida.

Perusskenaariossa käytetään oletuksia pandemian etenemisestä, siihen liittyvistä rajoituksista sekä kotitalouksien ja yritysten toiminnasta. Oletuksena on, ettei virusta pystytä pysäyttämään täysin vaan tartuntoja ilmenee aika-ajoin tulevina vuosineljänneksinä. Rajoituksia ei voida purkaa, ennen kuin lääketiede tarjoaa tilanteeseen ratkaisun, minkä oletetaan tapahtuvan vuoden 2021 puoliväliin mennessä. Rajoitusten odotetaan heikentävän sekä kysyntää että tarjontaa. Kotitalouksien ja yritysten odotetaan vähentävän edelleen hankintoja huomattavan epävarmuuden ja työmarkkinatilanteen huononemisen vuoksi. Tulotasoa kuitenkin tuetaan tuntuvasti raha-, finanssi- ja työmarkkinapolitiikalla, mikä auttanee pienentämään kansanterveydellisen kriisin pitkäaikaisia taloudellisia vaikutuksia. Oletuksena on myös, että poliittisilla toimilla pystytään estämään vaikutusten paheneminen rahoituskanavan välityksellä. Näiden oletusten pohjalta euroalueen BKT:n arvioidaan supistuvan 8,7 % vuonna 2020 mutta kasvavan jälleen 5,2 % vuonna 2021 sekä 3,3 % vuonna 2022. BKT olisi siten arviointijakson lopussa 4 % pienempi kuin mitä maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa odotettiin.

Öljyn hinnan viimeaikaisen romahduksen jälkeen YKHI-inflaatio hidastunee tulevina kuukausina lähelle nollaa. Alkuvuoden 2021 inflaatiovauhti on mekaanisesti nopeampi, sillä siihen vaikuttaa energian aiemmasta hintakehityksestä johtuva vertailuajankohdan vaikutus. Myös ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan lyhyellä aikavälillä, mutta se hidastuu vähemmän kuin kokonaisinflaatio. Inflaatiota hidastavien vaikutusten odotetaan näkyvän laaja-alaisesti palvelujen ja tavaroiden hinnoissa kysynnän pysyessä heikkona. Tarjontapuolen häiriöihin ja saatavuusongelmiin liittyvien hintapaineiden odotetaan kuitenkin jarruttavan hintatason laskua. Keskipitkällä aikavälillä öljyn hinnan oletetaan taas nousevan ja kysyntä elpyy, joten inflaation odotetaan nopeutuvan. Kaiken kaikkiaan inflaation arvioidaan perusskenaarion pohjalta hidastuvan ja olevan 0,3 % vuonna 2020 (1,2 % vuonna 2019) mutta nopeutuvan sitten ja olevan 0,8 % vuonna 2021 ja 1,3 % vuonna 2022.[1]

Asiantuntija-arvioissa esitetään kaksi vaihtoehtoista skenaariota, sillä poikkeuksellista epävarmuutta liittyy muun muassa pandemian etenemiseen, siihen liittyviin rajoituksiin ja talouden toimijoiden menettelytapoihin sekä siihen, miten poliittisilla toimilla onnistutaan vähentämään haittavaikutuksia. Lievässä skenaariossa sokki jää tilapäiseksi, virus onnistutaan saamaan pikaisesti hallintaan ja rajoitukset pystytään purkamaan nopeasti. Tällöin BKT supistuisi 5,9 % vuonna 2020 ja kasvaisi vahvasti vuonna 2021. Arviointijakson lopussa BKT olisi lähes maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa odotetuissa lukemissa, ja inflaatiovauhti olisi 1,7 % vuonna 2022. Vaikeassa skenaariossa uusia tartuntoja ilmenee paljon, ja tarvittavat tiukat rajoitukset vähentävät merkittävästi taloudellista toimintaa. Tällöin BKT supistuisi 12,6 % vuonna 2020 ja olisi arviointijakson lopussa vielä noin 9,5 % pienempi kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa. Inflaatiovauhti olisi vuonna 2022 vain 0,9 %.

1 Arvioiden pohjana käytetyt oletukset ja huomioon otetut poliittiset toimet

Perusskenaario rakentuu useille merkittäville pandemian etenemistä koskeville oletuksille. Siinä oletetaan, että kun useimmissa euroalueen maissa ryhdytään purkamaan tiukkoja sulkutoimia, viruksen leviämistä ei pystytä täysin estämään, vaan uusia tartuntoja ilmenee aalloittain seuraavien vuosineljännesten kuluessa ja rajoitukset joudutaan pitämään voimassa pitemmän aikaa. Taloudelliset haittavaikutukset jäävät kuitenkin pienemmiksi kuin alkuperäisten sulkutoimenpiteiden yhteydessä, sillä talouden toimijat ja viranomaiset muokkaavat toimintatapojaan aiempien kokemusten pohjalta. Talouden odotetaan elpyvän vähitellen ja vaiheittain sulkutoimenpiteitä seuraavan siirtymäjakson aikana. Keskeisiä toimialoja elpymisen kannalta ovat odotettavasti tehdasteollisuus ja tietyt palvelualat, kun taas esimerkiksi taide- ja viihdealalla sekä majoitus- ja virkistyspalveluissa pidetään voimassa osittaisia rajoituksia. Siirtymäjakso kestää siihen saakka, kunnes lääketiede pystyy tarjoamaan ratkaisun tilanteeseen, minkä oletetaan tapahtuvan vuoden 2021 puoliväliin mennessä.

Kansainvälistä ympäristöä koskevat arviot rakentuvat samankaltaisille arvioille pandemian etenemisestä. Arvioiden mukaan euroalueen vientikysyntä romahtaa vuonna 2020. Euroalueen ulkopuolisen maailmantalouden BKT:n arvioidaan supistuvan 4 % vuonna 2020 mutta kasvavan jälleen 6 % vuonna 2021 sekä 3,9 % vuonna 2022. Maailmankaupassa vaikutus tuntuu vielä voimakkaammin, sillä suljetut rajat ja häiriöt logistiikassa vaikeuttavat kaupankäyntiä. Taloudellisen toiminnan vähentyminen laskusuhdanteissa vaikuttaa yleensäkin eritoten kaupan alalla. Euroalueen vientikysynnän odotetaan supistuvan 15,1 % vuonna 2020 ja kasvavan sitten 7,8 % vuonna 2021 ja 4,2 % vuonna 2022.

Tulotasoa tuetaan tuntuvasti raha-, finanssi- ja työmarkkinapolitiikalla, mikä auttaa vähentämään työpaikkojen menetyksiä ja konkursseja sekä estää reaalitalouden ja rahoitusalan ongelmien keskinäisten haittavaikutusten kehittymisen noidankehäksi. Perusskenaariossa on otettu huomioon paitsi EKP:n maaliskuusta 2020 lähtien toteuttamat rahapoliittiset toimet myös harkinnanvaraisia finanssipoliittisia toimia, joiden suuruuden suhteessa BKT:hen oletetaan olevan 3,5 % vuonna 2020. Tällaisiin toimiin luetaan esimerkiksi laajalti toteutettavat työajan lyhentämisjärjestelyt ja palkkatuet, joiden avulla pyritään lieventämään elinkeinotoiminnan supistumisen vaikutusta työllisyyteen ja palkkatuloihin. Yrityksille myönnetään huomattavia tukia, ja niitä pääomitetaan. Lähes kaikkien tähän mennessä toteutettujen finanssipoliittisten toimien oletetaan kuitenkin jäävän tilapäisiksi eli rajoittuvan vuoteen 2020, mikä voi jarruttaa myöhempää elpymistä.[2] Valtioiden yksin tai muiden tahojen kanssa tarjoamien lainojen, takuiden ja pääomatukien oletetaan olevan suuruudeltaan noin 20 % suhteessa BKT:hen, mikä helpottanee likviditeettitarpeiden kattamista. Sekä rahapolitiikan toimilla että valtioiden luotto- ja pääomainstrumenteilla on tärkeä rooli epätodennäköisten mutta mahdollisten noidankehien esteenä reaalitalouden ja rahoitusalan ongelmien välillä.

2 Reaalitalous

BKT supistui ennennäkemättömästi vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Eurostatin alustavan arvion mukaan BKT supistui 3,8 % vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, eli lähes seitsemän vuotta jatkunut kasvukausi päättyi. BKT supistui lähes kaikissa euroalueen maissa, ja euroalueen suurista maista kehitys oli erityisen heikkoa Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa.[3] Elinkeinotoiminnan väheneminen ensimmäisellä vuosineljänneksellä saavutti historialliset mittasuhteet. Käytettävissä olevien tietojen mukaan toiminta väheni eniten vähittäiskaupan alalla ja kuljetusalalla sekä taide-, viihde- ja virkistysaloilla. Maittaisia eroja kuitenkin ilmeni.

Kuvio 1

Euroalueen BKT

(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, neljännesvuosittaiset tiedot puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä)

Huom. Kuviossa ei näy arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät nykytilanteessa antaisi luotettavaa kuvaa tämänkertaisiin arvioihin liittyvästä poikkeuksellisesta epävarmuudesta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä ja rajoitusten käytöstä. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 3.

Ennakoivien indikaattorien perusteella taloudellinen toiminta heikkenee vielä selvemmin vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Euroopan komission kyselytutkimusten ja ostopäällikköindeksien tulokset ovat lähellä kaikkien aikojen pohjalukemia ja monissa tapauksissa pohjalukemissa. PMI-yhdistelmäindeksi laski jyrkästi ja oli 13,6 huhtikuussa, ja vaikka toukokuussa indeksi oli 31,9 eli se elpyi jonkin verran, sen pohjalta BKT:n supistuminen on paljon rajumpaa kuin finanssikriisin vuosina 2008–2009. Usein päivitettävien indikaattorien, kuten sähkön kulutuksen ja ihmisten liikkumista kuvaavien GPS-pohjaisten indikaattorien perusteella useimmissa euroalueen maissa oli selvästi tavallista vähemmän toimintaa huhtikuussa. Kun tiukkoja sulkutoimia on alettu vähitellen purkaa euroalueen eri maissa, indikaattoritkin ovat hieman elpyneet, mutta niiden perusteella BKT supistuu huomattavasti toisella vuosineljänneksellä. Kaiken kaikkiaan taloudellisen toiminnan odotetaan supistuvan toisella vuosineljänneksellä 13 %.

Voimassa olevista rajoituksista huolimatta toiminnan arvioidaan käynnistyvän taas vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Kansallisten viranomaisten oletetaan lieventävän rajoituksia ja parantavan niiden tehokkuutta, jotta eri sektorien yritykset voivat taas käynnistää tuotannon. BKT:n arvioidaan kasvavan kolmannella vuosineljänneksellä 8,3 % politiikan tuella vientikysynnän elpyessä ja aiemmin lykättyjen hankintojen toteuttamisen piristäessä toimintaa vielä jonkin aikaa. Rajoituksia on kuitenkin edelleen voimassa eikä epävarmuus vähene kuin asteittain, mikä hillitsee taloudellista toimintaa, kunnes lääketiede pystyy tarjoamaan ratkaisuja oletetusti vuoden 2021 puoliväliin mennessä. BKT siis elpyy hitaasti kohti kriisiä edeltäneitä lukemia, ja arviointijakson lopussa se on tämänhetkisen arvion mukaan noin 4 % pienempi kuin mitä maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa odotettiin.

Taulukko 1

Euroalueen talousnäkymiä koskevat arviot

(vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. BKT:tä ja sen eriä, yksikkötyökustannuksia, työntekijää kohden laskettuja palkansaajakorvauksia ja työn tuottavuutta koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Taulukossa ei näy arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät nykytilanteessa antaisi luotettavaa kuvaa tämänkertaisiin arvioihin liittyvästä poikkeuksellisesta epävarmuudesta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä ja rajoitusten käytöstä. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 3.
1) Ml. euroalueen sisäinen kauppa.

2) Alaindeksi perustuu arvioon välillisten verojen todellisesta vaikutuksesta. Arvioitu vaikutus saattaa poiketa Eurostatin tiedoista, jotka perustuvat oletukseen, että verotuksen vaikutus välittyy YKHIin välittömästi ja täydellisesti.
3) Julkisen talouden rahoitusasema ilman suhdanteiden ja tilapäisten valtion toimenpiteiden ohimenevää vaikutusta. Rakenteellisessa rahoitusasemassa ei ole otettu huomioon koronaviruspandemiaan liittyvien tilapäisten toimien vaikutusta julkiseen talouteen.

BKT:n eristä yksityisen kulutuksen odotetaan heikkenevän 7,8 % vuonna 2020 ja elpyvän sitten vähitellen vuonna 2022. Yksityisen kulutuksen arvioidaan supistuneen huomattavasti vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Eniten vaikutus on näkynyt moottoriajoneuvojen myynnissä sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Käytettävissä olevien reaalitulojen pienenemistä on osittain korvattu julkisilla tulonsiirroilla, mutta kulutuksen supistuminen johtuu monenlaisista tekijöistä. Vaikka kotitalouksien tulotaso olisi pysynyt ennallaan, niiden on silti ollut vaikea saada muita kuin välttämättömimpiä tavaroita ja palveluja. Tällaisen pakkosäästämisen lisäksi myös varovaisuussäästäminen on lisääntynyt, kun kuluttajien luottamus on romahtanut ja talouden näkymiin liittyvä epävarmuus on kasvanut ennennäkemättömästi. Kun maat vähitellen purkavat sulkutoimia, yksityisen kulutuksen odotetaan alkavan piristyä vuoden 2020 toisella neljänneksellä, mutta sen odotetaan saavuttavan kriisiä edeltävät lukemat vasta vuoden 2022 kuluessa. Piristymistä tukevat odotettavasti epävarmuuden asteittainen väheneminen sekä aiemmin lykättyjen hankintojen toteuttaminen. Korkea työttömyys ja nettomääräisten tulonsiirtojen pieneneminen kuitenkin jarruttavat kysynnän elpymistä.

Kehikko 1
Korkoja, valuuttakursseja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset

Maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioihin verrattuna öljyn ja osakkeiden hinnat on nyt oletettu merkittävästi alemmiksi, euron efektiivinen valuuttakurssi vahvemmaksi ja pitkät korot korkeammiksi. Korkoja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin 18.5.2020. Lyhyitä korkoja mitataan kolmen kuukauden euriborkorolla, ja markkinaodotukset johdetaan futuurisopimusten pohjalta. Tällä menetelmällä keskimääräiseksi korkotasoksi saadaan -0,4 % koko arviointijaksolla. Markkinaodotusten mukaan valtion 10 vuoden joukkolainojen nimellistuotot euroalueella ovat keskimäärin 0,3 % vuonna 2020 ja 0,4 % vuonna 2021 sekä 0,6 % vuonna 2022.[4] Maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioihin verrattuna markkinaodotuksiin perustuvia lyhyitä korkoja koskevat oletukset eivät ole juuri muuttuneet. Valtion 10 vuoden joukkolainojen nimellistuotot on nyt oletettu noin 0,20 prosenttiyksikköä suuremmiksi vuosina 2020–2022.

Raaka-aineiden hintoja koskevat oletukset perustuvat 18.5.2020 päättyneen kahden viikon jakson keskimääräisiin futuurimarkkinahintoihin. Niiden perusteella Brent-raakaöljyn barrelihinnan oletetaan olevan 36 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2020 (vuonna 2019 barrelihinta oli 64,0 dollaria) ja laskevan 40,7 dollariin vuoteen 2022 mennessä. Tämänkertaisissa asiantuntija-arvioissa öljybarrelin dollarihinta on siis koko arviointijakson ajan merkittävästi alempi kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa. Muiden raaka-aineiden kuin energian dollarihintojen arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2020 ja alkavan jälleen nousta seuraavien vuosien kuluessa.

Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijakson aikana muuttumattomina sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat 18.5.2020 päättyneen kahden viikon jakson aikana. Euron keskimääräisen dollarikurssin oletetaan siis olevan 1,08 vuosina 2021–2022 eli hieman heikompi kuin maaliskuun 2020 arvioissa. Euron efektiivinen valuuttakurssi 38 kauppakumppanimaan valuuttoihin nähden on nyt 3,6 % vahvempi kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa.

Tekniset oletukset

Asuinrakennusinvestointien odotetaan vähenevän nopeasti ja huomattavasti vuonna 2020. Koronaviruspandemian odotetaan heikentävän asuntojen tarjontaa selvästi vuonna 2020. Käytettävissä olevien tulojen pienenemisen, kuluttajien luottamuksen heikkenemisen ja työttömyyden kasvun odotetaan pitävän kehitystä vaimeana pitemmän aikaa. Asuinrakennusinvestointien odotetaan olevan vielä arviointijakson lopussa selvästi vähäisempiä kuin ennen kriisiä.

Yritysten investointien odotetaan romahtavan vuonna 2020, supistuvan BKT:tä nopeammin, elpyvän vain vähitellen ja pysyvän selvästi vähäisempinä kuin ennen kriisiä vuoteen 2022 saakka. Yritysten investointien arvioidaan romahtaneen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä sulkutoimien, kansainvälisen ja kotimaisen kysynnän katoamisen ja suunnattoman epävarmuuden myötä. Niiden odotetaan alkavan elpyä vuoden toisella neljänneksellä, ja elpymisen nopeus riippuu eri maissa siitä, miten paljon investoinnit alun perin supistuivat. Varsin epävarmassa tilanteessa on todennäköistä, että yritykset lykkäävät investointeja. Euroalueen yritysten investointien odotetaan sen vuoksi jäävän selvästi vähäisemmiksi kuin ennen kriisiä vielä arviointijakson lopussakin. Niiden arvioidaan pysyvän vaimeina, kun käyttämätöntä kapasiteettia on runsaasti ja pitkällä aikavälillä kysynnän trendikehitys herättää huolta väestön ikääntyessä ja pienentyessä. Yritysten jo ennestään melko korkean velkaantuneisuusasteen arvioidaan kasvavan merkittävästi vuonna 2020 ja pienenevän sitten jonkin verran. Alkuvaiheen nousu johtuu tulosten selvästä heikkenemisestä vuoden 2020 alkupuoliskolla ja likviditeettivajeen täyttämisestä velkarahoituksella. Yritysten velkasuhteen kasvun odotetaan jarruttavan investointien kasvua arviointijaksolla, kun yritykset pyrkivät palauttamaan taseensa parempaan kuntoon. Viime vuosina yritysten bruttomääräiset korkomenot ovat kuitenkin supistuneet pienemmiksi kuin koskaan, eikä niiden odoteta kasvavan lähivuosinakaan kuin asteittain, mikä vähentää huolta velkakestävyydestä.

Kehikko 2
Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

Koronaviruspandemia on lamauttanut maailmantalouden. Valtioiden toimet viruksen leviämisen estämiseksi eri puolilla maailmaa johtavat siihen, että taloudellinen toiminta supistuu nopeasti lyhyellä aikavälillä. Kiinassa ensimmäiset toimet otettiin käyttöön jo tammikuun lopulla ja muissa maissa sitä mukaa, kun virus on levinnyt maailmalla. Useissa maissa on viime aikoina alettu purkaa tiukimpia rajoituksia, mutta todennäköisesti purkaminen etenee vain hyvin hitaasti. Etenkin nousevissa markkinatalousmaissa taloudellinen toiminta kärsii raaka-aineiden hintojen romahduksesta, rahoitusolojen tiukentumisesta ja pääomapaosta. Kaikkialla maailmassa näkyvät vaikeat sokit iskivät maailmantalouteen juuri, kun merkkejä vakaantumisesta alkoi olla ilmassa edellisvuoden heikohkon kehityksen jälkeen. Tehdasteollisuudessa ja kaupankäynnissä oli ollut havaittavissa selvää elpymistä, varsinkin nousevissa markkinatalousmaissa. Ennen pandemiaa elpyminen olisi voinut todella alkaa vahvistua, sillä rahoitusolot olivat maailmalla suotuisat ja Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppariita oli hieman lientynyt ensi vaiheen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Kyselytiedot vahvistavat, että pandemialla ja siihen liittyvillä rajoituksilla on raskaat ja kauaskantoiset vaikutukset talouteen. Eri alojen ostopäällikkökyselyjen perusteella on havaittavissa kolme ilmiötä. Ensiksikin tiukkojen rajoitusten voimaantulo aiheutti tuotannon romahtamisen kaikilla sektoreilla. Toiseksi vaikutus tuntui vahvemmin palvelualoilla kuin tehdasteollisuudessa, vaikka molemmilla sektoreilla tuotanto supistui paljon nopeammin kuin finanssikriisissä, kun viruksen leviämisen hillitsemiseksi toteutetut toimet pysäyttivät kysynnän ja tarjonnan eri puolilla maailmaa. Kolmanneksi tuotanto elpyy, kun toiminta taas käynnistyy, mutta elpyminen jää useista syistä vain osittaiseksi. Aloilla, joilla etäisyyksien säilyttäminen ei ole mahdollista, on edelleen rajoituksia. Huoli mahdollisesta toisesta tartunta-aallosta vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen, ja suuri epävarmuus on esteenä investointipäätöksille, mikä vaimentaa kysyntää lyhyellä aikavälillä ja heikentää tuotantokapasiteettia jatkossakin.

Pandemia ja siihen liittyvät tiukat rajoitukset ovat synnyttäneet syvän yhtäaikaisen laman kaikkialla maailmassa. Rajoitustoimista aiheutuvia mahdollisia taloudellisia tappioita keskeisissä kehittyneissä talouksissa ja nousevissa markkinatalousmaissa on pyritty laskemaan toimialakohtaista arvonlisäystä koskevien tietojen pohjalta. Arvioissa on huomioitu valtioiden ilmoittamat tiukat rajoitustoimet ja niiden ehdot, kuten rajoitusten ajoitus, kesto ja ankaruus kussakin maassa.

Vuoden 2020 aikana euroalueen ulkopuolisen maailmantalouden BKT:n arvioidaan supistuvan 4,0 %. Supistuminen on nopeampaa ja tapahtuu paljon suuremmassa mittakaavassa kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisissä. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen rajun supistumisen jälkeen taloudellisen toiminnan arvioidaan alkavan elpyä kolmannella vuosineljänneksellä. Kun tiukkoja rajoituksia puretaan, talous piristyy, mutta elpyminen muuttuu hitaammaksi seuraavien vuosineljännesten kuluessa. Euroalueen ulkopuolisen maailman BKT:n arvioidaan kasvavan 6,0 % vuonna 2021 ja 3,9 % vuonna 2022. Maailmantalouden kasvuvauhti on arvioitu merkittävästi huonommaksi kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa. Keskipitkällä aikavälillä kasvun odotetaan olevan hieman vahvempaa. Kuten korjauksista voi päätellä, tuotannon arvioidaan pysyvän suppeampana kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa. Nousevien markkinatalousmaiden arvioidaan elpyvän vaisummin kuin aiempien laskusuhdanteiden jäljiltä. Niiden kehitykseen vaikuttaa tällä hetkellä joukko negatiivisia sokkeja: kansanterveydellisen kriisin lisäksi rahoitusolot ovat tiukentuneet, raaka-aineiden viejämaissa ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt, ja pääoma pakenee näistä maista.

Kriisin vaikutus maailmankauppaan pahenee entisestään, kun kysynnän ja tarjonnan vähenemisen lisäksi otetaan huomioon logistiikan häiriöt ja rajojen sulkeminen. Taloudellisen toiminnan vähentyminen vaikuttaa kaupankäyntiin etenkin laskusuhdanteissa. Tuonnin euroalueen ulkopuolella arvioidaan supistuvan 12,9 % tänä vuonna ja kasvavan sitten 8,0 % vuonna 2021 ja 4,3 vuonna 2022. Euroalueen vientikysynnän arvioidaan pienenevän 15,1 % tänä vuonna ja kasvavan sitten 7,8 % vuonna 2021 ja 4,2 % vuonna 2022. Pandemialla on huomattava vaikutus maailmankauppaan. Tuonnin euroalueen ulkopuolella arvioidaan palautuvan vuoden 2019 viimeisen neljänneksen lukemiin vasta arviointijakson lopulla. Euroalueen vientikysyntä pysyy koko arviointijakson ajan heikompana kuin ennen pandemiaa.

Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

1) Eri maiden tuonnin painotettu keskiarvo.
2) Euroalueen kauppakumppanimaiden tuonnin painotettu keskiarvo.

Koronaviruspandemian arvioidaan vaikuttavan voimakkaasti euroalueen vientiin vuonna 2020, mutta viennin arvioidaan palautuvan lähes entiselleen ennen arviointijakson loppua. Viennin kehitys oli jo ennen kriisiä vaimeaa maailmankaupan jännitteiden ja heikon vientikysynnän vuoksi. Viennin arvioidaan heikkenevän selvästi vuoden 2020 alkupuoliskolla. Pandemian jarruttamiseksi toteutettujen sulkutoimenpiteiden vaikutus euroalueen vientisektoriin on ollut voimakas, ja vaikutus on vähentänyt myös tuontia. Useimmilla sektoreilla vienti väheni rajusti vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa, ja sen odotetaan vähentyneen myös toisella vuosineljänneksellä. Pandemia on vaikuttanut vahvasti esimerkiksi matkailu- ja kuljetuspalvelujen vientiin. Koronaviruspandemiasta johtuva toimitusketjujen katkeilu on näkynyt erityisesti auto-, kone- ja kemianteollisuuden vientiin suuntautuvilla aloilla. Tuonnin odotetaan supistuvan vähemmän kuin viennin vuoden 2020 toisella neljänneksellä, sillä eritoten suuret vientiyritykset kärsivät autojen ja sijoitustuotteiden kansainvälisen kysynnän supistuessa. Nettovienti siis todennäköisesti supistuu. Kolmannelta vuosineljännekseltä alkaen vienti elpyy tuontia vahvemmin eli nettovienti suurenee vuoden 2021 loppuun saakka, kun euroalueen kaupan kannalta tärkeät suhdannealttiit sektorit maailmalla elpyvät. Euroalueen viennin odotetaan kehittyvän samaa tahtia vientikysynnän kanssa.

Työmarkkinatilanteen odotetaan huononevan huomattavasti. Työmarkkinatilanne parani selvästi talouden tuoreimman kasvukauden aikana, mutta sen odotetaan huononevan rajusti vuoden 2020 kuluessa. Eurostatin alustavan arvion mukaan työllisten määrä pieneni 0,2 % vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta sen odotetaan pienenevän selvästi lisää seuraavina vuosineljänneksinä. Vaikka työllisten määrän supistumista jarrutetaan joissakin maissa mittavilla työajan lyhentämisjärjestelyillä, työllisyyden kokonaisuutena odotetaan supistuvan 2,8 % vuonna 2020 ja kohenevan sitten hitaasti arviointijakson kuluessa, kun taloudellinen toiminta piristyy.

Tehtyjen työtuntien kokonaismäärää pidetään koronaviruspandemian yhteydessä parempana työmarkkinaindikaattorina kuin työllisten määrää. Työntekijää kohden laskettujen työtuntien kokonaismäärän arvioidaan olleen pienimmillään vuoden 2020 toisella neljänneksellä, ja työllisten määrän arvioidaan olevan alimmillaan kolmannella neljänneksellä. Kriisin vaikutus työllisten määrään jää lievemmäksi kuin raju vaikutus työtunteihin, sillä vaikutusta pyritään kompensoimaan työmarkkinapolitiikalla. Arviointijakson lopussa työllisyystilanne on sekä työllisten määrällä että työtunneilla mitattuna jonkin verran heikompi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Tämä johtuu euroalueen työmarkkinoilla ilmenevistä hystereesivaikutuksista (joita aiheuttavat esimerkiksi yritysten konkurssit ja pysyvät työpaikkojen menetykset).

Koronaviruspandemian odotetaan vaimentavan työvoiman kasvua arviointijaksolla. Työvoiman odotetaan supistuvan vuoden 2020 kolmannelle neljännekselle saakka. Lähiaikoina työvoima supistuu, koska osa työllisistä poistuu työvoimasta sulkutoimenpiteiden vuoksi – ja koska työvoimareserviin lasketaan mukaan työntekijöitä, jotka eivät hae töitä sulkutoimenpiteiden vuoksi. Myös palkkausmahdollisuuksien väheneminen pandemian aikana voi lannistaa työnhakijoita niin, että he siirtyvät työvoiman ulkopuolelle. Varsinkin lyhyellä aikavälillä työvoimaa voivat supistaa lisäksi koronaviruspandemian vuoksi vähenevä työperäinen nettomaahanmuutto ja kansainvälisille lennoille asetetut rajoitukset.

Pandemian vaikutuksen odotetaan näkyvän työttömyysasteessa, joka nousee 10,8 prosenttiin asti vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Työllisyyden tavoin työttömyydenkään ei arvioida palaavan kriisiä edeltävälle tasolle arviointijakson aikana. Työttömyysaste noussee 8,8 prosenttiin vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä (7,3 % vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä). Työttömyysasteen arvioidaan jäävän vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikaista tasoaan pienemmäksi työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden ansiosta. Niissä on keskitytty säilyttämään työpaikkoja, jotta liiketoiminnot voidaan käynnistää nopeasti uudelleen tiukkojen sulkutoimenpiteiden poistamisen jälkeen. Varsinkin työajan lyhentämisjärjestelyissä työttömyysjaksot jäävät lyhyiksi, sillä työntekijät pysyvät yrityksen palkkalistoilla ja saavat työttömyysetuuksia vastaavia korvauksia (palkanmenetysten korvausasteet vaihtelevat maittain). Odotuksena on, että euroalueen maiden väliset työttömyyserot pysyvät huomattavina. Työttömyysasteiden ja ansionmenetysten odotetaan suurenevan maissa, joissa suuri osuus työvoimasta on tilapäistyöntekijöitä ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia.

Työn tuottavuuden kasvun arvioidaan vaimenevan vuonna 2020 ja piristyvän sen jälkeen arviointijakson mittaan. Koska koronapandemian vaikutusta työllisten määrään vaimennetaan finanssipoliittisin toimin, työntekijää kohden laskettu työn tuottavuus heikkenee jyrkästi vuonna 2020. Vaikutus työntekijää kohden laskettuun työn tuottavuuteen on erilainen kuin vaikutus työtuntia kohden laskettuun työn tuottavuuteen. Työn tuottavuus työntekijää kohden heikkenee vuonna 2020 enemmän, sillä euroalueen maissa käytetään laajasti työajan lyhentämisjärjestelyjä. Tuottavuus työtuntia kohden reagoi koronapandemiaan sen sijaan paljon vähemmän pandemian aikana, sillä työtuntien kokonaismäärän kehitys odotettavasti seuraa tiiviisti BKT:n kehitystä.

BKT:n kasvu vuonna 2020 on arvioitu merkittävästi hitaammaksi kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa, ja arviointijakson muina vuosina ja etenkin vuonna 2021 kasvun arvioidaan olevan maaliskuun arvioita nopeampaa. Vuoden 2020 BKT:n tarkistetun kasvuarvion mukaan kasvu hidastuu arvioitua voimakkaammin vuoden alkupuolella ja nopeutuu jonkin verran enemmän vuoden jälkipuoliskolla. Seuraaville vuosille siirtyvä myönteinen tilastovaikutus ja BKT:n kasvun voimakkaampi elpyminen parantavat siis vuosien 2021 ja 2022 arvioitua kasvua. Arviointijakson lopussa BKT on tämänhetkisen arvion mukaan noin 4 % maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioita pienempi.

Kehikko 3
Vaihtoehtoiset skenaariot euroalueen talousnäkymistä

Koska koronaviruspandemian vaikutukseen euroalueen talousnäkymiin liittyy erittäin suurta epävarmuutta, sitä tarkastellaan vaihtoehtoisten skenaarioiden pohjalta. Tässä kehikossa tarkastellaan kahta skenaariota, jotka ovat vaihtoehtoja kesäkuun 2020 asiantuntija-arvioiden perusskenaariolle ja havainnollistavat erilaisia myönteisiä vaikutuksia, joita koronaviruspandemialla voi olla euroalueen talouteen. Näiden skenaarioiden voidaan ajatella tarjoavan esimerkkejä perusskenaarion vaihteluvälistä.

Skenaariot vaihtelevat useiden tekijöiden perusteella. Niitä ovat muun muassa tiukkojen sulkutoimenpiteiden vaikutus taloudelliseen toimintaan, talouden toimijoiden toimintatapojen muutokset alkuvaiheen voimakkaiden talouden häiriöiden vaikutusten minimoimiseksi, pitkittyneiden pandemiarajoitusten taloudelliset vaikutukset sulkutoimenpiteiden jälkeisessä siirtymävaiheessa ja pitempikestoiset vaikutukset taloudelliseen toimintaan kaikkien rajoitusten purkamisen jälkeen. Edellä mainittujen tekijöiden kehityksen laajemmat tarkastelut antavat myös osviittaa euroalueen vientikysyntää koskevista skenaariokohtaisista arvioista sekä antolainauskorkojen ja finanssipolitiikan reaktioista.

Lievässä skenaariossa oletetaan, että virus saadaan kuriin. Vaikeassa skenaariossa sen sijaan oletetaan, että tartunnat alkavat jälleen lisääntyä voimakkaasti ja tiukkoja rajoituksia jatketaan vuoden 2021 puoliväliin saakka. Lievässä skenaariossa talous alkaa jälleen vähitellen toimia tiukan sulkujakson jälkeen. Viruksen leviäminen pystytään estämään sulkutoimenpiteiden jälkeisessä siirtymävaiheessa, koska lääketieteellinen hoito kehittyy ja lääketieteelliset ratkaisut löytyvät nopeasti, mikä tasoittaa tietä asteittaiselle paluulle normaaliin toimintaan. Lievän skenaarion oletusten mukaan virus ei ala leviämään uudelleen, ja viranomaisten ja talouden toimijoiden taloudellisissa vastatoimissa onnistutaan hyvin. Vaikean skenaarion mukaan talouden tiukan sulkujakson oletetaan haittaavaan taloudellista toimintaa enemmän, eikä tautia pystytä torjumaan tehokkaasti. Tiukat, joskin asteittain höllennettävät rajoitukset pysyvät voimassa sulkutoimenpiteiden jälkeisen siirtymävaiheen aikana. Vaikeassa skenaariossa virus alkaa jälleen levitä voimakkaasti mutta siinä ei välttämättä spekuloida, milloin tämän tarkalleen tapahtuu. Viruksen voimakas toinen aalto vaatisi tiukkojen rajoitusten voimassaolon jatkamista, mutta ne aiheuttaisivat ensivaiheen tiukkoja sulkutoimenpiteitä vähemmän taloudellisia kustannuksia, sillä viranomaiset ja talouden toimijat olisivat jo oppineet muuttamaan toimintatapojaan. Viruksen leviämisen estämiseksi tehtävien toimenpiteiden jatkuminen vähentäisi taloudellista toimintaa talouden eri sektoreilla voimakkaammin kuin perusskenaariossa, kunnes virukseen löytyy lääketieteellinen ratkaisu arviolta vuoden 2021 puoliväliin mennessä. Konkurssien lisääntyminen voimistaa jossain määrin toiminnan supistumista talouden eri sektoreilla ja vaikeuttaa luotonsaantia, mikä puolestaan rasittaa kotitalouksien ja yritysten lainakustannuksia.

Nämä euroalueelle laaditut skenaariot perustuvat samoihin laajoihin selvityksiin maailmantalouden ja siten euroalueen vientikysynnästä. Eri maiden asettamat rajoitukset haittaavat vakavasti maailman taloudellista toimintaa ja rajoittavat voimakkaasti maailmankauppaa. Koronaviruspandemia ja sen jälkiseuraukset supistavat huomattavasti maailman BKT:tä. Koska maailmankauppa reagoi voimakkaasti maailman taloudellisen toiminnan muutoksiin, euroalueen vientikysyntä supistuu lievässä skenaariossa noin 8 % ja vaikeassa skenaariossa noin 22 % vuonna 2020. Sen jälkeen euroalueen vientikysynnän supistuminen vuoden 2019 lopun tasolta jatkuu vaikeassa skenaariossa vuoden 2022 lopulle saakka.

Lievässä skenaariossa taloudellinen toiminta ei vähene toisella vuosineljänneksellä yhtä paljon kuin vaikeassa skenaariossa ja elpyminen on kolmannella vuosineljänneksellä voimakkaampaa (ks. kuvio A). BKT supistuu toisella vuosineljänneksellä lievän skenaarion mukaan noin 10 % ja vaikean skenaarion mukaan noin 16 %. Sen jälkeen BKT alkaa jälleen kasvaa niin, että se on kolmannella vuosineljänneksellä lievän skenaarion mukaan noin 10 % ja vaikean skenaarion mukaan noin 5 % suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Neljännellä vuosineljänneksellä BKT on molemmissa skenaarioissa noin 3 % edellistä neljännestä suurempi. BKT:n kasvu jää vaikeassa skenaariossa heikoksi, koska siinä oletetaan lievää skenaariota ja perusskenaariota tiukempia rajoituksia, joita tarvitaan, koska virusta ei onnistuta juurikaan hillitsemään vaan se alkaa jälleen levitä voimakkaasti.

Kuvio A

Euroalueen BKT:n ja YKHI-inflaation vaihtoehtoiset skenaariot

(indeksi: IV/2019 = 100 (vasemmanpuoleinen kuvio); vuotuinen kasvuvauhti (oikeanpuoleinen kuvio)

BKT:n kasvun arvioidaan keskimäärin elpyvän vuosina 2021–2022 ja lievässä skenaariossa vakavaa skenaariota voimakkaammin (ks. taulukko A). Lievässä skenaariossa tämän taustalla on taloudellisen toiminnan normalisoituminen, kun virus pystytään torjumaan. Vaikeassa skenaariossa sitä vastoin epävarmuus viruksen epidemiologiasta, rajoitusten vähäinen vaikuttavuus ja talouden vaurioiden oletettu jatkuminen heikentävät taloudellista toimintaa koko arviointijakson ajan. Lievässä skenaariossa BKT:n arvioidaan elpyvän vuonna 2022 lähes maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa ennakoidulle tasolle, kun taas vaikeassa skenaariossa BKT jää huomattavasti sen alapuolelle (noin 9,5 % pienemmäksi).

Taulukko A

Vaihtoehtoiset skenaariot euroalueen talousnäkymistä

Euroalueen työmarkkinat alkavat lievässä skenaariossa piristyä, kun hystereesivaikutukset pystytään pitkälti torjumaan työvoimapoliittisilla toimilla. Vaikeassa skenaariossa hystereesivaikutukset pystytään torjumaan vain osittain. Työllisyys ei kummassakaan skenaariossa täysin palaa maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioiden mukaiselle tasolle arviointijakson aikana. Lievän skenaarion mukaan työllisyys saadaan palautettua kriisiä edeltäneisiin lukemiin, mutta vaikeassa skenaariossa työllisyys ei ala toipua arviointijakson loppuun mennessä. Vaikeassa skenaariossa työttömyysastekaan ei palaa kriisiä edeltäneelle tasolleen, kun taas lievässä skenaariossa työttömyysaste on lähes kriisiä edeltäneellä tasolla vuoden 2022 loppuun mennessä.

YKHI-inflaation lyhyen aikavälin kehityksen suhteen skenaarioiden välillä ei ole juurikaan eroa. Tämä johtuu pääosin kahdesta syystä. Ensinnäkin molemmissa skenaarioissa oletetaan öljyn hinnan noudattavan samaa kehitysuraa kuin perusskenaariossa eli hidastuttavan inflaatiota voimakkaasti energiaerän kautta. Toiseksi pohjainflaatio jatkuu muuttumattomana, kuten yleensäkin taloustaantuman alkuvaiheissa. Hinnoittelupäätöksiä ei ehkä olla välittömästi muuttamassa niin kauan kuin taantuman odotetaan jäävän jokseenkin lyhytaikaiseksi – sen syvyydestä riippumatta. Vuonna 2020 pohjainflaatio hidastuu lievässä skenaariossa 0,4 prosenttiin ja vaikeassa skenaariossa 0,2 prosenttiin.

Lyhyttä aikaväliä pidemmälle ulottuvissa arvioissa inflaatiossa on enemmän skenaarioiden välistä vaihtelua reaalitalouden tilanteen erojen vuoksi. BKT-käyrän muodon tarkastelussa taantumaan liittyvä talouden ylikapasiteetti poistuu lievän skenaarion mukaan suurelta osin ja vaikean skenaarion mukaan vain osittain arviointijaksolla. Sekä vaimenevan kysynnän että kasvavan tarjonnan inflaatiovaikutusten odotetaan olevan vaikeassa skenaariossa voimakkaampia kuin lievässä skenaariossa. Vaikeassa skenaariossa ylitarjonnan arvioidaan kuitenkin kasvavan enemmän kuin lievässä skenaariossa. Lievässä skenaariossa odotetaankin, että YKHI-inflaation kehitys ilman energiaa ja elintarvikkeita palaa jokseenkin nopeasti keskiarvoon. Vaikean skenaarion mukaan YKHI-inflaatio ilman energiaa ja elintarvikkeita jatkuu hitaana pidempään. Sen sijaan energian hinnannousun oletetaan molemmissa skenaarioissa olevan samankaltainen. Lievässä skenaariossa YKHI-inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 1,1 % vuonna 2021 ja 1,7 % vuonna 2022. Vakavassa skenaariossa YKHI on keskimäärin 0,4 % vuonna 2021 ja 0,9 % vuonna 2022.

Näissä havainnollisissa skenaarioissa on jätetty huomioimatta useita tekijöitä, jotka myös voivat vaikuttaa taantuman ja sen jälkeisen elpymisen laajuuteen euroalueella. Skenaariot perustuvat samoihin markkinapohjaisiin oletuksiin kuin EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudelliset arviot rahapolitiikasta, osakekursseista, raaka-aineiden hinnoista ja valuuttakursseista. Lisäksi skenaarioissa oletetaan vaihtelevissa määrin, että negatiiviset kierteet pidetään talouspoliittisilla toimilla suurelta osin kurissa. Jotta vuodelle 2020 odotettu finanssipoliittinen tuki voitaisiin ottaa paremmin huomioon, perusskenaarioon sisältyvät ilmoitetut finanssipoliittiset toimenpiteet on skaalattu vaihtoehtoskenaarioissa uudelleen. Kaikissa skenaarioissa käytetään kuitenkin jokseenkin samoja finanssipoliittisia toimia myöhempien vuosien arvioissa.

3 Hinnat ja kustannukset

YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan 0,3 prosenttiin vuonna vuonna 2020 (1,2 % vuonna 2019) mutta nopeutuvan sitten niin, että se on 0,8 % vuonna 2021 ja 1,3 % vuonna 2022 (ks. kuvio 2). Kokonaisinflaation hidastuminen vuonna 2020 johtuu etenkin YKHIn energiaerän hintojen romahduksesta öljyn hinnan laskettua maailmanlaajuisen koronaviruspandemian puhkeamisen jälkeen. Energian hinnannousun odotetaan hidastavan kokonaisinflaatiota jopa 0,8 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Öljyfutuurien nousevan hintakäyrän mukainen öljyn hinnannousu ja energiaan liittyvien välillisten verojen korotukset nopeuttavat energian hinnannousua arviointijakson loppuun saakka. Elintarvikkeiden hinnannousu on nopeutunut viime aikoina huomattavasti, kun kotitalouksien jalostettujen ja jalostamattomien elintarvikkeiden kysyntä on kasvanut koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien yhteydessä ja tuoretuotteiden toimitusketjuissa on ilmennyt häiriöitä. Elintarvikkeiden hinnannousun odotetaan jatkuvan nopeana lyhyellä aikavälillä mutta hidastuvan vuoden mittaan ja olevan tämänvuotista hitaampaa vuosina 2021 ja 2022.

Odotuksena on, että iIman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio vaimentuu keskimäärin 0,8 prosenttiin vuonna 2020 talouden ylikapasiteetin merkittävän kasvun ja öljyn jyrkän hinnanlaskun välillisten vaikutusten vuoksi ja alkaa nopeutua vasta arviointijakson loppua kohden. Supistuva mutta yhä runsas talouden ylikapasiteetti hidastanee iIman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettua YKHI-inflaatiota niin, että sen keskimääräinen vuotuinen vauhti on 0,7 % vuonna 2021 ja 0,9 % vuonna 2022. Odotuksena on, että palvelujen ja tavaroiden hintoihin kohdistuu laaja-alaisia inflaatiota hidastavia vaikutuksia, kun kulutuskysyntä pysyy heikkona ansiomenetysten vuoksi tai sitä vaimentavat valtioiden toimet koronaviruksen hillitsemiseksi. Seuraavina vuosineljänneksinä heikosta kysynnästä johtuvia inflaation hidastumispaineita lieventävät osaksi tarjontapuolen häiriöiden synnyttämät hinta- ja kustannuspaineet ja esimerkiksi maailmanlaajuisten arvoketjujen häiriöistä johtuvat saatavuusongelmat tai sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet (kuten kampaamojen ja ravintoloiden kapasiteetin supistaminen). Keskipitkällä aikavälillä talouden elpymisen edetessä YKHI-inflaatio iIman energian ja elintarvikkeiden hintoja odotettavasti nopeutuu ja kysynnän vahvistumisesta johtuvat hinnankorotuspaineet voimistuvat. Pandemiaan liittyvät tarjontapuolen negatiiviset vaikutukset aiheuttanevat hinnankorotuspaineita, joiden odotetaan pienenevän, mutta patoutunut kysyntä ja kilpailun väheneminen, kun yrityksiä poistuu markkinoilta, saattaa joillakin markkinoilla suurentaa hinnankorotuksia enemmän kuin mitä suhdanteen koheneminen antaisi ymmärtää. Öljyn oletetun hinnannousun välilliset vaikutukset nopeuttavat nekin osaltaan pohjainflaatiota.

Kuvio 2

Euroalueen YKHI

(vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. Kuviossa ei näy arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät nykytilanteessa antaisi luotettavaa kuvaa tämänkertaisiin arvioihin liittyvästä poikkeuksellisesta epävarmuudesta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä ja rajoitusten käytöstä. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 3.

Arviona on, että palkansaajakorvaukset työntekijää kohden supistuvat lyhyellä aikavälillä mutta alkavat kasvaa vuonna 2021 taloudellisen toiminnan piristymisen myötä ja kasvavat maltillisesti vuonna 2022. Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten odotetaan pienenevän jyrkästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Taustalla on työntekijää kohden tehtyjen työtuntien määrän voimakas ja äkillinen väheneminen sulkutoimien aikana ja se, että työajan lyhentämisjärjestelyt kompensoivat menetettyjä korvauksia vain osittain. Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten kehitys antaa työtulojen menetyksestä kuitenkin liian suuren kuvan, koska korvauksiin myönnetty valtion tuki kirjataan useissa maissa korvausten sijaan tulonsiirroiksi. Kun taloudellinen toiminta alkaa elpyä ja työntekijää kohden tehdyt työtunnit alkavat lisääntyä, työntekijäkohtaiset palkansaajakorvaukset alkanevat jälleen kasvaa, ja kasvu voimistunee arviointijakson aikana. Tämä kehitys tarkoittaa, että työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten vuotuinen kasvu hidastuu äkillisesti -1,9 prosenttiin vuonna 2020, minkä jälkeen kasvu elpyy 3,2 prosenttiin vuonna 2021 ja maltillistuu 1,9 prosenttiin vuonna 2022.

Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan heittelevän suuresti arviointijaksolla työn tuottavuuden kasvun huomattavia muutoksia myötäillen. Työn tuottavuuden heikentyminen vuoden 2020 toisella neljänneksellä – BKT:n merkittävän supistumisen myötä – suhteessa työllisyyden pienempään pudotukseen kasvattaa yksikkötyökustannuksia huomattavasti. Tuottavuuden alkaessa jälleen kasvaa yksikkötyökustannukset supistuvat voimakkaasti. Kriisistä johtuvaa kasvuvaihtelua lukuun ottamatta yksityökustannusten odotetaan kasvavan vain hienoisesti.

Odotuksena on, että voittomarginaalit riittävät suurelta osin kattamaan yksityökustannusten suuret heilahtelut arviointijaksolla. Voittomarginaalien arvioidaan siis pienentyvän huomattavasti vuoden 2020 toisella neljänneksellä ja suurentuvan sen jälkeen tuntuvasti. Marginaalien odotetaan palaavan kriisiä edeltäneelle tasolle arviointijakson loppua kohden.

Tuontihintojen odotetaan laskevan huomattavasti vuonna 2020 mutta alkavan jälleen jonkin verran nousta vuosina 2021 ja 2022. Tuontihintojen kehitystä määrää voimakkaasti öljyn hintakehitys. Öljyfutuurien hintakäyrän perusteella öljyn hinnan arvioidaan laskevan selvästi vuonna 2020 mutta nousevan vuoden 2021 toisesta neljänneksestä lähtien ja vuonna 2022. Tuontihintojen arvioidaan nousevan vuodesta 2021 lähtien, kun muiden raaka-aineiden kuin öljyn hinnat ja yleinen hintakehitys maailmanmarkkinoilla aiheuttavat hinnankorotuspaineita.

YKHI-inflaation kehitys on nyt arvioitu koko arviointijaksolle huomattavasti heikommaksi kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa. Öljyn hinta on vuonna 2020 oletettua alhaisempi, mikä hidastaa huomattavasti kokonaisinflaatiota, ja koronaviruskriisin vuoksi oletettua korkeammat elintarvikkeiden hinnat kompensoivat tätä kehitystä vain osaksi. YKHI-inflaatio iIman energian ja elintarvikkeiden hintoja arvioidaan nyt huomattavasti hitaammaksi koko arviointijaksolle. Inflaatiota vaimentavat odotettua paljon suurempi talouden ylikapasiteetti ja arviointijakson alkupuolella myös öljyn alempien hintaoletusten aiheuttamat välilliset vaikutukset.

4 Julkisen talouden näkymät

Finanssipolitiikan[5] arvioidaan muuttuvan vahvasti kasvua tukevaksi vuonna 2020. Kasvua tukevat huomattavat finanssipoliittiset pandemiatoimet, joita on toteutettu kaikissa euroalueen maissa. Valtaosalla toimista lisätään valtion menoja etenkin työajan lyhentämisjärjestelyjen, yritysten ja kotitalouksien tukitoimenpiteiden ja terveydenhuoltomenojen lisäämisen kautta. Useimmat viimeaikaiset pandemiatoimet ovat tilapäisiä ja voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Näin ollen finanssipolitiikkaa tullaan kiristämään tuntuvasti vuonna 2021. Pandemiaan liittyvien toimien oletetaan vaikuttavan vain vähän finanssipolitiikkaan vuonna 2022, jolloin sen arvioidaan olevan jonkin verran elvyttävää. Uusien pandemiatoimien vuoksi finanssipolitiikan arvioidaan nyt olevan huomattavasti elvyttävämpää vuonna 2020, kiristyvän vuonna 2021 ja jatkuvan pääosin kireänä vuonna 2022.

Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan heikkenevän huomattavasti vuonna 2020 ja paranevan jonkin verran vuosina 2021 ja 2022. Julkisen talouden rahoitusaseman voimakas heikkeneminen vuonna 2020 johtuu finanssipoliittisista hätätoimenpiteistä ja makrotalouden näkymien heikentämästä suhdannekomponentista. Rahoitusasema kohenee vuonna 2021 lähinnä finanssipoliittisten hätätoimenpiteiden lakkauttamisen vuoksi, ja myös vähemmän heikolla suhdannekomponentilla on jonkin verran myönteinen vaikutus rahoitusasemaan. Velkasuhteen äkillinen kasvu yli 100 prosenttiin vuonna 2020 johtuu pääosin velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välisestä erosta, joka suurentaa velkaa, sekä suuresta perusalijäämästä. Vuosina 2021–2022 perusalijäämien velkaa suurentava vaikutus jää suotuisan lumipalloefektin[6] varjoon, minkä ansiosta velkasuhde pienenee euroalueella jonkin verran.

Kesäkuun 2020 finanssipoliittisten arvioiden mukaan julkisen talouden alijäämät ovat paljon suurempia kuin mitä maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa oletettiin. Vuoden 2020 arviota julkisen talouden rahoitusasemasta on pienennetty huomattavasti eli yli 7 prosenttiyksikköä koronapandemian makrotaloudellisten vaikutusten ja finanssipoliittisten toimenpiteiden vuoksi. Kahden seuraavan vuoden arviota on pienennetty vähemmän, koska finanssipoliittiset hätätoimenpiteet eivät ole enää voimassa ja talous elpyy. Alijäämän odotetaan silti olevan 2,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin maaliskuun 2020 asiantuntija-arvioissa. Velkasuhteen odotetaan jatkossa kasvavan paljon arvioitua enemmän lähinnä sen vuoksi, että arviota vuoden 2020 velkasuhteesta on suurennettu ja perusalijäämäkin on suurempi koko arviointijakson ajan.

Kehikko 4
Herkkyysanalyysi

Asiantuntija-arviot perustuvat vahvasti teknisiin oletuksiin keskeisten muuttujien kehityksestä. Oletuksilla voi olla suurikin vaikutus euroalueen talouskehitystä koskeviin arvioihin, joten riskianalyysin kannalta on mielekästä tarkastella, miten herkästi arviot muuttuvat, jos kehitys poikkeaa oletetusta.

Herkkyysanalyysissa pyritään arvioimaan, miten poikkeava öljyn hintakehitys vaikuttaisi arviointituloksiin. Perusskenaarion pohjana olevat tekniset oletukset öljyn hintakehityksestä perustuvat futuurimarkkinahintoihin. Öljyn hiljattaisen hinnanpudotuksen vuoksi futuurimarkkinat ennakoivat öljyn hinnankorotuksia. Brent-raakaöljyn barrelihinta noussee 40,7 Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2022 mennessä. Herkkyysanalyysissa tarkastellaan kahta perusskenaariosta poikkeavaa öljyn hinnan kehitysskenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa öljyn hintakehitys on johdettu 18.5.2020 päivättyjen öljyoptioiden hintojen tiheysjakauman alakvartiilista. Teknisissä oletuksissa on siis otettu huomioon kyseiseen päivään mennessä tapahtunut hintakehitys. Tässä simulaatiossa öljyn barrelihinta laskee vähitellen ja on vuonna 2022 enää 25,8 Yhdysvaltain dollaria eli 36,7 % alempi kuin perusskenaariossa. Asiantuntija-arvioissa käytetyillä makrotalousmalleilla saatujen tulosten keskiarvon mukaan tällainen öljyn hintakehitys nopeuttaisi BKT:n kasvua hieman (noin 0,2 prosenttiyksikköä vuona 2021 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2022) mutta hidastaisi YKHI-inflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja 0,8 prosenttiyksikköä vuonna 2021 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Toisessa skenaariossa öljyn hintakehitys perustuu saman tiheysjakauman yläkvartiiliin. Siinä öljyn barrelihinta nousee niin, että se on vuonna 2022 jo 52,1 dollaria eli 28 % korkeampi kuin perusskenaariossa. Tällainen kehitys nopeuttaisi YKHI-inflaatiota perusskenaarioon verrattuna 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja 0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2021 sekä 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2022. BKT:n kasvu taas olisi vuosina 2020, 2021 ja 2022 hieman (0,1–0,2 prosenttiyksikköä) hitaampaa kuin perusskenaariossa.

Kehikko 5
Muiden laitosten ennusteet

Useat kansainväliset järjestöt ja yksityiset ennustelaitokset julkaisevat ennusteita euroalueen talousnäkymistä. Nämä ennusteet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä eurojärjestelmän asiantuntijoiden laatimien kokonaistaloudellisten arvioiden kanssa, koska ne laaditaan eri ajankohtina. Ne perustuvat erilaisille oletuksille siitä, miten koronavirus todennäköisesti leviää. Lisäksi niissä käytetään toisistaan poikkeavia ja osin määrittelemättömiä menetelmiä, joilla johdetaan oletukset finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen ympäristön muuttujista, kuten öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnoista. Myös työpäiväkorjauksissa käytetyissä menetelmissä on eroja (ks. taulukko).

Eurojärjestelmän asiantuntija-arviot ovat useimpien vuosien osalta pitkälti tai jokseenkin samansuuntaisia muiden laitosten viimeaikaisten BKT- ja YKHI-ennusteiden kanssa. Tämänhetkinen arvio BKT:n kasvusta vuonna 2020 on pienempi ja vuonna 2022 suurempi kuin muilla laitoksilla. Arvio YKHI-inflaatiosta vuosina 2021 ja 2022 on muiden laitosten arvioita pienempi.

Euroalueen BKT:n kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevien tuoreiden ennusteiden vertailua

(vuotuinen prosenttimuutos)

Lähteet: MJEconomics Euro Zone Barometer (18.5.2020): vuoden 2022 tiedot ovat peräisin huhtikuussa 2020 julkistetusta Euro Zone Barometrin ennusteesta; Consensus Economics Forecasts (11.5.2020): vuoden 2022 tiedot ovat peräisin 6.4.2020 julkistetusta Consensuksen ennusteesta; Euroopan komission kevään 2020 talousennuste; 31.3.2020–7.4.2020 laadittu ECB Survey of Professional Forecasters, 2020 Q2; IMF World Economic Outlook (6.4.2020).
1) Eurojärjestelmän asiantuntija-arviot perustuvat työpäiväkorjattuihin tietoihin, kun taas Euroopan komission ja IMF:n luvuissa ei oteta huomioon, montako työpäivää kunakin vuonna on. Muissa ennusteissa ei mainita, perustuvatko ne työpäiväkorjattuihin tietoihin vai eivät. Taulukossa ei näy eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät nykytilanteessa antaisi luotettavaa kuvaa tämänkertaisiin arvioihin liittyvästä poikkeuksellisesta epävarmuudesta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä ja rajoitusten käytöstä. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 3.

© Euroopan keskuspankki 2020

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0

Internet www.ecb.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on (englanninkielisessä) EKP:n sanastossa.


HTML ISSN 2529-4830, QB-CF-20-001-FI-Q

  1. Öljyn hintaa ja valuuttakursseja koskevat oletukset sekä muut tekniset oletukset perustuvat 18.5.2020 käytettävissä olleisiin tietoihin (ks. kehikko 1). Nämä euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot on viimeistelty 25.5.2020.
    Tämänkertaisissa arvioissa arviointijaksona ovat vuodet 2020–2022. Pitkän arviointijakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta, mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Ks. EKP:n toukokuun 2013 Kuukausikatsauksen kehikko ”An assessment of Eurosystem staff macroeconomic projections”. Keskeisten taulukoiden ja kuvioiden pohjana olevat tilastotiedot ovat saatavana myös erillisenä tiedostona osoitteessa http://www.ecb.europa.eu/pub/projections/html/index.en.html.
  2. Euroopan unionin finanssipoliittisen tuen vaikutusta ei ole otettu huomioon kesäkuun 2020 arvioiden perusskenaariossa. EU:n tuki on kaksiosaista. Ensimmäinen osa on jo saatavilla. Euroopan investointipankin lainoilla, SURE-ohjelmalla ja ECCL-välineellä autetaan täyttämään rahoitustarpeita vuonna 2020, joten talouskehitys saattaa muodostua tänä vuonna arvioitua paremmaksi. Toinen osa on vastikään esitetty seuraavan sukupolven EU-rahasto ”Next Generation EU”, josta odotetaan jaettavan rahoitusta vuodesta 2021 alkaen ja johon siten liittyy arvioitua nopeamman talouskasvun riski arviointijakson loppupuolella.
  3. Kriisitilanteessa tietojen kerääminen on vaikeutunut, mikä vaikuttaa kansantalouden tilinpidon ja muiden taloustilastojen laatuun. Ongelmiin puututaan myös eri tavoin eri maissa, mikä heikentää tietojen vertailtavuutta. Lisätietoa on Eurostatin 30.4.2020 julkaisemassa tiedotteessa ”Impact of the COVID-19 outbreak on national accounts”.
  4. Valtion 10 vuoden joukkolainojen nimellistuottoja koskeva oletus perustuu valtioiden 10 vuoden viitelainojen tuottojen painotettuun keskiarvoon, jossa painoina on käytetty maiden vuotuisia BKT-lukuja. Kymmenen vuoden nimellistuottojen tuleva kehitys on johdettu EKP:n laatiman euroalueen joukkolainojen nimellistuottokäyrän pohjalta, ja sarjojen ero on pidetty samana arviointijakson alusta loppuun. Oletuksena on, että kunkin valtion joukkolainojen tuottoero euroalueen keskiarvoon nähden pysyy muuttumattomana koko arviointijakson ajan.
  5. Finanssipolitiikan mittarina käytetään suhdannekorjatun perusjäämän muutosta puhdistettuna valtion finanssisektorille antamasta tuesta.
  6. Lumipalloefekti näyttää BKT:n kasvun ja velan koron välisen eron osuuden julkisesta velasta kerrottuna edellisen jakson velkasuhteella.
4 June 2020
Projection charts and tables
18 June 2020
Eurosystem staff macroeconomic projections for the euro area countries, June 2020