Miksi vakaa hintataso on hyvä asia?

8.5.2017

EKP:n ensisijaisena tavoitteena on pitää hintataso vakaana. Hintatason nousu (inflaatio) ei saisi olla liian nopeaa eikä sen ajoittainen lasku (deflaatio) muodostua pitkäaikaiseksi. Talous kärsii, jos hinnat nousevat nopeasti tai laskevat jatkuvasti.


Miksi nopea inflaatio ei ole hyväksi?

Jos monet päivittäistavarat kallistuvat, rahan ostovoima heikkenee. Samalla summalla saa vähemmän tavaroita, eli palkan ja säästöjen arvo tippuu. Hintojen nousu voi aiheuttaa noidankehän. Kun ostokset kallistuvat, tarvitaan palkankorotuksia. Kun palkat nousevat, monien yritysten täytyy taas nostaa tuottamiensa tavaroiden hintoja pystyäkseen maksamaan työntekijöilleen. Ostokset kallistuvat, palkkoja on korotettava, ja hinnat nousevat taas. Kehä on valmis. Hintatason noustessa säästöjen ja sijoitusten suunnittelu vaikeutuu, ja jos rahan arvo vain laskee, siihen ei enää luoteta. Nopea inflaatio on siis ongelmallista.

Miksi deflaatio ei ole inflaatiota parempi?

Hintojen lasku voi kuulostaa houkuttelevalta kuluttajan näkökulmasta. Jos vain muutamien tavaroiden hinnat laskevat, ongelmaa ei olekaan. Esimerkiksi elektroniikan hinnat ovat viime vuosikymmeninä laskeneet, kun niiden tuotantokustannukset ovat innovaatioiden myötä halventuneet.

Ongelmia syntyy, jos hinnat laskevat koko taloudessa, vaikka taustalla ei olisi mitään selkeää kehitystä tuotantoprosessissa. Sekin voi aiheuttaa noidankehän. Jos huonekalujen hinnan voi odottaa laskevan, asiakkailla ei ole mitään kiirettä hankkia uutta sohvaa, kun tarjoukset paranevat koko ajan. Huonekalukauppa alkaa tuottaa tappiota, jos suurin osa asiakkaista lykkää hankintojaan. Työntekijöitä voidaan joutua lomauttamaan tai jopa irtisanomaan, mikä kasvattaa työttömyyttä. Taloudella menee huonosti, kun sen paremmin kuluttajat kuin yrityksetkään eivät enää tee hankintoja. Asuntolainojenkin maksaminen voi vaikeutua, sillä lainaerät eivät yleensä pienene, vaikka tulot heikkenisivät.

Myös valtion ja kuntien talous kärsii. Verotulot laskevat, kun kansalaisten tulot heikkenevät, mutta velat on silti maksettava. Esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä menoja voidaan joutua leikkaamaan. Deflaation haitallinen vaikutus koskettaa siis kaikkia.

Milloin hintataso on vakaa?

Hintatason pitäminen vakaana on parasta, mitä keskuspankit voivat tehdä yleisen hyvinvoinnin eteen. Se onkin asetettu EKP:n ensisijaiseksi tavoitteeksi sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta. Tavoitteen saavuttamiseksi EKP:llä on hintavakaudelle määrällinen määritelmä. EKP:n tavoitteena on pitää vuotuinen inflaatiovauhti, jota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), hieman alle kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä.

Määritelmän avulla voidaan arvioida, miten hyvin EKP on päässyt tavoitteeseensa. Se lisää EKP:n toimien avoimuutta. Tavoitteen ansiosta ihmiset voivat paremmin suunnitella tulevaisuutta tietäessään, missä rajoissa euroalueen hintojen voidaan odottaa keskimäärin muuttuvan ajan kuluessa.

EKP:n tavoitteena on pitää yllä hintavakautta euroalueella kokonaisuutena. Hintavakautta ja inflaatiovauhtia tarkastellaan keskipitkällä aikavälillä, eikä tarkastelussa huomioida inflaatiovauhdin lyhytkestoisia muutoksia, jotka tasoittuvat ajan myötä. Niitä ei voi ohjata rahapolitiikalla.

Miksi tavoitteena on hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhti?

Jos EKP haluaa pitää hinnat vakaina, miksei tavoitteena ole esimerkiksi yhden prosentin inflaatiovauhti tai nollainflaatio? Syitä on useita.

Mittauspuskuri
Puskurin avulla otetaan huomioon, että mitatut inflaatioluvut voivat olla hieman todellisia lukuja korkeampia.

Turvamarginaali
Turvamarginaalilla suojaudutaan mahdolliselta deflaatioriskiltä.

Euroalueen maiden väliset erot
Euroalueen eri maissa hinnat kehittyvät eri tavoin, ja keskimääräinen nollainflaatio tarkoittaisi deflaatiota joissakin maissa.

  • Mittauspuskuri

    Mittauspuskurin avulla EKP ottaa huomioon, että YKHI-indeksillä mitatut inflaatioluvut voivat olla hieman todellisia lukuja korkeampia mittaustavan vuoksi. Mitatut luvut voivat vääristyä esimerkiksi, jos YKHI-indeksin tavarakoriin kuuluvan auton hinta nousee vanhempaan autoon verrattuna parantuneiden turvavarusteiden vuoksi. Jos inflaation mittauksessa ei oteta huomioon sitä, että korkeammalla hinnalla myös saa paremman tuotteen, mitattu inflaatiovauhti on todellista inflaatiovauhtia nopeampi.

  • Turvamarginaali

    Hieman alle kahden prosentin tavoitteeseen sisältyy turvamarginaali deflaatiota vastaan, sillä deflaatiotilanteessa tavanomaisten rahapolitiikan välineiden (eli ohjauskorkojen muutosten) vaikutus heikkenisi. Tietyn pisteen jälkeen keskuspankin ei enää kannata laskea korkoja. Inflaatio sitä paitsi vaihtelee normaalistikin keskiarvonsa ympärillä. Kun siis inflaatiotavoitteeseen lisätään turvamarginaali, keskuspankin tarvitsee harvemmin turvautua epätavallisiin rahapoliittisiin toimiin kuten omaisuuserien osto-ohjelmiin tai kohdennettuihin pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin.

  • Euroalueen maiden väliset erot

    EKP pitää yllä hintavakautta euroalueella kokonaisuutena. Määritetty hintavakaustavoite mahdollistaa inflaatiovauhdin vaihtelut eri euromaiden välillä. Kun inflaatiotavoite ei ole nollassa, missään päin euroaluetta ei tarvitse kokea pitkiä hitaan tai jopa negatiivisen inflaation kausia vain sen takia, että tilannetta joudutaan tasapainottamaan toisten maiden nopeamman inflaatiovauhdin vuoksi.