Eurosetelien kierto

Seteliarvot

Eri seteliarvot erilaisessa käytössä

Eri seteliarvoja on kaikkiaan seitsemän. Käteismaksuissa käytetään enimmäkseen pieniä ja keskisuuria seteleitä, jotka tulevat kiertoon yleensä pankkiautomaattien kautta. Suurten (200 ja 500 euron) setelien ansiosta ihmiset voivat pitää hallussaan suuria käteissummia, ja niitä käytetäänkin pääasiassa arvon säilyttämiseen. Niillä voidaan myös maksaa kalliita ostoksia.

Vuoden 2013 lopussa liikkeessä oli noin 7 miljardia 50 euron seteliä. Niiden osuus liikkeessä olevien eurosetelien kokonaismäärästä oli lähes 42 % ja yhteenlasketusta arvostakin yli kolmasosa. Hieman pienempi eli 30 % oli 500 euron setelien osuus yhteenlasketusta arvosta. Niitä oli liikkeessä kaikkiaan noin 290 miljardin euron arvosta.

Tarkempia tietoja liikkeessä olevien eurosetelien määristä on tilasto-osiossa (Statistics).

Eurosetelit euroalueen ulkopuolella

Eurosetelit liikkeellä

Euroseteleitä ei käytetä yksinomaan euroalueella. Euro on kansainvälisesti käytetty valuutta, joten osa euroseteleistä kulkeutuu euroalueen ulkopuolelle ja myös jää sinne.

Voidaan arvioida, että arvolla mitattuna noin 20–25 % liikkeessä olevista euroseteleistä on euroalueen ulkopuolella, lähinnä naapurimaissa. Eurosetelien kysyntä ulkomailla kasvoi rajusti finanssikriisin kärjistyttyä lokakuussa 2008. Kysyntä kasvoi varsinkin EU:n ulkopuolisissa Itä-Euroopan maissa, joiden kansalliset valuutat heikkenivät euroon nähden. Liikkeeseen kysyntäpiikin myötä tulleet eurosetelit ovat edelleen liikkeessä, mistä voidaan päätellä, että niitä pidetään hallussa euroalueen ulkopuolella.

Rahahuolto

Rahan kierto

Setelien kierto taloudessa seuraa määrättyä uraa. Liikepankit tilaavat seteleitä keskuspankilta ja saattavat niitä kiertoon pankkiautomaattien välityksellä. Kuluttajat maksavat seteleillä ostoksiaan, ja vähittäiskauppiaat ja palveluntarjoajat tallettavat saamansa setelit pankkiin. Pankit toimittavat setelit takaisin maansa keskuspankkiin, joka tarkastaa niiden aitouden ja kunnon.

Rahahuolto on järjestetty eri maissa eri tavoin riippuen mm. kunkin maan

  • keskuspankin rakenteista kuten haarakonttoriverkostosta
  • pankeista ja niiden konttoriverkostosta
  • lainsäädännöstä
  • kuluttajien maksutottumuksista
  • markkinoilla toimivien arvokuljetusyritysten infrastruktuurista
  • maantieteen, historian ja perinteiden vaikutuksesta.

Siksi kansallista rahahuoltoa ei ole mahdollista järjestää samalla tavalla kaikissa euroalueen maissa.

Toimintaympäristöjen eroista huolimatta eurojärjestelmän tavoitteena on edelleen yhtenäistää euroalueen maiden keskuspankkien rahahuoltopalveluja. Sidosryhmiä kuullaan sekä kansallisella että EU:n tasolla. Yhtenäistymisen ansiosta sidosryhmät voivat tulevaisuudessa hyödyntää yhteisen rahan tuomia etuja entistä paremmin.

Lajittelu ja tuhoaminen

Kelpaako seteli?

Eurosetelien täytyy olla aitoja ja hyväkuntoisia, jotta niihin voidaan luottaa. Tämän vuoksi euroalueen keskuspankit tarkastavat eurosetelien aitouden ja kunnon ennen niiden palauttamista kiertoon.

Kansalliset keskuspankit tarkastavat niille toimitetut setelit täysin automatisoiduilla setelinkäsittelylaitteilla. Laitteet lajittelevat setelit kunnon mukaan ja päästävät kiertoon vain hyväkuntoisia seteleitä. Vuonna 2013 kansalliset keskuspankit poistivat kierrosta noin 6 miljardia huonokuntoista seteliä ja korvasivat ne uusilla. Likaantuneet ja vahingoittuneet setelit tuhotaan.