Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste

Miksi vakaa hintataso on hyvä asia?

8.5.2017 (päivitetty 30.4.2021)

Keskuspankit edistävät hyvinvointia pitämällä hintatason vakaana.

Hintavakauden ylläpitäminen on EKP:n tärkein tehtävä.

Hintatason nousu (inflaatio) ei saisi olla liian nopeaa eikä sen lasku (deflaatio) muodostua pitkäaikaiseksi. Talous kärsii, jos hinnat nousevat nopeasti tai laskevat jatkuvasti. Hintavakauden ansiosta talous voi kasvaa, työpaikat eivät vaarannu ja rahan arvo pysyy melko samana päivästä toiseen.

Miksi nopea inflaatio ei ole hyväksi?

Nopea inflaatio voi luoda noidankehän, jossa hinnat nousevat nousemistaan. Rahalla ei enää saakaan yhtä paljon tuotteita, eli ostovoima heikkenee.

Jos monet tavarat ja palvelut kallistuvat, rahan ostovoima hupenee. Samalla summalla saa vähemmän tavaroita, eli palkan ja säästöjen arvo laskee. Hintojen nousu voi aiheuttaa noidankehän.

Kun ostokset kallistuvat, tarvitaan palkankorotuksia. Kun palkat nousevat, monien yritysten täytyy taas nostaa tuottamiensa tavaroiden hintoja pystyäkseen maksamaan työntekijöilleen. Ostokset kallistuvat, palkkoja on korotettava, ja hinnat nousevat taas. Kehä on valmis.

Hintatason noustessa säästöjen ja sijoitusten suunnittelu vaikeutuu, ja jos rahan arvo laskee nopeasti, siihen ei enää luoteta. Nopea inflaatio on siis ongelmallista.

Miksi deflaatio ei ole inflaatiota parempi?

Myös hintojen jatkuva lasku voi luoda noidankehän ja muodostua ongelmaksi yrityksille, kuluttajille ja julkiselle taloudelle.

Hintojen lasku voi kuulostaa houkuttelevalta kuluttajan näkökulmasta. Ongelmia syntyy, jos hinnat laskevat jatkuvasti koko taloudessa, vaikka taustalla ei olisi mitään selkeää kehitystä tuotantoprosessissa.

Jos huonekalujen hintojen voi odottaa laskevan, asiakkailla ei ole mitään kiirettä hankkia uutta sohvaa, kun tarjoukset paranevat koko ajan. Huonekalukauppa alkaa tuottaa tappiota, jos suurin osa asiakkaista lykkää hankintojaan. Työntekijöitä voidaan joutua lomauttamaan tai jopa irtisanomaan, mikä kasvattaa työttömyyttä.

Deflaation haitat koskettavat kaikkia

Taloudella menee huonosti, kun sen paremmin kuluttajat kuin yrityksetkään eivät enää tee hankintoja ja investointeja. Asuntolainojenkin maksaminen voi vaikeutua, sillä lainaerät eivät yleensä pienene, vaikka tulot vähenisivät.

Myös valtion ja kuntien talous kärsii. Verotulot pienenevät, kun kansalaisten tulot vähenevät, mutta velat on silti maksettava. Esimerkiksi terveydenhuoltoon ja teiden kunnossapitoon liittyviä menoja voidaan joutua leikkaamaan. Deflaation haitat koskettavat siis kaikkia.

Milloin hintataso on vakaa?

Hintatason pitäminen vakaana on asetettu EKP:n ensisijaiseksi tavoitteeksi sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta. EKP:llä on hintavakaudelle kvantitatiivinen määritelmä: EKP:n tavoitteena on pitää vuotuinen inflaatiovauhti hieman alle kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Vuotuista inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI).

Määritelmän avulla voidaan arvioida, miten hyvin EKP on päässyt tavoitteeseensa. Se lisää EKP:n toimien avoimuutta. Tavoitteen ansiosta ihmiset voivat paremmin suunnitella tulevaisuutta tietäessään, missä rajoissa euroalueen hintojen voidaan odottaa keskimäärin muuttuvan ajan kuluessa.

EKP:n tavoitteena on pitää yllä hintavakautta euroalueella kokonaisuutena. Hintavakautta ja inflaatiovauhtia tarkastellaan keskipitkällä aikavälillä, eikä tarkastelussa huomioida inflaatiovauhdin lyhytkestoisia muutoksia, jotka tasoittuvat ajan myötä. Niitä ei voi ohjata rahapolitiikalla.

Miksi tavoitteena on hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhti?

Miksei EKP:n tavoitteena ole esimerkiksi yhden prosentin inflaatiovauhti tai nollainflaatio? Syitä on useita.

Mittauspuskuri

Puskurin avulla otetaan huomioon, että mitatut inflaatioluvut voivat olla hieman todellisia lukuja korkeampia.

Turvamarginaali

Turvamarginaalilla suojaudutaan mahdolliselta deflaatioriskiltä.

Maiden väliset erot

Euroalueen eri maissa hinnat kehittyvät eri tavoin, ja keskimääräinen nollainflaatio tarkoittaisi deflaatiota joissakin maissa.

Miten nämä seikat vaikuttavat käytännössä?

Mittauspuskuri

YKHI-indeksillä mitatut inflaatioluvut voivat olla hieman todellisia lukuja korkeampia mittaustavan vuoksi. Mitatut luvut voivat vääristyä esimerkiksi, jos YKHI-indeksin tavarakoriin kuuluvan auton hinta nousee parantuneiden turvavarusteiden vuoksi. Jos inflaation mittauksessa ei oteta huomioon, että korkeammalla hinnalla myös saa paremman tuotteen, mitattu inflaatiovauhti on todellista inflaatiovauhtia nopeampi.

Turvamarginaali

Hieman alle kahden prosentin tavoitteeseen sisältyy turvamarginaali deflaatiota vastaan, sillä deflaatiotilanteessa tavanomaisten rahapolitiikan välineiden (eli ohjauskorkojen muutosten) vaikutus heikkenisi. Tietyn pisteen jälkeen keskuspankin ei enää kannata laskea korkoja. Inflaatio sitä paitsi vaihtelee normaalistikin keskiarvonsa ympärillä. Turvamarginaalin ansiosta keskuspankin tarvitsee harvemmin turvautua epätavallisiin rahapoliittisiin toimiin, kuten omaisuuserien osto-ohjelmiin tai kohdennettuihin pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin.

Euroalueen maiden väliset erot

EKP pitää yllä hintavakautta euroalueella kokonaisuutena. Määritetty hintavakaustavoite mahdollistaa inflaatiovauhdin vaihtelut eri euromaiden välillä. Kun inflaatiotavoite ei ole nollassa, missään päin euroaluetta ei tarvitse kokea pitkiä hitaan tai jopa negatiivisen inflaation kausia vain sen takia, että tilannetta joudutaan tasapainottamaan toisten maiden nopeamman inflaatiovauhdin vuoksi.