EKP:n negatiivinen talletuskorko

12.6.2014

Euroopan keskuspankki pyrkii hintavakaustehtävänsä mukaisesti pitämään inflaation keskipitkällä aikavälillä hieman alle 2 prosentin. Useimpien keskuspankkien tavoin myös EKP vaikuttaa inflaatiovauhtiin ohjauskorkojen välityksellä. Halutessaan hidastaa inflaatiovauhtia se yleensä nostaa ohjauskorkojaan, jolloin lainanotosta tulee kalliimpaa ja säästämisestä houkuttelevampaa. Jos se puolestaan haluaa vauhdittaa liian hitaaksi käynyttä inflaatiota, se alentaa ohjauskorkoja.
Euroalueen inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän pidemmän aikaa huomattavasti alle 2 prosentin. Siksi EKP:n neuvosto on katsonut tarpeelliseksi laskea ohjauskorkoja. EKP:llä on käytössään kolme ohjauskorkoa: maksuvalmiusluoton korko, perusrahoitusoperaatioiden korko ja talletuskorko. Maksuvalmiusluoton korko on pankeille myönnettävien yön yli lainojen -korko ja perusrahoitusoperaatioiden korko puolestaan se korko, jolla pankit voivat säännöllisesti saada lainaa EKP:lta. Talletuskorkoa maksetaan pankkien keskuspankkiin tallettamista varoista. Kaikkia kolmea ohjauskorkoa päätettiin laskea.
Ohjauskorot eivät saa olla liian lähellä toisiaan, jottei liikepankkien keskinäinen lainananto ja sen myötä rahamarkkinoiden toimivuus kärsi. Korkoputki haluttiin säilyttää entisen levyisenä, joten kun perusrahoitusoperaatioiden korko laskettiin 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin, talletuskorko oli laskettava nollasta −0,10 prosenttiin.
Koronlaskun yhteydessä päätettiin muistakin toimenpiteistä, joiden yhteisenä tarkoituksena on taata hintavakaus keskipitkällä aikavälillä. Hintavakaus on välttämätöntä, jotta euroalueen talous voi kasvaa kestävästi.

Miten negatiivinen talletuskorko vaikuttaa säästöihini – onko minun nyt maksettava pankille talletusteni säilyttämisestä?

Koronlasku ei vaikuta suoraan tavanomaisiin talletuksiin. Talletuskorkoa peritään vain pankeilta, kun ne tallettavat rahaa tietyille eurojärjestelmän keskuspankeissa oleville tileille. Liikepankit voivat tietysti päättää alentaa asiakkaille maksamiaan talletuskorkoja. Korkojen laskiessa kuluttajat ja yritykset kuitenkin saavat lainaa halvemmalla, mikä tukee talouden elpymistä.
Markkinataloudessa säästöjen tuotto määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella. Esimerkiksi matalien pitkien korkojen taustalla on yleensä se, että talouskasvu on hidasta eikä pääomalle kerry riittävästi tuottoa. EKP:n korkopäätökset ovat lopulta tallettajille hyödyksi, sillä ne tukevat talouskasvua, jonka myötä korotkin voivat vähitellen nousta korkeammiksi.

Miksi säästämisestä rangaistaan ja velanotosta palkitaan?

Keskuspankin ydintehtävästä seuraa, että sen päätökset lisäävät tai vähentävät säästämisen ja lainanoton houkuttelevuutta kotitalouksien ja yritysten kannalta. Korkopäätösten tarkoituksena ei kuitenkaan ole rangaista tai palkita. Ohjauskorkoja laskemalla keskuspankki kannustaa ihmisiä kuluttamaan tai investoimaan, sillä tällöin säästäminen käy vähemmän houkuttelevaksi ja lainanoton houkuttelevuus lisääntyy. Keskuspankin nostaessa ohjauskorkoja kannustin vastaavasti muuttuu enemmän säästämistä suosivaksi ja kuluttamista vähentäväksi. Näin keskuspankki voi hillitä nopeaa inflaatiota, joka on haitaksi taloudelle. Tämä kuuluu kaikkien keskuspankkien toimintaan, ei pelkästään EKP:n.

Eikö pankkien ole mahdollista välttää negatiivista talletuskorkoa? Voivatko ne esimerkiksi pitää hallussaan aiempaa enemmän seteleitä?

Jos pankilla on hallussaan enemmän rahaa kuin vähimmäisvarantovelvoitteet edellyttävät eikä se halua lainata sitä toisille liikepankeille, sille jää vain kaksi vaihtoehtoa: se voi säilyttää rahat tilillään keskuspankissa tai pitää ne hallussaan käteisenä. Käteisrahankaan hallussapito ei kuitenkaan ole ilmaista − seteleitä varten tarvitaan erittäin turvalliset varastointijärjestelyt. On siis epätodennäköistä, että yksikään pankki päätyisi tähän ratkaisuun. Todennäköisempää on, että pankit joko lainaavat rahaa toisilleen tai maksavat siitä, että tallettavat rahat keskuspankkiin negatiivisella talletuskorolla.