Eurosetelien kierto

Seteliarvot

Eri seteliarvot erilaisessa käytössä

Eri seteliarvoja on kaikkiaan seitsemän. Käteismaksuissa käytetään enimmäkseen pieniä ja keskisuuria seteleitä, jotka tulevat kiertoon yleensä pankkiautomaattien kautta. Suurten setelien ansiosta ihmiset voivat pitää hallussaan suuria käteissummia, ja niitä käytetäänkin pääasiassa arvon säilyttämiseen. Niillä voidaan myös maksaa kalliita ostoksia.

Tarkempia tietoja liikkeessä olevien eurosetelien määristä on tilasto-osiossa (Statistics).

Eurosetelit euroalueen ulkopuolella

Eurosetelit liikkeellä

Euroseteleitä ei käytetä yksinomaan euroalueella. Euro on kansainvälisesti käytetty valuutta, joten osa euroseteleistä kulkeutuu euroalueen ulkopuolelle ja myös jää sinne.

Voidaan arvioida, että arvolla mitattuna noin 20–25 % liikkeessä olevista euroseteleistä on euroalueen ulkopuolella, lähinnä naapurimaissa. Eurosetelien kysyntä ulkomailla kasvoi rajusti finanssikriisin kärjistyttyä lokakuussa 2008. Kysyntä kasvoi varsinkin EU:n ulkopuolisissa Itä-Euroopan maissa, joiden kansalliset valuutat heikkenivät euroon nähden. Liikkeeseen kysyntäpiikin myötä tulleet eurosetelit ovat edelleen liikkeessä, mistä voidaan päätellä, että niitä pidetään hallussa euroalueen ulkopuolella.

Rahahuolto

Rahan kierto

Setelien kierto taloudessa seuraa määrättyä uraa. Liikepankit tilaavat seteleitä keskuspankilta ja saattavat niitä kiertoon pankkiautomaattien välityksellä. Kuluttajat maksavat seteleillä ostoksiaan, ja vähittäiskauppiaat ja palveluntarjoajat tallettavat saamansa setelit pankkiin. Pankit ja muut rahankäsittelijät joko toimittavat setelit takaisin maansa keskuspankkiin tai palauttavat ne kiertoon tarkastettuaan niiden aitouden ja kunnon.

Rahahuolto on järjestetty eri maissa eri tavoin riippuen mm. kunkin maan

  • keskuspankin rakenteista kuten haarakonttoriverkostosta
  • pankeista ja niiden konttoriverkostosta
  • lainsäädännöstä
  • kuluttajien maksutottumuksista
  • markkinoilla toimivien arvokuljetusyritysten infrastruktuurista
  • maantieteen, historian ja perinteiden vaikutuksesta.

Siksi kansallista rahahuoltoa ei ole mahdollista järjestää samalla tavalla kaikissa euroalueen maissa.

Toimintaympäristöjen eroista huolimatta eurojärjestelmän tavoitteena on edelleen yhtenäistää euroalueen maiden keskuspankkien rahahuoltopalveluja. Sidosryhmiä (kuten pankkeja, arvokuljetusyrityksiä ja muita rahankäsittelijöitä) kuullaan sekä kansallisella että EU:n tasolla. Yhtenäistymisen ansiosta sidosryhmät voivat tulevaisuudessa hyödyntää yhteisen rahan tuomia etuja entistä paremmin.

Lisätietoa on EKP:n vuosikertomuksissa.

Lajittelu ja tuhoaminen

Kelpaako seteli?

Eurosetelien täytyy olla aitoja ja hyväkuntoisia, jotta niihin voidaan luottaa. Tämän vuoksi euroalueen kansalliset keskuspankit tarkastavat eurosetelien aitouden ja kunnon ennen niiden palauttamista kiertoon.

Kansalliset keskuspankit tarkastavat niille toimitetut setelit täysin automatisoiduilla setelinkäsittelylaitteilla. Laitteet lajittelevat setelit kunnon mukaan ja päästävät kiertoon vain hyväkuntoisia seteleitä.