Esipuhe

Vuosi 2016 oli monessa suhteessa hankala. Epävarmuuden varjostaman alun jälkeen nähtiin kuitenkin myös edistystä, ja vuoden päättyessä talous oli vahvemmalla pohjalla kuin kertaakaan kriisin alettua.

Taloudellisen epävarmuuden hälvetessä poliittinen epävarmuus kuitenkin kasvoi. Vuoden aikana nähtiin sarja geopoliittisia tapahtumia, jotka vaikuttavat toimintaympäristöömme vielä vuosien ajan. Tässä vuosikertomuksessa käydään läpi, miten EKP luovi näiden tapahtumien ristiaallokossa.

Vuoden 2016 alussa rahoitusmarkkinoiden levottomuus lisääntyi, kun huolet maailmantalouden kehityksen uudesta hidastumisesta levisivät. Oli olemassa vaara, että paluu tavoitteen mukaiseen inflaatiovauhtiin viivästyisi entisestään. Kun lisäksi inflaatiovauhti oli jo valmiiksi erittäin hidas, myös deflaatioriskit olivat varteenotettavia. Kuten edellisvuonna, EKP:n neuvosto oli valmiina turvautumaan kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin tehtävänsä täyttämiseksi.

Maaliskuussa otettiinkin käyttöön uusia toimia, joilla lisättiin rahapolitiikan elvyttävyyttä. Ohjauskorkoja laskettiin entisestään, minkä lisäksi käynnistettiin uusi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja. Laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtävien kuukausittaisten ostojen määrää lisättiin 60 miljardista eurosta 80 miljardiin euroon, ja ohjelmassa alettiin ostaa myös yrityssektorin velkapapereita.

Näillä toimilla helpotettiin tehokkaasti rahoitusoloja, ylläpidettiin talouden elpymistä ja pohjimmiltaan edistettiin asteittaista paluuta kohti tavoitteen mukaista inflaatiovauhtia.

Toimien osoittauduttua tehokkaiksi omaisuuserien osto-ohjelman kestoa pidennettiin joulukuussa yhdeksällä kuukaudella. Näin haluttiin tukea rahoitusoloja pitempikestoisesti ja varmistaa, että inflaatiovauhti saadaan palaamaan kestävästi lähelle kahta prosenttia mutta alle sen. Kuukausittaisten ostojen määrä kuitenkin palautettiin alkuperäisen ostovolyymin mukaiseksi eli 60 miljardiin euroon, sillä vuoden aikana toteutetut toimet olivat vaikuttaneet odotetusti: luottamus oli kasvanut euroalueen taloudessa ja deflaatioriskit olivat väistymässä.

Rahapolitiikalla on aina myös sivuvaikutuksia. Vuonna 2016 ne saivat paljon huomiota. Tässä vuosikertomuksessa tarkastellaan joitakin rahapoliittisten toimien oheisvaikutuksia ja niihin liittyviä huolenaiheita.

Siinä analysoidaan muun muassa rahapolitiikan tulonjakovaikutuksia ja erityisesti vaikutusta eriarvoistumisen kannalta. Analyysin perusteella rahapolitiikan tulonjakovaikutus on keskipitkällä aikavälillä myönteinen, sillä työttömyyden vähentyminen hyödyttää eniten vähävaraisia kotitalouksia. Työllisyyden kasvu on yksi vahvimmin eriarvoisuutta vähentävistä tekijöistä.

Huolenaiheena on ollut myös pankkien, vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen kannattavuus. Vuosikertomuksessa tarkastellaan alhaisen korkotason vaikutuksia rahoituslaitoksiin sekä sitä, miten rahoituslaitokset ovat reagoineet tilanteeseen. Yksittäisen pankin sopeutumiskyky riippuu sen liiketoimintamallista.

Muista rahoitussektorin haasteista vuonna 2016 tarkastellaan erityisesti järjestämättömiä saamisia. Vuosikertomuksessa käydään läpi niihin liittyviä ongelmia sekä niiden vähentämiseksi tarvittavia toimia ja vielä jäljellä olevia esteitä. Erikseen tarkastellaan myös uuden teknologian hyödyntämistä ja innovaatioita rahoitussektorilla sekä niiden mahdollisia vaikutuksia sektorin rakenteeseen ja toimintaan. Lisäksi käsitellään niiden merkitystä valvonta- ja sääntelyviranomaisten kannalta.

Vuosikertomuksessa ei voida sivuuttaa myöskään vuoden 2016 järisyttäviä poliittisia muutoksia, etenkään Ison-Britannian päätöstä erota Euroopan unionista. Sitä arvioidaan EKP:n näkökulmasta. Ison-Britannian irtautuessa EU:sta on erittäin tärkeää turvata sisämarkkinoiden eheys ja säilyttää säännöt ja niiden täytäntöönpano yhdenmukaisina.

Vaikka poliittinen epävarmuus todennäköisesti jatkuu myös vuonna 2017, uskomme talouden elpymisen edelleen etenevän EKP:n rahapolitiikan vauhdittamana. EKP:llä on toimissaan selkeä tavoite: hintavakauden ylläpitäminen. Hintavakaustehtävä ohjasi EKP:n toimintaa menestyksekkäästi vuonna 2016 ja ohjaa sitä myös vuonna 2017.

Frankfurt am Mainissa, huhtikuussa 2017

Mario Draghi Pääjohtaja


Euroalueen talous, EKP:n rahapolitiikka ja Euroopan rahoitusala vuonna 2016

Euroalueen talous:

Globaali makrotaloudellinen ympäristö

Vuonna 2016 euroalueen talous kehittyi vaikeassa ulkoisessa ympäristössä. Kasvu sekä kehittyneissä että kehittyvissä markkinatalouksissa jäi historiallisesti katsoen vaatimattomaksi, ja epävarmuus rahoitusmarkkinoilla oli ajoittain suurta. Volatiliteetissa koettiin ohimeneviä huippuja varsinkin Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen jälkeen kesäkuussa ja Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen marraskuussa. Maailmanlaajuinen inflaatio pysyi hitaana, kun aiempien öljyn hinnanlaskujen vaikutus vähitellen hälveni ja ylikapasiteettia oli runsaasti.

Maailmantalouden kasvu jäi vaatimattomaksi

Maailmantalous jatkoi asteittaista elpymistään vuonna 2016, vaikka elpymisvauhti jäi kehittyneiden talouksien kasvun hidastumisen vuoksi edellisvuotta hieman vaatimattomammaksi. Talouskasvu piristyi vasta vuoden jälkipuoliskolla varsinkin kehittyvissä markkinatalouksissa. Kaiken kaikkiaan globaalin BKT:n kasvu pysyi kriisiä edeltävissä lukemissa (ks. kuvio 1).

Vuoden 2016 erityispiirteisiin kuului muutamia merkittäviä poliittisia tapahtumia, jotka varjostivat maailman talousnäkymiä. Kesäkuun 2016 kansanäänestyksen tulos Isossa-Britanniassa aiheutti epävarmuutta maan talouden kehityksestä, mutta välittömät vaikutukset rahoitustilanteeseen ja talouteen jäivät lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi. Vuoden lopulla Yhdysvaltain vaalitulos muutti odotuksia Yhdysvaltain uuden hallinnon tulevasta talouspolitiikasta, mikä nostatti markkinoilla jälleen epävarmuuden aallon.

Kuvio 1

Tiettyjen talouksien kehitys pääpiirteittäin

(vuotuinen prosenttimuutos, neljännesvuosihavaintoja, kuukausihavaintoja)

-10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhdysvallat Iso-Britannia Kiina Japani Euroalue Maailma ilman euroaluetta Kehittyvät markkinataloudet a) Tuotannon kasvu -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 b) Inflaatiovauhti Yhdysvallat Iso-Britannia Kiina Japani Euroalue OECD

Lähteet: Eurostat ja kansalliset tiedot.
Huom. BKT-luvut on puhdistettu kausivaihtelusta. YKHI euroalueen ja Ison-Britannian osalta; kuluttajahintaindeksi Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin osalta.

Kehittyneet markkinat jatkoivat kasvuaan, vaikkakin hitaammin kuin edellisvuonna. Elvyttävänä jatkunut rahoituspolitiikka ja työmarkkinatilanteen piristyminen tukivat taloudellista toimeliaisuutta. Myös kehittyvillä markkinoilla talouskasvu oli koko vuosi huomioon ottaen maltillista, mutta näkymät kohenivat huomattavasti vuoden jälkipuoliskolla. Tähän vaikutti erityisesti kaksi tekijää: Kiinan talouskasvun vähittäisen hidastumisen jatkuminen ja syvän taantuman asteittainen elpyminen suurten raaka-aineita vievien maiden markkinoilla. Kasvu jäi kuitenkin rajalliseksi. Tämä johtui geopoliittisista jännitteistä, ylivelkaantuneisuudesta, pääomavirtojen kääntymisestä negatiivisiksi ja raaka-aineviejien hitaasta sopeutumisesta tuottojen pienenemiseen.

Maailmankaupan kasvu oli hidasta vuonna 2016 ja maailmanlaajuisen tavaratuonnin määrä kasvoi vuositasolla vain 1,7 %, kun kasvu oli vuotta aiemmin ollut 2,1 %. Aiempien kokemusten mukaan tietyt, menneisyydessä kasvua vauhdittaneet rakenteelliset muutokset, kuten kuljetuskustannusten pieneneminen, kaupan vapautuminen, globaalien arvoketjujen laajeneminen ja rahoitusmarkkinoiden syveneminen, eivät keskipitkällä aikavälillä enää samalla tavoin tue kaupan kasvua. Siksi maailmankauppa ei ennustettavissa olevan tulevaisuuden aikana varsin todennäköisesti kasva globaalia taloutta nopeammin.

Ehdot maailman rahoitusmarkkinoilla olivat vuoden aikana suotuisat. Suurten kehittyneiden talouksien keskuspankit, kuten Englannin pankki, Japanin keskuspankki ja EKP, jatkoivat elvyttävää rahapolitiikkaa. Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmä alkoi jälleen normalisoida rahapolitiikkaansa nostamalla joulukuussa 2016 Federal Funds -ohjauskoron vaihteluväliä 25 peruspisteellä. Rahoitusmarkkinat osoittautuivat yleisesti vahvoiksi poliittisten tapahtumien aiheuttamista kasvaneen epävarmuuden jaksoista huolimatta. Vuoden loppua kohti Yhdysvaltain pitkien joukkolainojen tuotot kasvoivat merkittävästi. On edelleen epävarmaa, kertooko tämä talouskasvu- ja inflaatio-odotusten piristymisestä vai onko kyseessä vain piikki Yhdysvaltain pitkien joukkolainojen maturiteettipreemioissa. Useimmat kehittyvät markkinat hyötyivät ulkoisten rahoitusehtojen helpottumisesta Yhdysvaltojen marraskuisiin vaaleihin asti. Sen jälkeen kuitenkin aiemmin kasvaneet pääomavirrat kehittyviin markkinatalouksiin alkoivat hiipua, kun valtionlainojen tuottoerot kasvoivat ja valuuttakursseihin kohdistuvat paineet lisääntyivät useissa maissa.


Runsas ylikapasiteetti jarrutti edelleen globaalia inflaatiota

Vuonna 2016 globaalia inflaatiota jarruttivat edelleen alhainen öljyn hinta ja runsaana pysyttelevä maailmanlaajuinen ylikapasiteetti (ks. kuvio 2). Vuonna 2016 kokonais-inflaatio OECD-alueella nopeutui vähitellen vuoden loppua kohti ja oli keskimäärin 1,1 % (edellisvuonna 0,6 %). OECD-alueen vuotuinen pohjainflaatio (ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja) nopeutui hieman eli 1,8 prosenttiin (ks. kuvio 1).

Kuvio 2

Raaka-aineiden hinnat

(päivähavaintoja)