EKP:n neuvosto

EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä sekä euroalueen 19 maan kansallisten keskuspankkien pääjohtajat.

Tehtävät

• EKP:n neuvosto antaa suuntaviivat ja tekee päätökset, jotka ovat tarpeen EKP:lle ja eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi.
• EKP:n neuvosto määrittelee euroalueen rahapolitiikan, eli se tekee muun muassa päätökset, jotka koskevat rahapolitiikan tavoitteita, ohjauskorkoja ja varantojen hankkimista eurojärjestelmässä, sekä antaa suuntaviivat näiden päätösten täytäntöönpanoa varten.
• EKP:n pankkivalvontatehtävien vuoksi EKP:n neuvosto päättää valvontapäätösten tekoa ohjaavista yleisistä järjestelyistä. Se myös hyväksyy valvontaelimen päätösluonnokset ns. vastustamattajättämismenettelyllä (eli päätösluonnokset katsotaan hyväksytyiksi, jos EKP:n neuvosto ei vastusta niitä).

Kokoukset ja päätökset

EKP:n neuvosto kokoontuu yleensä kaksi kertaa kuukaudessa EKP:n toimitiloissa Frankfurt am Mainissa, Saksassa.

Joka kolmannessa kokouksessa (kuuden viikon välein) EKP:n neuvosto arvioi talouskehitystä ja rahatalouden kehitystä ja tekee rahapoliittisia päätöksiä. Muissa kokouksissa käsitellään pääasiassa EKP:n ja eurojärjestelmän muihin tehtäviin liittyviä asioita. Jotta voidaan varmistaa, että EKP:n rahapoliittiset tehtävät ja valvontatehtävät hoidetaan erillään, EKP:n neuvosto käsittelee valvontatehtäviin liittyviä asioita erillisissä kokouksissa.

Rahapoliittisista päätöksistä kerrotaan yksityiskohtaisesti lehdistötilaisuudessa rahapolitiikkakokouksen jälkeen. EKP:n pääjohtaja johtaa puhetta lehdistötilaisuudessa yhdessä varapääjohtajan kanssa.

Lisäksi EKP julkaisee aina ennen rahapolitiikkakokousta selonteon edellisen rahapolitiikkakokouksen keskusteluista.

Yhteisen pankkivalvontamekanismin päätöksenteosta kerrotaan tarkemmin

Miten äänioikeudet kiertävät EKP:n neuvostossa?

Kun Liettua 1.1.2015 liittyi euroalueeseen, äänestysvuorot alkoivat kiertää kansallisten keskuspankkien pääjohtajien keskuudessa.

Aihetta käsittelevässä oheistietoartikkelissa kerrotaan, miksi järjestelmä on otettu käyttöön ja miten se toimii.