Vuosi muutamin sanoin

Vuonna 2025 EKP onnistui palauttamaan inflaation keskipitkän aikavälin 2 prosentin tavoitteen mukaiseksi kahden perättäisen kriisin jälkeen, kun pandemia sekä Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan ja sen taloudelliset seuraukset olivat nopeuttaneet inflaation huippulukemiin loppuvuonna 2022.

EKP reagoi sukupolvemme suurimpaan inflaatiosokkiin virittämällä rahapolitiikan kireimmilleen kuin koskaan aiemmin. Se nosti ohjauskorkoja ennätysmäiset 4,50 prosenttiyksikköä heinäkuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana ja sitoutui pitämään korot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen.

Kireä rahapolitiikka tuotti tulosta. Euroalueen inflaatio hidastui huomattavasti, ja vuoden 2024 puolivälistä lähtien EKP alkoi vähitellen vähentää rahapolitiikan rajoittavuutta. Vuoden 2025 alussa inflaatio hidastui jo hyvää vauhtia, ja EKP arvioi sen olevan palautumassa tavoitteen mukaiseksi.

Mutta vuosi toi mukanaan merkittävän geopoliittisen sokin. EU:n suurin vientimarkkina – Yhdysvallat – rakensi ympärilleen tullimuurin, joka uhkasi heikentää euroalueen talouskasvua ja vei inflaationäkymät huomattavasti epävarmemmalle pohjalle.

Inflaatiovaikutukset osoittautuivat kuitenkin maltillisiksi. EU pidättyi laajamittaisista vastatoimista, ja euron vahvistuminen vaimensi tuontihintapaineita.

Inflaation pysyessä ennakoidulla tasolla EKP:n neuvosto kykeni laskemaan ohjauskorkoja edelleen. Niitä laskettiin neljä kertaa peräkkäin yhteensä 1,00 prosenttiyksikköä. Kesäkuuhun mennessä tärkein ohjauskorko oli 2,00 %.

Korkopäätösten ohjenuorana oli EKP:n neuvoston reaktiofunktio, joka perustuu kolmeen tekijään: arvioon inflaationäkymistä, pohjainflaation kehitykseen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuteen. EKP:n neuvosto määritti rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella ja kieltäytyi sitoutumasta ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Euroalueen talous piti myös yllättävän hyvin pintansa globaalin toimintaympäristön haasteissa.

Osasyynä tähän oli etupainotteinen vienti, jolla yritykset ennakoivat uusia kaupanesteitä vuoden alkukuukausina ja joka antoi EU:n tehdasteollisuudelle tilapäistä nostetta. Noste kuitenkin hiipui tuontitullien alkaessa vaikuttaa ja kilpailukykyhaasteiden heikentäessä tehdasteollisuuden kehitystä.

Euroalueen talous sai sen sijaan olennaista tukea kotimaisen kysynnän vahvistumisesta, joka vaikutti talouteen ulkoista sokkia enemmän ja oli tärkein kasvua vauhdittava tekijä vuonna 2025.

Myönteisintä oli kuitenkin investointien kehitys.

Yritysten investoinnit kasvoivat vankasti tekoälyyn, ohjelmistoihin ja digitalisaatioon tehtyjen aineettomien investointien vetämänä, kun eurooppalaiset yritykset ottivat digitaaliteknologiaa käyttöön nopeutetussa aikataulussa. Lisäksi Saksa alkoi suurentaa vuoden loppua kohti puolustusmenojaan reaktiona uuteen geopoliittiseen ympäristöön.

Vuonna 2025 euroalueen talous kasvoi 1,4 % eli lähes kolmanneksen enemmän kuin vuoden alussa arvioitiin, mikä sekin oli merkki taloutemme resilienssistä.

Näiden seikkojen ansiosta EKP:n neuvosto kykeni pitämään korot ennallaan heinäkuusta alkaen. Kun inflaatio pysytteli suunnilleen keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaisena, pitkän aikavälin inflaatio-odotukset vankasti ankkuroituina ja rahapolitiikka yleisesti ottaen neutraalina, EKP:n neuvostolla oli hyvät edellytykset reagoida tuleviin sokkeihin, jotka voivat horjauttaa inflaatiota jompaankumpaan suuntaan.

Vuoden 2025 kesäkuussa saatiin myös päätökseen eurojärjestelmän yhteishankkeena toteutettu rahapolitiikan strategia-arviointi, jossa EKP:n neuvosto määritteli keinonsa tulkita tulevia sokkeja ja reagoida niihin. Hanke oli vuonna 2021 tehtyä rahapolitiikan strategian uudelleenarviointia suppeampi. Siinä otettiin huomioon inflaatioympäristön muutoksesta ja sitä seuranneista rahapoliittista toimista saadut kokemukset.

Arvioinnissa vahvistettiin, että EKP:n strategian kulmakivenä on edelleen symmetrinen inflaatiotavoite, joka on kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Symmetriaa sovellettiin myös reaktiofunktioon: huomattaviin ja jatkuviin poikkeamiin tavoitteesta tartuttaisiin niiden suunnasta riippumatta riittävän voimallisin tai pitkäkestoisin toimin. EKP:n neuvosto myös korosti tarvetta ottaa huomioon inflaation ja kasvun todennäköisimpien kehityskulkujen lisäksi myös niihin liittyvät riskit ja epävarmuustekijät muun muassa skenaario- ja herkkyysanalyysien avulla.

Vuonna 2025 EKP edistyi rahapolitiikan ohella useilla muillakin toimintansa osa-alueilla.

Kun keskustelu EU:n monimutkaisen sääntelyn yksinkertaistamisesta tiivistyi, EKP:n neuvosto perusti asiaa käsittelevän korkean tason työryhmän laatimaan ehdotuksia sääntely-, valvonta- ja raportointivaatimusten virtaviivaistamiseksi. Vuoden loppupuolella työryhmä julkaisi suosituksensa, joita Euroopan komissio hyödyntää laatiessaan raporttia EU:n pankkijärjestelmän kokonaistilanteesta.

Myös markkinainfrastruktuurien ja maksamisen osa-alueilla tapahtui huomattavaa kehitystä.

Kesäkuussa otettiin käyttöön eurojärjestelmän yhteinen vakuushallintajärjestelmä, jolla korvattiin vakuuksien hajanaiset kansalliset hallintajärjestelmät. TIPS‑järjestelmän kautta välitetyt euromääräiset pikamaksut lisääntyivät 132 %, sillä pikamaksuasetuksen mukaan euroalueella toimivien maksupalveluntarjoajien oli kyettävä vastaanottamaan ja lähettämään pikamaksuja vuonna 2025.

EKP:n neuvosto eteni myös digitaalisen euron hankkeessa seuraavaan vaiheeseen, jossa keskitytään tekniseen valmiuteen, markkinoiden osallistamiseen ja lainsäädäntöprosessiin. Tavoitteena on, että digitaalisen euron mahdollinen pilottihanke voidaan käynnistää vuonna 2027 ja mahdollinen käyttöönotto vuonna 2029.

Lisäksi EKP jatkoi eurosetelien ulkoasun uudistusta, sillä se on sitoutunut säilyttämään käteisen digitaalisen rahan rinnalla. EKP:n neuvosto valitsi kuva-aiheet seuraavan eurosetelisarjan teemavaihtoehdoille ”Eurooppalainen kulttuuri: yhteiset kulttuuritilat” ja ”Joet ja linnut: sitkeyttä moninaisuudesta”. Uusien setelien suunnittelukilpailu käynnistyi heinäkuussa.

EKP sai jälleen laajaa kansainvälistä tunnustusta tutkimustoimintansa laadukkuudesta, joka on osoitus tutkijoidemme huippuosaamisesta. Taloudellisessa tutkimuksessa laajasti käytetyn Research Papers in Economics ‑indeksin mukaan EKP:n harjoittama rahatalouden tutkimus on nyt maailman parhainta.

Vuoden lopussa euroalue oli valmis toivottamaan tervetulleeksi 21. jäsenensä Bulgarian. Tämä osoitti, että euro on vetovoimainen valuutta geopoliittisen epävarmuuden lisääntyessä. Lisäksi euron suosio kansalaisten keskuudessa oli suurempaa kuin koskaan. Se nousi keväällä 83 prosenttiin ja pysyi vahvana koko vuoden ajan.

Yksikään edellä mainittu saavutus ei olisi ollut mahdollinen ilman työlleen omistautunutta ja asiantuntevaa EKP:n henkilöstöä. Vuosikertomus sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen heidän työstään vuonna 2025.

Frankfurt am Mainissa toukokuussa 2026

Christine Lagarde

Pääjohtaja

Vuosi muutamin numeroin

1 EKP:n rahapolitiikka hillitsi inflaatiopaineita

Maailmantalouden kasvu piti pintansa vuonna 2025 kasvaneista ulkomaankaupan häiriöistä huolimatta. Yhdysvaltojen kauppapolitiikan merkittävän muutoksen vaikutuksia lievensivät kasvua tukevat politiikkatoimet, voimakkaat tekoälyinvestoinnit ja etupainoinen tuonti. Maailmankauppa kasvoi, kun tuontia kiihdytettiin ennen tuontitullien korotusten odotettua voimaantuloa. Kasvu kuitenkin heikkeni sitä mukaa, kun nämä vaikutukset laantuivat ja korkeampien tullien vaikutukset realisoituivat. Globaali inflaatio vaimeni edelleen, joskin edellisiä vuosia hitaammin ja jakautuen aiempaa epätasaisemmin. Euro vahvistui sekä nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna että erityisesti Yhdysvaltain dollariin nähden. Euroalueen talous elpyi maltillisesti mutta laaja-alaisesti vuonna 2025, kun työn tuottavuuden kasvu kääntyi positiiviseksi työllisyyden kasvun heikennyttyä jonkin verran. Kasvu sai tukea rahapolitiikan rajoittavuuden vähenemisestä, mutta tulleihin ja geopoliittiseen tilanteeseen liittyvä epävarmuus aiheutti talouteen kohdistuvia haasteita. Teollisuuden kehitys näytti hieman ailahtelevalta, mutta palvelujen kasvu pysyi vakaammalla pohjalla. Euroalueen kokonaisinflaatio lähestyi edelleen EKP:n pitkän aikavälin kahden prosentin tavoitetasoa vuonna 2025, mikä perustui rahapolitiikan taannoiseen kiristymiseen, energian ja muiden hyödykkeiden hintapaineiden vähenemiseen sekä yleisempään tuontihintapaineiden heikentymiseen. Useimmat indikaattorit kertoivat vuoden 2025 mittaan pohjainflaation helpottumisesta, joka myötävaikutti kokonaisinflaation asettumiseen lähemmäksi tavoitetasoaan. Tällaisessa taloudellisessa ympäristössä rahapolitiikan rajoittavuuden vähenemisen ja pitkien reaalikorkojen nousun myötä euroalueen tuottokäyrät jyrkkenivät ja osakkeiden hinnat nousivat merkittävästi. Euroalueen yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot helpottuivat edelleen alkuvuonna ja sittemmin pitkälti vakaantuivat. Pankkien luotonannon elpyminen pysyi kuitenkin heikkona ja lavean rahan kasvu vaisuna.

1.1 Maailmantalouden kasvu jatkui vahvana Yhdysvaltojen kauppapolitiikan muutoksesta huolimatta

Maailmantalouden kasvu osoitti sitkeyttä vuonna 2025 ja jatkui maltilliseen 3,4 prosentin vauhtiin eli jokseenkin ennallaan edellisvuotisesta. Vuoden aikana Yhdysvaltojen talouspolitiikan painopisteet siirtyivät merkittävästi ja sen tuontitullit nousivat korkeimmilleen lähes sataan vuoteen. Vaikka kauppakumppanimaiden vastatoimien maltillisuus rajoitti maailmantalouteen kohdistuvia vaikutuksia, tuleviin kauppajärjestelyihin liittyvä epävarmuus pysyi koholla (kuvio 1.1) ja varjosti ulkomaankaupan näkymiä. Samaan aikaan maailmantalouden kasvu sai tukea monista epäsuotuisia oloja tasapainottavista tekijöistä. Tekoälyn edistysaskeleisiin liittyvät voimakkaat investoinnit vauhdittivat teknologiatuotteiden kauppaa ja tukivat osakekursseja eräissä talouksissa, erityisesti Yhdysvalloissa. Lisäksi yritykset ja kotitaloudet kiihdyttivät ulkomaisten tavaroiden ostoja varautuen tuontitullien korotuksiin, mikä tuki – ainakin tilapäisesti – tehdasteollisuuden tuotantoa ja vientiä muun muassa Kiinassa. Suurimpien talouksien yleisesti kasvumyönteinen talouspolitiikan ja etenkin finanssipolitiikan viritys pehmensi ulkomaankaupan jännitteiden kielteisiä vaikutuksia. Globaali kasvu kuitenkin heikkeni vuodenvaihdetta kohti, kun tilapäisten positiivisten tekijöiden vaikutus ehtyi ja kaupan esteet ja epävarmuus vaimensivat luottamusta ja investointeja, vaikkakin vähemmän kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Kuvio 1.1

Yhdysvaltojen efektiiviset tuontitullikannat ja kauppapoliittinen epävarmuus

a) Yhdysvaltojen efektiiviset tuontitullikannat	b) Kauppapoliittinen epävarmuus
(tavaratuontiin kohdistuvat tullikannat prosentteina)	(indeksi)

Maailmankauppa kasvoi vuonna 2025 vahvaa 4,7 prosentin vauhtia. Tämä kuvasti tuonnin voimakasta kasvua alkuvuonna, jolloin kotitaloudet ja yritykset aikaistivat sekä kulutus- että investointipäätöksiään ennen odotettuja tullimaksujen korotuksia. Lisäksi ulkomaankauppa sopeutui uuteen tulliympäristöön siten, että osa kauppavirroista kääntyi muihin maihin. Ulkomaankauppa, erityisesti Aasian maiden vienti, sai tukea myös tekoälyn kehitystyöhön tarvittavien tuotteiden voimakkaasta kysynnästä, kun Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä talouksissa investoitiin voimakkaasti tieto- ja viestintäteknologialaitteisiin. Vuoden loppupuoliskolla ulkomaankaupan kasvu hidastui selvästi, kun aikaistettu kysyntä päättyi ja tullien korotusten vaikutukset realisoituivat.

Globaali inflaatio vaimeni edelleen vuonna 2025, joskin epätasaisemmin kuin edellisinä vuosina. Joulukuussa 2025 kuluttajahintaindeksin mukainen kokonaisinflaatio hidastui 2,2 prosenttiin vuoden 2024 joulukuussa olleesta 3,0 prosentista (kuvio 1.2). Kokonaisinflaation hidastumista hidasti jälleen tavaroiden inflaation uusiutunut kiihtyminen, kun taas palvelujen inflaatio pysyi monissa talouksissa sitkeänä. Inflaatiokehityksessä oli maakohtaisia eroja. Yhdysvaltojen kokonaisinflaatio pysyi tavoitetta nopeampana, kun tuontitullien korotukset kiihdyttivät voimakkaasti tavaroiden inflaatiota. Isossa-Britanniassa inflaatio oli vuonna 2025 nopeampaa kuin edellisvuoden lopussa, kun hallinnollisesti säännellyt hinnat ja elintarvikkeiden hinnat nousivat ja energian taannoisen halpenemisen vaikutukset jäivät taakse. Kiinan inflaatio sitä vastoin pysyi vaimeana, sillä kotimainen kysyntä oli heikkoa kiinteistösektorin pitkittyneen laskusuhdanteen ja teollisuuden sitkeän ylikapasiteetin vuoksi.

Kuvio 1.2

Kokonaisinflaatio ja pohjainflaatio

a) Globaali kokonaisinflaatio ja sen pääerät	b) Keskeisten talouksien inflaatio
(vuotuinen prosenttimuutos, kuukausihavaintoja)	(vuotuinen prosenttimuutos, kuukausihavaintoja)

Kuvio 1.3

Öljyn ja kaasun hinta Euroopassa

(vasen asteikko: Yhdysvaltain dollaria / barreli; oikea asteikko: EUR/MWh)

Energian hinnat olivat vuoden 2025 lopussa vuodentakaista alemmat sekä öljyn että kaasun hinnan laskettua Euroopassa (kuvio 1.3). Brent-raakaöljyn hinta putosi 19 % kysyntä- ja tarjontatekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kysynnän osalta globaali talouskasvu heikkeni huhtikuussa alkaneiden tullikiistojen jälkeen. Tarjontapuolella taas OPEC+‑maiden ja eräiden muiden öljyntuottajamaiden perättäiset tuotannonlisäykset aiheuttivat markkinoille merkittävän ylijäämän vuodenvaihteessa. Hinnoissa kuitenkin tapahtui heilahteluja kesäkuussa Lähi-idän jännitteiden kiristyttyä ja erityisesti Israelin ja Yhdysvaltojen iskettyä Iraniin, mutta tuo lyhytaikainen nousupiikki taittui Yhdysvaltojen välittämän Gazan tulitauon julistamisen myötä. Kaasun hinta Euroopassa laski 42 % edellisen vuoden lopusta ja pysyi näin selvästi vuoden 2022 huipputasoaan alempana. Kaasun hinta nousi vuoden alussa Venäjän ja Ukrainan välisen kauttakulkusopimuksen rauettua, ja Euroopan kaasuvarastojen riittävyys talveksi 2025–2026 herätti huolia. Sittemmin hinnat kuitenkin laskivat, kun kysyntä Euroopassa oli verrattain heikkoa ja nesteytetyn maakaasun kysyntä Aasiassa vaimeaa ja kun loppuvuonna heräsi jälleen toiveita Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan päättymisestä.

Euro vahvistui vuoden kuluessa nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna 6,8 % ja Yhdysvaltain dollariin verrattuna 13,1 %. Vahvistuminen dollariin nähden tapahtui suurimmaksi osaksi vuoden alkupuoliskolla. Muutos johtui Yhdysvaltojen tullipolitiikkaa koskevan epävarmuuden kasvusta, joka heikensi dollaria ja kiihdytti euromääräisiin omaisuuseriin kohdistuvia pääomavirtoja. Toisaalta sen taustalla oli myös suojaamiskäyttäytymistä ja euroalueen talouden odotettua suurempi sitkeys. Seuraavina kuukausina euron arvo pysyi varsin kapeassa vaihteluvälissä, kun nousu- ja laskupaineet olivat pitkälti tasapainossa. Markkinoiden odotukset Yhdysvaltojen keskuspankin tulevien koronalennusten suuruudesta vaihtelivat useaan otteeseen tuoreiden taloustietojen julkistusten yhteydessä. Tuontitulleihin liittyvät inflaation nousupaineet pääasiassa tukivat Yhdysvaltain dollaria vähentämällä koronlaskuodotuksia, kun taas työmarkkinoiden heikkenemisellä oli päinvastainen vaikutus. Lisäksi sääntelyllinen ja institutionaalinen epävarmuus sekä Yhdysvaltojen keskushallinnon sulkemiseen liittyvät huolet luultavasti osaltaan heikensivät dollaria. Euro vahvistui tuntuvasti Yhdysvaltojen dollariin nähden, ja se vahvistui myös kauppapainotettua valuuttakoria vastaan. Nousu oli merkittävää suhteessa eräisiin Aasian valuuttoihin, kuten Japanin jeniin (+12,9 %), kun epävarmuus leimasi Japanin finanssi- ja rahapolitiikan linjausta. Euro vahvistui myös suhteessa muihin merkittäviin varantovaluuttoihin, kuten Englannin puntaan (+5,2 %) ja Kanadan dollariin (+7,6 %). Sitä vastoin se heikkeni hieman (‑1,0 %) suhteessa Sveitsin frangiin, joka toimi edelleen turvasatamana erityisen epävarmoina aikoina.

1.2 Talouskasvu jatkui suuresta globaalista epävarmuudesta huolimatta

Euroalueen BKT:n määrä kasvoi 1,4 % vuonna 2025, kun se oli kasvanut 0,9 % vuonna 2024 (kuvio 1.4). EKP:n asteittainen siirtyminen rajoittavasta neutraalimpaan rahapolitiikan mitoitukseen sekä odotukset finanssipolitiikan mitoituksen kevenemisestä ja inflaation hiljenemisestä tukivat osaltaan merkittävästi maltillista mutta laaja-alaista elpymistä. Lisäksi taloudelliseen tilanteeseen vaikuttivat voimakkaasti geopoliittiset jännitteet ja (erityisesti Yhdysvaltojen) tuontitulleihin liittyvä suuri epävarmuus sekä muutamien alueiden geopoliittinen epävakaus, joka heikensi luottamusta ja tuotantoketjujen toimintaa. Tehdasteollisuuden lievä elpyminen ja palvelusektorin vakaantuminen olivat tärkeimpiä syitä siihen, että euroalueen talous piti suhteellisen hyvin pintansa vuonna 2025 haastavasta ympäristöstä huolimatta.

Kuvio 1.4

Euroalueen BKT:n määrä ja bruttoarvonlisäys

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Teollisuuden bruttoarvonlisäys kasvoi 2,2 % vuonna 2025 supistuttuaan 0,5 % vuonna 2024. Kasvu syntyi pääasiassa ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin tuotanto sai tilapäistä tukea viennin aikaistamisesta ennen Yhdysvaltojen uuden hallinnon asettamien tuontitullien korotusten voimaantuloa. Kasvu kuitenkin vaimeni huomattavasti loppuvuonna tullimaksujen korotusten, globaalin kilpailun kiristymisen, sitkeästi koholla pysyneiden energiakustannusten ja lisääntyneen, joskin asteittain vähenevän, talouspoliittisen epävarmuuden takia. Vaikka EKP piti ohjauskorkonsa korkeina lähes koko vuoden 2024, entistä selvemmät signaalit tulevista koronlaskuista vuonna 2025 vähensivät epävarmuutta ja paransivat yritysten luottoehtoja. Tämä helpotti investointien elpymistä erityisesti tehdasteollisuuden aloilla, joilla korkeat rahoituskulut olivat toimineet rajoitteena. Palvelujen bruttoarvonlisäyksen määrä kasvoi 1,2 % vuonna 2025 eli hitaammin kuin edellisvuoden 1,5 % mutta kuitenkin tarpeeksi pitääkseen euroalueen kasvun vakaalla pohjalla. Palvelujen kasvun hidastuminen johtui osittain kotitalouksien varovaisuudesta, joka näkyi aktiivisena säästämisenä sitkeiden geopoliittisten riskien ja suuren taloudellisen epävarmuuden jatkuessa. Digitaaliset ja tietotekniset palvelut pysyivät kuitenkin verrattain vahvoina, sillä yritykset jatkoivat investointejaan automaatioon, kyberturvallisuuteen ja tekoälyintegraatioon.

Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyi hieman vuonna 2025, ja kasvua kertyi edellisvuotisesta 1,5 %. Tavaroiden kulutus kasvoi voimakkaammin vuoden alussa, ja palvelujen kulutuksen kasvu puolestaan kiihtyi toisella vuosineljänneksellä mutta hidastui kolmannella neljänneksellä. Kaiken kaikkiaan tavaroiden kulutus kasvoi enemmän kuin palvelujen (kuvio 1.5). Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu tuki kotitalouksien kulutusta, sillä nimellisten palkkojen kasvu pysyi vahvana, inflaatio hidastui edelleen ja työllisyyden kasvu oli vakaata, vaikkakin hieman edellisvuotista vaimeampaa. Yksityisen kulutuksen kasvu jäi kuitenkin jälkeen käytettävissä olevien reaalitulojen kasvusta, sillä säästämisaste pysyi koholla kasvaneiden geopoliittisten riskien ja taloudellisen epävarmuuden takia.

Kuvio 1.5

Euroalueen kulutus, muut kuin rakennusinvestoinnit ja asuinrakennusinvestoinnit

(indeksit: 2022 = 100)

a) Yksityinen kulutus

b) Investoinnit

Vuonna 2024 kysynnän heikkenemisen ja rahoitusolojen kiristymisen viipeellisen vaikutuksen myötä voimakkaasti supistuneet asuinrakennusinvestoinnit alkoivat elpyä vuonna 2025. Tämä johtui pitkälti rahoitusolojen paranemisesta ja kotitalouksien reaalitulojen kasvun jatkumisesta, jotka kohensivat asunnon ostokykyä ja tasapainottivat asuntojen kysyntää vuoden mittaan. Tästä huolimatta asuinrakennusinvestoinnit pysyivät heikompina kuin yksityinen kulutus ja muut kuin rakennusinvestoinnit, mikä korosti niiden elpymisen olevan vasta alkuvaiheessa.

Muut kuin rakennusinvestoinnit (kansantalouden tilinpidossa yleisesti käytetty yritysten investointien vastine, jossa rakentaminen on suljettu pois kokonaisinvestoinneista, koska yksityisistä ja julkisista investoinneista ei ole käytettävissä tilastoja) kasvoivat vahvasti vuonna 2025, kun kysyntä koheni ja rahoitusolot kevenivät EKP:n jatkettua ohjauskorkojensa laskua vuoden alkupuoliskolla. Nämä investoinnit kasvoivat edellisvuotisesta kaikkiaan 4,4 % vuonna 2025, joskin kasvu heilahteli huomattavasti neljännekseltä toiselle. Yritysten investoinnit kasvoivat 2,2 % vuonna 2025, kun huomioon ei oteta voimakkaasti vaihtelevia Irlannin investointeja henkisiin omaisuustuotteisiin, joihin monikansallisten yritysten toiminta vaikuttaa huomattavasti (kuvio 1.5). Tämä tulema ilmentää aineettomien ja aineellisten investointien kehityksen erkaantumista viime vuosina. Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin, kuten koneisiin, laitteisiin ja kuljetukseen, kärsivät tuontitullien korotuksista ja epävarmuuden kasvusta. Sitä vastoin investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin kasvoivat voimakkaasti saatuaan vetoapua digitalisaation edistymisestä erityisesti tekoälyn ja ohjelmistokehityksen saralla. Lisäksi Next Generation EU -ohjelman tuottamat kannattavuusparannukset ja heijastusvaikutukset tukivat investointeja vuonna 2025 ja osaltaan kompensoivat kilpailukyvyn menetysten epäsuotuisia vaikutuksia. Yritykset kertoivat myös työlään sääntelyn jarruttaneen investointeja viime vuonna.

Ulkomaankaupan kehitystä vuonna 2025 leimasivat volatiliteetin kasvu ja euroalueen rakenteelliset haasteet. Euroalueen vienti kasvoi voimakkaasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä, jolloin ulkomaankauppaa aikaistettiin ennen Yhdysvaltojen tuontitullien korotusten odotettua voimaantuloa. Kasvun pääasiallisena syynä oli lääketoimitusten lisääntyminen erityisesti Irlannista. Tämä kasvupyrähdys oli kuitenkin tilapäinen. Toisella neljänneksellä vienti supistui Yhdysvaltojen tuontitullien korotusten, euron vahvistumisen ja vaisun globaalin kysynnän myötä, ja lääkkeiden viennissä näkyi jyrkkiä heilahteluja. Vienti vilkastui kolmannella neljänneksellä, jolloin lääkkeiden vienti Yhdysvaltoihin kasvoi, mutta sen pohjavire pysyi heikkona. Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppasopimus, jolla Yhdysvaltojen tullimaksut EU:n tavaratuonnille rajoitettiin enintään 15 prosenttiin heinäkuussa, osaltaan vähensi suurena pysynyttä kauppapoliittista epävarmuutta (kuvio 1.1). Ennakoivat indikaattorit viittasivat kuitenkin edelleen tehdasteollisuuden vientitilausten heikkoon kehitykseen. Tuonti kasvoi maltillisesti vuonna 2025, kun se sai tukea Kiinan tuontivolyymien kasvusta, joka johtui osittain ulkomaankauppavirtojen uudelleenohjautumisesta Kiinan ja Yhdysvaltojen jännitteiden kiristymisen myötä, sekä euron vahvistumisesta, joka alensi tuontikustannuksia. Euroalueen tuontihintoihin kohdistui laskupainetta myös energiahyödykkeiden hintojen jatkuneesta laskusta. Kilpailukykyisesti hinnoiteltujen kiinalaisten tavaroiden voimakas tuonti Kiinan tuotannon sitkeän ylikapasiteetin myötä kiristi kilpailua kotimaisten tuottajien kannalta, ja Kiinan asettamat vientirajoitukset kriittisille tuotantopanoksille, kuten harvinaisille maametalleille, alleviivasivat euroalueen tarjontaketjujen haavoittuvuuksia.

Työmarkkinat

Työvoiman ylimitoituksen luonnehtiman ajanjakson jälkeen työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2025 viime vuosiin nähden, ja kyselytutkimuksiin perustuvat indikaattorit kertoivat euroalueen työmarkkinoiden jäähtymisestä pitkin vuotta (kuvio 1.6). Työttömyysaste vaihteli 6,3 prosentista 6,4 prosenttiin ja oli joulukuussa 6,3 %, mikä oli yksi alimmista lukemista sitten euron käyttöönoton ja 1,2 prosenttiyksikköä alempi kuin ennen pandemiaa tammikuussa 2020. Vuonna 2025 kokonaistyöllisyys kasvoi noin 0,7 % ja tehtyjen työtuntien kokonaismäärä 0,6 % eli hitaammin kuin BKT, jonka määrä kasvoi 1,5 %. Näiden tekijöiden myötä työn tuottavuus elpyi. Työn tuottavuuden vahvistuminen kuvasti työvoiman ylimitoituksen vähenemistä, jolla tarkoitetaan sitä, että yritykset pitävät palveluksessaan enemmän henkilöstöä kuin ne tarvitsisivat tuotannossa lyhyellä aikavälillä. Tämä ilmenee myös avoimien työpaikkojen asteen laskuna yhä kauemmas vuoden 2022 toisen neljänneksen huippulukemastaan. Se oli vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 2,2 % eli alempi kuin ennen pandemiaa (2,3 %). Keskimääräiset tehdyt työtunnit vähenivät vuonna 2025, joskin kehitys vaihteli merkittävästi vuoden mittaan ja maittain.^[3] Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 15–74-vuotiaiden osallistumisaste nousi 66,2 prosenttiin eli 1,6 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin ennen pandemiaa. Naiset, ikääntyneemmät, korkeakoulutetut ja ulkomaiset työntekijät myötävaikuttivat eniten työvoiman kasvuun.

Kuvio 1.6

Työmarkkinat

(vasen asteikko: prosenttimuutos edellisestä vuodesta;
oikea asteikko: prosenttia)

1.3 Julkisia menoja on tarpeen priorisoida, kun finanssipoliittinen liikkumavara on niukkaa

Euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuneen hitusen eli 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025 (kuvio 1.7), kun se oli ollut 3,1 % vuonna 2024 ja 3,5 % vuonna 2023. Vuoden 2024 merkittävä finanssipolitiikan kiristyminen johtui siitä, että viimeiset kotitalouksille ja yrityksille energian hinnan nousun ja inflaation kiihtymisen takia kohdistetut tukitoimet tulivat asteittain päätökseen. Sitä vastoin vuodelle 2025 arvioitu pieni kiristyminen johtuu siitä, ettei verojen ja sosiaaliturvamaksujen kasvu täysin kompensoi julkisten perusmenojen kasvun kiihtymistä (ml. NGEU-ohjelmasta rahoitetut erät) ja korkomenojen kasvua.

Kuvio 1.7

Euroalueen julkisen talouden rahoitusasema ja sen osatekijät

(prosentteja BKT:stä)

Euroalueen velkasuhteen odotetaan vuonna 2025 nousseen 87,3 prosenttiin edellisvuoden ennestään korkealta 86,6 prosentin tasolta. Se on siten edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä vuoden 2019 tasoaan (83,6 %) korkeampi (kuvio 1.8). Velkasuhteen arvioitu nousu vuonna 2025 johtuu aggregoidusta perusalijäämästä ja positiivisista alijäämä-velkakorjauksista, joita suotuisa mutta supistuva velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välinen ero kompensoi vain osittain.

Kuvio 1.8

Euroalueen julkisyhteisöjen velka

(prosentteja BKT:stä)

Muun muassa puolustukseen, infrastruktuuriin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään tehtävien strategisten investointien tarve yhdessä väestön vanhenemisen kanssa aiheuttavat julkisen velan kasvupainetta.^[4] Erityisesti puolustusmenojen osalta jotkin vähemmän velkaantuneet euroalueen maat ovat hyödyntäneet finanssipoliittista liikkumavaraansa, minkä vuoksi niiden velkasuhteet ovat nyt korkeammat kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022. Yleisesti ottaen huhtikuussa 2024 hyväksytty EU:n uudistettu talouden ohjausjärjestelmä sallii talousarvioihin jonkin verran joustoa menopaineiden varalle. Monet maat ovatkin hyödyntäneet keskipitkän aikavälin finanssi- ja -rakennepoliittisten suunnitelmiensa mukaista mahdollisuutta pidentää vakauttamisjaksoa neljästä seitsemään vuoteen rakenneuudistuksia ja investointeja vastaan ja siten vähentää talouden vuotuista sopeutustaakkaansa. Lisäksi yhdessätoista euroalueen maassa aktivoitu kansallinen poikkeuslauseke antaa niille mahdollisuuden poiketa tilapäisesti hyväksytyltä nettomenopolultaan puolustusmenojen kasvattamisen takia edellyttäen, ettei poikkeaminen vaaranna niiden julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.^[5] Koska talousarvioille varattu joustavuus ei kata menolisäyksiä täysimääräisesti, on noudatettava täydentäviä menetelmiä, kuten tehostettava menojen käyttöä ja priorisoitava uudelleen kansallisia talousarvioita.

Euroopan komissio hyväksyi 25.11.2025 talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketin vuodelle 2026, jossa asetettiin talouspolitiikan painopisteet.^[6] Paketti sisältää komission arvion EU:n talouden ohjausjärjestelmän noudattamisesta jäsenvaltioissa, ja siinä annetaan ohjeita niiden finanssipolitiikalle vuonna 2026. Uudistetun talouspolitiikan ohjausjärjestelmän täysimittainen, avoin ja viipymätön käyttöönotto auttaa valtioita saamaan talousarvionsa alijäämän ja velkasuhteensa pienenemään kestävästi. Niistä 17 euroalueen maasta, jotka olivat toimittaneet alustavat vuoden 2026 talousarviosuunnitelmansa, Euroopan komissio arvioi kahdentoista noudattavan EU:n finanssipolitiikan kehystä.^[7] Viiden maan suunnitelmissa nähtiin riski noudattamatta jättämisestä, ja kahden maan kohdalla tämä riski oli olennainen. Lisäksi komissio arvioi liiallisen alijäämän menettelyssä olevien kuuden jäsenvaltion eli Belgian, Italian, Itävallan, Maltan, Ranskan ja Slovakian tilannetta uudelleen keväällä 2026 vuoden 2025 toteutumatietojen perusteella. Euroopan komissio esitti marraskuussa liiallisia alijäämiä koskeva menettelyn käynnistämistä myös Suomen osalta.

1.4 Inflaatio liikkui vuoden aikana lähemmäksi keskipitkän aikavälin 2 prosentin tavoitetta

Euroalueen kokonaisinflaatio yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattuna hidastui vuoden 2025 mittaan lähemmäs keskipitkän aikavälin2 prosentin tavoitettaan (kuvio 1.9). Vuotuinen inflaatio oli viimeisellä neljänneksellä ja myös koko vuonna keskimäärin 2,1 % siinä, missä se oli edellisvuonna ollut 2,4 %. EKP:n taannoinen rahapolitiikan tiukennus, palkkapaineiden heikkeneminen, energian ja muiden raaka-aineiden hintapaineiden väheneminen sekä yleisesti alhaiset tuontihintapaineet – osittain euron kallistumisen takia – tukivat inflaation hidastumista. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketulla YKHI-inflaatiolla oli suurin vaikutus kokonaisinflaation hidastumiseen vuonna 2025. Se hidastui asteittain koko vuoden ajan ja vakautui sen viimeisinä kuukausina 2,3–2,4 prosenttiin. Tämä johtui pitkälti palvelujen inflaation hidastumisesta erityisesti palkkapaineiden laantumisen myötä, vaikka se pysyikin nopeana. Sitä vastoin muiden teollisuushyödykkeiden kuin energian inflaatio pysyi jokseenkin vakaana pandemiaa edeltäneen pitkän aikavälin keskiarvonsa tasolla suurimman osan vuotta 2025 ja hidastui selvemmin vasta vuoden viimeisinä kuukausina tuontihintapaineiden vähenemisen myötä. Energiainflaation vaimeus hillitsi myös kokonaisinflaatiota energiahyödykkeiden hintojen laskun ja euron kallistumisen takia. Sitä vastoin elintarvikeinflaatio oli nousevalla uralla alkuvuonna 2025 ja korkeimmillaan heinäkuussa, mikä johtui pääasiassa jalostamattomien elintarvikkeiden hintojen noususta epäsuotuisan sään ja tarjontavajeen vuoksi. Vuodenvaihteessa se maltillistui 2,5 prosenttiin. Jalostettujen elintarvikkeiden inflaatio myös osaltaan voimisti näitä paineita, kun hyödykkeiden ja erityisesti kaakaon ja kahvin taannoinen hintojen nousu välittyi siihen.^[8]

Kuvio 1.9

Kokonaisinflaatio ja sen pääerät

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Energiainflaatio hidastui vuoden 2025 alussa ja oli maaliskuusta eteenpäin negatiivinen pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisen öljyn hinnan ja kaasun tukkuhinnan laskun sekä euron vahvistumisen takia. Energian kuluttajahintojen vuotuinen muutosvauhti kuitenkin heilahteli jonkin verran, mikä johtui pitkälti inflaatiota kiihdyttävistä vertailuajankohdan vaikutuksista erityisesti liikennepolttoaineiden erässä. Elintarvikeinflaation kehitys vuonna 2025 muistutti muodoltaan kumparetta, ja sen liikkeet johtuivat pääasiassa jalostamattomien elintarvikkeiden hinnoista. Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana jalostamattomien elintarvikkeiden inflaatio oli jyrkästi nopeutuva, kun hedelmien ja vihannesten hinnat nousivat epäsuotuisien sääolojen takia ja lihan hinta nousi tasaisesti eläintauteihin osittain liittyneiden tarjontavajeiden takia. Syyskuusta alkaen inflaatio alkoi vaimeta, kun sään vaikutukset hedelmien ja vihannesten hintoihin hälvenivät, joskin se kiihtyi taas hieman vuodenvaihdetta kohti. Jalostettujen elintarvikkeiden inflaatio pysyi suurimman osan vuotta 2025 varsin vakaana ja hidastui selkeästi vasta viimeisellä neljänneksellä, kun kahvista, kaakaosta ja muista elintarvikehyödykkeistä johtuvat tuotantoketjun hintapaineet vähenivät. Kaiken kaikkiaan elintarvikeinflaatio pysyi vuoden aikana nopeana. Tämä liittyi jatkuneesta vaikkakin heikkenevästä elintarvikehyödykkeiden hintojen aiemman nousun välittymisestä kuluttajahintoihin, kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta eräissä segmenteissä sekä muun muassa palkkojen kaltaisten tekijöiden takia yhä korkeista hintapaineista.

Pohjainflaatioindikaattorit, joilla pyritään kuvaamaan inflaation pysyvää tai yleistä erää, tukivat kokonaisinflaation lähentymistä tavoitettaan kohti. Esimerkiksi ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio (HICPX) pysyi kapeassa vaihteluvälissä ja hidastui joulukuussa 2024 olleesta 2,7 prosentista 2,3–2,4 prosenttiin useimpina kuukausina maaliskuusta alkaen. Pohjainflaation hidastuminen johtui pääasiassa palvelueristä. Palveluinflaatio hidastui joulukuussa 2024 olleesta 4,0 prosentista 3,4 prosenttiin joulukuussa 2025 sitä aiemmin nopeuttaneiden tekijöiden ja erityisesti palkkapaineiden ja vuotuisten uudelleenhinnoitteluvaikutusten asteittaisen laantumisen myötä.^[9] Palveluinflaatio vaihteli lyhytaikaisesti jonkin verran huhtikuussa, jolloin jotkin hinnat nousivat tilapäisesti pääsiäisen ajankohdan vuoksi, mutta loppuvuoden se pysytteli verrattain kapeassa vaihteluvälissä.^[10] Muiden teollisuushyödykkeiden kuin energian inflaatio pysyi vuonna 2025 lähes muuttumattomana, melko lähellä pandemiaa edeltänyttä 0,6 prosentin keskiarvoaan (vuosina 1999–2019). Kolmannella neljänneksellä se kiihtyi jossain määrin mutta palautui lokakuuhun mennessä pandemiaa edeltäneelle keskiarvotasolleen. Vuodenvaihdetta kohti tämä inflaatiomittari laski hieman kyseisen keskiarvon alapuolelle heikkojen hintapaineiden ja euron vahvistumisen myötä. Myös muut pohjainflaatioindikaattorit joko laskivat hieman tai pysyivät pitkälti ennallaan vuonna 2025.^[11]

Euroalueen sisäiset hintapaineet BKT:n deflaattorin kasvulla mitattuna vähenivät 2,4 prosenttiin vuonna 2025 edellisvuoden 3,0 prosentista (kuvio 1.10). Tämä johtui yksikköverojen ja yksikkötyökustannusten kontribuutioiden supistumisesta. Viimeksi mainittu liittyi työntekijää kohden laskettujen työvoimakustannusten kasvun maltillistumiseen ja työn tuottavuuden vahvistumiseen. Näiden hidastumisten vaikutusta kompensoi osittain yksikkövoittojen asteittainen vahvistuminen suhdanneluonteisen kehityksen mukaisesti. Työntekijää kohden laskettujen työvoimakustannusten kasvu pysyi vuoden aikana melko vakaana keskimäärin 3,9 prosentissa, mutta sen osatekijöistä sopimuspalkkojen kasvuvauhti ja palkkaliukuma vaihtelivat enemmän.^[12] Sopimuspalkkojen kasvu hidastui merkittävästi vuoden mittaan ja oli keskimäärin 2,8 % oltuaan edellisvuonna 4,5 %. Tämä kuvasti palkkavaatimusten normalisoitumista jaksolta, jolla työntekijät saivat asteittain palautettua ostovoimaansa, jota ne olivat menettäneet vuonna 2022 voimakkaasti kiihtyneelle inflaatiolle.^[13] Palkkaliukuman kehitys, joka liittyi osittain vuonna 2024 suoritettujen kertakorvausten tilastollisiin vaikutuksiin, vahvisti kokonaispalkkojen kasvua. Yksikkövoitot elpyivät jossain määrin vuoden 2025 mittaan ja sopeutuivat tiiviimmin suhdannetilanteeseen, mutta ne vaimensivat edelleen työvoimakustannusten vaikutusta, joskin vähäisemmässä määrin kuin vuonna 2024.

Kuvio 1.10

BKT:n deflaattori ja sen kasvun osatekijät

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset pysyivät suunnilleen EKP:n kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaisina vuonna 2025, mikä tuki inflaation kestävää asettumista jälleen tavoitetasolle. EKP:n Survey of Professional Forecasters -kyselytutkimuksen sekä EKP:n Survey of Monetary Analysts ‑kyselytutkimuksen mukaan markkina-analyytikkojen pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyivät vuonna 2025 kiinteästi ankkuroituneina kahteen prosenttiin (kuvio 1.11). Myös muut kyselypohjaiset indikaattorit, kuten Consensus Economics, kertoivat vakaista pitkän aikavälin inflaatio-odotuksista 2 prosentin tuntumassa. Pidemmän aikavälin inflaatiokompensaation markkinapohjaiset mittarit, mukaan lukien viiden vuoden inflaatiosidonnainen swapkorko (ILS) viiden vuoden päästä, pysyttelivät 2 prosentin lähellä ja liikkuivat vuoden aikana vain vähäisesti. Maaliskuussa ILS-korko nousi hieman Euroopan julkisten menojen lisäyssuunnitelmien takia, mutta nousu tasoittui osittain pian sen jälkeen ulkomaankaupan jännitteiden vuoksi. Kesäkuussa ILS-korko nousi lisää tilapäisesti energian hintakehityksen vuoksi, mutta kesän jälkeen se vakaantui loppuvuodeksi 2,1 prosenttiin. Kehityksessä heijastui pääasiassa inflaatioriskipreemioiden kasvu, kun taas mallipohjaiset estimaatit aidoista pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksista (ilman riskipreemioita) pysyivät tiiviisti 1,9–2 prosentissa. Kuluttajien odotukset inflaatiovauhdista kolmen vuoden päästä pysyivät mediaanitasolla 2,4–2,5 prosentissa vuoden mittaan ja nousivat joulukuussa 2,6 prosenttiin. Niiden pysyminen hieman kohonneella tasolla johtui luultavasti suurena jatkuneesta epävarmuudesta. EKP:n kuluttajaodotuskyselyyn (Consumer Expectations Survey, CES) tulokset osoittavat, että elintarvikkeiden hinnat vaikuttivat voimakkaasti inflaatiokäsityksiin ja yksivuotisiin odotuksiin mutta vähäisemmässä määrin pidemmän aikavälin odotuksiin.

Kuvio 1.11

Inflaatio-odotuksia kuvaavat kysely- ja markkinapohjaiset indikaattorit

(vuotuinen prosenttimuutos)

1.5 Luotonannon elpyminen jatkui vaimeana, vaikka rahoitusolot helpottuivat edelleen.

Lyhyiden korkojen lasku samanaikaisesti pitkien korkojen merkittävän nousun kanssa sai euroalueen riskittömien korkojen tuottokäyrän jyrkentymään vuonna 2025. Lyhyet korot laskivat pääasiassa vuoden alkupuoliskolla sitä mukaa, kun EKP alensi ohjauskorkojaan kesäkuuhun saakka ja kun inflaatio oli hidastumassa vakaasti kohti keskipitkän aikavälin 2 prosentin tavoitettaan (ks. osa 2.1). Pidemmistä maturiteeteista kymmenen vuoden yön yli ‑indeksiswapkorko (OIS) oli joulukuussa 2025 keskimäärin 2,8 % (kuvio 1.12) eli noin 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin joulukuussa 2024 keskimäärin. Pitkissä koroissa tapahtui muutamia voimakkaita ja äkillisiä liikkeitä vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Euroopan maiden puolustus- ja infrastruktuuri-investointisuunnitelmien sekä Yhdysvaltojen tuontitulleihin ja kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden lisääntymisen vuoksi. Huhtikuun lopusta alkaen kymmenen vuoden yön yli ‑indeksiswapkorko nousi asteittain noin 0,30 prosenttiyksikköä etupäässä siksi, että reaalikoron komponentti nousi talouden kestokyvyn parantumisen ansiosta. Euroalueen riskittömien korkojen tuottokäyrän jyrkentyminen johtuu erityisesti vahvasta globaalista komponentista, sillä vastaava uudelleenhinnoittelu tapahtui muissakin keskeisissä kehittyneissä talouksissa. OIS‑korkojen tavoin euroalueen BKT‑painotettu valtionlainojen tuotto nousi vuoden mittaan. Joulukuussa se oli noussut 3,2 prosenttiin eli noin 0,50 prosenttiyksikköä korkeammalle kuin vuotta aiemmin. Euroalueen valtioiden kymmenen vuoden joukkolainojen tuotto oli vuoden 2025 lopussa korkeampi kuin sen alussa, ja tuottoerot suhteessa OIS-korkoon olivat kaventuneet. Muutamien euroalueen maiden puolustusmenosuunnitelmien julkistus (ks. osa 1.3) johti markkinoilla jyrkkään uudelleenarviointiin, jossa Saksan 10 vuoden valtionlainan tuottovaatimus nousi noin 0,40 prosenttiyksikköä ja muidenkin euroalueen valtioiden joukkolainojen tuottoihin kohdistui vastaavaa nousupainetta. Sittemmin euroalueen valtioiden joukkolainojen tuotot laskivat jonkin verran, mutta useimmat olivat kuitenkin vuoden lopussa alkuvuotta korkeammalla. Poikkeuksena oli Italian 10 vuoden valtionlaina, jonka tuotto pysyi jokseenkin ennallaan vuoden 2024 lopun tasostaan, koska Italian julkisen talouden rahoitusasema vakaantui jatkuvasti. Sitä vastoin Ranskan poliittinen epävarmuus herätti markkinaosapuolten keskuudessa huolta rahoitusaseman tasapainottamisen mahdollisesta viivästymisestä ja sai Ranskan valtionlainojen tuotot nousuun. Näiden kehityskulkujen myötä Italian ja Ranskan valtionlainojen tuotot lähestyivät toisiaan, ja tuottojen hajonta euroalueella kapeni poikkeuksellisen pieneksi.

Kuvio 1.12

Pitkät korot sekä yritysten lainakustannukset ja kotitalouksien asuntolainakustannukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

Vuonna 2025 osakkeiden hinnat Euro STOXX ‑indeksillä mitattuna nousivat noin 21 %. Vahvat tulosodotukset, osinkojen kasvu ja osakeriskipreemion lasku vetivät osakkeiden hinnat nousuun pitkien riskittömien korkojen nousun vaimentavasta vaikutuksesta huolimatta. Osakkeiden hinnat nousivat sekä yrityssektorilla että erityisesti rahoitussektorilla. Rahoitussektorilla pankkiosakkeet olivat nousun kärjessä, sillä ne saivat vauhtia pankkien trading-toiminnan tuottamista kannattavuusparannuksista, luotonannosta ja tuottokäyrän jyrkentymisestä. Vuoden 2025 loppuun mennessä euroalueen pankkien laaja osakeindeksi oli noussut edellisestä vuodenvaihteesta noin 80 % ja muiden yritysten vastaava indeksi noin 12 %. Huhtikuun 2. päivän tuontitullijulistuksen käynnistämästä yrityslainojen myyntiryntäyksestä huolimatta yritysten joukkolainojen tuottoerot yleisesti ottaen kaventuivat. Merkille pantavana poikkeuksena olivat rahoitussektorin high yield ‑lainat. Sittemmin yritysten joukkolainojen tuottoerot kaventuivat merkittävästi riskinottohalun lisääntymisen ja talouden häiriönsietokyvyn paranemisen myötä.

Euroalueen yritysten rahoitusolot helpottuivat jatkuvasti alkuvuonna kunnes sitten pitkälti vakaantuivat pankkien varainhankintakustannusten kehityksen mukaisesti. Pankkien velkarahoituksen yhdistelmäkustannuksen lasku alkuvuonna johtui ohjauskorkojen laskun välittymisestä, ja sen myöhäisempi vakaantuminen puolestaan kuvasti markkinakorkojen kehitystä ja koronlaskuodotusten vähenemistä. Yritysten nimellisen lainanottokustannuksen pieneneminen vuoden 2023 huipputasolta johtui osaltaan pankkien luotonannon kääntymisestä varovaisemmaksi rahapolitiikan keventämisjakson alusta alkaen siten, että luototusta suunnattiin entistä voimakkaammin vähäisen riskin velallisille, jotka saavat luottoa suotuisammin ehdoin. Kotitalouksien lainanottokustannusten lasku vuonna 2025 oli rajallisempaa, ja uusien asuntolainojen koroissa heijastui pääasiassa pitkien markkinakorkojen nousu. Pankkien myöntämien yrityslainojen yhdistelmäkorko oli joulukuussa 3,6 % eli noin 0,80 prosenttiyksikköä alempi kuin vuoden 2024 lopussa, ja vastaava kotitalouksien asuntolainakorko laski vuoden aikana noin 0,10 prosenttiyksikköä 3,3 prosenttiin (kuvio 1.12). Tämän myötä yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen välinen korkoero, joka oli kasvanut kiristyvän rahapolitiikan jaksolla, kaventui merkittävästi. Yritysten lainanottokustannuksissa myös maiden välinen hajonta väheni, kun taas kotitalouksien lainanottokustannukset heijastivat edelleen maturiteettirakenteiden maakohtaisia eroja.

Pankkien luotonanto jatkoi elpymistään rahapolitiikan höllentymisen myötä, joskin hitaammin kuin mitä historiallisten korrelaatioiden perusteella olisi voinut olettaa (kuvio 1.13). Yritysluotonanto vakaantui vuoden 2025 jälkipuoliskolla selvästi pitkän aikavälin keskiarvoaan alemmalle tasolle, kun kokonaiskysyntä oli vaimeaa ja pankit karttoivat riskejä huolimatta vahvasta pääomatilanteestaan, saamisten laadun heikkenemisen rajallisuudesta ja yhä vahvana pysyneestä kannattavuudestaan. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn mukaan pankkien luotonantokriteerit (eli sisäiset ohjeet tai lainan myöntämisen edellytykset) yritysluotoille kiristyivät vuoden 2025 ensimmäisellä ja kahdella viimeisellä neljänneksellä. Yritysten rahoituksensaantia koskevan kyselyn (SAFE) tietojen perusteella pienempien ja riskialttiimpien yritysten luotonsaatavuus heikkeni selvästi. Pankkien myöntämien yrityslainojen vuotuinen kasvuvauhti oli joulukuussa 3,0 %, kun se oli ollut keskimäärin 4,3 % tammikuusta 1999 joulukuuhun 2025. Kokonaisluoton kasvu, joka sisältää myös muiden rahoituksenvälittäjien kuin pankkien myöntämän rahoituksen, pysyi niin ikään hillittynä suuren talouspoliittisen epävarmuuden takia, kuten lokakuussa julkaistussa EKP:n blogikirjoituksessa kerrottiin.^[15] Listattujen osakkeiden arvonnousu myötävaikutti yritysten ulkoisen rahoituksen nettomääräiseen kasvuun (kuvio 1.14). Kotitalouksien luototuksen elpyminen jatkui, ja sen vuotuinen kasvuvauhti oli joulukuussa 3,0 % (edelleen selvästi pitkän aikavälin 4,2 prosentin keskiarvonsa alapuolella) pääasiassa asuntolainojen vetämänä. Tämä kehitys on sopusoinnussa pankkien luotonantokyselyssä raportoidun vankan asuntolainakysynnän sekä kuluttajaodotusten kyselytutkimuksessa (englanti) ilmoitettujen vakaina pysyneiden asunnonostoaikeiden kanssa. Jälkimmäisessä kyselyssä heikentyneestä luotonsaatavuudesta kertoneiden kotitalouksien osuus kuitenkin kasvoi suhteessa saatavuuden paranemisesta kertoneisiin. Osuus oli suurempi pienituloisten kotitalouksien keskuudessa. Pankkien luotonantokyselyn mukaan pienituloiset kotitaloudet turvautuivat vuonna 2025 jatkuvasti kulutusluottoihin, joiden myöntökriteerit kiristyivät pitkin vuotta.

Alkuvuonna vajaaseen 4 prosenttiin vakaantunut lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuinen kasvuvauhti hidastui vuoden 2025 lopulla kotitalouksien ja yritysten lainojen ja talletusten tasaisen kehityksen myötä (kuvio 1.13). Lavean rahan vuosikasvu oli joulukuussa 2,8 %, kun se oli joulukuussa 2024 ollut 3,4 %. Hidastuminen johtui suurelta osin likviditeetin jatkuvasta vähenemisestä sitä mukaa, kun eurojärjestelmä supisti sijoitussalkkujaan ja pääoman nettotuonti ulkomailta väheni ja näytti olevan edellisvuotta vaimeampaa ja volatiilimpaa, kun taas pankkien valtionlainaostot tukivat rahan määrän kasvua joukkolainojen vahvan tarjonnan ympäristössä.

Kuvio 1.13

M3:n kasvu sekä yritysten ja kotitalouksien luotonannon kasvu

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 1.14

Ulkoisen rahoituksen nettovirrat euroalueen yrityksille

(vuositasolla, mrd. euroa)

Kehikko 1
Bulgariasta tuli euroalueen 21. jäsenvaltio

Bulgaria otti euron käyttöön 1.1.2026 ja siitä tuli euroalueen 21. jäsenvaltio. Euroopan komission lähentymisraportissa ja EKP:n lähentymisraportissa esitetyt positiiviset arviot tasoittivat Bulgarian tietä euron käyttöönottoon, jonka Euroopan unionin neuvosto hyväksyi heinäkuussa 2025. Bulgarian liittyminen on uusin askel euroalueen laajenemisessa vuonna 2023 tapahtuneen Kroatian liittymisen jälkeen, ja se osoittaa euroalueen jäsenyyden pysyneen houkuttelevavana ja luotettavana politiikan kiinnekohtana myös lisääntyneen epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden vallitessa.^[16]

Euron käyttöönotto Bulgariassa on merkittävä virstanpylväs EU:n laajemmassa yhdentymisprosessissa. Bulgarian matka kohti euroalueen jäsenyyttä korostaa sen sitoutumista syventämään taloudellisia ja institutionaalisia siteitä muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Liityttyään EU:hun vuonna 2007 Bulgaria on edennyt merkittävästi pyrkimyksessään täyttää yhtenäisvaluutan käyttöönotolle Maastrichtin kriteereissä asetetut vaatimukset. Tämän kehityksen tukena olivat laaja-alaiset rakenneuudistukset ja poliittinen sitoutuminen kansallisen politiikan saattamiseen euroalueen talous- ja rahapoliittisten vaatimusten mukaisiksi. Koronapandemiaa edeltäneet makrotalouden epätasapainot on saatu hiljalleen korjattua uskottavien politiikkatoimien ja kurinalaisen finanssipolitiikan avulla. Samalla jaksolla Bulgaria saavutti myös merkittävää ja konkreettista lähenemistä euroalueeseen, sillä sen BKT henkeä kohden, joka oli vain 35 % euroalueen keskiarvosta vuonna 2006, kasvoi hieman yli 60 prosenttiin keskiarvosta.

Bulgarian matka euron käyttöönottoon eteni selkeästi määritettyjen ja tiiviisti seurattujen valmisteluvaiheiden kautta (kaavio A). Bulgaria ilmaisi vuonna 2018 vakaan aikomuksensa liittyä valuuttakurssimekanismiin (ERM II), joka oli välttämätön askel tiellä kohti euron käyttöönottoa.^[17] Bulgarian viranomaiset ja ERM II:n osapuolet sopivat tuolloin etenemissuunnitelmasta, johon kuului laaja joukko ennen liittymistä loppuun saatettavia politiikkatoimia. Nämä aiemmat sitoumukset suunniteltiin kohdistumaan keskeisiin rakenteellisiin haasteisiin ja tukemaan EU:n lähentymiskriteerien täyttämistä. Vuonna 2020 Bulgaria jätti virallisen hakemuksen liittymisestä ERM II:een. Bulgarian lev liitettiin valuuttakurssimekanismiin heinäkuussa 2020 yhtä aikaa Kroatian kunan kanssa, ja Bulgarian hallitus sitoutui joukkoon liittymisen jälkeen toteutettavia toimia, jotka keskittyivät maan rahanpesun vastaisen kehyksen vahvistamiseen, pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien valvonnan tehostamiseen, valtio-omisteisten yritysten hallinnon parantamiseen ja maksukyvyttömyyskehyksen uudistamiseen. Samaan aikaan Bulgaria liittyi pankkiunioniin EKP:n ja Bulgarian keskuspankin tiiviin yhteistyön kautta lokakuusta 2020 alkaen, minkä myötä se saattoi pankkivalvontansa euroalueen standardien mukaiseksi ja vahvisti rahoitusjärjestelmänsä vakautta.

Viimeinen vaihe Bulgarian liittymisessä euroon koitti vuonna 2025. Helmikuussa 2025 Bulgarian viranomaiset esittivät Euroopan komissiolle ja EKP:lle virallisen pyynnön ad hoc ‑lähentymisarvion laatimiseksi. Vuoden 2025 lähentymisraportit julkaistiin 4.6.2025, ja niissä esitettiin myönteinen arvio Bulgarian lähentymisen tasosta. Tällä perusteella Euroopan komissio esitti Euroopan unionin neuvostolle, että Bulgarian sallittaisiin ottaa euro käyttöön. Neuvosto hyväksyi 8. heinäkuuta virallisesti Bulgarian liittymisen euroalueeseen ja asetti Bulgarian levin muuntokurssin peruuttamattomasti 1,95583 leviin euroa kohti. Muuntokurssi vastasi levin keskikurssia Bulgarian ERM II ‑jäsenyyden ajalta sekä pitkäaikaisessa valuuttakatejärjestelmässä sovellettua kiinteää vaihtokurssia, mikä varmisti jatkuvuuden ja vakauden yhtenäisvaluuttaan siirryttäessä.

Kaavio A

Bulgarian tie euron käyttöönottoon: virstanpylväät

EU:n neuvoston virallisen päätöksen jälkeen toteutettiin käteisrahan vaihdon edellyttämät tekniset järjestelyt, ja Bulgarian keskuspankin liittyminen eurojärjestelmään eteni niiden rinnalla. EKP tuki näitä valmisteluja, jotka kattoivat laajasti erilaisia operatiivisia, logistisia ja institutionaalisia näkökohtia. Niihin lukeutui eurosetelien ja -kolikoiden tuotannon ja jakelun yksityiskohtainen suunnittelu, kattavat yleisötiedotuskampanjat sekä bulgarialaisten rahoituslaitosten liittäminen euroalueen maksu- ja selvitysjärjestelmiin. Samaan aikaan Bulgarian keskuspankki otettiin mukaan eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamiseen ja valuuttaoperaatioihin sekä yhteisiin tutkimuskäytäntöihin, kuten makrotaloudellisten arvioiden laatimiseen. Nämä vaiheet varmistivat yhdessä sujuvan siirtymän eurokäteiseen ja Bulgarian tehokkaan osallistumisen euroalueen toimintaan jäsenyytensä ensimmäisestä päivästä alkaen.

Euron käyttöönoton odotetaan tuottavan Bulgarialle konkreettisia taloudellisia hyötyjä. Keskeisiin hyötyihin kuuluvat ulkomaankaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten todennäköinen kasvu valuutanvaihtokustannusten poistumisen myötä, hintojen läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden paraneminen sekä sijoittajien luottamuksen vahvistuminen ja vaivattomampi pääsy eurooppalaisille pääomamarkkinoille. Talouden odotetaan hyötyvän myös lainanottokustannusten laskusta maariskipreemion madaltumisen ja hyvin ankkuroituneiden inflaatio-odotusten myötä. Näiden vaikutusten lisäksi euroalueen jäsenyys tuo merkittävää hyötyä taloudellisen turvallisuuden ja vakauden muodossa. Pienen ja voimakkaasti integroituneen talouden osallistuminen euroalueeseen parantaa sen instituutioiden uskottavuutta, poistaa jäljellä olevan valuuttariskin euroalueen ulkopuolisiin kauppakumppaneihin nähden ja parantaa valmiutta kestää ulkopuolisia häiriöitä rahoitusmarkkinoiden syvemmän yhdentymisen avulla. Euron käyttöönotto mahdollistaa lisäksi Bulgarian täysivaltaisen osallistumisen euroalueen päätöksentekoon ja yhteisen talous- ja rahapolitiikan muotoilemiseen.

Euron käyttöönottoon liittyvien kustannusten ja riskien odotetaan jäävän rajallisiksi ja pitkälti kertaluonteisiksi. Suurimmat kustannukset syntyvät käteisrahan vaihdon käytännöllisistä valmisteluista ja mahdollisista perusteettomista hinnankorotuksista muunnettaessa hintoja euroiksi. Euron kannatus bulgarialaisten keskuudessa oli melko laimeaa ennen sen käyttöönottoa, mikä liittyi huoliin mahdollisista hinnankorotuksista. Sama ilmiö havaittiin myös aiemmin muiden maiden siirtyessä euroon, ja yleisön tuki tyypillisesti kasvoi käyttöönoton toteuduttua.^[18] Vastatakseen näihin huoliin Bulgarian viranomaiset toteuttivat kattavan joukon toimenpiteitä, joihin kuuluivat tehostettu hintojen seuranta ja tarkastukset riistohinnoittelun torjumiseksi sekä kahden hinnan esityspakko ajanjaksolla 8.8.2025–8.8.2026. Käytettävissä olevien arvioiden mukaan euron käyttöönoton vaikutus yleiseen hintatasoon näyttää jääneen rajalliseksi ja kertaluonteiseksi pitkälti samaan tapaan kuin aiemmin muiden maiden siirtyessä euroon.^[19] Sitä paitsi Bulgarian kansallinen rahatalous oli pitkälti euroalueen järjestelmän mukainen jo ennen euron käyttöönottoa, sillä maa oli pitkään kuulunut valuuttakatejärjestelmään, jossa sen valuutta oli sidottu kiinteään eurokurssiin. Näin ollen euron käyttöönotto ei vähennä vaan vahvistaa maan tosiasiallista suvereniteettia voimistamalla sen äänivaltaa euroalueen päätöksenteossa.

Vaikka euron käyttöönotto tarjoaa suuria mahdollisuuksia, niiden täysi hyödyntäminen edellyttää lisää politiikkatoimia ja uudistuksia. Kurinalainen ja kasvumyönteinen finanssipolitiikka, jota tuetaan vahvalla kansallisella julkisen talouden kehyksellä, ovat olennaisen tärkeitä sekä makrovakauden turvaamiseksi että epätasapainojen ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi tuottavuuden kasvua on pidettävä yllä jatkuvilla rakenteellisilla uudistuksilla euroalueen aidon taloudellisen lähentymisen tukemiseksi. Erityisesti viimeaikainen vahva palkkakehitys kireässä työmarkkinatilanteessa saattaa heikentää kilpailukykyä, ellei vastaavasti saada aikaan kestäviä tuottavuusparannuksia. Lisäksi instituutioiden vahvistaminen, infrastruktuurin modernisointi ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan lisääminen EU-varojen tehokkaan käytön tuella sekä rahoitussektorin voimallisempi kehittäminen ja sen luotettavuuden parantaminen ovat avainasemassa pitkän aikavälin kasvun ylläpitämisessä, talouden häiriönsietokyvyn lisäämisessä ja makrotalouden epätasapainojen ehkäisemisessä.

2 Korkopäätökset tehtiin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella

EKP:n neuvosto laski kaikkia kolmea EKP:n ohjauskorkoa neljä kertaa vuoden 2025 alkupuoliskolla jatkaen vuonna 2024 alkaneita toimiaan. Se päätti laskea ohjauskorkoja, koska tiedot viittasivat jatkuvasti siihen, että inflaatio on hidastumassa vakaasti kohti 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitetta. EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa laskettiin yhteensä 1,00 prosenttiyksikköä, joten talletusmahdollisuuden korko oli kesäkuussa 2,00 %. EKP:n neuvosto määritti rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella ja kieltäytyi sitoutumasta ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan. Vähemmän rajoittava rahapolitiikka, vireät työmarkkinat, reaalitulojen kasvu ja yksityisen sektorin vankat taseet vahvistivat euroalueen talouden kykyä selviytyä maailmankaupan jännitteistä ja geopoliittisesta epävarmuudesta.

Eurojärjestelmän tase supistui 100 miljardia euroa vuonna 2025 ja oli vuoden lopussa 6 300 miljardia euroa. Kehitys oli jatkumoa vuonna 2022 alkaneelle taseen normalisoitumiselle (ks. osa 2.2). Supistuminen johtui rahapoliittisten arvopaperiomistusten vähenemisestä, kun eurojärjestelmä ei enää tehnyt uudelleensijoituksia omaisuuserien osto-ohjelmissa. Vaikka ylimääräinen likviditeetti väheni, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin turvauduttiin edelleen vähän, sillä likviditeetin tarjonta pysyi runsaana ja markkinalähtöisten rahoitusvaihtoehtojen kustannukset olivat verrattain alhaiset. Eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa vakuudeksi hyväksyttävät omaisuuserät kasvoivat 20 300 miljardiin euroon.

Vuonna 2025 eurojärjestelmä kehitti riskienhallintajärjestelmäänsä vähentääkseen rahapolitiikan toimeenpanoon kohdistuvia riskejä. Muutokset liittyivät lähinnä vakuusperiaatteisiin, ja niiden tarkoituksena oli varmistaa, että vakuuksien luottokelpoisuuden arviointi säilyy tehokkaana, tehdä parannuksia joidenkin arvopaperilajien markkina-arvon aliarvostusten laskentaan ja mukauttaa vakuuskäytäntöä ilmastonmuutokseen liittyvien epävarmuustekijöiden huomioon ottamiseksi. EKP:n ja useiden muiden eurojärjestelmän keskuspankkien tuotot pysyivät edelleen pieninä tai negatiivisina vuonna 2025. EKP:lle kertynyt tappio katetaan tulevien tilikausien voitoilla (ks. osa 2.3 ja EKP:n tilinpäätös 2025).

2.1 EKP:n neuvosto laski EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 1,00 prosenttiyksikköä

Vuonna 2025 rahapolitiikkaa ohjasi edelleen EKP:n neuvoston määrätietoinen tavoite varmistaa, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteeseen. EKP:n neuvosto määritti rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Se ei sitoutunut ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan ja oli valmis tarkistamaan välineitään tarvittaessa tehtävänsä täyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuivat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Tämän kattavan arvion perusteella EKP:n neuvosto odotti inflaation lähestyvän keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitetta. EKP:n neuvosto siis jatkoi koronlaskuja, jotka olivat alkaneet vuonna 2024. EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa laskettiin jokaisessa tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana pidetyssä rahapoliittisessa kokouksessa yhteensä 1,00 prosenttiyksiköllä (kuvio 2.1). EKP:n neuvoston kesäkuun kokouksen jälkeen korot pysyivät ennallaan niin, että talletuskorko oli 2,00 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 %.

Kuvio 2.1

EKP:n ohjauskorot

(prosenttia)

Vuoden ensimmäisessä rahapoliittisessa kokouksessaan EKP:n neuvosto arvioi inflaation hidastuneen hyvää vauhtia. Inflaation kehitys oli tuoreimpien asiantuntija-arvioiden mukaista, ja keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin odotettiin palaavan kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi vuoden kuluessa. Useimmat pohjainflaation mittarit viittasivat siihen, että inflaatio asettuu kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Kotimainen inflaatio pysyi kuitenkin nopeana, koska palkat ja joidenkin palvelujen hinnat mukautuivat viipeellä aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon. Palkkojen nousu näytti maltillistuvan, ja voittojen kehitys vaimensi inflaatiopaineita. Tämä tuki entisestään EKP:n neuvoston näkemystä, että inflaation hidastuminen jatkui tavoitteen mukaisesti, minkä vuoksi siirtyminen vähemmän rajoittavaan rahapolitiikkaan oli perusteltua. Siksi se päätti laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.

EKP:n neuvosto totesi, että taannoiset koronlaskut tekivät yritysten ja kotitalouksien uusista lainoista vähitellen edullisempia. Rahoitusolot pysyivät kuitenkin kireinä, sillä rahapolitiikka oli edelleen rajoittavaa. Euroalueen talouskehityksen tiellä oli edelleen esteitä, mutta reaalitulojen kasvun ja kireän rahapolitiikan vaikutusten laantumisen odotettiin tukevan kysynnän asteittaista elpymistä ajan mittaan. Talouden suhteen riskit painottuivat kuitenkin edelleen arvioitua hitaamman kasvun suuntaan maailmankaupan kitkan lisääntymisen vuoksi ja siksi, että Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset epävarmuustekijät olisivat voineet häiritä energian tarjontaa ja heikentää maailmankauppaa entisestään.

EKP:n neuvosto korosti, että euroalueen talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä tulisi lisätä finanssi- ja rakennepoliittisin toimin, jotta talouden suorituskykyä voitaisiin parantaa kestävästi. EKP:n neuvosto suhtautui myönteisesti Euroopan komission laatimaan kilpailukykykompassiin ja painotti, että rakennepolitiikassa on tarve ryhtyä myös muihin konkreettisiin ja määrätietoisiin toimiin, jotka perustuvat Mario Draghin ehdotuksiin EU:n kilpailukyvyn lisäämisestä ja Enrico Lettan ehdotuksiin sisämarkkinoiden vahvistamisesta. Jäsenvaltioita kehotettiin täyttämään EU:n talouden ohjausjärjestelmän piirissä antamansa sitoumukset kaikilta osin ja asettamaan kasvua luovat uudistukset ja investoinnit etusijalle.

Uudelleensijoitukset pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) olivat päättyneet vuoden 2024 lopussa ja omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) jo heinäkuussa 2023. EKP:n neuvosto totesikin, että APP- ja PEPP-ohjelmissa tehtyjen sijoitusten määrä pienentyi hallitusti ja ennakoitavasti (ks. osa 2.2 salkkujen kehityksestä). Lisäksi pankit olivat maksaneet joulukuussa 2024 takaisin kaikki jäljellä olevat lainat, jotka ne olivat saaneet kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa. Näin päättyi tämä osa taseen palauttamisesta tavanomaiseen kokoonsa.

Euroalueen talousnäkymiä koskevissa EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun arvioissa kokonaisinflaatiota tarkistettiin hieman ylöspäin, ja sen odotettiin olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2025 pääasiassa energian hintojen odotettua voimakkaamman nousun vuoksi. Tarkistuksesta huolimatta useimmat pohjainflaation mittarit viittasivat edelleen siihen, että inflaatio asettuisi keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan. Palkkojen nousu näytti maltillistuvan edelleen odotetusti, ja voittojen kehitys vaimensi inflaatiopaineita. Tämän kehityksen myötä EKP:n neuvosto päätti maaliskuun kokouksessaan laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa entisestään 0,25 prosenttiyksikköä.

EKP:n neuvosto totesi, että rahapolitiikka oli muuttumassa merkittävästi vähemmän rajoittavaksi, sillä koronlaskut tekivät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta edullisempaa ja tukivat lainanannon kasvun kohenemista. Luotonanto pysyi kuitenkin yleisesti vaimeana. Asiantuntijat alensivat vuoden 2025 kasvuarviotaan 0,9 prosenttiin viennin supistumisen ja investointien vaisuuden vuoksi. Taustalla olivat lisääntynyt kauppapoliittinen ja talouspoliittinen epävarmuus. Kysynnän odotettiin ajan mittaan elpyvän asteittain lähinnä reaalitulojen kasvun ja pienempien lainakustannusten myötä, ja lisäksi rahapolitiikan aiempien kiristysten kasvua hidastavat vaikutukset olivat laantumassa.

EKP:n neuvosto vahvisti jälleen sitoutuvansa määrittämään rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin epävarmuuden lisääntyessä. EKP:n neuvosto toisti, että se ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan ja että se on valmis tarvittaessa tarkistamaan välineitään hintavakaustehtävänsä täyttämiseksi.

EKP:n neuvosto päätti huhtikuussa jälleen laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä, sillä se luotti yhä enemmän siihen, että inflaatio palautuu kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Inflaatio hidastui yhä hyvää vauhtia. Sekä kokonaisinflaatio että energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio olivat hiljenneet maaliskuussa. Palvelujen hintainflaatio oli hidastunut tuntuvasti ja useimmat pohjainflaation mittarit viittasivat siihen, että inflaatio asettuisi keskipitkällä aikavälillä kestävästi EKP:n kahden prosentin tavoitteeseen. Palkkojen nousu osoitti uusia maltillistumisen merkkejä, ja sen vaikutusta inflaatioon vaimennettiin edelleen osittain tinkimällä voitoista, mikä edesauttoi kotimaisten hintapaineiden vähenemistä.

EKP:n neuvosto totesi euroalueen kasvunäkymien heikentyneen kauppapoliittisten jännitteiden voimistumisen vuoksi. Jännitteet lisäsivät epävarmuutta ja voisivat heikentää kotitalouksien ja yritysten luottamusta. Lisäksi arvioitiin, että markkinoiden epäsuotuisa ja volatiili reaktio kaupan jännitteisiin todennäköisesti kiristää rahoitusoloja, ja siten heikentää entisestään euroalueen kasvunäkymiä. Euroalueen talous oli kuitenkin vahvistanut jonkin verran kykyään selviytyä maailmantalouden sokeista. Vahvojen työmarkkinoiden, reaalitulojen kasvun ja kasvua tukevan rahapolitiikan odotettiin kannattelevan kulutusta. Lisäksi EU ja jäsenvaltiot olivat käynnistäneet puolustusmenojen ja infrastruktuuri-investointien lisäämiseksi hankkeita, joiden odotettiin vahvistavan teollisuustuotantoa. Suurten geopoliittisten riskien vallitessa EKP:n neuvosto totesi jälleen, että euroalueen talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä on tärkeää vahvistaa finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Se peräänkuulutti sääntelyn yksinkertaistamisehdotusten pikaista hyväksyntää sekä säästämis- ja sijoitusunionin valmiiksi saattamista. EKP:n neuvosto toisti olevansa sitoutunut tekemään korkopäätökset kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin silloisessa poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa.

EKP:n neuvosto suhtautui vuoden mittaan yhä luottavaisemmin siihen, että inflaatio oli asettumassa tavoitteen mukaiseksi ja että talous oli vähitellen elpymässä. EKP:n neuvosto päätti kesäkuussa laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Inflaatio oli silloin tavoitteen tuntumassa. Eurojärjestelmän kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa vuosien 2025 ja 2026 kokonaisinflaatiota oli tarkistettu alaspäin lähinnä ennakoitua alempien energian hintojen ja ennakoitua vahvemman euron vuoksi. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettua inflaatiota koskevat arviot pysyivät suurin piirtein ennallaan. Palkkojen nousu oli maltillistumassa selvästi ja tuki inflaation palautumista kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Talouskasvu oli vahvistunut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin yritykset aikaistivat vientiään ennen tuontitullien odotettuja korotuksia. Kasvua tuki myös vahva kotimainen kysyntä.

EKP:n neuvosto totesi, että huhtikuussa ilmenneet huolet siitä, että markkinoiden volatiili reaktio kaupan jännitteisiin kiristäisi rahoitusoloja, olivat laantuneet. Laantumista olivat edistäneet maailman kauppapolitiikasta saadut myönteisemmät uutiset ja kohentunut globaali riskisentimentti. Yritysten lainaehdot paranivat edelleen, kun lainojen korot laskivat ja yritysten joukkolainojen tuottoerot kaventuivat. Samaan aikaan osakkeiden hinnat olivat nousseet. Lisäksi pankkien luotonanto yrityksille ja kotitalouksille oli vahvistunut.

Suotuisasta kehityksestä huolimatta EKP:n neuvosto arvioi, että riskit painottuivat edelleen odotettua hitaamman talouskasvun suuntaan maailmankaupan jännitteiden ja geopoliittisen epävarmuuden vuoksi. Se kuitenkin korosti, että suotuisten rahoitusolojen ja valtioiden lisäinvestointien odotetaan tukevan talouden kestokykyä keskipitkällä aikavälillä. Inflaationäkymät olivat tavanomaista epävarmemmat maailmankaupan toimintaympäristön epävakauden vuoksi, mikä loi molemman suuntaisia inflaatioriskejä. EKP:n neuvosto varoitti erityisesti inflaation mahdollisesta hidastumisesta, jos korkeammat tuontitullit johtaisivat euroalueen vientikysynnän heikkenemiseen ja saisivat ylikapasiteettia omaavat maat ohjaamaan vientinsä euroalueelle kiertoteitse. Kaupan jännitteiden katsottiin saattavan lisätä epävakautta ja riskien karttelua rahoitusmarkkinoilla, mikä heikentäisi kotimaista kysyntää ja siten myös hidastaisi inflaatiota. Inflaation arvioitiin sen sijaan voivan nopeutua, jos maailman toimitusketjujen pirstoutuminen nostaisi tuontihintoja ja lisäisi euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita.

Heinäkuussa pidettiin vuoden jälkipuoliskon ensimmäinen rahapoliittinen kokous, jossa EKP:n neuvosto päätti pitää korot ennallaan. Inflaatio oli 2 % eli EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteen mukainen, ja tuoreimmat tiedot vastasivat suurin piirtein EKP:n neuvoston aiempaa arviota inflaationäkymistä. Kotimaiset hintapaineet vähenivät edelleen, ja palkkojen kasvu oli maltillistunut. Haastavasta maailmantilanteesta huolimatta euroalueen talous pysyi yleisesti kestokykyisenä. Sitä tukivat vahvat työmarkkinat, reaalitulojen kasvu ja suotuisat rahoitusolot. Päätös pitää korot ennallaan kuvasti EKP:n neuvoston kasvavaa luottamusta siihen, että inflaation kestävä lähestyminen tavoitetta voitaisiin varmistaa silloisella korkotasolla.

Syyskuussa EKP:n neuvosto päätti jälleen pitää korot ennallaan, sillä tilanne oli samankaltainen kuin heinäkuussa. EKP:n asiantuntijat arvioivat syyskuussa, että kokonaisinflaatio on keskimäärin 2,1 % vuonna 2025 eli hieman aiemmin arvioitua nopeampaa ja hidastuu sitten 1,7 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2027. Arviota vuoden 2025 talouskasvusta nostettiin 1,2 prosenttiin odotettua vahvemman kotimaisen kysynnän vuoksi. Vuoden 2026 kasvuarviota puolestaan tarkistettiin hieman alaspäin, sillä silloisten maailmanlaajuisten epävarmuustekijöiden odotettiin heikentävän taloudellista toimeliaisuutta. Syyskuun rahapoliittisessa päätöksessä korostettiin, että EKP:n neuvosto asettaa korot kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella maailmanlaajuisen epävarmuuden jatkuessa.

Talous oli kasvanut vuoden 2025 alkupuoliskolla kumulatiivisesti 0,7 % vahvan yksityisen kulutuksen ja investointien ansiosta. Tuontitullien korotusten, maailmanlaajuisen kilpailun ja euron vahvistumisen odotettiin heikentävän kasvua vuoden loppupuolella. Näiden vaikutusten arvioitiin kuitenkin vaimenevan vuonna 2026, kun yksityinen kulutus ja yritysten investoinnit hyötyvät rahoitusolojen kevenemisestä ja vahvana pysyvistä työmarkkinoista. Inflaatio pysyi vakaana ja lähellä EKP:n tavoitetta. Kotimaiset hintapaineet vähenivät edelleen, kun palkkojen nousu maltillistui ja tuottavuus koheni, mikä osaltaan hidasti työvoimakustannusten kasvua.

EKP:n neuvosto arvioi talouskasvuun kohdistuvien riskien olevan paremmin tasapainossa kuin aiemmin vuoden 2025 aikana. Kaupan jännitteet ja geopoliittinen epävarmuus jatkuivat, mutta taannoiset kauppasopimukset olivat vähentäneet joitakin riskejä, jotka heikensivät globaalia kysyntää ja luottamusta. Odotettua suurempien puolustus- ja infrastruktuurimenojen sekä tuottavuutta parantavien uudistusten arvioitiin vahvistavan kasvua keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto katsoi kuitenkin inflaationäkymien olevan edelleen tavanomaista epävarmemmat samoista syistä kuin edellisissä kokouksissa.

Lokakuussa EKP:n neuvoston vuotuinen kokous Frankfurtin ulkopuolella pidettiin Italian keskuspankin isännöimänä Firenzessä. Korot päätettiin jälleen pitää ennallaan, sillä inflaatio pysyi lähellä 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitetta ja inflaationäkymiä koskeva arvio oli suurin piirtein ennallaan.

Taloudellinen toimeliaisuus oli kasvanut vaatimattomasti vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvun taustalla oli palvelualojen – etenkin matkailun ja digitaalisten palvelujen – vahvistuminen, joka tasoitti tehdasteollisuuden heikkouden kasvua hidastavat vaikutukset. Tehdasteollisuudessa toimeliaisuutta vaimensivat edelleen tuontitullien korotukset ja maailmanlaajuinen kilpailu. Kotimaisen kysynnän odotettiin pysyvän vahvana, kun yksityinen kulutus saisi tukea reaalitulojen kasvusta, julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäyksistä sekä suotuisista rahoitusoloista. Euroalueen ulkoisella kysynnällä oli kuitenkin haasteita, kun tavaravienti heikkeni ja kauppaan liittyvä epävarmuus jatkui. Vuotuinen inflaatio oli nopeutunut syyskuussa hieman ja oli 2,2 %, mikä johtui pääasiassa energian hintojen vaihtelusta. Palkkojen kasvun hidastumisen ja tuottavuuden kohenemisen kuitenkin odotettiin vähentävän edelleen kotimaisia hintapaineita, ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyivät vankasti ankkuroituina.

EKP:n neuvosto toisti olevansa sitoutunut muokkaamaan vähittäis- ja tukkumaksuissa käytettävän keskuspankkirahan digiajan tarpeisiin. Siksi se päätti siirtyä digitaalisen euron hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Näin varmistettaisiin tekninen valmius mahdolliseen liikkeeseenlaskuun lainsäädännön vahvistamisen jälkeen ja tuettaisiin EU:n digitaalista suvereniteettia (ks. kehikko 4).

EKP:n neuvosto päätti vuoden lopuksi pitää korot ennallaan. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun arvioissa kokonaisinflaatio oli keskimäärin 2,1 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 1,8 % vuonna 2027 ja 2,0 % vuonna 2028. Vuoden 2026 inflaatioarviota tarkistettiin ylöspäin pääasiassa siksi, että palvelujen hintainflaation arvioitiin vaimenevan hitaammin kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa oli ennakoitu. Arvio siitä, että inflaatio on syyskuun arvioihin verrattuna vähän nopeampaa ja palaa tavoitteeseen vuoteen 2028 mennessä oli lisäperuste ohjauskorkojen pitämiselle ennallaan. Lisäksi euroalueen talous oli pitänyt pintansa vankkojen työmarkkinoiden, reaalitulojen kasvun ja julkisten menojen tukemana – maailmankaupan ja geopoliittisten jännitteiden aiheuttamista haasteista huolimatta.

Luottoehdot olivat pysyneet suurin piirtein ennallaan. Euroalueen pankit kestivät häiriöitä hyvin, sillä niiden vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvut olivat vahvat, omaisuuserien laatu hyvä ja kannattavuus vakaa. Geopoliittisen epävarmuuden ja riskien äkillisen uudelleenhinnoittelun mahdollisuutta maailman rahoitusmarkkinoilla pidettiin euroalueen rahoitusvakautta horjuttavana riskinä, ja EKP:n neuvosto totesi jälleen, että makrovakauspolitiikka on yhä tärkein keino torjua rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden kasvua, parantaa häiriönsietokykyä ja ylläpitää makrovakauspolitiikan liikkumavaraa.

EKP:n neuvosto vakuutti jälleen olevansa sitoutunut määrittämään rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella.

2.2 Eurojärjestelmän taseen normalisointi jatkui

Vuonna 2022 alkanut eurojärjestelmän taseen asteittainen normalisoituminen jatkui vakaasti vuonna 2025. Vuoden loppuun mennessä tase oli supistunut 6 300 miljardiin euroon (6 400 mrd. euroa vuoden 2024 lopussa). Supistuminen johtui pääasiassa APP- ja PEPP-ohjelmissa hankittujen arvopaperien määrän jatkuvasta vähenemisestä.

Vuoden 2025 lopussa eurojärjestelmän taseessa oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita enää 3 700 miljardin euron edestä eli 500 miljardia euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näiden arvopapereiden osuus taseen kokonaisvaroista oli 60 %, kun se oli vuotta aiemmin ollut 67 %. Eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa euroalueen luottolaitoksille myönnettyjen lainojen määrä pysyi vähäisenä. Se oli vuoden lopussa noin 37 miljardia euroa (vuoden 2024 lopussa 34 mrd. euroa). Taseen muut rahoitusvarat (eurojärjestelmän valuuttamääräiset varat, kulta ja rahapolitiikkaan liittymättömät euromääräiset arvopaperit) kasvoivat 400 miljardia euroa. Kasvu johtui pääasiassa kullan hinnan noususta.

Taseen veloista luottolaitosten varantotalletukset (myös talletusmahdollisuuden käyttö) vähenivät vuoden 2025 lopussa 2 600 miljardiin euroon (vuotta aiemmin 3 000 mrd. euroa). Niiden osuus kokonaisveloista oli 41 % (vuotta aiemmin 47 %). Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo pysyi käytännössä ennallaan eli 1 600 miljardissa eurossa, ja niiden osuus kokonaisveloista oli 26 % (edellisvuonna 25 %). Muut velat, kuten valtioiden talletukset, muut rahapolitiikkaan liittymättömät talletukset, arvonmuutostilit sekä oma pääoma ja varaukset, kasvoivat 200 miljardia euroa.

Kuvio 2.2

Eurojärjestelmän konsolidoidun taseen kehitys

(mrd. euroa)

APP- ja PEPP-salkkujen kehitys

Eurojärjestelmän rahapoliittiset arvopaperiomistukset vähenivät edelleen vuonna 2025 EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti. Erääntyneiden arvopaperien uudelleensijoitukset päättyivät APP-ohjelmassa heinäkuussa 2023 ja PEPP-ohjelmassa vuoden 2024 lopussa. Vuosi 2025 oli siis osto-ohjelmien alun jälkeen ensimmäinen vuosi, jolloin eurojärjestelmä ei tehnyt rahapolitiikkaan liittyviä arvopaperiostoja.

APP-ohjelmassa arvopapereita erääntyi 351,4 miljardin euron edestä, joten vuoden loppuun mennessä jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja omistuksia oli enää 2 300 miljardia euroa. Suurin osa APP-ohjelmassa erääntyvistä arvopapereista (80 %) oli hankittu julkisen sektorin velkapaperien osto-ohjelmassa (PSPP). PSPP-omistukset vähenivät 1 900 miljardiin euroon. Vuoden 2025 lopussa PSPP-omistusten painotettu keskimääräinen maturiteetti pysyi suurin piirtein ennallaan. Se oli 6,8 vuotta. APP-omistuksista alle 1 % (3 mrd. euroa) oli omaisuusvakuudellisia arvopapereita, 9 % (210 mrd. euroa) katettuja joukkolainoja ja 11 % (249 mrd. euroa) yrityssektorin velkapapereita.

Vuonna 2025 PEPP-ohjelmassa erääntyi pääomia 185,9 miljardin euron arvosta, joten jaksotettuun hankintamenoon arvostetut omistukset pienenivät 1 400 miljardiin euroon vuoden loppuun mennessä. Julkisen sektorin velkapapereiden osuus PEPP-omistuksista oli vuoden lopussa 97 % (1 400 mrd. euroa), ja niiden painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 7,0 vuotta. Yrityssektorin velkapapereiden osuus oli 3 % (41 mrd. euroa) ja katettujen joukkolainojen osuus alle 1 % (5 mrd. euroa). Takaisin maksettavien PEPP-pääomien julkaisuaikataulusta on viestitty tammikuussa 2025 lähtien avoimesti, mikä tuki omistusten hallittua purkamista. Aikataulussa yhtenäistettiin PEPP-tietojen julkaisupäivät, mukaan lukien takautuvat ja ennakoivat erääntymisprofiilit, APP-ohjelman tietojen julkaisupäivien kanssa. Näin voitiin varmistaa molempien salkkujen tietojen johdonmukaisuus ja ennakoitavuus.

Yhteenlasketut APP- ja PEPP-omistukset pienenivät 537,3 miljardia euroa vuonna 2025, joten vuoden lopussa rahapoliittisista syistä hankitut arvopaperiomistukset olivat yhteensä 3 700 miljardia euroa. Eurojärjestelmän siirtyminen taseen passiiviseen pienentämiseen sujui vuoden mittaan hyvin, eikä siitä näyttänyt aiheutuvan haittaa markkinoiden toiminnalle. Likviditeettitilanne oli edelleen hyvä, repomarkkinat toimivat tehokkaasti ja euroalueen velkapaperien kysyntä pysyi vakaana yksityisen sektorin sijoittajien keskuudessa.

Vuonna 2025 tapahtunut kehitys vahvistaa kaiken kaikkiaan, että rahapoliittisten arvopaperiomistusten pienentäminen etenee odotetusti. Passiivinen pienennysjärjestely on tarjonnut vakaan perustan eurojärjestelmän taseen normalisoinnin jatkumiselle. Tämä toimintatapa on helpottanut siirtymistä sujuvasti ja läpinäkyvästi pienempiin ylimääräisten reservien määriin markkinatilannetta horjuttamatta.

Eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden kehitys

Vuoden 2025 lopussa eurojärjestelmän operaatioissa jaettua rahoitusta oli pankeilla 36,7 miljardin euron edestä eli vähän (2,5 mrd. euroa) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pankit turvautuivat rahoitusoperaatioihin edelleen vähän, sillä ylimääräistä likviditeettiä oli merkittävästi ja eurojärjestelmän tarjoaman rahoituksen kustannukset olivat korkeammat kuin markkinalähtöisissä rahoitusvaihtoehdoissa. Vuoden lopussa perusrahoitusoperaatioissa myönnettyjä luottoja oli avoinna 25,0 miljardia euroa ja kolmen kuukauden pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa myönnettyjä luottoja 11,7 miljardia euroa. Joulukuussa EKP kehotti pankkeja testaamaan vähintään kerran vuodessa mahdollisuutensa saada rahoitusta perusrahoitusoperaatioissa ja/tai kolmen kuukauden pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa oman harkintansa mukaisella tarjouksella ja eurojärjestelmän yleisen vakuuskäytännön mukaista vakuutta vastaan.^[20]

Vakuudeksi hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja vakuuksien käytön kehitys

Vuonna 2025 eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa vakuudeksi hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien nimellisarvo nousi 939 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa 20 300 miljardia euroa (kuvio 2.3). Vakuuskelpoisten omaisuuserien määrän kasvu johtui pääasiassa siitä, että valtion joukkolainoja laskettiin liikkeeseen aiempaa enemmän. Suurin osa vakuuskelpoisista omaisuuseristä oli valtioiden velkapapereita (10 900 mrd. euroa). Myös pankkien vakuudettomia joukkolainoja (2 300 mrd. euroa), yritysten joukkolainoja (2 100 mrd. euroa) ja pankkien katettuja joukkolainoja (2 000 mrd. euroa) oli runsaasti. Vakuuskelpoisiin omaisuuseriin sisältyi vähemmän aluehallinnon liikkeeseen laskemia velkapapereita (688 mrd. euroa), omaisuusvakuudellisia arvopapereita (669 mrd. euroa) ja muita jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä (1 700 mrd. euroa).

Kuvio 2.3

Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien kehitys

(tuhatta mrd. euroa)

Vuonna 2025 vakuuksia oli käytössä 53 miljardia euroa edellisvuotta enemmän. Niiden määrä oli 1 600 miljardia euroa vuoden lopussa (kuvio 2.4). Eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden volyymi pysyi kuitenkin koko vuoden pienenä, minkä vuoksi avoinna olevia eurojärjestelmän myöntämiä luottoja oli vuoden lopussa poikkeuksellisen vähän – vain 1,4 % – suhteessa käytössä olevien vakuuksien kokonaismäärään. Vakuudeksi toimitettiin edelleen eniten pankkien katettuja joukkolainoja, lainasaamisia ja omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuuskäyttö lisääntyi hieman vuoden 2025 aikana, kun taas lainasaamisten vakuuskäyttö väheni eniten. Eurojärjestelmän rahapolitiikan ohjausjärjestelmään tehtiin vuonna 2025 useita muutoksia, jotka liittyivät vakuuskelpoisten omaisuuserien luottoriskinarviointi- ja riskienvalvontajärjestelyihin (ks. osa 2.3).

Kuvio 2.4

Omaisuuserien vakuuskäytön kehitys

(mrd. euroa)

2.3 Eurojärjestelmä tehosti edelleen taloudellisten riskien hallintaa

Eurojärjestelmä harjoittaa jatkuvasti rahapoliittisten operaatioiden toteuttamiseen liittyvien taloudellisten riskien hallintaa. Sen riskienhallintatoiminnon tavoitteena on hyvä riski-hyötysuhde eli riskinoton rajoittaminen tasolle, joka on tarpeen rahapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eurojärjestelmän riskienhallintajärjestelmään vuonna 2025 tehdyt tärkeimmät muutokset liittyivät vakuusperiaatteisiin. Ulkoisten luottoluokitusten käyttöön eräiden vakuuksien luottokelpoisuuden arvioinnissa tehtiin muutoksia ja tiettyjen vakuuksien riskienvalvontaan kohdennettuja parannuksia. Lisäksi eräiden vakuudeksi toimitettujen varojen arvostuksessa otettiin käyttöön ns. ilmastotekijä ilmastonmuutokseen liittyvien epävarmuustekijöiden huomioon ottamiseksi, ja ilmastoriskit sisällytettiin kansallisten keskuspankkien omissa luottokelpoisuuden arviointijärjestelmissä annettaviin luokituksiin. APP- ja PEPP-ohjelmissa ostettuihin arvopapereihin liittyvää riskienhallintaa jatkettiin vakiintuneiden riskienvalvontajärjestelyjen mukaisesti.

EKP:n ja useiden muiden eurojärjestelmän keskuspankkien nettotuotot pysyivät edelleen pieninä tai negatiivisina vuonna 2025. EKP:n ohjauskorkojen laskusta huolimatta useimpien eurojärjestelmän keskuspankkien taseiden velkojen kustannukset olivat suuremmat kuin APP- ja PEPP-ohjelmissa ostettujen arvopaperien tuotot, mikä johti negatiiviseen korkokatteeseen. Lisäksi valuuttojen heikkeneminen euroon nähden vaikutti negatiivisesti joidenkin keskuspankkien valuuttavarantosalkkuihin. Ne eivät vaikuta eurojärjestelmän kykyyn edistää hintavakaustavoitetta ja toimia tehokkaasti. Kun keskuspankin tuotot ovat negatiivisia, se voi käyttää aiempina vuosina kerrytettyjä taloudellisia puskureita niiden kattamiseen tai merkitä ne taseeseen katettaviksi tulevilla voitoilla. Lisäksi eurojärjestelmän taloudelliset puskurit ovat kasvaneet merkittävästi etenkin kultavarantoihin liittyvien arvonmuutostilien saldojen suurenemisen ansiosta. Tämä on parantanut huomattavasti eurojärjestelmän kykyä kestää talouden häiriöitä.

Muutoksia eurojärjestelmän taloudellisten riskien hallintajärjestelmään

Eurojärjestelmän taloudellisten riskien hallintajärjestelmään tehtiin useita muutoksia vuonna 2025.

Helmikuussa 2025 EKP:n neuvosto päätti muuttaa sääntöjä, jotka koskevat ulkoisten luottoluokitusten käyttöä yksityisen sektorin arvopapereissa. Sääntöjen soveltaminen päätettiin aloittaa aikaisintaan 18 kuukauden kuluttua muutoksen julkistamisesta. Muutos koskee luokituksia, jotka ulkoiset luottoluokituslaitokset ovat antaneet yksityisen sektorin arvopapereille, kuten pankkien vakuudettomille joukkolainoille, pankkien katetuille joukkolainoille ja yritysten liikkeeseen laskemille velkakirjoille, ja se kattaa myös euroalueen ulkopuolisten maiden julkisyhteisöjen arvopaperit, joita on mahdollista käyttää vakuutena eurojärjestelmän rahapoliittisissa operaatioissa. Kun muutos on tehty, mahdollisuus tällaisten arvopaperien vakuuskäyttöön määräytyy hyväksyttyjen ulkoisten luottoluokituslaitosten antamien toiseksi parhaiden luokitusten mukaan. Sama pätee markkina-arvon aliarvostuksiin. Muutetuissa säännöissä hyödynnetään saatavilla olevia ulkoisia luottoluokitustietoja aiempaa paremmin. Jos arvopaperilla on vain yksi hyväksyttyjen ulkoisten luottoluokituslaitosten antama luottoluokitus, kyseistä luottoluokitusta alennetaan yhdellä pykälällä vakuuskäytön kannalta merkityksellisen luokituksen määrittämiseksi. Euroalueen maiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat tai takaamat arvopaperit arvioidaan vastedeskin nykyisen parhaan luokituksen säännön perusteella. Julkisyhteisöjä ovat muun muassa euroalueen keskus-, alue- ja paikallishallinnot sekä euroalueella sijaitsevat kansainväliset ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat, joiden osakkeenomistajat sijaitsevat EU:ssa, ja EKP:n hyväksymät valtiosidonnaiset laitokset. Eurojärjestelmä hyödyntää näiden arvopapereiden osalta säännöllisesti kaikkia saatavilla olevia luottokelpoisuustietoja ja soveltaa tehostettuja due diligence ‑menettelyjä. Omaisuusvakuudellisissa arvopapereissa toiseksi parhaan luokituksen sääntö säilyy ennallaan.

Vuonna 2025 eurojärjestelmä teki myös tarkistuksia vakuudellisiin luotto-operaatioihin liittyvien riskien valvontaan. Eurojärjestelmän luotto-operaatioissa vakuutena käytettävien arvopaperien riskejä valvotaan, jotta eurojärjestelmää voitaisiin suojata taloudellisilta tappioilta siinä tapauksessa, että arvopaperit joudutaan myymään vastapuolen maksukyvyttömyyden jälkeen. Tarkistusten tarkoituksena oli varmistaa, että riskienvalvonta tarjoaa eurojärjestelmälle edelleen kaikkien arvopaperilajien osalta yhtenäisen suojan ja säilyy riskiperusteisesti yhdenvertaisena. Yksi riskienvalvontatoimenpide toteutetaan markkina-arvon aliarvostuksina. Se pienentää määrää, jolla rahapoliittisissa luotto-operaatioissa voidaan ottaa lainaa tiettyä vakuusarvoa vastaan. Tarkistusten jälkeen eurojärjestelmä päätti tehdä markkina-arvon aliarvostusmenetelmiin täsmällisesti kohdennettuja parannuksia, joissa keskitytään erityisesti omassa käytössä oleviin katettuihin joukkolainoihin, itsellä pidettyihin omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin ja yksittäisiin lainasaamisiin. Nämä muutokset on tarkoitus toteuttaa aikaisintaan marraskuussa 2026.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti heinäkuussa alkaa huomioida vakuuskäytännössä niin sanotun ilmastotekijän osana ilmastoriskien vähennystoimiaan. Ilmastotekijä on määrä ottaa käyttöön 15.6.2026, ja se voi alentaa tiettyjen vakuudeksi pantattujen jälkimarkkinakelpoisten arvopaperien arvoa sen mukaan, missä määrin ne ovat alttiina ilmastonmuutokseen liittyville epävarmuustekijöille. Toimenpiteen tarkoituksena on toimia puskurina ilmastosiirtymään liittyvien häiriöiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia vastaan. Se täydentää eurojärjestelmän nykyistä riskienhallintajärjestelmää sisällyttämällä siihen ennakoivia ilmastoskenaarioanalyyseja ja parantaa siis häiriönsietokykyä eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanon yhteydessä. Ilmastotekijä keskittyy yritysten ja niiden sidosyhteisöjen liikkeeseen laskemiin jälkimarkkinakelpoisiin arvopapereihin, ja se mitoitetaan niin, että myös vakuuksien saatavuus pysyy riittävänä. EKP:n neuvosto tarkistaa säännöllisen väliajoin ilmastotekijän sekä sen soveltamisalan ja mitoituksen. Tarttumalla vihreään siirtymään liittyvien häiriöiden aiheuttamiin epävarmuustekijöihin eurojärjestelmä vahvistaa edellytyksiään hillitä ilmastoon liittyviä taloudellisia riskejä.

Vuonna 2025 ilmastoriskit sisällytettiin kaikkiin keskuspankkien sisäisten luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien eli ICAS-järjestelmien (in-house credit assessment system, ICAS) mukaisiin luottokelpoisuuden arviointeihin vuoden 2024 lopussa käyttöön otettujen eurojärjestelmän yhteisten vaatimusten mukaisesti. EKP:n ilmoitettua ilmastotoimintasuunnitelmastaan heinäkuussa 2021 eurojärjestelmä sopi vuonna 2022 yhteisistä vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat ilmastoriskien huomioon ottamista ICAS-järjestelmien mukaisissa luokituksissa. ICAS-järjestelmä on tärkeä lähde lainasaamisia koskevassa luottoriskinarvioinnissa. Yhteisten vaatimusten mukaan ICAS-järjestelmän luokitusprosesseissa on erotettava siirtymäriskit ja fyysiset riskit toisistaan ja otettava myös huomioon ilmastoriskien erilaiset välittymiskanavat. Ilmastoriskit arvioidaan ICAS-järjestelmissä yritysten tasolla aina, kun saatavilla on riittävästi luotettavaa tietoa. Tavoitteena on selvittää, vaikuttaako ilmastoriski luokiteltujen yritysten luottokelpoisuuteen ja missä määrin.

APP- ja PEPP-sijoitusten riskienhallinta

APP- ja PEPP-ohjelmissa hankitut sijoitukset vähenivät asteittain ja ennakoitavaan tahtiin vuonna 2025, kun eurojärjestelmä lopetti erääntyneiden pääomien uudelleensijoitukset. Osto-ohjelmiin liittyvien taloudellisten riskien hallinta tapahtuu edelleen aiemmin vahvistettujen riskienvalvontajärjestelyjen mukaisesti. Molemmissa osto-ohjelmiin sisältyy erityyppisiä arvopapereita: julkisen sektorin ja yrityssektorin velkapapereita sekä omaisuusvakuudellisia arvopapereita ja katettuja joukkolainoja. Riskienhallintajärjestelyissä otetaan huomioon kunkin ohjelman rahapoliittiset tavoitteet sekä eri arvopaperilajien riskiprofiilit. Riskienhallintajärjestelyt koostuvat ostokelpoisuuskriteereistä, luottokelpoisuuden arvioinneista ja due diligence ‑menettelyistä, hintasäännöistä sekä vertailu- ja raja-arvoista.

3 Euroopan rahoitussektori: geopoliittisten ja markkinariskien hallintaa rakenteellisten haasteiden keskellä

Vuonna 2025 euroalueen rahoitusvakauteen kohdistui edelleen suuria riskejä, kun geopoliittiset jännitteet, ulkomaankaupan hajautuminen ja poliittinen epävarmuus lisääntyivät. Tuontitulleihin liittyvät sokit ja ulkoisen kysynnän heikkeneminen vähensivät yritysten kannattavuutta ja lisäsivät luottoriskiä. Valtioiden haavoittuvuustekijöitä lisäsivät suuri julkisen velan määrä, puolustusmenojen ja investointitarpeiden ennakoitu kasvu sekä globaalin julkisen talouden kestävyysongelmista johtuvat heijastusvaikutukset. Pankkien kestokyvyn taustatekijöinä olivat edelleen vahva vakavaraisuus ja kannattavuus, vaikka luotto- ja markkinariskit olivatkin kasvamaan päin. Pankkisektorin ulkopuolisilla rahoituslaitoksilla pitkään jatkuneita haavoittuvuustekijöitä olivat velkarahoituksen käyttö, likviditeettiepätasapaino ja keskinäiset kytkökset. Näistä haavoittuvuustekijöistä huolimatta myös pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien kestokyky pysyi vakaana. Makrovakauspolitiikan fokuksena oli kestokyvyn säilyttäminen pitämällä yllä ja joissain tapauksissa kasvattamalla pääomapuskurivaatimuksia ja lisäämällä luotonottajaan liittyviä toimia. Pankkivalvonnassa puolestaan edistyttiin valvonnan yksinkertaistamisen ja digitaalisen häiriönsietokyvyn saralla sekä ilmasto- ja luontoriskien integroimisessa valvontaohjelmaan. Stressitestit osoittivat, että pankkien toiminta on vakaalla ja luotettavalla pohjalla. Vuoden mittaan EKP oli myös mukana laatimassa ehdotuksia EU:n sääntely-, valvonta- ja raportointikehysten yksinkertaistamiseksi. Lisäksi edistettiin tärkeitä lainsäädäntöhankkeita, joita olivat esimerkiksi lopullisen Basel III ‑säännöstön uudistusten täytäntöönpano, EU:n kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan lainsäädännön uudistus sekä säästämis- ja sijoitusunioni.

3.1 Rahoitusvakausympäristö vuonna 2025

Euroalueen rahoitusvakausympäristö pysyi haavoittuvana vuonna 2025. Taustatekijöinä olivat geopoliittisten jännitteiden kiristyminen ja huolet geotaloudellisesta hajautumisesta. Epävarmuus globaalin talouspolitiikan suunnasta kasvoi voimakkaasti. Tärkeimpänä syynä olivat Yhdysvaltain kauppa-, sääntely- ja finanssipoliittiset muutokset sekä huolet siitä, että monenvälisyydestä luovutaan yleisesti. Yhdysvaltain huhtikuun 2025 alun ilmoitus odotettua suuremmista tuontitulleista aiheutti huomattavaa levottomuutta markkinoilla kaikissa omaisuuslajeissa sekä selvän riskipitoisempien sijoituskohteiden myyntiryntäyksen, kun sijoittajat arvioivat uudelleen maailmantalouden kasvunäkymiä ja syvemmän geotaloudellisen hajautumisen riskiä. Myöhemmin vuoden mittaan solmitut kauppasopimukset Yhdysvaltain ja sen useiden keskeisten kauppakumppanien – myös EU:n – välillä vähensivät epävarmuutta kauppapolitiikasta ja saivat markkinat rauhoittumaan. Euroalue, joka on erittäin avoin ja vahvasti globaaleihin arvoketjuihin integroitunut talous, pysyi kuitenkin erityisen alttiina geotaloudellisen hajautumisen riskeille.

Euroalueella valtioiden haavoittuvuustekijät johtuivat joidenkin maiden edelleen korkeista velkatasoista, velkakirjojen liikkeeseenlaskutarpeen kasvusta ja sijoittajien kysynnän muutoksista. Eurojärjestelmän entistä pienempi jalanjälki velkakirjamarkkinoilla ja odotukset valtioiden rahoitustarpeiden kasvusta saivat vuoden mittaan euroalueen tuottokäyrät jyrkkenemään, mikä kuvastaa myös kansainvälistä huolta Yhdysvaltain pitkien valtionlainojen kestävyydestä sekä Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämän ja vaihtotaseen alijäämän hoitamiseksi tarvittavasta ulkoisesta rahoituksesta. Monissa euroalueen maissa hyvät luottokelpoisuutta tukevat perustekijät ja parantuneet luottoluokitukset auttoivat kaventamaan valtionlainojen tuottoeroja, mutta julkisen talouden haasteista ja luottoluokitusten heikkenemisestä kärsivissä maissa tuottoerot laajenivat. Samanaikaisesti keskeisten kehittyneiden talouksien haavoittuvuudet, kuten Yhdysvaltain budjettikriisi ja hallinnon tilapäinen sulku, herättivät huolta maailman valtionvelan kestävyydestä ja siitä, että sijoittajat ryhtyvät laajemminkin uudelleenarvioimaan valtioriskiä euroalueella. Lisäksi reagointia vaativat geopoliittiset jännitteet ja hybridiuhat korostavat euroalueen NATO-maiden tarvetta lisätä pikaisesti puolustusmenoja uuden tavoitteen (5 % BKT:stä) saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Suuremmat puolustusmenot sekä suunnitellut infrastruktuuriin ja ilmastoon liittyvät mittavat investoinnit merkitsevät lisärahoituksen tarvetta keskipitkällä aikavälillä. Se saattaa herättää huolta joidenkin euroalueen valtioiden velkakestävyydestä, ja siitä aiheutuva valtionlainojen tuottoerojen laajeneminen saattaisi heijastua yritys- ja rahoitussektoreiden rahoitusoloihin riskipreemioiden nousun ja mahdollisten luottoluokitusten alenemisten kautta.

Vuonna 2025 euroalueen yrityssektorilla oli edelleen huomattavasti haavoittuvuustekijöitä, kun korkeampien tuontitullien vaikutuksen ja sitkeiden maailmankaupan jännitteiden välittyminen sektorille oli entistä voimakkaampaa. Vaikka taseet olivat edellisinä vuosina vahvistuneet ja velkaantuneisuus oli laskenut ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä vallinnutta tasoa alemmas, kannattavuuteen kohdistui paineita, sillä ulkoinen kysyntä oli laimeaa, velanhoitokulut entistä suuremmat ja työvoimakustannukset nousussa. Euron vahvistuminen ja euroalueen viennille asetetut korkeammat tullit heikensivät euroalueen yritysten hintakilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Siitä seurasi niiden markkinaosuuden supistuminen. Supistumista voimisti Kiinan vientiyritysten vahva kilpailu, joka osaksi johtui Kiinan heikosta kotimaisesta kysynnästä. Konkurssien määrä kasvoi useilla toimialoilla ja useissa maissa, mikä kertoo liiketoimintaympäristön olevan vielä heikko ja epävarma ja mikä lisää riskiä makrotalouteen ja rahoitusmarkkinoihin kohdistuvista laajemmista heijastusvaikutuksista etenkin tuontitulleille alttiilta ja vientisuuntautuneilta toimialoilta.

Kotitalouksien taseet vahvistuivat vuoden mittaan. Ne saivat tukea työmarkkinoiden vilkastumisesta, reaalipalkkojen noususta ja jatkuvasta velkasuhteiden pienenemisestä, mikä paransi velanhoitokykyä ja tarjosi puskureita haitallisia sokkeja vastaan. Taustalla olivat aiempina epävarmuusjaksoina kertyneet merkittävät säästöt, joita korkeina pysyneet säästämisasteet ylläpitivät. Tämä suotuisa tilanne saattaa kuitenkin kääntyä, jos ulkomaankauppaan liittyvät yritysten haavoittuvuudet voimistuvat. Konkurssien ja irtisanomisten lisääntyminen tuontitulleille herkillä aloilla saattaa heikentää työmarkkinaoloja, hidastaa palkkojen kasvua ja murentaa kuluttajien luottamusta, mikä vaikuttaisi haitallisesti kotitalouksien kulutukseen ja luotonottajien lainanhoitokykyyn.

Euroalueen pankkisektorin kestävyys oli myös vuonna 2025 keskeinen rahoitusjärjestelmää vakauttava tekijä. Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussuhteet pysyvät reilusti sääntelyvaatimuksia vahvempina. Vahvan korkokatteen sekä vakaiden palkkiotuottojen vuoksi pankkien oman pääoman tuotto nousi yli 9 prosenttiin vuonna 2025. Lisäksi pankkien osakekursseja nostivat markkinoiden kohentunut luottamus pankkisektoria kohtaan sekä odotukset voittojen jatkuvuudesta ja ennätysmäisestä voitonjaosta osinkojen ja osakkeiden takaisinostojen muodossa. Yrityksen markkina-arvon ja oman pääoman suhdetta kuvaavat P/B-luvut nousivat uusiin ennätyslukemiin sitten maailmanlaajuisen finanssikriisin, ja ero yhdysvaltalaispankkeihin kapeni.

Vuonna 2025 järjestämättömien lainojen osuus merkittävien laitosten lainakannasta pysytteli kirjaushistorian matalimmissa lukemissa. Samanaikaisesti pankkien luottoriskit kasvoivat hieman pk-yrityslainojen ja kuluttajalainojen salkuissa. Lisäksi makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden heikko tilanne, aiemman korkojen nousun viipeellä ilmenevä vaikutus sekä maailmankaupan jännitteiden eskaloituminen vaikuttivat sekä yritysten että kotitalouksien lainojen luottoriskinäkymiin negatiivisesti. Pankkeihin, joilla on runsaasti vastuita EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä riippuvaisilla toimialoilla tai kaupan jännitteille alttiimmilla maantieteellisillä alueilla, saattaa kohdistua entistä suurempia saamisten laadun paineita, mikäli maailmankaupan pirstaloituminen kiihtyy tai taloustilanne heikkenee entisestään. Sellaisessa skenaariossa suuremmat luottotappiovaraukset saattaisivat heikentää pankkien kannattavuutta sittenkin, vaikka pääomapuskurit suojaavat niitä tappioilta.

Euroalueella ja maailman rahoitusmarkkinoilla nähtiin voimakasta hintojen vaihtelua vuonna 2025, etenkin huhtikuun alussa Yhdysvaltain annettua tuontitulleja koskevan ilmoituksen, joka käynnisti jyrkän uudelleenhinnoittelun ja suurempiriskisten omaisuuserien myyntiryntäyksen. Vaikka euroalueen markkinat toimivat edelleen kaiken kaikkiaan hallitusti ja levottomuus tasaantui tuontitullien väliaikaista keskeytystä koskevan ilmoituksen jälkeen sekä sitä seuranneiden kauppasopimusten solmimisen jälkeen, joidenkin omaisuuslajien arvostukset pysyivät korkeina. Markkinat jäivät alttiiksi uusille äkillisille korjausliikkeille, joita saattaisi esiintyä likviditeettitilanteen heiketessä. Samanaikaisesti huolet Yhdysvaltain julkisen talouden perustekijöistä ja hallinnon uskottavuudesta heikensivät luottamusta perinteisesti turvallisina sijoituskohteina pidettyihin Yhdysvaltain valtion joukkolainoihin ja Yhdysvaltain dollariin. Se lisäsi riskiä siitä, että globaalien pääomavirtojen äkilliset muutokset ja hallitsematon valuuttakurssien vaihtelu saattaisivat heijastua euroalueen rahoitusoloihin.

Pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten markkinajalanjälki euroalueella laajeni edelleen vuonna 2025, mikä tuki reaalitaloutta rahoittavien pääomamarkkinoiden syvenemistä ja monipuolistumista. Entistä suuremmasta poliittisesta epävarmuudesta ja markkinoiden toistuvasta levottomuudesta huolimatta toimiala kokonaisuutena osoitti hyvää kestokykyä. Likviditeettiepätasapainoa ja sen lisäksi huomattavaa velkarahoituksen käyttöä näkyi kuitenkin useissa segmenteissä, etenkin sijoitusrahastoissa. Nämä rakenteelliset haavoittuvuustekijät altistivat toimialan epäsuotuisalle hintakehitykselle, äkillisille varojen ulosvirtauksille ja entistä useammille vakuuksien muutospyynnöille ja lisävakuusvaatimuksille, mikä saattaa johtaa suhdannevaihtelua vahvistavaan omaisuuserien myyntiin ja lisätä markkinastressiä. Pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten ja euroalueen pankkien väliset kytkökset altistivat molemmat sektorit luotto- ja rahoituskanavien kautta välittyville heijastusvaikutuksille.

Vaikka euroalueen rahoitusjärjestelmän kestokyky olikin yleisesti hyvä vuonna 2025, rahoitusvakauteen kohdistui edelleen suuria riskejä. Heikon talouskasvun ja maailmankaupan jännitteiden aiheuttamien suhdannepaineiden lisäksi monet rakenteelliset tekijät synkensivät edelleen riskinäkymiä. Kyberturvallisuuden heikkoudet ja hybridiuhat nousivat tärkeämmiksi geopoliittisen ympäristön monimutkaistumisen myötä. Tekoälyn nopea käyttöönotto tarjosi tehokkuushyötyjä, mutta loi myös uusia operatiivisten riskien ja markkinahäiriöiden välittymiskanavia.

Globaalilla tasolla sääntelyn kasvava pirstaloituminen ja toistuvat vaatimukset sääntelyn purkamisesta lisäävät todennäköisesti pyrkimyksiä hyötyä maiden välisistä sääntelyeroista ja valvonnan piiriin kuulumattomien haavoittuvuuksien kasautumista.

Odotettavissa on, että väestön vanhenemiseen liittyvä kehitys sekä meneillään oleva siirtymä vähähiiliseen talouteen vaikuttavat kasvunäkymiin. Vaikka siirtymästä aiheutuukin kustannuksia, se myös luo taloudellisia mahdollisuuksia, ja molemmat tekijät saattavat vaikuttaa nykyisiin suhdannevaihteluun liittyviin ja rakenteellisiin haavoittuvuuksiin rahoitusvakautta heikentävällä tavalla. Jos monet näistä riskeistä toteutuvat samanaikaisesti, ne saattavat vahvistaa toisiaan ja lisätä rahoitusjärjestelmään kohdistuvia häiriöitä huomattavasti.

3.2 Makrovakauspolitiikka: kestokyvyn säilyttäminen epävarmassa ympäristössä

EKP:n erityistehtävänä on arvioida makrovakaustoimia, joita kansalliset viranomaiset ehdottavat pankeille yhteiseen valvontamekanismiin (YVM) osallistuvissa maissa. Sillä on myös valtuudet tarvittaessa asettaa pankeille tiukempia lisäpääomavaatimuksia. Tämä ei EKP:n tiiviin seurannan perusteella ollut tarpeen vuonna 2025, sillä monet maat olivat jo toteuttaneet makrovakaustoimia vahvistaakseen pankkijärjestelmiensä kykyä selviytyä haavoittuvuuksista ja tilanteen heikkenemisen riskeistä.

Rahoitusjärjestelmän kestokyvyn säilyttäminen oli edelleen tärkein prioriteetti

Heinäkuussa 2025 EKP:n neuvosto antoi lausunnon, jossa kehotetaan kansallisia makrovakausvalvonnasta vastaavia viranomaisia pitämään nykyiset pääomapuskurivaatimukset ennallaan, jotta voidaan säilyttää pankkisektorin kriisinkestävyys ja varmistaa puskurien saatavuus, mikäli olosuhteet pankkisektorilla tai makrotaloudessa heikkenevät. Lausunnossa todettiin, että rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit ovat lisääntyneet globaalin geopoliittisen epävarmuuden jyrkän kasvun myötä. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto ilmaisi täyden tukensa niille kansallisille valvontaviranomaisille, jotka aikovat kasvattaa pääomapuskurivaatimuksia haavoittuvuuksiin puuttumiseksi, kun pankkisektorin olosuhteet rajoittivat suhdannevaihtelua vahvistavan kehityksen riskejä. EKP:n neuvosto kehotti myös kansallisia viranomaisia jatkamaan nykyisiä luotonottajiin liittyviä toimia, jotta luotonantokriteerit pysyvät edelleen vakaina ja kestävinä. Lausunnossa todettiin, että makrovakaustoimien kohdennettua uudelleenmitoitusta tai yksinkertaistamista voidaan harkita silloin, kun systeemisen riskin lähteet ovat muuttuneet pitkäaikaisesti ja kun kyseiset toimet eivät vähentäisi pankkisektorin yleistä kestokykyä. Lopuksi EKP:n neuvosto totesi, että huomattavan epävarmuuden valossa makrovakauspolitiikan on oltava nopealiikkeistä ja sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin.

Pankkien häiriönsietokyvyn tehostamiseksi jotkin kansalliset viranomaiset tiukensivat edelleen makrovakauspolitiikkaa vuoden 2025 mittaan. Kaksi pankkivalvontaan osallistuvaa valtiota ilmoitti nostaneensa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen eli vastasyklisen pääomapuskurin tasoa, ja yksi valtio ilmoitti ottaneensa käyttöön järjestelmäriskipuskurin.^[21] Vuoden loppuun mennessä kaikilla yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvilla valtioilla oli käytössä vapautettavissa oleva pääomapuskuri. Jotkin valtiot kuitenkin päättivät joko poistaa järjestelmäriskipuskurin käytöstä tai vähentää sitä, koska järjestelmäriski oli supistunut toimialoilla, joilla haavoittuvuustekijöitä aiemmin oli ollut runsaasti.^[22] Lisäksi jotkin valtiot muokkasivat yksittäisten, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (G‑SII) ja muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (O‑SII) pääomapuskuritasoja. Jälkimmäisten laitosten kohdalla syynä oli puskurien arviointiin käytettävän tehostetun alarajalaskentamenetelmän vaiheittainen käyttöönotto tammikuusta 2025 alkaen.^[23] Pääomapohjaisten toimien lisäksi yksi valtio ilmoitti toteuttaneensa luotonottajaan liittyviä toimia, joita sen jälkeen oli käytössä yhteensä 18 valtiolla.^[24]

EKP tiedotti makrovakauspolitiikan aiheisiin liittyvistä näkemyksistään vuonna 2025. Financial Stability Review ‑julkaisunsa toukokuun numerossa EKP ilmaisi tukevansa EU:n makrovakauskehyksen tarkistusta, jonka tarkoitus on tehostaa sitä, sujuvoittaa prosesseja ja yhtenäistää eri valtioiden käytäntöjä.^[25] Tässä yhteydessä EKP huomautti, että makrovakauspuskurien käytettävyyden ja vapautettavuuden varmistaminen on olennaisen tärkeää, sillä vakavaraisuus- ja kriisinratkaisukehysten välinen vuorovaikutus on monisyistä. Financial Stability Review ‑julkaisun marraskuun numerossa EKP korosti, että makrovakauspolitiikan tulisi pitää keskiössä rahoitusvakauden turvaaminen, mikä hyödyttäisi taloutta vaarantamatta pankkisektorin kilpailukykyä tuloksentekokyvyllä mitattuna. Vaikka onkin väitetty, että suuremmat pääomavaatimukset rajoittavat luotontarjontaa ja heikentävät pankkien kilpailukykyä, EKP:n mukaan tuoreet empiiriset tutkimustulokset eivät tue tätä näkemystä.^[26]

Yhteistyö Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa

EKP huolehtii Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) sihteeristön tehtävistä ja tarjoaa sille analyyttista, tilastollista, logistista ja hallinnollista tukea.^[27] EKP:n pääjohtaja toimii puheenjohtajana EJRK:n hallintoneuvostossa, joka kokoontuu neljännesvuosittain keskustelemaan ajankohtaisista rahoitusvakauteen kohdistuvista uhista ja mahdollisista reagointitavoista. EKP:n asiantuntijat ovat tiiviisti mukana näiden keskustelujen valmistelutyössä hoitamalla useissa työryhmissä jaettua puheenjohtajuutta sekä tekemällä tutkimuksia ja analyysejä. EJRK:n data‑analyysityössä EKP tarjoaa erityisen tärkeää tukea mahdollistamalla laajojen yksittäisiä johdannaistransaktioita koskevien tietoaineistojen käytön. Toinen tiiviin yhteistyön osa-alue on stressitestien epäsuotuisien skenaarioiden kehitystyö. EJRK:n käyttöön ottamien skenaarioiden on oltava sekä vakavia että uskottavia. Tällaisten skenaarioiden laatiminen edellyttää EKP:n malleihin pohjautuvia tietoja. Vuonna 2025 EJRK hyväksyi tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien Euroopan valvontaviranomaisten (ESA) kanssa EU:n laajuisten stressitestien epäsuotuisat skenaariot pankkisektorille, eläkerahastoille ja rahamarkkinarahastoille.

Lisäksi EKP:n asiantuntijat tarjosivat tärkeää analyyttista tukea moniin EJRK:n raportteihin, joista kaksi on erityisen olennaisia pankkien riskienhallinnalle: toukokuussa julkaistu raportti, jossa tarkastellaan, millaisia rahoitusvakausvaikutuksia oli yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua (YLS) arvopaperistamista koskeviin kriteereihin vuonna 2021 tehdyllä laajennuksella taseeseen sisältyvien arvopaperistamisten osalta ja joka pohjautuu muutettuun EU:n arvopaperistamisasetukseen^[28], sekä marraskuussa julkaistu raportti, joka käsittelee luottoriskinvaihtosopimuksia. Tässä raportissa painotettiin joitakin markkinoiden epätäydellisyyksiä, jotka voisivat haitata laajasti käytetyn luottoriskin mittarin eli luottoriskinvaihtosopimusten (CDS-sopimusten) tehokasta hinnanmuodostusta. EKP:n ja EJRK:n asiantuntijat laativat yhteistyössä myös kaksi raporttia, joiden aiheina olivat geotaloudelliset riskit ja rahoitusvakaus sekä pankkien ja muiden rahoituksenvälittäjien väliset kytkökset EU:ssa. Jälkimmäisessä käsitellään toisaalta pankkien tärkeää roolia likviditeetin hallinnassa ja velkarahoituksen tarjonnassa muille rahoituksenvälittäjille ja toisaalta tällaisten kytkösten mahdollisesti aiheuttamia riskejä rahoitusvakaudelle.

Huhtikuussa 2025 EKP toimitti EU:n neuvostolle EU:n ja kolmansien maiden stablecoin-valuuttojen usean liikkeeseenlaskijan liikkeeseenlaskuja koskevan epävirallisen asiakirjan. Siinä käsiteltiin rahoitusvakaudelle aiheutuvia riskejä tilanteessa, jossa sallitaan yhden stablecoin-valuutan samanaikainen liikkeeseenlasku siten, että yksi liikkeeseenlaskija on kryptovarojen markkinoista annetun asetuksen (MiCAR)^[29] nojalla toimiluvan saanut yhteisö ja toinen on kolmannen maan lainsäädännön alainen yhteisö. Kriisin sattuessa EU:ssa toimivan liikkeeseenlaskijan varannot saattaisivat ehtyä nopeasti, jos stablecoinin haltijoiden suoja kolmannen maan lainsäädännössä on heikompi. EJRK:n kryptovarojen järjestelmäriskejä koskevassa raportissa on perusteellinen analyysi samanaikaisten liikkeeseenlaskujen riskeistä. Lisäksi se antoi suosituksen kolmansien maiden usean liikkeeseenlaskijan stablecoin-järjestelmistä^[30], jossa se kehotti Euroopan komissiota selventämään, että MiCAR-asetuksessa ei sallita kolmansien maiden usean liikkeeseenlaskijan stablecoin-järjestelmien toimintaa, sekä kehittämään asianmukaisia suojatoimia, joilla estetään järjestelmäriskien syntyminen tällaisten liikkeeseenlaskujen yhteydessä.

3.3 Pankkivalvontatehtävät: yksittäisten pankkien vakauden varmistaminen

Vuonna 2025 EKP:n valvomien pankkien kestokyky osoittautui vahvaksi vaativassa taloudellisessa ja geopoliittisessa toimintaympäristössä. Euroalueen pankkisektorin vakavaraisuusasema oli kaiken kaikkiaan hyvä. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä koko pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 16,1 %. Merkittävillä laitoksilla järjestämättömien lainojen osuus pysyi jokseenkin ennallaan 1,9 prosentissa eli huomattavasti alemmalla tasolla kuin edellisellä vuosikymmenellä.^[31]

EKP ja yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien maiden kansalliset valvontaviranomaiset edistivät vuonna 2025 monia hankkeita, joilla on tarkoitus kehittää pankkivalvontaa entistä tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja riskiperusteisemmaksi.^[32] Esimerkiksi vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP‑arvioinnin uudistus eteni, kun monivuotinen arviointi ja riskitoleranssijärjestelmä otettiin laajemmin käyttöön. Sen ansiosta valvontapäätöksistä tuli entistä kohdennetumpia, ja ne valmistuivat nopeammin. Samanaikaisesti EKP aloitti laajan uudistuskokonaisuuden eli ”Next‑level supervision” ‑hankkeen. Sen tarkoitus on virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa yhteistä pankkivalvontaa, vähentää tarpeetonta monimutkaisuutta ja varmistaa, että valvojilla on kapasiteettia puuttua uusiin ja kehittymässä oleviin riskeihin. Painopisteet koskevat esimerkiksi päätöksentekoa, sisäisten mallien hyväksyntää, stressitestausta, pääomaan liittyviä päätöksiä, raportointia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Lisäksi EKP käynnisti yhtenäisen valvontakulttuurin edistämishankkeen, jolla pyritään tukemaan strategisia tavoitteita sekä uudistusten yhtenäistä ja vaikuttavaa toteutusta yhteisessä pankkivalvonnassa. EKP laati myös kehyksen, jonka pohjalta sen valvontatoimien vaikuttavuutta voidaan arvioida. Vuonna 2026 EKP aikoo aloittaa valvontaoppaiden ja muiden tiedotteiden tarkistuksen lisätäkseen läpinäkyvyyttä odotuksistaan ja valvonnan lähestymistavoista. EKP aikoo tarkistaa myös suhteellisuusperiaatteen soveltamista vähemmän merkittävien laitosten valvonnassa. Nämä hankkeet täydentävät suosituksia, jotka EKP:n neuvosto antoi Euroopan komissiolle yksinkertaistamista käsittelevän korkean tason työryhmän ehdotusten pohjalta.

Vuoden mittaan EKP keskittyi entistä vahvemmin digitaaliseen häiriönsietokykyyn ja esitti digitaalista häiriönsietokykyä koskevan asetuksen (DORA-asetuksen)^[33] vaatimusten toteuttamiseen liittyvät valvontaodotuksensa julkaisemassaan oppaassa pilvipalveluiden ulkoistamisesta pilvipalveluiden tarjoajille. Oppaaseen on koottu myös tällaiseen ulkoistamiseen liittyvän riskienhallinnan hyviä käytäntöjä. Lisäksi EKP selvensi koneoppimistekniikoiden käyttöä tarkistetussa sisäisten mallien oppaassa.

Vuonna 2025 EKP toteutti EU:n laajuisen stressitestin, joka vahvisti, että euroalueen pankkisektorilla on edelleen kestokykyä vakavassa mutta uskottavassa talouden häiriötilanteessa.^[34] Vaikka stressitestin mukaan pankeille aiheutui huomattavia tappioita, pääomasuhde heikkeni vähemmän kuin edellisissä testeissä, mikä kertoo pankkien vahvasta kannattavuudesta ja saamisten vakaasta laadusta. Epäsuotuisassa skenaariossa pankkien yhteenlaskettu ydinvakavaraisuussuhde olisi 12,0 %, mikä vahvistaa, että nykyiset pääomapuskurivaatimukset tukevat pankkien kykyä kestää epäsuotuisia sokkeja.

Geopoliittiset riskit pysyivät keskeisenä painopisteenä EKP:n valvontaprioriteeteissa, sillä globaalit epävarmuustekijät ovat lisääntyneet ja kyseiset riskit ovat tyypillisesti kytköksissä toisiinsa. EKP korosti jälleen, että pankkien tulisi sisällyttää nämä riskit yleisiin riskienhallintakehikkoihinsa ja ylläpitää kestokykyään laaja-alaisesti. Myös pankkien kyky hallita asianmukaisesti ilmasto- ja ympäristöriskejä oli edelleen tärkeä valvontakohde. Vuonna 2025 EKP saattoi päätökseen monivuotisen ohjelman pankkien riskienhallintavalmiuksien edistämiseksi ja jatkoi siirtymistä tavanomaiseen käytäntöön valvomalla ilmasto- ja ympäristöriskejä osana säännönmukaisia valvonta-arvioita ja ‑prosesseja.

Osana jatkuvaa pyrkimystään läpinäkyvyyteen EKP julkaisi julkisen kuulemisen jälkeen suuntaviivat vähemmän merkittävien valvottavien yhteisöjen hallussa olevien järjestämättömien vastuiden kattamista koskevista kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytännöistä.^[35] Lisäksi EKP päivitti niin ikään julkisen kuulemisen jälkeen unionin oikeuden sallimia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa koskevat periaatteensa. Tavoitteena oli varmistaa, että EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset soveltavat vaihtoehtoja ja harkintavaltaa johdonmukaisesti, ja siten edistää läpinäkyvyyttä, valvonnan vaikuttavuutta ja yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien laitosten tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

EKP sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranmainen (AMLA) solmivat yhteistyöpöytäkirjan, jossa määritettiin organisaatioiden väliset yhteistyöjärjestelyt.

Lisätietoja on EKP:n pankkivalvontasivuilla ja EKP:n pankkivalvonnan vuoden 2025 toimintakertomuksessa.

3.4 EKP:n osallistuminen rahoitussektorin yhteiseurooppalaisiin sääntelyaloitteisiin

EU:n rahoitussektoria koskevan sääntely- ja valvontakehyksen vahvistamisessa edistyttiin merkittävästi vuonna 2025. Suurin osa Basel III ‑säännöstön uudistuksista tuli voimaan, ja jäljellä olevien elementtien toteutus etenee suunnitellusti. EKP tuki keskeisiä lainsäädäntöaloitteita, kuten vakavaraisuusvaatimusten kohdennettuja muutoksia, ja osallistui kryptovarojen sääntelykehyksen laatimiseen. Lisäksi se tarjosi unionin lainsäätäjille teknistä palautetta kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudistamista koskevissa keskusteluissa. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston saavuttama yhteisymmärrys kyseisestä uudistuksesta oli merkittävä etappi, joka edisti pankkiunionin valmiiksi saattamista ja EU:n pankkien kriisinratkaisukehyksen vahvistamista. EKP antoi jälleen panoksensa pankkisektorin ulkopuolisia rahoituslaitoksia sekä säästämis- ja sijoitusunionia koskeviin linjauksiin erityisesti EU:n rahoitusmarkkinoiden pirstaloitumisen vähentämistä koskevassa lainsäädäntöhankkeessa, joka jatkuu vuonna 2026. Joulukuussa 2025 EKP:n neuvosto antoi Euroopan komissiolle ja EU:n lainsäätäjille suosituksia EU:n pankkien vakavaraisuutta koskevan sääntelyn, valvonnan ja raportointikehyksen yksinkertaistamiseksi (ks. kehikko 3).

Edistysaskelia pankkeja koskevassa sääntelykehyksessä

Uudistettu vakavaraisuusasetus^[36] ja uudistettu vakavaraisuusdirektiivi^[37] tulivat voimaan vuonna 2025, ja niiden myötä lopulliset Basel III ‑säännöstön uudistukset saatettiin osaksi EU-lainsäädäntöä. Tarkoituksena on lisätä EU:n pankkijärjestelmän kestokykyä erilaisten riskien osalta. Vuoden mittaan EKP tuki ja tulee jatkossakin tukemaan Euroopan pankkiviranomaista (EPV) vakavaraisuusasetukseen ja -direktiiviin liittyvillä lukuisilla sääntelystandardeilla ja teknisillä täytäntöönpanostandardeilla. Baselin pankkivalvontakomitean markkinariskisääntöjen täytäntöönpanoa EU:ssa (kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus, FRTB) oli lykätty, koska Basel III ‑säännöstön täytäntöönpanon viivästyminen joissakin keskeisissä maissa herätti huolta tasapuolisista toimintamahdollisuuksista. Marraskuussa 2025 Euroopan komissio käynnisti kaupankäyntivaraston perusteellista tarkistusta koskevan kohdennetun kuulemisen. Siinä keskityttiin delegoidussa säädöksessä säädettäviin toimenpidevaihtoehtoihin, jotka sisältävät muutoksia EU:n pankkeihin kohdistuvien pääomavaikutusten hillitsemiseksi.^[38] EKP julkaisi vastauksensa kohdennettuun kuulemiseen 15.1.2026.^[39]

Euroopan komissio ehdotti 31.3.2025, että pysyvän varainhankinnan vaatimuksen soveltamisalaan kuuluvilla arvopapereilla rahoitusalan asiakkaiden kanssa toteutettavien lyhytaikaisten rahoitustoimien ja vakuudettomien transaktioiden väliaikainen vakavaraisuuskohtelu tehtäisiin pysyväksi. Siirtymäkauden päätyttyä aikataulun mukaisesti kesäkuun 2025 lopussa tämä vakavaraisuuskohtelu tulisi Baselin NFSR-standardissa täsmennettyä kohtelua vastaavaksi, ellei lainsäädäntöön tehdä muutoksia.^[40] EKP antoi lausuntonsa ehdotuksesta 2. toukokuuta, ja EU:n lainsäätäjät hyväksyivät komission ehdotuksen kesäkuussa.^[41],[42]

Pankkisektorin ulkopuolisia rahoituksenvälittäjiä koskevan sääntelykehyksen vahvistaminen

Vuonna 2025 EKP painotti edelleen rakenteellisten heikkouksien korjaamista pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien toimialalla sekä sitä koskevan sääntelykehyksen vahvistamista makrovakausnäkökulmasta. Se osallistui keskusteluihin omaisuudenhoitosektorin makrovakausvälineiden tehostamisesta ja EU-jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin parantamisesta sekä korosti kansainvälisten suositusten täysimääräisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon merkitystä avoimien sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen likviditeettiriskin hallinnassa.^[43]

Samalla EKP korosti pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien velkarahoituksesta johtuvan riskin hallintaa ja rajat ylittävän tietojenvaihdon tehostamista. Näin se antoi panoksensa järjestelmäriskin hallintaan tähtäävien kansainvälisten suositusten kehitystyöhön.^[44],[45] Lisäksi EKP osallistui aktiivisesti kryptovaratoimintojen sääntelyn täytäntöönpanon edistämiseen ja seurantaan kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi osallistumalla Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän toteuttamaan erityisarviointiin.^[46]

Säästämis- ja sijoitusunioniin tähtäävän kehityksen tukeminen

Nopea eteneminen kohti säästämis- ja sijoitusunionia oli edelleen yksi EKP:n keskeisistä painopisteistä vuonna 2025. Sen avulla voidaan turvata EU:n kilpailukyky, strateginen autonomia ja rahoitusvakaus sekä tukea reaalitalouden tehokasta rahoittamista.^[47]

EKP antoi panoksensa säästämis- ja sijoitusunionin edistämiseen etenkin rahoitusmarkkinainfrastruktuurien saralla (ks. osa 4.2). Lisäksi se kävi aktiivisesti keskustelua linjauksista ja toimi teknisenä neuvonantajana keskeisissä lainsäädäntöhankkeissa, kuten Euroopan komission ehdotuksessa markkinaintegraatiota ja -valvontaa koskevaksi lainsäädäntöpaketiksi.^[48] Paketissa esitetään konkreettisia ehdotuksia yhtenäismarkkinoita hajauttavien esteiden poistamiseksi kaupankäynnin, kaupanjälkeisten toimien ja omaisuudenhoidon alalla innovaatioiden edistämisestä ja valvonnan vahvistamisesta tinkimättä. Kesäkuussa 2025 EKP osallistui lainsäädäntöehdotusta edeltäneeseen kohdennettuun kuulemiseen^[49]. Ehdotusten julkaisemisen jälkeen EKP:n neuvosto antoi lainsäätäjien pyynnöstä paketista lausuntonsa 9.4.2026.^[50]

EKP antoi lausuntonsa myös EU:n arvopaperistamiskehyksen uudistamista koskevasta Euroopan komission ehdotuksesta, joka oli komission ensimmäinen säästämis- ja sijoitusunioniin liittyvä lainsäädäntöaloite.^[51]

4 Markkinainfrastruktuurin ja maksujen sujuva toiminta

Eurojärjestelmällä on keskeinen rooli markkinainfrastruktuurin ja maksujen kehittämisessä, ylläpitämisessä ja valvonnassa. Se ylläpitää TARGET-palveluja, joiden maksuliikenne lisääntyi vuonna 2025. TARGET-palvelujen toimintoja, kuten usean valuutan selvityspalveluja, kehitettiin edelleen. Kesäkuun 16. päivänä otettiin käyttöön uusi TARGET-palvelu, eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmä (ECMS). Tällä yhteisellä järjestelmällä yhdenmukaistetaan eurojärjestelmän luotto-operaatioissa käytettävien vakuuksien hallintaa kaikissa euroalueen maissa. Eurojärjestelmä edisti edelleen Euroopan maksu- ja markkinainfrastruktuurin turvallisuutta ja tehokkuutta, joiden kolmena kulmakivenä ovat innovaatiot, yhdentyminen ja riippumattomuus. Eurojärjestelmä vei myös päätökseen digitaalisen euron hankkeen valmisteluvaiheen, mikä oli uusi virstanpylväs matkalla kohti digitaalisen euron mahdollista liikkeeseenlaskua. Vuonna 2025 eurojärjestelmä jatkoi työtä innovatiivisen, yhtenäisen ja turvallisen eurooppalaisen digitaalisten varojen ekosysteemin kehittämiseksi tukkumaksuliikenteeseen hajautetun tilikirjan teknologian (DLT) avulla. Tätä varten käynnistettiin Pontes- ja Appia-hankkeet. Lisäksi EKP:n asetus systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista laadittiin uudelleen, ja siinä päivitettiin systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin määritelmä sekä hallinnointia, kyberturvallisuusriskejä ja ulkoistamista koskevat säännökset.

4.1 TARGET-palvelut

TARGET-palvelut koostuvat kolmesta selvityspalvelusta sekä yhdestä vakuushallintapalvelusta: T2 on reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä rahapoliittisiin toimiin liittyville maksuille, pankkien välisille siirroille ja kaupallisille maksuille, TARGET2-Securities (T2S) on Euroopan laajuinen arvopaperikaupan selvitysalusta, TARGET-pikamaksujen selvityspalvelussa (TIPS) selvitetään keskuspankkirahassa tapahtuvat pikamaksut ympärivuorokautisesti, ja 16.6.2025 käyttöön otettu eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmä (ECMS) on yhteinen järjestelmä, jolla yhdenmukaistetaan eurojärjestelmän luotto-operaatioissa käytettävien vakuuksien hallinta kaikissa euroalueen maissa.

TARGET-palveluihin sisältyy useiden valuuttojen käyttömahdollisuus, joten selvityspalveluja voidaan tarjota euron lisäksi muissa valuutoissa. Tätä mahdollisuutta on käytetty T2S-palvelussa Tanskan kruunun määräisissä arvopaperiselvityksissä lokakuusta 2018 asti ja TIPS-palvelussa Ruotsin kruunun määräisten pikamaksujen selvityksessä helmikuusta 2024 asti. Huhtikuussa 2025 myös Tanskan kruunun määräisten maksujen selvitys tuli mahdolliseksi T2- ja TIPS-palveluissa. Jatkossa TIPS-palvelussa on myös mahdollista selvittää Norjan kruunun määräisiä maksuja. Muiden uusien valuuttojen lisäämistä sekä T2- että TIPS‑palveluihin tutkitaan parhaillaan. Bulgarian keskuspankki ja maan rahoitussektori liittyivät kaikkiin TARGET-palveluihin ja myös ECMS-palveluun, kun Bulgaria liittyi euroalueeseen 1.1.2026.

Kaikkien TARGET-palvelujen maksuliikenne lisääntyi vuonna 2025. T2-palvelussa selvitettiin keskimäärin 431 067 euromääräistä maksutapahtumaa päivässä, mikä merkitsi 2,2 prosentin kasvua edellisvuodesta. Kasvun taustalla olivat pääosin pankkien asiakkaidensa puolesta lähettämät maksut. T2S-palvelussa selvitettiin päivittäin keskimäärin 922 533 maksutapahtumaa, joiden määrä kasvoi 16,6 %. Kasvu jakautui tasaisesti eri markkinoille. TIPS-palvelun euromääräinen maksuliikenne kasvoi tuntuvasti vuonna 2025, koska EU:n pikamaksuasetuksen^[55] mukaan euroalueella toimivien maksupalveluntarjoajien oli kyettävä lähettämään pikamaksuja 9.1.2025 alkaen ja ottaa niitä vastaan 9.10.2025 alkaen.^[56] Päivittäisten pikamaksutapahtumien määrä oli keskimäärin 1 657 421 maksua joulukuussa 2024. Se kasvoi 1 883 368 maksuun tammikuussa 2025 ja oli joulukuussa 2025 jo 3 845 376 maksua eli vuoden aikana kasvua oli yli sata prosenttia.

ECMS‑palvelu otettiin käyttöön 16.6.2025, ja 20 kansallisen keskuspankin ja niiden käyttäjäyhteisöjen koordinoidun siirtymisen jälkeen palvelun toiminta alkoi sujuvasti.^[57] ECMS‑palvelusta tuli neljäs TARGET‑palvelu, ja se on täysin yhteentoimiva muiden TARGET-palvelujen, etenkin T2S‑ ja T2‑palvelujen, kanssa. ECMS‑palvelussa käsiteltiin päivittäin keskimäärin yli 5 000 toimeksiantoa, jotka liittyivät lähinnä lainasaamisten toimittamiseen vakuudeksi ja niiden poistamiseen vakuuskäytöstä.

Eurojärjestelmä edistyi merkittävästi kaikkien TARGET-palvelujen kehittämisessä vuonna 2025. T2-palvelun toimintoihin ja tuotteisiin tehtiin useita parannuksia, jotta palvelu olisi tehokkaampi osallistujille ja keskuspankeille. Lisäksi eurojärjestelmä avasi vuonna 2025 pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille pääsyn keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin, kuten TARGET-järjestelmään. Kesäkuussa eurojärjestelmä käynnisti julkisen kuulemisen T2-palvelun toiminta-aikojen mahdollisesta laajentamisesta. Kuulemisesta julkaistaan selonteko vuoden 2026 alkupuoliskolla, kun kaikki vastaukset on käsitelty. Myös digitaalisen euron hankkeeseen tarvittavien T2-palvelun muutosten valmistelutyö eteni.

T2S-palveluun lisättiin uusia keskeisiä toimintoja, joilla tehostettiin arvopaperikauppojen rajat ylittäviä selvityksiä, parannettiin entisestään selvitysten tehokkuutta etenkin osittaisselvitysten optimoinnin avulla ja vahvistettiin maksupankeille tarjottavia automaattisia likviditeetinhallintapalveluja. Myös T2S‑palvelun yleistä häiriönsietokykyä parannettiin edelleen. T2S‑palvelun hallintoelimet edistivät myös keskeisiä sääntelyaloitteita tiiviissä yhteistyössä rahoitussektorin kanssa. Arvopaperien selvitysaikataulun lyhentämiseen EU:n alueella (T+1‑aikatauluun) vaadittavien järjestelmämuutosten tunnistaminen ja arviointi käynnistettiin, ja niiden toteutuksen on suunniteltu tapahtuvan ennen T+1‑aikataulun käyttöönottoa lokakuussa 2027.

TARGET-palveluissa tapahtui 27.2.2025 huomattava häiriö, joka esti T2‑palvelujen käytön noin 10 tunnin ajaksi ja T2S-palvelujen käytön kahdeksan tunnin ajaksi. Näin ollen arvopaperikauppojen selvitysmääräysten, maksujen, liitännäisjärjestelmien selvitysten sekä TARGET-palvelujen välisten likviditeettisiirtojen käsittely keskeytettiin. Häiriön johdosta TARGET-palvelujen hallintoelimet määrittelivät 20 toimenpidettä, joilla vastaisuudessa parannetaan varautumisjärjestelyjä.^[58] Näitä toimenpiteitä ovat muiden muassa: 1) viallisen fyysisen komponentin vaihto, 2) toiminnan jatkuvuudenhallinnan ja tietojärjestelmien jatkuvuudenhallinnan uudelleentarkastelu ja 3) pitkittyneen katkoksen jälkeisten katkaisuaikojen lykkäysten tehokkuutta koskevan yksityiskohtaisen palautteen kerääminen markkinoilta. Määritellyissä toimenpiteissä on edistytty merkittävästi, ja useimmat niistä oli toteutettu vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen mennessä.^[59] Eurojärjestelmä hoiti huolellisesti myös muita häiriötilanteita, jotka nekin vaikuttivat TARGET‑palvelujen saatavuuteen, joskin vähemmässä määrin (erityisesti maalis-, touko- ja marraskuussa 2025), ja niiden hallinnasta saatiin uusia hyödyllisiä kokemuksia.

4.2 Euroopan tulevan maksu- ja markkinainfrastruktuurin muovaaminen

Eurojärjestelmän toimia Euroopan maksu- ja markkinainfrastruktuurin tulevaisuuden muovaamiseksi ohjaavat kolme vaatimusta: innovaatiot, yhdentyminen ja riippumattomuus. Eurojärjestelmä käyttää innovatiivista tekniikkaa, jolla vähittäis- ja tukkumaksuja sekä arvopaperimarkkinoita digitalisoidaan entisestään. Se myös edistää syvempää yhdentymistä ja kilpailua yhdenmukaistamisen ja standardoinnin avulla esimerkiksi kaupanjälkeisten toimien alalla. Yhdessä Euroopan laajuisten ratkaisujen käyttöönoton kanssa tämä työ on keskeisessä asemassa maksutapahtumien tehokkuuden parantamisessa sekä Euroopan strategisen riippumattomuuden ja häiriönsietokyvyn lujittamisessa. Näillä toimilla vahvistetaan Euroopan rahajärjestelmän suvereniteettia ja euron kansainvälistä asemaa ja tuetaan samalla rahoitusvakauden säilyttämistä.

Euroopan rahajärjestelmän suvereniteetin säilyttäminen digitaalisen euron avulla

Eurojärjestelmä edisti vuonna 2025 merkittävästi digitaalisen euron hanketta, joka takaisi kaikille mahdollisuuden käyttää keskuspankkirahaa digitaalisena aikana. Digitaalinen euro olisi digitaalinen käteisraha, joka täydentää seteleitä ja kolikoita mutta myös muita digitaalisia maksuvälineitä. Se tarjoaisi yksinkertaisen ja koko euroalueella hyväksytyn maksutavan, jonka peruskäyttö olisi ilmaista ja joka täyttäisi tiukat yksityisyys-, turvallisuus- ja käytettävyysvaatimukset. Lokakuussa 2025 EKP:n neuvosto päätti hankkeen seuraavaan vaiheeseen siirtymisestä. Lisätietoa hankkeesta on kehikossa 4.

Turvallisen ja yhtenäisen eurooppalaisen digitaalisten varojen ekosysteemin edistäminen

Eurojärjestelmän hajautetun tilikirjan teknologiasta (DLT) tekemän selvityksen pohjalta EKP:n neuvosto hyväksyi vuonna 2025 strategiasuunnitelman eurooppalaisen digitaalisten varojen ekosysteemin edistämiseksi DLT:n mahdollisuuksia hyödyntäen. Lisätietoja on kehikossa 5.

Rajat ylittävien maksujen helpottaminen kytkemällä pikamaksujärjestelmät yhteen

Kansainvälisissä maksuissa eurojärjestelmän vähittäismaksustrategian keskeisenä päämääränä on yritysten ja kuluttajien rajat ylittävien maksujen helpottaminen Euroopassa sekä euron kansainvälisen aseman vahvistaminen. Eurojärjestelmä tutkii tapoja, joilla TIPS-palvelu voi tukea G20-ryhmän laatiman rajat ylittävien maksujen toimintasuunnitelman tavoitteita.

Kesäkuussa 2025 TIPS-palvelussa otettiin käyttöön Euroopan maksuneuvoston (European Payments Council) One-Leg Out (OLO) ‑pikasiirtojärjestelmä (OCT Inst), jonka avulla voidaan suorittaa maksutapahtumia minkä tahansa kahden valuutan välillä, kunhan vähintään toinen niistä on jokin TIPS-palvelussa käytettävä valuutta.

Globaalilla tasolla eurojärjestelmä selvittää TIPS-palvelun kytkemistä muihin pikamaksujärjestelmiin. Tarkoituksena on parantaa entisestään järjestelmien yhteentoimivuutta, vähentää kustannuksia ja lisätä rajat ylittävien maksujen nopeutta ja avoimuutta. Syyskuussa 2025 EKP:n neuvosto päätti selvittää TIPS-palvelun ja Swiss Interbank Clearing Instant Payments ‑järjestelmän (SIC IP) mahdollista kytkemistä yhteen. Marraskuussa 2025 EKP:n neuvosto päätti jatkaa työtä TIPS-palvelun kytkemiseksi Intian Unified Payments Interface ‑järjestelmään sekä Nexus Global Payments ‑järjestelmään.

Euroopan arvopapereita ja vakuuksia koskevien markkinainfrastruktuurien yhdentyminen

Euroopan yhteisen vakuushallinnan sääntökirjan (SCoRE) standardeissa edellytetään yhteisen sanomastandardin käyttöä vakuuksille, ja se on keskeisessä asemassa parannettaessa yhtiötapahtumien automaatiota ja kolmikantavakuushallinnan prosessointia. Joulukuussa 2025 eurojärjestelmän arvopapereita ja vakuuksia koskevien markkinainfrastruktuurien neuvoa-antava ryhmä (AMI-SeCo) julkaisi ISO 20022 ‑siirtymisstrategiassaan toimintasuunnitelman markkinoiden laajuiselle siirtymiselle ISO 20022 ‑standardiin. AMI-SeCo julkaisi myös kattavan raportin esteistä, joita vielä on olemassa kaupanjälkeisten toimien markkinoiden yhdentymiselle Euroopassa. Sekä vuoden 2025 raportissa yhtiötapahtumia koskevien vaatimusten noudattamisesta että vuoden 2025 jälkipuoliskon SCoREBOARD-raportissa vaatimusten noudattamisesta ja edistymisestä korostuvat edistymisen hitaus ja viivytykset AMI-SeCon standardien noudattamisessa. Eurojärjestelmä on siksi pyytänyt keskeisiltä sidosryhmiltä palautetta niiden konkreettisista toimenpiteistä ja aikataulusta, joilla ScoRE-standardien täysimittaiseen noudattamiseen voidaan päästä. AMI-SeCo tukee EU:n suunnittelemaa siirtymistä lyhyempään arvopaperien selvityssykliin (T+1) joillakin yhtiötapahtumien prosessoinnin aloilla.

EKP tukee yhdessä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja Euroopan komission kanssa EU:n siirtymistä T+1-selvityssykliin (ks. myös osa 4.1) osallistumalla asiaa koskevaan EU:n T+1-hallintorakenteeseen.

4.3 Yleisvalvonta ja liikkeeseen laskevan keskuspankin rooli

Rahoitusmarkkinainfrastruktuurien ja maksujen turvallinen ja tehokas toiminta euroalueella kuuluu edelleen eurojärjestelmän harjoittaman yleisvalvonnan painopisteisiin. Lisäksi eurojärjestelmä osallistuu euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina yhteistyöjärjestelyihin muiden sellaisten rahoitusmarkkinainfrastruktuurien yleisvalvojien ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joilla on merkittävää euromääräistä toimintaa.

Vuonna 2025 valmistuneessa kattavassa TARGET-palvelujen arvioinnissa todettiin, että palvelut ovat pitkälti niihin sovellettavien yleisvalvontavaatimusten mukaisia. Suosituksia annettiin erityisesti riskienhallinnan sekä kyberprosessien sisällyttämisestä operatiivisten riskien hallintaan. Arvioinnissa ei katsottu tulleen esille vakavia riskejä. Arvioinnissa tarkasteltiin TARGET-palveluihin vuonna 2025 kohdistuneita häiriöitä, etenkin helmikuun vakavaa häiriötä sekä myöhempiä maaliskuun, toukokuun ja marraskuun häiriöitä. Tarkastelun pohjalta annettiin suosituksia, jotka liittyivät helmikuun vakavaan häiriöön ja toiminnan jatkuvuudenhallinnan prosesseihin.

Eurojärjestelmä toteutti arviointeja myös muista systeemisesti merkittävistä maksujärjestelmistä eli EBA CLEARINGin operoimista EURO1‑ ja EURO2‑järjestelmistä sekä Mastercard Clearing Management System ‑järjestelmästä keskittyen toiminnan häiriönsietokykyyn ja merkittävimpiin muutoksiin. Yleisvalvonnassa toteutetun vuotuisen maksujärjestelmien luokituksen perusteella joidenkin maksujärjestelmien asemaan tehtiin vuonna 2025 muutoksia.^[63] Lisäksi eurojärjestelmä saattoi päätökseen systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista annetun EKP:n asetuksen eli SIPS-asetuksen^[64] uudelleenlaadinnan, jossa tarkistettiin useita asetuksen osia, kuten systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin määritelmä, joka muutettiin kattamaan myös euroalueen ulkopuolella sijaitsevien oikeushenkilöiden euroalueella toimivat sivuliikkeet. Tämän ohella uudelleenlaaditussa asetuksessa on säännöksiä kyberriskeistä ja ulkoistamisesta, ja siinä otetaan huomioon myös tekniikan ja sääntelyn kehitys Euroopan unionissa, mukaan lukien digitaalista häiriönsietokykyä koskeva asetus^[65].

Eurojärjestelmä toteutti sähköisten maksuvälineiden, ‑järjestelmien ja ‑järjestelyjen yleisvalvontakehyksessään (PISA-kehyksessä) kattavia arviointeja tietyistä maksujärjestelmistä. Se käynnisti myös kryptovaramarkkinoista annetussa asetuksessa (MiCAR)^[66] säädetyt uudet tehtävänsä ja saattoi yhteistyössä Euroopan pankkiviranomaisen kanssa valmiiksi yhteisen vuoden 2025 kertomuksen maksupetoksista.

Kyberhäiriöiden sietokyvyn saralla eurojärjestelmä toteutti säännöllisen kyselytutkimuksensa, jolla se arvioi valvottavien laitosten kyberkestävyyttä.^[67] Eurojärjestelmä koordinoi myös yleiseurooppalaisen euromääräisten rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberuhkien sietokykyä edistävän neuvoston (Euro Cyber Resilience Board) toimintaa, jonka painopisteisiin vuonna 2025 kuuluivat kriisikoordinointi sekä kolmansiin osapuoliin liittyvien riskien hallinta.

Eurojärjestelmä osallistui euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina EU:n keskusvastapuolten valvonta- ja kriisinratkaisukollegioiden työhön sekä järjestelmäriskin kannalta merkittävien kolmansien maiden keskusvastapuolten jatkuvaan valvontaan. Se vei myös päätökseen TARGET-suuntaviivojen vaatimukset täyttäville euroalueen keskusvastapuolille tarjottavan keskusvastapuolten luottojärjestelyn tarkistuksen.^[68] EKP seurasi EU:n selvitysympäristön kehitystä vuonna 2025 ja toteutti syväanalyyseja euromääräisten korkojohdannaisten likviditeettipoolien rakenteesta ja toiminnasta. Se osallistui myös uuden yhteisen seurantamekanismin työhön.

Arvopaperien selvityksen alalla eurojärjestelmä hoiti edelleen tehtäväänsä arvopaperikeskusasetuksen^[69] mukaisena asiaan liittyvänä viranomaisena antaen perusteltuja lausuntoja tiettyjen arvopaperikeskusten säännöllisestä uudelleentarkastelusta ja arvioinnista sekä niiden lupien jatkamisesta. Lisäksi eurojärjestelmä antoi useista DLT-pilottijärjestelmää koskevan asetuksen^[70] nojalla jätetyistä hakemuksista lausuntoja, jotka eivät olleet sitovia.

Lisäksi eurojärjestelmä osallistui useisiin politiikan ja sääntelyn alan toimiin EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Se muun muassa kehitti teknisiä sääntelystandardeja, jotka liittyvät äskettäin hyväksyttyyn tai päivitettyyn, rahoitusmarkkinainfrastruktuureihin sovellettavaan EU:n lainsäädäntöön.

5 Markkinaoperaatiot ja rahoituspalvelut muille laitoksille

Eurojärjestelmän valuutanvaihto- ja repojärjestelyt euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien kanssa ovat rahapoliittisia välineitä, joita käytetään maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden vakautukseen häiriötilanteissa. Vuonna 2025 euromääräiset likviditeettijärjestelyt toimivat jälleen markkinaehtoisen rahoituksen turvaverkkona. EKP tarjosi edelleen euroalueen vastapuolille säännöllisesti myös Yhdysvaltain dollarin määräisiä operaatioita, joiden tukena oli tärkeimpien keskuspankkien pysyvä swapjärjestelyverkosto. Näitä keskuspankkeja olivat EKP:n lisäksi Yhdysvaltain, Kanadan, Englannin, Japanin ja Sveitsin keskuspankit. EKP ei tehnyt valuuttamarkkinainterventioita vuonna 2025. Se vastasi aiempien vuosien tapaan useiden EU:n rahoitusoperaatioiden hallinnoinnista ja hoiti edelleen eurojärjestelmän varannonhoitopalveluiden koordinointia.

5.1 Markkinaoperaatioiden kehitys

Euro- ja valuuttamääräiset likviditeettijärjestelyt

Eurojärjestelmän valuutanvaihto- ja repojärjestelyt ovat rahapoliittisia välineitä, joiden avulla estetään kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jännitteitä haittaamasta euroalueen rahapolitiikan tehokasta välittymistä. Taulukossa 5.1 esitetään 31.12.2025 toiminnassa olleet likviditeettijärjestelyt. Euromääräisistä likviditeettijärjestelyistä tehtiin vuonna 2025 edelleen hyvin niukasti nostoja.

Valuuttamääräisten likviditeettijärjestelyjen osalta EKP tarjosi vuonna 2025 edelleen yhteistoiminnassa Yhdysvaltain, Kanadan, Ison-Britannian, Japanin ja Sveitsin keskuspankkien (eli swapjärjestelyverkoston) kanssa viikoittain Yhdysvaltain dollarin määräistä likviditeettiä, jonka juoksuaika oli yleensä seitsemän päivää. Euroalueen vastapuolten harjoittama lainanotto pysyi koko vuoden hyvin suppeana.

Valuuttamarkkinainterventioista tiedottaminen

EKP ei tehnyt valuuttamarkkinainterventioita vuonna 2025. Euron käyttöönoton jälkeen niitä on tehty kahdesti: vuosina 2000 ja 2011. Valuuttamarkkinainterventioita koskevat tiedot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla ja EKP:n tietoportaalissa neljännesvuosittain yhden vuosineljänneksen viiveellä, ja niistä on yhteenveto taulukossa 5.2. Jos jollakin vuosineljänneksellä valuuttamarkkinainterventioita ei ole toteutettu, tämä ilmoitetaan erikseen.

Raportointikäytäntö kattaa EKP:n yksipuolisesti ja muiden viranomaisten kanssa koordinoidusti toteuttamat valuuttamarkkinainterventiot sekä valuuttakurssimekanismissa (ERM II) vaihteluvälin rajoilla suoritetut interventiot.

5.2 EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

EKP toimii Euroopan komission verojen ja maksujen välittäjänä EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoidossa. Vuonna 2025 EKP hoiti seuraavien EU:n ohjelmien tilihallinnon ja maksujen käsittelyn:

• keskipitkän aikavälin rahoitustuen järjestelmä (MTFA)
• Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)
• eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE)
• Next Generation EU (NGEU) ‑ohjelma
• Ukrainan lainayhteistyömekanismi (ULCM)
• Ukrainan tukiväline
• makrotaloudellinen rahoitusapu (MFA)
• Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline.

EKP toimii myös Euroopan komission maksujenvälittäjänä EU:n liikkeeseenlaskupalvelun yhteydessä.

Vuonna 2025 EKP huolehti edellä mainittuihin ohjelmiin liittyvien maksusuoritusten ja maksujen käsittelystä.

Lisäksi se hoitaa kaikki Kreikan lainajärjestelysopimukseen liittyvät maksut.

ERVM-mekanismin kautta myönnettyjen lainojen nimelliskanta oli vuoden 2025 lopussa 37,1 miljardia euroa, SURE-mekanismin kautta myönnettyjen lainojen 90,4 miljardia euroa ja Kreikan lainajärjestelysopimuksen kautta myönnettyjen lainojen 26,3 miljardia euroa. MTFA-järjestelmän kautta myönnettyjä lainoja ei vuoden lopussa ollut.

5.3 Eurojärjestelmän varannonhoitopalvelut

Vuonna 2025 eurojärjestelmä tarjosi edelleen asiakkailleen kattavia rahoituspalveluja varannonhoitopalvelujen järjestelmässään (ERMS), joka otettiin käyttöön vuonna 2005 asiakkaiden euromääräisten varantojen hoitamiseksi. Useat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit tarjosivat näitä palveluja euroalueen ulkopuolisten maiden keskuspankeille, rahaviranomaisille ja valtion elimille sekä kansainvälisille järjestöille yhtenäisin ehdoin ja yleisten markkinastandardien mukaisesti. EKP toimi edelleen järjestelmän yleisenä koordinoijana, huolehti sen häiriöttömästä toiminnasta ja kehittämisestä sekä raportoi siitä EKP:n päättäville elimille.

Vuoden 2025 lopussa eurojärjestelmän varannonhoitopalvelujen järjestelmässä asiakassuhteita oli 285, kun niitä edellisvuoden lopussa oli 287. Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä euromääräisten varannonhoitopalvelujen järjestelmässä hoidettujen varojen keskimääräinen kokonaismäärä (ml. käteisvarat ja arvopaperit) oli noin 8 % suurempi kuin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä.

6 Eurokäteisen valmistelu tulevaa varten

Vuonna 2025 kierrossa olevien setelien määrä kasvoi jälleen. Eurosetelien ulkoasun uudistaminen jatkui lähtökohtanaan eurojärjestelmän sitoumus varmistaa käteisen saatavuus, käytettävyys ja hyväksyntä maksuvälineenä sekä tehdä siitä niin kestävä ja ympäristöystävällinen kuin mahdollista. Samassa yhteydessä eurosetelien turvallisuus paranee ja niistä voidaan tehdä kaikkien eurooppalaisten kannalta omemman tuntuisia.

6.1 Kierrossa oleva käteinen ja sen käsittely

Liikkeessä olevien eurosetelien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2025 ja saavutti vuoden lopussa kaikkien aikojen korkeimman tasonsa eli 31,3 miljardia seteliä, yhteenlasketulta nimellisarvoltaan 1 619,5 miljardia euroa. Korkojen nousujaksolla tasaantunut nimellinen vuosikasvu virkistyi hieman eli 2,5 prosenttiin lukumäärällä ja 2,0 prosenttiin arvolla mitattuna.

Kuvio 6.1

Liikkeessä olevien eurosetelien lukumäärä ja arvo

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: mrd. kpl)

Ajanjaksolla 2015–2025 liikkeessä olevan käteisen arvo oli jatkuvasti yli 10 % euroalueen BKT:tä suurempi, mikä alleviivaa käteisen merkitystä maksuvälineenä sekä transaktio- ja varautumistarpeita varten säilytettynä likvidinä omaisuuseränä. Liikkeessä olevien setelien kasvua vauhditti myös euron kansainvälinen käyttö.

Vuonna 2025 luottolaitokset palauttivat euroalueen kansallisille keskuspankeille 24,5 miljardia seteliä eli 0,9 miljardia kappaletta vähemmän kuin vuonna 2024. Arvolla mitattuna seteleitä toimitettiin kansallisille keskuspankeille 833 miljardin euron edestä eli vähemmän kuin edellisvuotiset 856 miljardia euroa. Lasku johtui osittain siitä, että luottolaitokset kierrättivät aiempaa suuremman määrän seteleitä asiakkaille sen sijaan, että olisivat palauttaneet ne kansallisille keskuspankeille.

Vuonna 2025 euroalueen jäsenvaltioiden liikkeeseen laskemia eurokolikoita oli kierrossa lukumäärällä mitattuna 1,8 % ja arvolla mitattuna 2,6 % enemmän kuin edellisvuonna, siis yhteensä 2,7 miljardia kolikkoa, joiden nimellisarvo oli 890 miljoonaa euroa.

6.2 Käteistä koskevan lainsäädännön kehittäminen

Kierrossa olevien eurosetelien määrän kasvu osoittaa, että edelleen tarvitaan eteenpäin katsovaa politiikkaa käteisen hyväksynnän ja käteispalvelujen hyvän saatavuuden turvaamiseksi sekä setelien turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisuuden takaamiseksi. Lisääntyvät huolet käteisen hyväksyttävyydestä ja käteispalvelujen saatavuudesta euroalueella korostavat kiireellistä tarvetta luoda EU:n laajuinen kehikko, joka sisältää selkeät ja sitovat säännöt eurosetelien ja ‑kolikoiden asemasta laillisina maksuvälineinä. Tällainen kehikko vahvistaa yleisön luottamusta käteiseen ja selkeyttää jäsenvaltioiden vastuut käteispalvelujen saatavuuden varmistamisessa ja häiriönsietokyvyn parantamisessa. EKP katsoi EU:n lainsäätäjien edistyneen asiassa huomattavasti, kun Euroopan unionin neuvosto esitti joulukuussa yleisnäkemyksensä. EKP onkin valmiina tarjoamaan asiantuntijatukea euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta annettavan asetuksen^[71] viimeistelyyn osana ns. yhtenäisvaluuttapakettia. Euroalueen digitaalisten vähittäismaksujen yleisestä kasvusta huolimatta sähkökatkoksista tehdyt analyysit osoittavat, että käteinen on edelleen luotettava varajärjestelmä maksujärjestelmän häiriötilanteissa, joita voi sattua odottamatta ja jotka voivat vaikuttaa maksutapahtumiin laajamittaisesti.^[72] Käteinen vahvistaa järjestelmäntasoista häiriönsietokykyä, ja se toimii (laajan päivittäisen käyttönsä ohella) eräänlaisena maksujärjestelmän ”vararenkaana” häiriötilanteissa sekä edistää kilpailua maksamisen markkinoilla. Se on tärkeä myös rahoituspalvelujen saatavuuden kannalta, sillä monet kansalaiset erityisesti haavoittuvissa yhteiskuntaryhmissä luottavat päivittäisissä maksuissaan käteiseen.

6.3 Väärentäminen ja eurosetelien kehitystyö

Vuoden 2025 aikana kierrosta poistettiin noin 444 000 euroseteliväärennöstä eli 20 % vähemmän kuin edellisvuonna. Väärennetyimpiä olivat edelleen 20 ja 50 euron setelit, ja ne muodostivat yhdessä noin 80 % kaikista väärennöksistä.

Vuonna 2025 jokaista miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti havaittiin 14 väärennöstä, mikä oli yksi pienimmistä osuuksista sitten euron käyttöönoton (kuvio 6.2). Väärän setelin saaminen on siten hyvin epätodennäköistä.

Useimmat väärennökset ovat heikkolaatuisia, eikä niissä ole pyritty jäljentämään turvatekijöitä lainkaan tai se on tehty hyvin huonosti. Setelit voidaan tarkastaa yksinkertaisella ”tunnustele-katso-kallistele”-testillä, joka on kuvattu EKP:n verkkosivujen Turvatekijät-osiossa ja kansallisten keskuspankkien verkkosivustoilla.

Kuvio 6.2

Vuosittain havaittujen väärennösten määrä miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti

Eurosetelien uudistusprosessin eteneminen

Vuonna 2025 EKP jatkoi työtään eurosetelien ulkoasun uudistamiseksi. Prosessin tavoitteena on, että uudet setelit kuvastaisivat paremmin Euroopan yhtenäisyyttä, identiteettiä ja arvoja sekä olisivat turvallisempia, ympäristöystävällisempiä ja että kaikki eurooppalaiset voisivat tuntea ne omikseen. Tämä joulukuussa 2021 aloitettu hanke korostaa EKP:n sitoutumista käteiseen turvallisena ja osallistavana maksutapana.

Yleisön osallistuminen on ollut keskeisessä roolissa koko uudistushankkeen ajan. EKP keräsi ideoita ja palautetta koko Euroopan unionista kuulemisilla ja kyselytutkimuksilla. Vuonna 2023 EKP:n neuvosto valitsi uusille seteleille yleisön mielipiteiden ja asiantuntijoiden suositusten perusteella kaksi teemaa: ”Eurooppalainen kulttuuri”, joka nostaa esiin yhteisiä kulttuuritiloja, sekä ”Joet ja linnut”, joka esittelee Euroopan luonnon monimuotoisuutta. Alkuvuonna 2025 EKP:n neuvosto valitsi kummallekin teemalle kuva-aiheet.

Sittemmin 15.7.2025 EKP käynnisti uusien setelien suunnittelukilpailun, ja Euroopan unionissa asuvia suunnittelijoita ja taiteilijoita kutsuttiin jättämään osallistumishakemuksensa suunnitteluvaiheeseen. Osallistujat valittiin kokemusten ja saavutusten perusteella, ja he ovat nyt alkaneet valmistella ulkoasuehdotuksiaan. Riippumattomista asiantuntijoista koostuva suunnittelukilpailun tuomaristo valitsee niistä enintään viisi kumpaakin teemaa kohden. Yleisö pääsee lausumaan sanansa ehdotuksista ennen kuin EKP:n neuvosto valitsee setelisarjan lopulliset ulkoasut arviolta vuoden 2026 loppuun mennessä. Tuotantoprosessi käynnistyy päätöksen jälkeen, ja uudet setelit ovat valmiit kiertoon muutamaa vuotta myöhemmin.

7 Tilastot

EKP laatii, kerää, koostaa ja julkaisee kansallisten keskuspankkien avustuksella laajaa valikoimaa tilastoja, jotka tukevat Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) tehtävien hoitamista. Tilastoja käyttävät myös viranomaiset, kansainväliset organisaatiot, rahoitusmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö, ja ne edistävät osaltaan EKP:n avoimuustavoitetta.

Vuonna 2025 EKP hienosääti euroalueen tilastoja tukemaan entistä paremmin rahapolitiikkaa, rahoitusvakautta ja EU:n painopistealueita laajemminkin. Rahamarkkinoita, pankkeja ja julkisyhteisöjä koskevia keskeisiä tietoaineistoja kehitettiin niiden kattavuuden, yhdenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi ja myös kansallisten keskuspankkien raportoinnin sujuvoittamiseksi. Ilmastoon liittyviä indikaattoreita kehitettiin edelleen siten, että ne tarjoavat enemmän tietoa kestävästä rahoituksesta ja ilmastoriskeistä, mikä helpottaa ilmastonäkökohtien integroimista rahapoliittiseen analyysiin. Lainsäädännön tasolla EKP suositteli neuvoston asetukseen (EY) N:o 2533/98 kohdennettuja muutoksia tilastotietojen keräämiskehyksen modernisoimiseksi, tietojen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi sekä raportointirasitteen minimoimiseksi luottamuksellisuudesta tinkimättä. Samanaikaisesti yhteinen raportointikomitea (Joint Bank Reporting Committee, JBRC) edisti merkittävällä tavalla pankkien raportoinnin tehostamista, kun se julkaisi ensimmäisen lausuntonsa, joka koski tarkistetun tilastollisen toimialaluokituksen käyttöönottoa.

7.1 Euroalueen tilastoinnin kehittäminen

Tammikuussa 2025 EKP kehitti merkittävällä tavalla Short-Term European Paper (STEP) ‑hankkeen tilastointia, joka käsittelee ensimarkkinoiden volyymeja, transaktioita ja tuottoja sellaisten lyhytaikaisten velkapapereiden osalta, jotka on laskettu liikkeeseen STEP-kelpoisiksi määritetyissä ohjelmissa. Uusissa STEP-tilastoissa hyödynnetään sekä hyväksyttyjen STEP-tietolähteiden tarjoamaa dataa että muuta laadukasta dataa EKP:n Centralised Securities Database ‑tietokannasta, mikä parantaa tietojen laatua ja kattavuutta. Tilastot julkaistaan interaktiivisina raportteina, jotka sisältävät viikoittaiset uudet tiedot. Näin voidaan helpommin seurata eurojärjestelmän rahapoliittisissa operaatioissaan toteuttamia sekä arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien toteuttamia toimia rahamarkkinoilla.

Niin ikään tammikuussa EKP:n neuvosto antoi uudet suuntaviivat, joissa päivitetään ja yhtenäistetään euroalueen kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevien tilastotietojen nykyistä raportointikehystä.^[73] Tarkoituksena on syventää ymmärrystä eri kotitalousryhmien tilanteista sekä talouskehityksen ja rahapolitiikan vaikutuksesta niihin.

EKP:n neuvosto antoi julkisyhteisöjen rahoitustilastoja koskevat uudelleenlaaditut suuntaviivat, joilla säännellään euroalueen julkisyhteisöjen tuloja, menoja ja ali-/ylijäämiä sekä julkista velkaa koskevien tilastotietojen koontia ja raportointia.^[74] Uudelleenlaadituissa suuntaviivoissa otetaan käyttöön selkeämmät lomakkeet sektorikohtaisille tiedoille (valtionhallinto, osavaltiohallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot), lisätään yhtenäistetyt tiedot kytköksistä EU:n budjettiin ja määritetään, milloin kansalliset keskuspankit voivat tukeutua Eurostatin jo EKP:lle toimittamiin tietoihin. Näin parannetaan yhtenäisyyttä ja vältetään raportoinnin päällekkäisyyksiä.

Euroalueen rahamarkkinatilastojen vakauden ja edustavuuden lujittamiseksi laajennettujen rahamarkkinatilastojen (MMSR) otoksen tiedot integroitiin euromääräisten markkinoiden lyhyen koron (€STR) päivittäiseen laskentaan 2.7.2025 alkaen. Edellisenä vuonna MMSR-otokseen oli lisätty 24 uutta pankkia, jolloin otoksen koko kasvoi useiden euroalueen maiden osalta, ja sen kattavuus laajeni ensi kertaa myös Luxemburgiin ja Portugaliin. Vertailuarvon pohjana ovat nyt suuremmat transaktiovolyymit ja entistä parempi kattavuus.

Heinäkuussa 2025 EKP ryhtyi julkaisemaan entistä yksityiskohtaisempia tilastoja euroalueen rajat ylittävistä sijoituksista velkapapereihin.^[75] Uusiin jaotteluihin sisältyy entistä useampia valuuttoja ja liikkeeseenlaskijamaita, laajempi joukko sijoittaja- ja liikkeeseenlaskijasektoreita, erilaisia maturiteettivälejä sekä tieto siitä, onko velkakirja vihreä tai kestävä. Lisäksi niissä ryhmitellään varat ja velat yksinkertaisiin riskiluokkiin, jotka perustuvat luottoluokituksiin, ja ne sisältävät sekä nimellisarvon että markkina-arvon mukaisia indikaattoreita. Näin pitkän aikavälin vastuista saadaan selkeämpi kuva.

Lokakuussa 2025 EKP:n neuvosto antoi suuntaviivat pankkisektorin konsolidoiduista tiedoista annettujen suuntaviivojen muuttamisesta.^[76] Niillä laajennettiin luokan 1 sijoituspalveluyritysten tilastotietojen kattavuutta siten, että yhdistetyt tiedot kuvaavat paremmin EU:n pankkisektoria kokonaisuutena.^[77] Uudistuksen ansiosta EKP voi tehdä valvontatietojen yhdistämisen keskitetysti kansallisten keskuspankkien puolesta ja parantaa tietojärjestelmiensä avulla yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta maiden välillä. Lisäksi raportointilomakkeita hienosäädettiin siten, että pankkitilastoista saadaan entistä yksityiskohtaisempia tietoja.

Marraskuussa 2025 EKP paransi entisestään ilmastoon liittyviä tilastoindikaattoreitaan. Kestävien velkapapereiden indikaattoreita laajennettiin valuutan, maturiteetin ja korkotyypin mukaisilla uusilla jaotteluilla. Siirtymäriskin indikaattorit tarjoavat nyt yksityiskohtaisemman kuvan pankkien laina- ja arvopaperisalkkujen hiili- ja toimialaprofiileista, jolloin voidaan helpommin arvioida riskialttiutta suuripäästöisille toimialoille ja seurata muutoksia ajan mittaan. Fyysisen riskin indikaattoreita hienosäädettiin siten, että ne kattavat laajemman joukon vaaratekijöitä, esimerkiksi lämpötilaan ja sademääriin liittyvät riskit ja vesistressin. Lisäksi indikaattorit on linkitetty kohteena olevan vastuun maantieteelliseen sijaintiin.

7.2 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 tarkistus – EKP:n valtuudet kerätä tilastotietoja

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2533/98^[78] säädetään EKP:n tehtävissään tarvitsemien tilastotietojen keräämisestä pankeilta ja muilta tietojen antajilta. Asetus hyväksyttiin vuonna 1998, ja sitä muutettiin 2009 ja 2015. Talouden, rahoitusjärjestelmän ja dataympäristön jatkuvan kehityksen vuoksi EKP antoi vuonna 2025 uuden suosituksen asetuksen muuttamiseksi.^[79] Euroopan unionin neuvosto hyväksyi muutetun asetuksen 16.12.2025.^[80]

Digitaalinen siirtymä tuo mukaan uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia paitsi yrityksille myös julkisten palveluiden tuottajille. Se on luonut tilastoinnille uusia tarpeita, jotta EKPJ voi toteuttaa tehtävänsä, ja uusia mahdollisuuksia yksityiskohtaisen datan tehokkaaseen keruuseen. Lisäksi viimeaikainen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys on lisännyt tarvetta kerätä tiheämmin oikea-aikaisempia ja yksityiskohtaisempia tilastotietoja kuitenkin samalla pitäen raportointirasitteen minimissä.

Näistä syistä oli tärkeää muokata lainsäädäntökehystä siten, että tilastotietojen ja lakisääteisten tietojen raportoinnissa voidaan noudattaa kertaraportoinnin periaatetta aina kun mahdollista. Jotta vältetään tilanne, jossa useat jäsenvaltiot sekä EU:n viranomaiset ja toimielimet keräävät samoja tietoja, tilastotietoja tulisi jakaa EKPJ:n jäsenten välillä ja EKPJ:ltä Euroopan tilastojärjestelmälle (ESS) ja muille asiaankuuluville osapuolille selkeästi määritetyissä tilanteissa riippumatta siitä, minkä EKPJ:n jäsenen keräämiä tiedot alun perin ovat.

7.3 Pankkien raportoinnin tehostaminen

Pankkien raportoinnin tehostamista edisti huomattavasti yhteinen raportointikomitea (JBRC), johon kuuluu sekä EU:n ja kansallisten viranomaisten että pankkitoimialan edustajia. Yhteisen raportointikomitean toiminnan tärkeä etappi oli kesäkuussa 2025 julkaistu ensimmäinen lausunto, joka koski tarkistetun tilastollisen toimialaluokituksen (NACE v. 2.1) käyttöönottoa. EKP ja Euroopan pankkiviranomainen (EPV) aikovat varmistaa, että pankit voivat ottaa tarkistetun luokituksen käyttöön samanaikaisesti tilastotietoihin, pankkivalvontaan ja kriisinratkaisuun liittyvässä raportoinnissa.

Myös vuonna 2025 eurojärjestelmä oli sitoutunut pankkien raportointirasitteen vähentämiseen konsolidoimalla tilastoraportointivaatimuksiaan IReF-raportointijärjestelmän (Integrated Reporting Framework) kautta. Geopoliittisen kehityksen ja IRef-hankkeen pitkäaikaisuuden vuoksi eurojärjestelmä päätti tutkia, voisiko tämä ensiaskel kohti täysin integroitua raportointijärjestelmää merkitä myös Euroopan teknologisen omavaraisuuden laajenemista. Tätä varten eurojärjestelmä tarvitsee ennakoitua enemmän aikaa arvioidakseen omavaraisempia ratkaisuja, esimerkiksi pilvipalveluratkaisuja, IReF-järjestelmän toteutusta varten.

BIRD-tietohakemiston (Banks’ Integrated Reporting Dictionary) tarkoitus on lähentää viranomaisten raportointivaatimuksia pankkien käyttämään kieleen ja määritelmiin, ja sen rooli raportoinnin tehostamisessa laajeni edelleen vuonna 2025. Hakemistoon lisättiin esimerkiksi FINREP, vakuussidonnaisuus ja AnaCredit. Lisäksi käynnistettiin uusia työryhmiä valvontakehysten ja raportointivaatimusten integroimiseksi tietohakemistoon, jonka kattavuutta siten lisättiin pelkkiä tilastotietoja laajemmaksi. Kyseessä on erityisen tärkeä työ, joka vahvistaa tilastointi- ja valvontakehysten yhtenäistämisen olevan toteutettavissa yksityiskohtaisella tasolla. Tätä kautta pankkien raportoimien tietojen laatua voidaan parantaa ja yhtenäistää.

8 EKP:n tutkimustoiminta

EKP:n asiantuntijat toteuttivat vuonna 2025 laajoja taloutta, rahapolitiikkaa ja rahoitusjärjestelmää käsitteleviä tutkimuksia, jotka tarjosivat tärkeää tietoa rahapolitiikan ja myös vuoden 2025 strategian arvioinnin pohjaksi. ChaMP Research Network ‑tutkimusverkoston työ^[85] sekä kuluttajaodotuskyselyyn eli CES-kyselyyn (Consumer Expectations Survey) ja kotitalouksien varallisuus- ja kulutuskyselyyn (Household Finance and Consumption Survey) perustuvat tutkimukset tarjosivat jälleen monipuolista tietoa rahapoliittisten päätösten perustaksi.

Tässä osassa tarkastellaan EKP:ssä tehtävän tutkimuksen laatua, kuvataan tutkimuksen ja neuvonantotoiminnan viittä pääaluetta sekä niillä vuoden mittaan tapahtunutta edistystä. Lopuksi kuvataan tekoälyä käsittelevän työryhmän perustamista ja toimintaa sekä makrotaloudellista mallintamista kehikossa ”Makrotaloudellinen mallintaminen epävarmoina aikoina”.

EKP:n tavoitteena on tuottaa huippututkimusta alueilla, jotka ovat tärkeitä keskuspankkien tehtävän ja toimintojen kannalta. Joulukuusta 2024 lähtien taloudellisessa tutkimuksessa yleisesti käytetty Research Papers in Economics (RePEc) ‑indeksi on asettanut EKP:n ensimmäiselle sijalle rahatalouden tutkimuslaitoksista. Vuonna 2025 toisella sijalla oli Yhdysvaltain keskuspankki ja kolmannella Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Yleisemmin makrotalouden alalla EKP oli toisella sijalla. Ensimmäisenä oli Harvardin yliopiston taloustieteen osasto ja kolmantena IMF. Pankkitutkimuksessa EKP pysytteli ensimmäisellä sijalla, ja seuraavat sen jälkeen olivat Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) ja Chicagon yliopiston Booth School of Business ‑korkeakoulu. Maailman keskuspankeista ja niihin verrattavista laitoksista EKP oli vuonna 2025 toisella sijalla. Ensimmäisenä oli IMF, ja kolmantena tuli Yhdysvaltain keskuspankki. Euroopassa EKP oli kolmannella sijalla, kun huomioidaan kaikki tutkimusalat ja tutkimuslaitokset. Sen edellä ovat London School of Economics and Political Science sekä Paris School of Economics.

Vuonna 2025 EKP:ssä toteutetut tutkimushankkeet voidaan yleisesti ryhmitellä viiteen teemakokonaisuuteen, jotka kaikki hyötyivät kansallisten keskuspankkien panoksesta ja yhteistyöstä Euroopan keskuspankkijärjestelmän tutkimusklusterien kanssa.

Ensiksikin rahapolitiikan strategiaa ja välittymistä koskeva tutkimus tuki EKP:n vuonna 2025 toteuttamaa strategian arviointia ja syvensi ymmärrystä rahapolitiikan välittymisestä. Päivitettyjen ennustemallien perusteella rahapolitiikan estimoidun välittyminen oli entistä heikompaa. Lisäksi päivitykset paransivat mallien ennuste- ja tulkintakykyä epätavallisen rahapolitiikan ja energiahinnoista johtuvan inflaation jaksoilla. Muissa rahapolitiikan välittymiseen liittyvissä hankkeissa analysoitiin kvantitatiivista tiukentumista, omaisuuserien ostoja ja kriisinratkaisutoimia. Uutta tietoa saatiin likviditeettiodotusten vaikutuksista rahamarkkinoiden korkoeroihin, rahapolitiikan välittymisen heterogeenisyydestä kotitalouksissa, yrityksissä ja toimialoilla, epälineaarisesta inflaatiokehityksestä sekä rahapolitiikan, rahoitusvakauden ja finanssipolitiikan välisestä vuorovaikutuksesta. Rahapolitiikan toteutusta käsittelevät tutkimukset keskittyivät rahamarkkinoiden volatiliteettiin, repohinnoitteluun ja sääntelyn muutoksiin, ja viestintää käsittelevissä tutkimuksissa selvitettiin luottamusta, odotusten ankkuroitumista sekä yleisön asenteita keskuspankin viestintää ja digitaalista euroa kohtaan. Viestintään keskittyvässä tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä ChaMP Research Network ‑tutkimusverkoston kanssa.

Toinen pääaihe oli talous- ja rahaliiton finanssipolitiikka ja hallinto. Tämän alueen tutkimuksissa selvitettiin rahapolitiikan ja finanssipolitiikan vuorovaikutusta, finanssipolitiikan kertoimia ja vihreää siirtymää. Tutkimukset osoittivat, että hyvin laaditut finanssipoliittiset säännöt voivat tukea rahapolitiikkaa lähellä politiikkakorkojen alarajaa, että finanssipoliittinen elvytys vaikuttaa inflaatiokehitykseen ja että ilmastopolitiikkoihin sisältyy inflaation, tuotosten ja siirtymätehokkuuden välisiä valintoja.

Kolmanneksi kansainvälisen makrotalouden ja rahoituksen saralla EKP:n asiantuntijat tutkivat geopoliittista fragmentaatiota, rajat ylittävien sokkien leviämistä sekä valuuttadominanssia ja kansainvälistä rahajärjestelmää. Tuloksissa korostuu kaupan ja maksamisen alueellistaminen, Yhdysvaltain rahapolitiikan heijastusvaikutusten epätasainen jakautuminen ja Yhdysvaltain dollarin jatkuva dominanssi sekä asteittaiset muutokset valuutan käytössä ja rahoitusinfrastruktuurissa. Myös oikeusvaltioperiaatetta tutkittiin arvona, joka on kansainvälisellä tasolla kohdannut haasteita.

Neljäs EKP:n tutkimustoiminnan pääaihe on makrotalouden dynamiikka ja mikroperusta. Vuonna 2025 keskiössä oli yritysten, kotitalouksien, työmarkkinoiden ja hintojen analyysi sekä tutkimusmenetelmät, joissa käytetään yksityiskohtaista dataa ja mikroperustaisia malleja. Käsiteltäviä aiheita olivat heterogeeniset reaktiot sokkeihin ja rahapolitiikkaan, odotusten rooli, toimialakohtainen inflaatiokehitys sekä työmarkkinoiden kestokyky. Lisäksi käsiteltiin menetelmäkehitystä, esimerkiksi tekoälypohjaisia ennusteita ja estimointivälineitä.

Rahoituslaitoksia ja -markkinoita koskevassa tutkimuksessa analysoitiin laajasti rahapolitiikan, rahoitusmarkkinoiden, inflaation ja reaalitalouden välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksissa selvitettiin rahapolitiikan välittymistä kotivakuutusten, luotonannon ja lainasopimusrakenteiden kautta sekä pankkien taseiden ominaisuuksien ja markkinoiden heterogeenisyyden roolia. Muissa tätä aihetta koskevissa selvityksissä arvioitiin keskuspankin ostojen vaikutuksia sekä rahapolitiikan ja makrovakauspolitiikan välistä vuorovaikutusta ja todettiin, että rahapolitiikalla on suurempi vaikutus antolainauskorkoihin kuin makrovakauspolitiikalla. Lisäksi tutkijat keskittyivät edelleen pankkien kestokykyyn, pankkivalvonnan uudistuksiin ja pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituksenvälittäjiin, mukaan lukien sijoitusrahastot ja vakuutusyhtiöt. Rahoitusjärjestelmän tutkimuksen saralla puolestaan analysoitiin ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä – mukaan lukien ilmastosiirtymän riskejä – ja ilmastoon liittyvien sitoumusten tehokkuutta.

Tekoälyn nopean leviämisen odotetaan muokkaavan taloutta uuteen uskoon. Vastauksena tähän kehitykseen EKP perusti syyskuussa 2025 kaksivuotisen tekoälyä käsittelevän tutkimusryhmän, joka keskittyy kahteen pääteemaan: tekoäly ja reaalitalous sekä tekoäly ja rahoitussektori. Reaalitalouden osalta tutkitaan esimerkiksi tekoälyn vaikutuksia tuottavuuteen, työvoiman kysyntään, yritystoiminnan dynamiikkaan, kilpailukykyyn ja inflaatioon. Lisäksi tutkitaan koneoppimisen ja suurten kielimallien käyttöä tekstianalyysissa, ennusteiden laatimisessa ja teknologian leviämisen selvittämisessä. Rahoitussektorin osalta tutkijat ovat ryhtyneet kokeilemaan tekoälyn käyttöä arvopaperimarkkinoiden, pankkitoiminnan ja digitaalisen maksamisen analyysissa. Alustavat tulokset näyttävät poikkeavan standardimalleista, mikä vaikuttaa rahoitusvakauteen ja luottojen hinnoitteluun.

EKP tuotti runsaasti tutkimusjulkaisuja myös vuonna 2025. EKP:n asiantuntijat julkaisivat 158 tutkimusartikkelia EKP:n Working Paper Series ‑julkaisusarjassa ja 12 artikkelia Research Bulletin ‑julkaisussa. Monet Working Papers ‑sarjan artikkeleista julkaistiin lisäksi akateemisissa tutkimusjulkaisuissa. Lisäksi EKP:n Legal Research Programme ‑hankkeen koordinoimaa tutkimusta julkaistiin kansainvälisissä huippujulkaisuissa, ja EKP itse toimitti erikoisjulkaisun EU:n autonomian lisäämisen oikeudellisista ulottuvuuksista.

9 Oikeudelliset asiat

Tässä luvussa käsitellään EKP:tä koskevia Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisuja, EKP:n lausuntoja sekä tapauksia, joissa laiminlyötiin velvollisuus kuulla EKP:tä ehdotuksista lainsäädännöksi sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Siinä käsitellään myös julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevan kiellon noudattamisen valvontaa.

9.1 EKP:tä koskevat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut

Helmikuussa 2025 unionin tuomioistuin hylkäsi unionin yleisen tuomioistuimen hylkäävästä määräyksestä tehdyn valituksen asiassa, jossa EKP:ltä haettiin vahingonkorvauksia EKP:n pääjohtajan tiedotustilaisuudessa antaman julkisen lausunnon perusteella (C-11/24 P).^[94] Unionin tuomioistuin vahvisti, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklan 340 mukaisen sopimusvastuun syntymiseksi EKP:lle on osoitettava, että sellaista oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, on rikottu riittävän ilmeisellä tavalla. Unionin tuomioistuin totesi, että niissä määräyksissä, joihin vedottiin ja jotka koskevat toimivallan jakoa EKP:n elinten kesken ja rahapolitiikan tavoitteita, ei anneta oikeuksia yksityisille ja että EKP ei siten ole vastuussa vahingoista. Unionin tuomioistuin myös hyväksyi unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksen, jonka mukaan kyseisen julkisen lausunnon ja väitettyjen taloudellisten vahinkojen välillä ei ollut osoitettu syy-yhteyttä. Ratkaisulla vahvistetaan siten rajat EU:n lainsäädännön mukaiselle EKP:n vastuulle rahapoliittisissa tiedonannoissa, mikä parantaa oikeusvarmuutta EKP:n institutionaalisen tehtävän täyttämisessä.

Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti heinäkuussa 2025, että asettaessaan Banca Carigen väliaikaiseen hallintoon EKP oli tulkinnut ja soveltanut oikein sitä Italian lakia, jolla pantiin täytäntöön pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi^[95] kansallisessa lainsäädännössä (yhdistetyt asiat C-777/22 P ja C-789/22 P). Tuomioistuin selvensi, että soveltaessaan suorassa valvonnassaan olevaan pankkiin kansallista lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön jokin EU:n direktiivi -- kuten yhteisestä valvontamekanismista (Single Supervisory Mechanism, SSM) annetun asetuksen^[96] artiklan 4 kohdassa 3 säädetään -- EKP:n on tulkittava kyseisiä kansallisia sääntöjä sekä direktiivin että EU:n koko lainsäädännön mukaisesti. Nämä EKP:n ja Euroopan komission tekemät valitukset koskivat unionin yleisen tuomioistuimen aikaisempaa ratkaisua asiassa T-502/19, Corneli v. EKP, jossa vähemmistöosakas oli riitauttanut EKP:n päätöksen nimittää Banca Carigelle väliaikaiset hallintomiehet. Tutkittavaksi ottamisen osalta unionin tuomioistuin hyväksyi unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksen, jonka mukaan valvottavien laitosten osakkeenomistajilla voi tietyissä olosuhteissa olla asiavaltuus riitauttaa EKP:n valvontapäätökset erityisesti silloin, kun kyseiset päätökset vaikuttavat osakkeenomistajien oikeuksiin osallistua kyseisen yhteisön johtamiseen. Unionin tuomioistuin hylkäsi unionin yleisen tuomioistuimen vuonna 2022 antaman tuomion ja palautti asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

9.2 EKP:n lausunnot ja kuulematta jättämiset

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 kohdan 4 ja artiklan 282 kohdan 5 nojalla EKP:tä on kuultava ehdotuksista EU:n tai sen jäsenvaltioiden lainsäädännöksi EKP:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EUR-Lex-sivustolla.

Vuonna 2025 EKP:tä jätettiin kuulematta ehdotuksista lainsäädännöksi yhdeksässä selkeässä ja tärkeässä tapauksessa. Kaksi kuulemattajättämistapausta liittyi unionin lainsäädäntöön ja seitsemän kansalliseen lainsäädäntöön. EKP antoi oma-aloitteiset lausunnot kummassakin tapauksessa, jossa sitä oli jätetty kuulematta ehdotuksista EU:n lainsäädännöksi, sekä kuudessa niistä seitsemästä tapauksesta, jossa sitä oli jätetty kuulematta ehdotuksista kansalliseksi lainsäädännöksi.

Ensimmäinen EU:n lainsäädäntötapaus koski ehdotusta EU:n direktiiviksi sen määräajan pidentämisestä kahdella vuodella, jonka kuluessa jäsenvaltioiden on sovellettava tiettyjä vaatimuksia yritysten kestävyysraportoinnista ja huolellisuusvelvoitteesta. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska sillä on merkitystä rahapolitiikan täytäntöönpanon, luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnan, toimivaltaisten viranomaisten rahoitusmarkkinajärjestelmän vakauteen liittyvän politiikan moitteettoman harjoittamisen sekä tilastotietojen keruun kannalta.

Toinen EU:n lainsäädäntötapaus koski ehdotusta EU:n asetukseksi tietyistä rahoituspalvelujen ja investointitukien alojen tiedonantovaatimuksista. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi sillä perusteella, että asetus saattaa vaikuttaa valvontatietojen raportointiin ja vaihtoon.

Ensimmäinen kansallinen kuulemattajättämistapaus koskee Bulgarian lakia, johon sisältyi toimenpiteitä terrorismin rahoituksen, joukkotuhoaseiden leviämisen ja rahanpesun torjumiseksi. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska se koskee kansallista lakia, jolla on seurauksia EKP:n yksinomaiselle toimivallalle myöntää ja peruuttaa lupia yhteisessä valvontamekanismissa. Kolmessa seuraavassa kansallisessa tapauksessa on kyse Kroatian, Kreikan ja Unkarin laeista, joilla muun muassa säännellään käteisrahan saatavuutta kansalaisille. Tapaukset katsotaan selkeiksi ja tärkeiksi, koska käteispalvelujen riittävä ja tehokas saatavuus on tarpeen, jotta käteisen asema laillisena maksuvälineenä säilyttäisi vaikuttavuutensa. Viidennessä kansallisessa tapauksessa on kyse Unkarin laista, joka koskee kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska asianomaisilla laeilla perustetut velvoitteet ja valvontavaltuudet vaikuttavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 130 mukaiseen Unkarin keskuspankin riippumattomuuteen. Kuudennessa kansallisessa tapauksessa on kyse Unkarin laista, joka koskee Unkarin keskuspankkia. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska se vaikuttaa Unkarin keskuspankin päätöksentekoelimiin, keskuspankkirahoitusta koskevaan kieltoon sekä Unkarin keskuspankin perustamien säätiöiden hyväksyttävään toimintaan. Seitsemännessä kansallisessa tapauksessa on kyse Unkarin laista, joka koskee varapääjohtajan virkakautta ja tiettyjä hänen nimittämiseensä ja erottamiseensa liittyviä vaatimuksia uudistetun vakavaraisuusdirektiivin^[97] kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska se vaikuttaa Unkarin keskuspankin päätöksentekoelimiin sekä Unkarin keskuspankin riippumattomuuteen.

EKP antoi kahdeksan lausuntoa ehdotuksista EU:n säädöksiksi, jotka koskivat: 1) arvopaperien selvityssyklin lyhentämistä EU:ssa, 2) luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksia pysyvän varainhankinnan vaatimuksen soveltamisalaan kuuluvien arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien osalta, 3) yritysten kestävyysraportoinnin sekä huolellisuusvelvoite- ja luokitusvaatimusten yksinkertaistamista, 4) liikekiinteistöjä koskevia muita kuin rahoitustilastoja, 5) euron käyttöönottoa Bulgariassa, 6) euroväärennösten torjuntaan tarkoitettua Pericles V ‑ohjelmaa, 7) yksinkertaista ja läpinäkyvää arvopaperistamista sekä siihen liittyviä pääomavaatimuksia sekä 8) talouden ohjausjärjestelmää koskevien sääntöjen yksinkertaistamista.

EKP antoi 37 lausuntoa ehdotuksista kansalliseksi lainsäädännöksi. Kansallista lainsäädäntöä koskevissa lausunnoissa käsitellään usein useampaa kuin yhtä aihetta sen mukaan, miten laaja on sen kansallisen lain soveltamisala, josta EKP:ltä pyydetään lausuntoa.^[98] EKP antoi:

• 17 lausuntoa, jotka koskivat kansallisia keskuspankkeja ja joissa oli kyse muun muassa kultavarantojen omistuksesta, päätöksentekoelinten koostumuksesta ja niiden jäsenten virkakausista, eturistiriitojen ehkäisystä, voitonjakosäännöistä, valtion tileistä, yhteiseen valvontamekanismiin osallistumisesta, tehtävistä siviilikriisinhallinnassa, kyberturvallisuus- ja häiriönsietokykyvaatimusten soveltamisesta, jäsenvaltion Kansainväliseen valuuttarahastoon maksaman rahoitusosuuden rahoituksesta sekä säätiöistä ja eläkkeistä
• kahdeksan lausuntoa, jotka koskivat käteistä, muun muassa käteispalvelujen saatavuutta, käteisrajoja, käteisen laillisen maksuvälineen asemaa sekä käteisellä maksamista koskevan oikeuden kirjaamista perustuslakiin
• seitsemän lausuntoa valvonnan riippumattomuudesta ja eturistiriitojen ehkäisystä
• kolme lausuntoa erityistarkoituksiin säädettävistä pankkiveroista ja finanssitransaktioveroista
• kaksi lausuntoa pääsystä maksujärjestelmiin
• kaksi lausuntoa fuusioiden, luovutusten ja yritysostojen arviointimenettelystä
• yhden lausunnon digitaalisesta häiriönsietokyvystä maksualalla
• yhden lausunnon rahoitusalan sanomanvälityspalvelujen tarjoajien valvonnasta
• yhden lausunnon IBAN-tilinumeroiden siirrettävyydestä
• yhden lausunnon käteisrahattomien maksutapojen hyväksymisen pakollisuudesta
• yhden lausunnon erityisluottolaitoksista, joiden vähimmäisalkupääomavaatimus on alennettu 1 miljoonaan euroon
• yhden lausunnon kansallisen lainsäädännön, yhteisen valvontamekanismin ja alakohtaisten pankkitoiminnan sääntöjen välisestä vuorovaikutuksesta
• yhden lausunnon euroalueen ulkopuolisen maan vähimmäisvarantovelvoitteista
• yhden lausunnon tulvavakuutuksista
• yhden lausunnon siviilikriiseihin liittyvistä hätäsuunnitelmista
• yhden lausunnon asuntoluotonantoon liittyvistä makrovakaustoimista.

9.3 Julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevan kiellon noudattaminen

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 271 alakohdan d perusteella EKP:n tehtävänä on valvoa, että EU:n kansalliset keskuspankit noudattavat sopimuksen artikloissa 123 ja 124 sekä neuvoston asetuksissa (EY) N:o 3603/93^[99] ja N:o 3604/93^[100] asetettuja kieltoja. Artiklassa 123 kielletään EKP:tä ja kansallisia keskuspankkeja tarjoamasta tilinylitysoikeuksia tai muita luottojärjestelyjä jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille sekä hankkimasta niiltä suoraan velkasitoumuksia (ensimarkkinoilta). Artiklassa 124 kielletään toimenpiteet, joilla jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille annetaan erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa, elleivät tällaiset toimenpiteet perustu toiminnan vakauden valvontaan liittyviin seikkoihin. EKP:n neuvoston ohella myös Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat näitä määräyksiä.

EKP seuraa myös, miten EU:n kansalliset keskuspankit ostavat jälkimarkkinoilta oman maansa ja muiden jäsenvaltioiden julkisen sektorin sekä EU:n toimielinten ja laitosten velkasitoumuksia. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 johdanto-osan kappaleiden mukaan julkisen sektorin velkasitoumusten hankkimista jälkimarkkinoilta ei saisi käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 123 asetetun tavoitteen kiertämiseen.

EKP:n vuonna 2025 toteuttaman seurannan perusteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloja 123 ja 124 oli yleisesti ottaen noudatettu.

EKP seuraa edelleen Unkarin keskuspankin omistusta Budapestin pörssissä. Unkarin keskuspankki osti vuonna 2015 enemmistöosuuden Budapestin pörssistä, minkä voidaan yhä katsoa aiheuttavan huolta keskuspankkirahoituksen käytöstä.

Keskuspankkirahoituksena ei pidetä toimia, joilla kansalliset keskuspankit rahoittavat julkisen sektorin velvoitteita Kansainvälistä valuuttarahastoa kohtaan, jos tuloksena on varantojen kaltaisia ulkomaanrahan määräisiä saamisia. Rahoituksesta, jota Belgian ja Ranskan keskuspankit olivat aiempina vuosina antaneet Kansainvälisen valuuttarahaston välityksellä pahoin velkaantuneiden köyhien maiden tukemiseksi, ei kuitenkaan syntynyt ulkomaanrahan määräisiä saamisia, mikä edellyttää edelleen korjaavia toimenpiteitä.

Espanjan keskuspankki ei ole noudattanut keskuspankkirahoitusta koskevaa kieltoa, sillä se on rahoittanut Espanjan rahanpesun selvittelykeskusta (Servicio Ejecutivo de la Comisión de Prevención del Blanqueo de Capitales e Infracciones Monetarias – Sepblac), joka on julkinen laitos. Sepblacia koskevat järjestelyt tulisi siis tarkistaa kiellon noudattamisen varmistamiseksi.

10 EKP:n rooli EU:ssa ja kansainvälisissä yhteyksissä

EKP:n kolme päätöksentekoelintä (neuvosto, johtokunta ja yleisneuvosto) jatkoivat politiikan linjaamista ja valmistelua EKP:lle uskottujen tehtävien mukaisesti. EKP piti myös yllä avointa ja rakentavaa vuoropuhelua eurooppalaisten ja ulkomaisten vastinpariensa kanssa vuoden mittaan. EKP:n tilivelvollisuuden kulmakivi on sen jatkuva vuorovaikutus Euroopan kanssa. EKP osallistui erityisesti Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) säännöllisiin kuulemisiin ja kävi kirjeenvaihtoa sen kanssa.

Kansainvälisesti EKP tuki G20-ryhmän pyrkimyksiä vahvistaa pankkisektoria ja muuta rahoitussektoria sekä edistää Basel III:een, kryptovaroihin, rajat ylittäviin maksuihin ja rahoitusvakauteen liittyviä keskeisiä sitoumuksia. EKP tuki myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) työtä osallistumalla sen kannalta merkittäviin keskusteluihin.

10.1 Päätöksenteko EKP:ssä

EKP:n tärkein päätöksentekoelin, neuvosto, kokoontui 15 kertaa vuonna 2025. Kokouksista kahdeksassa keskityttiin pääasiassa osassa 2 tiivistettyihin rahapoliittisiin päätöksiin. Näistä kokouksista seitsemän pidettiin Frankfurtissa ja yksi Firenzessä Italian keskuspankin järjestämänä. Lopuista seitsemästä kokouksesta yksi pidettiin Frankfurtissa ja muut etäkokouksina, ja niissä keskityttiin joko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisiin eurojärjestelmän muihin tehtäviin, kuten markkinaoperaatioihin, maksujärjestelmiin, rahoitusjärjestelmän vakauteen, tilastoihin ja seteleihin, tai kansainvälisempiin kysymyksiin. Erityisesti strategisia päätöksiä tehtiin monissa tärkeissä kysymyksissä, joihin kuuluvat tässä vuosikertomuksessa käsitellyt digitaalinen euro, kolmannen eurosetelisarjan teemat ja kuva-aiheet, euron käyttöönotto Bulgariassa ja EU:n pankkisääntelyn yksinkertaistaminen. Kokouksien yhteydessä pidettiin usein seminaareja erityisistä aiheista. Seminaareissa neuvoston jäsenet saivat kustakin aiheesta taustatietoa ja pystyivät aloittamaan alustavan epävirallisen harkinnan ja ajatustenvaihdon tekemättä vielä varsinaisia päätöksiä. EKP:n neuvosto piti myös strategian suunnittelukokouksen Portugalin Portossa toukokuussa 2025. Siellä keskityttiin vuoden 2025 rahapolitiikan strategia-arvioon ja järjestettiin työpaja digitaalisesta eurosta.

Alla olevasta kuviosta käy ilmi, että EKP:n neuvosto teki lukuisia päätöksiä myös kirjallisessa menettelyssä. Vuonna 2025 pidettiin 456 kirjallista menettelyä keskuspankkitoimintaan liittyvistä kysymyksistä^[101] ja 948 pankkivalvonnan kysymyksistä.

EKP:n neuvoston kokoonpanossa tapahtui muutoksia vuonna 2025. Toimivaltaiset viranomaiset nimittivät kolmeen kansalliseen keskuspankkiin uudet pääjohtajat. He ovat Martin Kocher (Itävallan keskuspankki), Olaf Sleijpen (Alankomaiden keskuspankki) ja Álvaro Santos Pereira (Portugalin keskuspankki). Lisäksi kaksi jäsentä – Mārtiņš Kazāks (Latvian keskuspankki) ja Olli Rehn (Suomen Pankki) – nimitettiin uudelleen EKP:n neuvostoon.

Kuten 8.7.2025 ilmoitettiin, Bulgaria liittyi euroalueeseen 1.1.2026. Dimitar Radevista tuli Bulgarian keskuspankin (Българска народна банка) pääjohtajana EKP:n neuvoston uusi jäsen. Hän sai syyskuusta 2025 alkaen tietoa EKP:n päätöksenteosta ja osallistui kokouksiin tarkkailijana, jotta Bulgaria voisi valmistautua euron käyttöönottoon. Mitä tulee äänioikeuksien kiertoon EKP:n neuvostossa, Bulgarian keskuspankin pääjohtaja liittyi kuudentoista pienemmän euroalueen maan ryhmään, joilla on yhteensä 11 äänioikeutta.

Johtokunta on päätöksentekoelin, joka vastaa EKP:n neuvoston kokousten valmistelusta, rahapoliittisten ja muiden päätösten täytäntöönpanosta sekä EKP:n päivittäisen toiminnan johtamisesta. Se teki edelleen useimmat päätöksensä kokouksissaan, joita järjestetään kerran viikossa tiistaiaamuna. Vuonna 2025 johtokunta piti 42 kokousta, joissa käsiteltiin 977 esityslistan aihetta kattaen kaikki EKP:n tehtävät ja sisäiset kysymykset (esim. henkilöstöasiat, hallinto ja tietotekniikka). Lisäksi käytettiin kirjallisia menettelyjä ilmoitusasioissa ja rutiinipäätösten tekemisessä, ja jotkin päätökset tehtiin EKP:n neuvoston delegoimina.

Kuvio 10.1

Kokousten esityslistalla olleiden asioiden määrä eri päätöksentekoelimissä

Kuvio 10.2

Kirjallisten menettelyjen määrä eri päätöksentekoelimissä

(pois lukien pankkivalvonnan kirjalliset menettelyt)

Yleisneuvosto on siirtymäkauden elin, johon kuuluvat myös euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Se kokoontui vuonna 2025 neljästi. Kokouksissa keskusteltiin makro- ja rahataloudellisesta kehityksestä sekä rahoitusmarkkinakehityksestä EU:ssa ja vaihdettiin näkemyksiä erityisistä kaikkia kansallisia keskuspankkeja kiinnostavista aiheista. Lisäksi järjestettiin kirjallisia menettelyjä yleisneuvoston jäsenten kuulemiseksi tai heille tiedottamiseksi sen tehtäviin liittyvistä aiheista. Vuonna 2025 yleisneuvosto päätti vähentää vuotuista kokoustiheyttään kahteen kertaan vuodesta 2026 alkaen.

10.2 EKP:n tilivelvollisuus

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) takaa EKP:lle riippumattomuuden tehdä hintavakaustavoitettaan koskevia päätöksiä itsenäisesti vapaana poliittisesta vaikuttamisesta. Riippumattomuuden vastinparina EKP on toiminnastaan tilivelvollinen EU:n kansalaisille, joita Euroopan parlamentti vaaleilla valittuine jäsenineen edustaa. EKP:n tilivelvollisuuden täyttämistä koskevat käytännöt perustuvat SEUT‑sopimuksen artiklan 284 kohdan 3 vaatimuksiin kaksisuuntaisesta vuoropuhelusta Euroopan parlamentin kanssa. Tämä vuoropuhelu tarjoaa EKP:lle mahdollisuuden selventää käytäntöjään ja päätöksiään EU:n kansalaisten edustajille ja kuunnella heidän huolenaiheitaan. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimen harjoittama tuomioistuinvalvonta täydentää EKP:n tilivelvollisuuskehikkoa.

Vuonna 2025 EKP:n pääjohtaja osallistui neljään kuulemiseen parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Lisäksi pääjohtaja osallistui EKP:n vuoden 2023 vuosikertomusta koskevaan täysistuntokeskusteluun. Varapääjohtaja esitteli EKP:n vuosikertomuksen vuodelta 2024 Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle huhtikuussa. Samana päivänä EKP julkaisi vastauksen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2023. EKP vastasi vuoden aikana viiteentoista Euroopan parlamentin jäsenten esittämään kirjalliseen kysymykseen. Nämä kysymykset koskivat muun muassa rahapolitiikkaa, talousnäkymiä, digitaalista euroa ja institutionaalisia seikkoja. Lokakuussa 2025 talous- ja raha-asioiden valiokunnan delegaatio osallistui vuotuiseen vierailuun EKP:ssä Frankfurtissa.

Vuonna 2025 EKP jatkoi digitaaliseen euroon liittyvää tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa. EKP:n johtokunnan jäsen Piero Cipollone osallistui neljään talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemiseen, joissa hän antoi tilannekatsaukset hankkeen etenemisestä. Lisäksi valiokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille tiedotettiin kaikista digitaalisen euron keskeisistä edistysaskeleista. EKP toimitti Euroopan parlamentin jäsenille myös teknisisiä selvityksiä ja kannanottoja tukeakseen meneillään olevaa digitaalisen euron lainsäädäntöprosessia.

Kevään 2025 Eurobarometri-kyselytutkimuksen mukaan yhteistä rahaa kannatti euroalueella 83 % vastaajista – mikä on kaikkien aikojen korkein osuus.^[102] Suosio pysyi suurena syksyn 2025 kyselytutkimuksessa, jossa 82 % vastaajista kannatti euroa. EKP on sitoutunut jatkamaan rakentavaa yhteistyötä Euroopan parlamentin ja euroalueen kansalaisten kanssa. Selostamalla päätöksiään, vastaamalla yleisön huolenaiheisiin ja ylläpitämällä avointa vuoropuhelua EKP pyrkii vahvistamaan luottamusta ja varmistamaan tilivelvollisuutensa tehokkaan hoidon.

10.3 Kansainväliset suhteet

G20-ryhmä

Etelä-Afrikan G20-puheenjohtajakauden keskiössä oli solidaarisuus, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Puheenjohtajakauden aikana maailmantalouteen kohdistui haasteita Yhdysvaltojen korkeista ja ailahtelevista tuontitulleista, Venäjän sodasta Ukrainassa ja Lähi-idän konflikteista. Puheenjohtaja korosti tässä tilanteessa G20-maiden jäsenten monenvälisen yhteistyön merkitystä. G20-maat saavuttivat heinäkuussa yhteisymmärryksen julkilausumasta ja antoivat lokakuussa ministerien lausunnon velkakestävyydestä sekä 22.–23. marraskuuta jäsenmaiden johtajien Johannesburgin julistuksen. Puheenjohtaja asetti Afrikan ja eteläisen pallonpuoliskon G20:n ohjelman keskiöön. Kauden painopistealueita olivat velkakestävyys, ilmastorahoituksen lisääminen ja oikeudenmukainen kriittisten mineraalien saatavuus sekä yhteistyön edistäminen osallistavan talouskasvun, ruokaturvan ja tekoälyn saralla. EKP esitti näkemyksensä, että tasapuoliset toimintaedellytykset kaikilla lainkäyttöalueilla ovat välttämättömiä rajat ylittävien heijastusvaikutusten lieventämiseksi ja rahoitusvakauden turvaamiseksi. EKP suhtautui myönteisesti rajat ylittävien maksujen tehostamista koskevaan G20-ryhmän etenemissuunnitelmaan annettuihin sitoumuksiin sekä sovittujen uudistusten, Basel III ‑standardien ja muiden kansainvälisten standardien täyteen täytäntöönpanoon aikataulussaan. EKP piti myös myönteisenä G20-ryhmän antamaa tukea finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) suosituksille velkavivun käytöstä pankkisektorin ulkopuolisessa rahoituksenvälityksessä sekä FSB:n arviota kryptovaroja ja stablecoin-valuuttoja koskevien ylätason suositustensa täytäntöönpanosta. EKP kannusti G20-ryhmää jatkamaan pankkisektorin ulkopuolista rahoituksenvälitystä koskevaa työtään, jota tulisi tukea paremmalla datalla ja rajat ylittävällä tiedonvaihdolla tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi ja systeemiriskin lieventämiseksi.

IMF:ään ja kansainväliseen rahoitusrakenteeseen liittyvät kysymykset

Kansainvälisen rahoitusjärjestelmäarkkitehtuurin sopeuttamis- ja kehittämistyön osalta EKP jatkoi keskeisen keskuspankin asemassaan aktiivista osallistumista Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) käytyihin keskusteluihin tehtäviensä kannalta olennaisista kysymyksistä.^[103] IMF on aloittanut kolme suurta tarkistushanketta, jotka on määrä saada valmiiksi vuonna 2026. Lainaohjelmien suunnittelua ja ehdollisuutta koskevan tarkistuksen (Review of Program Design and Conditionality) tavoitteena on parantaa lainaohjelmia siten, että ne tukevat paremmin velallismaiden ulkoista kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. Kattavassa viisivuotistarkistuksessa (Comprehensive Surveillance Review) tehdään tilannearvio valvontaympäristön kehityksestä ja asetetaan painopisteet seuraaviksi viideksi vuodeksi. Rahoitussektorin maakohtaisen arviointiohjelman (Financial Sector Assessment Program) tarkistuksessa arvioidaan ohjelman tehokkuutta kasvavien haavoittuvuuksien hallinnassa, sen kattavuutta pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksenvälityksen osalta sekä valuuttarahaston antamien politiikkaneuvojen vaikuttavuutta. EKP osallistuu aktiivisesti näihin tarkistushankkeisiin.

IMF jatkoi myös työskentelyään 16:nnen yleisen jäsenmaksutarkistuksen täytäntöönpanemiseksi (jonka myötä valuuttarahaston jäsenosuuksista koostuva perusrahoitus kasvaa 50 %) ja pyrki laatimaan vuonna 2026 periaatteet ohjenuoraksi jäsenmaksuja ja hallintoa koskeviin tuleviin keskusteluihin, mukaan lukien 17. yleinen jäsenmaksutarkistus. IMF:n rahastojen varojen osalta sitoumusten mukaisten varojen toimitus köyhyyden vähentämisen ja kasvun rahastoon (PGRT) sekä kestävyys- ja vakausrahastoon (RST) eteni joko erityisten nosto-oikeuksien tai niitä vastaavien maksuosuuksien muodossa, ja näiden rahastojen sitoumukset on nyt pääosin täytetty. EU:n jäsenvaltiot ja niiden kansalliset keskuspankit ovat niiden merkittäviä rahoittajia.

Vuonna 2025 tehostettiin globaaleja toimia velkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. IMF ja Maailmanpankki edistyivät sellaisten maiden avustamisessa, joiden velkataso on kestävä mutta sen hoitaminen tuottaa paineita. IMF käynnisti alhaisen tulotason maiden velkakestävyyden arviointivälineen tarkistuksen, ja Global Sovereign Debt Roundtable julkisti ohjeistuksen^[104] velkojen uudelleenjärjestelyn ennakoitavuuden ja oikea-aikaisuuden lisäparannuksista. EKP tukee kansainvälisten rahoituslaitosten toimia, joilla parannetaan velkakestävyyttä.

Kehikko 8
Euron kansainvälinen asema

Kansainvälinen valuutta on sellainen, jota käytetään laajalti myös kotimarkkinan ulkopuolella. Tällaiset valuutat toimivat globaalisti maksuvälineinä, arvon säilyttäjinä sekä hinnoittelusopimusten ja omaisuuserien laskentayksikköinä. Keskuspankit ympäri maailmaa pitävät kansainvälisten valuuttojen varantoja, ja yritykset ja kotitaloudet käyttävät niitä kaupantekoon, velanottoon, sijoittamiseen ja säästämiseen – kotivaluuttansa rinnalla.

Euro on alusta asti pitänyt asemansa maailman toiseksi tärkeimpänä kansainvälisenä valuuttana Yhdysvaltain dollarin jälkeen (kuvio A). EKP julkaisee vuosittain euron kansainvälisestä asemasta arvion, jossa esitetään sitä kuvaava yhdistelmäindeksi. Indeksi lasketaan yksinkertaisena aritmeettisena keskiarvona euron osuuksille useissa erilaisissa indikaattoreissa. Ensimmäisinä yhtenäisvaluutan käyttöönoton jälkeisinä vuosina indeksi nousi, ja sittemmin se on pysytellyt vuodesta 2017 alkaen vakaasti välillä 18–20 % sekä kiinteillä että nykyisillä valuuttakursseilla mitattuna (kuvio B).

Kuvio A

Kansainvälisen valuuttajärjestelmän tilannekuva

Euro on pysynyt kansainvälisen valuuttajärjestelmän toiseksi tärkeimpänä valuuttana

(prosentteja; IV/2024)

Viimeaikainen geopoliittinen kehitys luo euron kansainväliselle asemalle sekä haasteita että mahdollisuuksia. Yhtäältä jotkin keskuspankit ovat lisänneet kultaostojaan, BRICS-maat selvittelevät vaihtoehtoja perinteisille rajat ylittäville maksuille ja Yhdysvaltojen hallinto tukee dollariin perustuvien stablecoin-valuuttojen globaalia käyttöä. Toisaalta Euroopan geopoliittisen uskottavuuden vahvistumisen ja sen kovan vallan uudelleenrakentamisen voi odottaa myös tukevan globaalia luottamusta euroa kohtaan. Samaan aikaan Yhdysvaltojen hallinnon huhtikuussa 2025 asettamat tuontitullit käynnistivät dollarin voimakkaan heikentymisen ja pitkien korkojen samanaikaisen nousun, mikä on harvinainen korrelaatio näiden omaisuuslajien välillä. Tämä viittaa siihen, että sijoittajat arvioivat Yhdysvaltain dollarin asemaa turvasatamana entistä kriittisemmin, millä saattaa olla vaikutusta kansainvälisten valuuttojen tilanteeseen.

Kuvio B

Euron kansainvälisen aseman yhdistelmäindeksi

Euron kansainvälinen asema) on pysynyt viime vuosikymmenen ajan verrattain vakaana

(prosentteja; nykyisillä ja vuoden 2024 viimeisen neljänneksen kiinteillä vaihtokursseilla; neljän vuosineljänneksen liukuvat keskiarvot)

Markkinaympäristön muutos saattaa tehdä tilaa euron kansainvälisen aseman kasvulle. Tällä olisi suotuisia vaikutuksia euroalueeseen. Ensinnäkin euromääräisten velkapaperien kysynnän vahvistumisen ansiosta valtiot ja yritykset voisivat saada velkaa alemmilla koroilla. Toiseksi euromääräisen ulkomaankaupan kasvu suojaisi euroaluetta valuuttakurssien vaihteluilta. Kolmanneksi euron kansainvälisen aseman vahvistuminen tukisi Euroopan strategista autonomiaa ja osaltaan suojaisi sitä talouspakotteita ja muita pakotekeinoja vastaan.

Euro voi kuitenkin menestyä vain oikeanlaisen politiikan myötävaikutuksella. Keskeinen prioriteetti Euroopan päätöksentekijöille on edistää säästämis- ja sijoitusunionia Euroopan rahoitusmarkkinoiden täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Rajojen purkaminen EU:n sisällä on välttämätöntä euromääräisten varainhankintamarkkinoiden syvyyden ja likviditeetin parantamiseksi, mikä on euron laajemman käytön edellytys. Suunniteltu EU-tasoisten joukkolainojen liikkeeseenlasku Euroopan itsenäisen puolustuksen rakentamisen rahoittamiseksi voisi myötävaikuttaa tärkeällä tavalla näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Myös EKP hoitaa oman osuutensa. Entistä ailahtelevammassa geopoliittisessa ympäristössä on keskeisen tärkeää edetä nopeammin digitaalisen euron hankkeessa Euroopan suvereniteetin vahvistamiseksi. Myös euron ja muiden valuuttojen välisten rajat ylittävien maksujärjestelmien kehittäminen parantaisi häiriönsietokykyä. Euroopan rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta ja euron globaalia vetovoimaa voitaisiin lisätä tarjoamalla ratkaisuja hajautetun tilikirjan teknologiaa käyttävillä alustoilla rekisteröityjen tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvittämiseen keskuspankkirahassa. Lisäksi euromääräisten likviditeettijärjestelyjen tarjoaminen euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille viestisi EKP:n halukkuudesta toimia varajärjestelynä markkinoiden stressitilanteissa rahapolitiikan välittymisen turvaamiseksi. Viime kädessä nämäkin järjestelyt voivat edistää euron käyttöä globaaleissa kaupallisissa ja rahoitusliiketoimissa.

Lopuksi: euron globaali vetovoima perustuu euroalueen harkitsevaan politiikkaan, sääntöpohjaisiin instituutioihin ja geopoliittiseen uskottavuuteen. Myös oikeusvaltioperiaatteen ylläpitäminen pysyy keskeisen tärkeänä euron globaalin luottamuksen säilyttämisen ja mahdollisesti myös sen kasvattamisen kannalta.

11 Eettisen toimintatavan, hyvän hallinnon sekä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistäminen

Julkisena toimielimenä EKP on tilivelvollinen EU:n kansalaisille ja heidän valitsemilleen edustajille. Tähän vastuuseen sisältyy tehokas tiedottaminen ja vuoropuhelu eri yleisöjen kanssa, tiukkojen eettisten sääntöjen ja avoimuuden noudattaminen, ilmasto- ja ympäristövaikutusten ja ‑riskien arviointi sekä työntekijöitä tukeva toimintakulttuuri.

11.1 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät kysymykset

Vuoden 2025 keskeiset edistysaskelet ympäristö- ja yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan (ESG) alalla käsitellään tässä luvussa seuraavasti. Osassa 11.2 on yksityiskohtaisia tietoja EKP:n jatkuvasta työstä hallintojärjestelmiensä kehittämiseksi. Tältä osin EKP tekee tiivistä yhteistyötä muiden Euroopan unionin ja kansainvälisen tason toimielinten kanssa lujittaakseen eettistä toimintatapaa, luotettavuutta ja asianmukaisia menettelytapoja. Osassa 11.3 selostetaan pääpiirteittäin aloitteet, jotka EKP on toteuttanut vahvistaakseen tavoitettavuuttaan ja lisätäkseen avoimuuttaan ja yleisön ulottuvilla oloaan sekä vuoropuhelua kansalaisten ja yleisön kanssa. Osassa 11.4 selostetaan pääpiirteittäin vuoden 2025 keskeiset kehityssuunnat henkilöstöhallinnossa ja annetaan tärkeimmät tiedot EKP:n henkilöstön moninaisuudesta. Osassa 11.5 käsitellään lopuksi EKP:n työtä ilmasto- ja luontoasioissa ja annetaan tarkempia tietoja alan asiantuntijajulkaisuista.

EKP käsittelee ilmastoriskejä osana rahoitusriskien ja muiden riskien hallintajärjestelmiään, kuten EKP:n vuoden 2025 tilinpäätöksen riskienhallintaa koskevassa luvussa on selostettu.

Lisätietoa näistä aiheista on tämän vuosikertomuksen muissa osissa sekä EKP:n verkkosivustolla (ks. taulukko 11.1).

11.2 Eettisen toimintatavan ja luotettavuuden lujittaminen

EKP:n compliance- ja hallintotapayksikkö avustaa johtokuntaa EKP:n maineen ja luotettavuuden ylläpitämisessä, edistää eettisten toimintatapojen noudattamista ja parantaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta.

Eettisten ja compliance-asioiden komitea avusti edelleen eurojärjestelmään ja yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvia laitoksia eettisten ohjeiden täytäntöönpanossa. Sen yhteydessä komitea tarjosi neuvontaa muun muassa yksityisten rahoitustoimien rajoituksissa sekä esimerkiksi ulkoista toimintaa ja palkatonta vapaata koskevissa eturistiriidoissa. Komitea järjesti niin ikään teematilaisuuksia, joissa esiintyi ulkopuolisia puhujia. Tilaisuuksiin kutsuttiin myös eurojärjestelmän ja yhteisen valvontamekanismin ulkopuolisia toimielimiä, ja niissä kävi yleisöä yli 50 eri julkisesta toimielimestä ja organisaatiosta. Vuonna 2025 komitea perusti erityisen etiikkaa ja tekoälyä käsittelevän työryhmän. Työryhmä laati ohjeelliset pääperiaatteet, joiden tarkoituksena on edistää tekoälyjärjestelmien eettistä ja vastuullista suunnittelua ja käyttöä, sekä tarjosi käytännön neuvontaa eurojärjestelmään ja yhteiseen valvontamekanismiin osallistuville laitoksille. EKP:n tavoitteena on edistää tietoisuutta eettisistä toimintatavoista ja luotettavuudesta, ja siinä tarkoituksessa eettisten ja compliance-asioiden komitea järjesti etiikkaa koskevan tietokilpailun sekä puhujavierailun, jossa käsiteltiin eettisiä toimintatapoja, yleisön luottamusta ja inhimillistä käyttäytymistä käyttäytymistieteiden näkökulmasta. Molempiin tapahtumiin osallistui runsaasti eurojärjestelmän ja yhteisen valvontamekanismin henkilöstöä.

Euroopan unionin tasolla eettisten ja compliance-asioiden komitea teki yhteistyötä muiden EU:n toimielinten, virastojen ja muiden elinten kanssa ensimmäisen toimielinten välisen etiikkapäivän järjestämisessä. Päivään osallistui yli 600 työntekijää 15:stä eri elimestä. EKP:n compliance- ja hallintotapayksikön päällikkö osallistui muiden toimielinten edustajien kanssa paneelikeskusteluun siitä, miten etiikka vaikuttaa organisaatiokulttuuriin. Yleisemmin kansainvälisellä tasolla EKP toimi aktiivisesti jakaen tietoa ja parhaita käytänteitä monenvälisten järjestöjen eettisessä verkostossa (ENMO). EKP toimi verkoston varapuheenjohtajana ja osallistui sen kokouksiin, työryhmiin ja vuotuiseen jäsenkokoukseen, jota isännöi Asian Infrastructure Investment Bank. Tämä maailmanlaajuinen yhteistyö toimi pohjana eettisiä asioita koskevan toiminnan käytännön standardien hyväksymiselle huhtikuussa 2025.

Uusille työntekijöille järjestettiin tavalliseen tapaan johdantokursseja. Lisäksi compliance‑ ja hallintotapayksikkö tarjosi tietyille organisaatiotoiminnoille räätälöityjä koulutuksia sekä kertaustilaisuuksia yksityisiin rahoitustoimiin sovellettavista säännöistä. Yleisiin tiedotus- ja tavoitettavuustoimiin kuului vuotuinen Global Ethics Day ‑tapahtuma, johon kuului muun muassa koko henkilöstölle avoimia näyttelyjä.

Compliance‑ ja hallintotapayksikön vastaanottamia pyyntöjä oli ollut 3 070 vuonna 2024, ja vuonna 2025 niiden määrä nousi 3 532:een (kuvio 11.1). Kasvun taustalla olivat tiedotustoimet ja jatkuva työ intuitiivisten digitaalisten välineiden kehittämiseksi. Compliance‑ ja hallintotapayksikön vuotuiset sääntöjen noudattamisen tarkastukset vahvistivat aikaisempien vuosien tapaan, että EKP:n työntekijät ja ylin johto noudattavat edelleen yksityisiä rahoitustoimia koskevia sääntöjä.

Kuvio 11.1

EKP:n henkilöstön vuonna 2025 tekemät tiedustelut eettisistä kysymyksistä

EKP:n riippumaton eettinen komitea täydentää EKP:n hallintorakennetta yhdessä EKP:n tarkastuskomitean kanssa. Se antaa EKP:n ylimmälle johdolle neuvoja etiikkaan liittyvissä kysymyksissä, jotka useimmiten koskevat työn ulkopuolista toimintaa ja toimikauden jälkeistä ansiotyötä, sekä arvioi heidän sidonnaisuusilmoituksiaan. Lisäksi komitea seuraa eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä etiikan ja asianmukaisten menettelytapojen alalla.

Vuonna 2025 se tarkisti sidonnaisuusilmoitusten välityksellä, että EKP:n ylin johto noudatti yksityisiä rahoitustoimia koskevia sääntöjä, ja antoi 35 lausuntoa. Näistä lausunnoista 15 koski toimikauden jälkeisiä rajoituksia (ja jotkin niistä sisälsivät suosituksia karenssiajan noudattamisesta). Eettisen komitean lausunnot julkaistaan EKP:n verkkosivustolla kuusi kuukautta niiden antamispäivän jälkeen.

11.3 Viestintä ja avoimuus

Menneelle vuodelle luonteenomaista oli haastava ympäristö, joka teki viestinnästä erityisen vaikeaa. Samaan aikaan poikkeuksellisen taloudellisen epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden sekä populismin ja keskuspankin riippumattomuutta koskevan keskustelun uuden nousun kanssa Euroopan turvallisuuteen, vakauteen ja kasvuun kohdistui entistä voimakkaampia paineita. EKP:n keskeisimmissä tehtävissään harjoittaman politiikan tulokset kuitenkin kertoivat rauhoittavaa viestiä. Inflaatio palautettiin onnistuneesti EKP:n 2 prosentin tavoitetason tuntumaan, rahapolitiikka oli ”hyvällä tolalla” ja euroalueen pankkijärjestelmän häiriönsietokyky oli vahva. Kaikesta huolimatta nämä onnistumiset saattoivat jäädä monilta huomaamatta. Vaikka hintojen nousuvauhti hidastui, hinnat pysyivät yleisesti inflaation nopeaa kiihtymistä edeltänyttä tasoaan korkeampina. Tämä ruokki eurooppalaisten pitkäaikaisia huolia elinkustannuksista, inflaatiosta ja kotitalouksien budjeteista. Lisäksi entistä äänekkäämmät vaatimukset rahoitussektorin sääntelyn yksinkertaistamisesta tai peräti purkamisesta edellyttivät perusteltuja, harkittuja ja hyvin viestittyjä vastauksia. Myös EKP:n uudet työurien ja henkilöstösuhteiden kehikot sekä henkilöstön laajamittainen muutto Eurotower-rakennuksesta uuteen rakennukseen ja innovatiivisen työpaikkakonseptin piiriin vaativat tukea sisäiseltä viestinnältä.

Meneillään olevia muutoksia silmällä pitäen EKP on sitoutunut sopeutumaan muuttuvaan viestintäympäristöön, minkä se vahvisti vuoden 2025 rahapolitiikan strategian arvioinnin yhteydessä. Hankkeen osana toteutettiin koonti EKP:n viestinnän nykyaikaistamistoimenpiteistä vuoden 2021 strategia-arvion jälkeen. Arvio osoitti yleisön tietoisuuden EKP:n hintavakaustavoitteesta parantuneen. Lisäksi siinä havaittiin EKP:n ja kansallisten keskuspankkien paneutuneen merkittävästi yleisön osallistamisen ja tavoittamisen lisäämiseen sekä viestintänsä luettavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. Silti yleisön keskuudessa ymmärrys eurojärjestelmän tehtävistä sekä talouden ja rahoitussektorin toiminnasta on pysynyt rajallisena Siksi EKP uusi sitoumuksensa selittää rahapolitiikan strategiansa ja päätöksensä mahdollisimman selkeästi kaikenlaisille yleisöille.

Lisäksi on yhä enemmän näyttöä, että rahapolitiikka voi välittyä talouteen tehokkaammin, jos kuluttajat ymmärtäisivät paremmin taloutta ja keskuspankkien tehtävää.^[106] Tästä syystä talouslukutaidon edistäminen on keskeinen kiinnostuksen kohde. Eurojärjestelmän sisäisen yhteistyön synergiat ja hyödyt tällä alueella tarjoavat mahdollisuuden edetä asiassa. Tästä hyvä esimerkki on kansainvälisenä naistenpäivänä 2025 annetut viisi sitoumusta talouslukutaidon edistämiseksi (englanti).

Viestinnän mukauttaminen innovatiivisin keinoin

EKP avasi tammikuussa 2025 lähinnä nuorille katselijoille suunnatun Espresso Economics -kanavan YouTubessa. Kanavan videoissa selitetään taloudellisia peruskäsitteitä yksinkertaisella ja viihdyttävällä tavalla. Suosituimmiksi osoittautuivat nuorison päivittäisiin kokemuksiin liittyvät teemat, kuten se, miksi nuorista tuntuu, että hinnat ovat nousseet niin paljon ja miksi asunnon ostamisesta on tullut mahdottoman kallista, tai huoli työpaikoista tekoälyn aikakaudella ja työskentely keikkatyötaloudessa. Yleisesti katseltuja olivat myös päivänpolttavia teemoja ymmärrettävästi käsitelleet videot, joissa hyödynnettiin EKP:n asiantuntijoiden analyyseja. Näihin kuuluivat videot siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin, mitä tuontitullit tarkoittavat talouden kannalta tai miten huomiotalous toimii.

EKP:n podcast-lähetyksissä saavutettiin vuonna 2025 kaksi merkittävää virstanpylvästä: julkaistiin sadas jakso ja saavutettiin koko sarjan ajalta yhteenlaskettuna miljoona kuuntelukertaa. Pysyäkseen ajan tasalla kuuntelijoiden mieltymysten muutoksista EKP jatkoi sekä podcastin muodon että sisällön modernisointia.

Ajankohtaisiin teemoihin pureuduttiin myös EKP:n blogissa, jossa niin EKP:n johtokunnan jäsenet kuin asiantuntijat avasivat näkemyksiään ja analyysejaan. Blogissa käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa eurooppalaisten kuluttajien reaktiot Yhdysvaltojen tuontitulleihin, ulkomaisten työntekijöiden merkitys kasvun taustatekijänä sekä helleaaltojen vaikutus hintoihin ja stablecoin-valuutoista Euroopalle aiheutuvat riskit. Näiden blogikirjoitusten nousu merkittävässä määrin valtamedian käsittelyyn osoittaa kanavan tärkeyden EKP:n näkemysten saattamisessa laajemman yleisön tietoisuuteen.

EKP ja sen päärakennus ottivat vastaan vieraita kaikkialta Euroopasta ja muualta maailmasta. Vuonna 2025 yli 23 000 vierailijaa osallistui lähes 700 tapahtumaan, kuten luentoihin sekä kierroksiin EKP:n vierailijakeskuksessa, jonne oli lisätty uusia näyttelykohteita. Verkossa julkaistiin uusi video ”About the ECB” (tietoa EKP:stä), jonka katsojat kutsuttiin perehtymään tarkemmin sekä verkossa että sen ulkopuolella tapoihin, joilla EKP:n toiminta vaikuttaa heidän elämäänsä.

Tekoälyllä (artificial intelligence, AI) ja erityisesti laajojen kielimallien ja koneellisesti tuotetun sisällön soveltamisella viestinnässä on kasvava merkitys EKP:lle. Tekoälyn leviäminen yleiseen käyttöön vaikuttaa EKP:hen, ja toisaalta EKP käyttää sitä omassakin viestinnässään.

Koneellisesti tuotettua sisältöä, erityisesti kuvia ja videoita, käytettiin ilkivaltaan EKP:tä vastaan jälleen vuonna 2025 EKP:llä on käytössään erityisiä järjestelyjä näiden ongelmien tunnistamiseen ja hoitamiseen. Vahingontekoon käytettiin muun muassa valheellisia sosiaalisen median tilejä, joiden uskoteltiin kuuluvan EKP:lle tai sen päättäjille, syväväärennösvideoita pääjohtajasta ja muista johtokunnan jäsenistä sekä virheellistä tai tahallisesti vääristeltyä tietoa sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Koska näiden tapausten määrä kasvaa ja uusien teknologioiden myötä sisältöä on entistä vaikeampi erottaa aidoista EKP:n tiedoista tai edustajista, sen toimenpiteitä ja sisäisiä koordinointiprosesseja tullaan tehostamaan edelleen.

Erityisesti digitaalinen euro oli keskeinen misinformaatio- ja salaliittonarratiivien kohde sekä verkossa että sen ulkopuolella. EKP on panostanut proaktiiviseen faktapohjaiseen viestintään monipuolisesti eri kanavissa ja muodoissa varmistaakseen, että yleisöllä on käytettävissään täsmällistä ja ajankohtaista tietoa.

EKP:n viestinnässä on hyödynnetty tekoälyn hyviä ominaisuuksia jo pitkään. Se on auttanut toimielintä selviytymään kasvavista käännöstarpeista, erityisesti pankkivalvonnassa, sekä parantamaan viestinsä tavoittavuutta. Vuonna 2025 Euroopan komission EKP:lle tarjoaman eTranslation-työkalun avulla käännettiin yli 45 miljoonaa sivua tekstiä täysin koneellisesti, pääasiassa sisäisiin tarpeisiin. Ihmiskääntäjän harjoittama lopullinen laadunvalvonta on edelleen välttämätöntä, kun kyse on ulkoisen viestinnän asiakirjoista millä tahansa EU:n virallisella kielellä.

Viestintä valuutastamme: käteisestä ja sähköisestä rahasta

Konkreettisin yhteys euroalueen kansalaisten ja heidän keskuspankkinsa välillä on käteisraha – erityisesti eurosetelit. Siksi setelien tuleva ulkoasu kiinnostaa yleisöä laajalti. Vuonna 2025 seteleitä koskevassa viestinnässä keskityttiin mahdollisten tulevien kuva-aiheiden valintaan sekä suunnittelukilpailun käynnistämiseen. Näihin tapahtumiin liittyvä perinpohjainen viestintä vahvisti viestiä, että EKP ja eurojärjestelmä ovat sitoutuneet säilyttämään käteisen aseman hyväksyttävänä ja käytettävissä olevana maksutapana.

EKP lisäsi myös viestintäänsä digitaalisesta eurosta yleisön kiinnostuksen kasvaessa. Esimerkiksi hankkeen kustannuksia ja vaikutusta rahoitusvakauteen selvitettiin data-analyysin keinoin, jotta voitaisiin parantaa avoimuutta ja puuttua laajalle levinneisiin väärinkäsityksiin. Lisäksi pääjohtaja ja johtokunnan jäsenet antoivat aiheen tiimoilta panoksensa asiatietoon pohjautuvaan keskusteluun yleisön ja EU:n lainsäätäjien kanssa lukuisien haastattelujen, puheiden, parlamentaaristen kuulemisten, podcastien ja mielipidekirjoitusten välityksellä.

Euron käyttöönotto Bulgariassa tarjosi myös mahdollisuuden juhlistaa yhteisen valuutan saavutuksia suuren yleisön kanssa koko EU:n laajuisesti. Euroraha yhdistää eurooppalaisia yli kansallisten rajojen, helpottaa jokapäiväistä elämää, matkustamista ja vaihdantaa sekä edistää koko euroalueen yhteistä vaurautta. EKP juhlisti tapahtumaa erityisten viestintätoimien sarjalla. Näihin kuuluivat pääjohtajan puhe ”Bulgaria euron ovella: kohti yhteistä tulevaisuutta”, blogikirjoitus euron suosiosta sen käyttöönoton aikaan sekä yhteistyössä bulgarialaisten verkkosisällöntuottajien kanssa toteutettu viestintä ja sarja julkaisuja sosiaalisessa mediassa. Näkyvimpänä toimenpiteenä EKP järjesti julkisivullaan juhlavalaistukseen Bulgarian euroalueeseen liittymisen kunniaksi. Kuvat tapahtumasta tavoittivat miljoonia ihmisiä, erityisesti sosiaalisen median välityksellä.

Mahdollisuus tutustua EKP:n asiakirjoihin

EKP:n asiakirjojen julkistaminen pyyntöjen perusteella on tärkeä osa sen avoimuussitoumusta. Menettely edistää EKP:n läpinäkyvyyttä, avoimuutta sekä demokraattista legitimiteettiä tarjoamalla laajan mahdollisuuden tutustua EKP:n asiakirjoihin samalla suojellen EKP:n riippumattomuutta ja toiminnan tehokkuutta.

Vuonna 2025 EKP sai aiempaa suuremman määrän pyyntöjä asiakirjojensa julkistamiseksi. Pyyntöjä tuli kaikkiaan 86 (edellisvuonna 74). Pyynnöt kattoivat laajan kirjon aihepiirejä, jotka liittyivät institutionaalisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin sekä keskuspankkitoimintaan ja pankkivalvontaan. Edellisvuoden tapaan useimmat asiakirjapyynnöt koskivat institutionaalisia ja sisäisiä aiheita, kuten henkilöstöhallintopolitiikkaa.

EKP:n avoimuussitoumuksen mukaisesti asiakirjapyyntöjen perusteella julkistetut asiakirjat tuotiin yleensä saataville EKP:n julkisen asiakirjarekisterin kautta. Lisäksi EKP laati katsauksen asiakirjapyyntöjen aiheista vuonna 2025.

Compliance- ja hallintotapayksikkö pyrki osallistavilla toimilla parantamaan tietoisuutta asiakirjojen saatavuutta koskevasta oikeudellisesta kehikosta ja edistämään yhteistä avoimuuden kulttuuria toimielimessä. Sen toimenpiteet oli kohdistettu joko henkilöstöön kokonaisuudessaan tai tiettyihin toiminta-alueisiin.

Euroopan oikeusasiamies ei havainnut EKP:n vastaanottamien asiakirjapyyntöjen käsittelyssä epäkohtia.

11.4 Panostus henkilöstöön EKP:n kestokyvyn varmistamiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi

Vuonna 2025 EKP keskittyi jälleen panostamaan henkilöstöönsä, jotta se organisaationa pystyy vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin. Siirtyminen dynaamisiin työtiloihin tuki organisaation joustavuutta, henkilöstön osallisuutta ja toimintojen välistä yhteistyötä sekä paransi kustannustehokkuutta ja työn ja yksityiselämän tasapainosta huolehtimista. Henkilöstöhallinnon uudet digitaaliset työvälineet ja kohdennettu koulutus – esimerkiksi tekoälystä ja moninaisuudesta – helpottivat työntekijöiden tukemista, etenemismahdollisuuksista tiedottamista ja entistä osallistavamman työkulttuurin edistämistä.

Työkulttuuri

Kaikkiaan 2 440 työntekijän siirryttyä pois Eurotowerista lähes 50 % henkilöstöstä pääsi uudella otteella suunniteltuihin toimistoihin – 1 700 Gallileo-rakennukseen ja 740 EKP:n päärakennukseen. Siirtyminen dynaamisiin työtiloihin ja sen myötä esimerkiksi työpöytien jaettuun käyttöön kannustaa joustavuuteen, osallisuuteen ja innovaatioihin EKP:n työyhteisössä. EKP:n pankkivalvonnalla alkoi uusi aikakausi, kun koko sen henkilöstö pääsi saman katon alle Gallileo-rakennukseen. EKP:n koko henkilöstön on tarkoitus siirtyä dynaamisiin työtiloihin kahden vuoden sisällä kustannustehokkuuden lisäämiseksi sekä etä- ja toimistotyössä olevan henkilöstön yhteistyön tehostamiseksi autonomiasta tinkimättä.

EKP toteutti raportointi-, tutkinta- ja kurinpitomenettelyjen arvioinnin tukeakseen entistä paremmin kunnioittavia toimintatapoja työyhteisössä. Uusissa säännöissä selvennetään raportointikanavia ja sujuvoitetaan epäammattimaisen käytöksen tutkintaa, jota käsittelee yksi tähän keskittyvä yksikkö. Lisäksi väärinkäytösepäilyjen ilmoittamisjärjestelmää tehostetaan. Muutosten myötä keskitytään vahvemmin ennaltaehkäisyyn, varhaiseen ongelmanratkaisuun ja tuen antamiseen asianosaisille myös vahvistamalla ennakoivaa suojelua tapauksissa, joissa havaitaan vastatoimien riski.

Vuonna 2025 EKP käynnisti uuden henkilöstökyselyn kuunnellakseen työntekijöitä entistä paremmin. Tavoitteena on toteuttaa kyselystä saatu palaute ripeämmin ja vaikuttavammalla tavalla. Ensimmäinen kysely tehtiin marraskuussa, ja siihen osallistui 75 % asiaankuuluvasta henkilöstöstä. Kyselyn tulosten perusteella toteutetaan seurantakysely vuonna 2026.

Ammatillinen kehitys ja urakehitys

EKP:n Career Portal ‑verkkopalvelu tarjoaa nyt EKP:n henkilöstölle myös ammatillisen kehityksen markkinapaikan ja kolmentyyppisiä lisämahdollisuuksia: tehtäviä, hankkeita ja niin sanottua varjostamista eli käytännön oppimiskokemusta kollegan tehtävistä. Niiden kautta henkilöstö voi laajentaa osaamistaan, soveltaa taitojaan uudessa työryhmässä tai uudella liiketoiminta-alueella sekä tutustua uusiin työympäristöihin ja verkostoitua liikkuvuus- ja vaihto-ohjelmissa.

Suuri osa henkilöstöstä on osoittanut kiinnostusta tai kokeillut joko nyt lisättyjä mahdollisuuksia tai henkilöstövaihtoa ja mentorointia, jotka ovat olleet tarjolla verkkopalvelussa jo aiemmin. Vuonna 2025 Career Portal ‑verkkopalvelulla oli yli 2 000 käyttäjää.

EKP:ssä henkilöstöä kannustetaan sisäiseen liikkuvuuteen ammatillisen kehityksen ja joustavuuden lisäämiseksi. Vuonna 2025 sisäisen liikkuvuuden aste oli 6,6 %.^[107] Noin 57 % liikkuvuudesta tapahtui liiketoiminta-alueiden välillä ja 43 % niiden sisällä, mikä kertoo siitä, että laajempaan liikkuvuuteen ja joustavuuteen kannustamisessa on onnistuttu.

Myös ulkoista liikkuvuutta tuetaan, jotta henkilöstö voi hankkia uutta kokemusta muista organisaatioista määräaikaisesti. Moni EKP:n työntekijä vierailee muissa Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tai yhteisen pankkivalvonnan (YVM) organisaatioissa. Vuonna 2025 kaikkiaan 1,3 % henkilöstöstä aloitti ulkoisen liikkuvuuden jakson palkattomana virkavapaana.

Schuman-ohjelman seitsemäs kierros käynnistyi vuonna 2025, ja siihen osallistuivat aiempaa useammat työntekijät kaikkialta EKPJ:stä ja YVM:stä. Ohjelmassa toteutettiin 93 hanketta 23 laitoksessa, ja hakemuksia tuli 220. Niistä 41 oli EKP:n, kansallisten valvontaviranomaisten ja kansallisten keskuspankkien välisiä henkilöstövaihtohankkeita, joihin osallistui 47 henkilöä. Osallistuvia maita oli 18 ja laitoksia 23. Sekä hankkeita että osallistujia oli nyt enemmän kuin vuonna 2024.

Tekoälyä käsittelevien kurssien tarkoitus on lisätä varmuutta ja käytännön taitoja sekä auttaa henkilöstöä ymmärtämään tekoälyä ja käyttämään sitä vastuullisesti EKP:ssä. Vuonna 2025 yli 1 400 työntekijää osallistui tekoälykursseille, joiden valikoima ulottui peruskursseista teknisempiin ja edistyneempiin koulutusohjelmiin.

Henkilöstön moninaisuus ja osallisuus

Ulkoisten olosuhteiden muuttuessa EKP on edelleen vakaasti sitoutunut edistämään työntekijöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuutta moninaisuus- ja osallisuusohjelmansa kautta. Henkilöstöhallinnon pääosasto johtaa EKP:n johtokunnan toimeksiantoon perustuvaa ohjelmaa, jossa erilaisin keinoin pyritään poistamaan rakenteellisia esteitä, vahvistamaan tasapuolisia järjestelmiä ja edistämään osallistavaa työkulttuuria. Koko henkilöstö on sitoutunut ohjelmaan: moninaisuuden ja osallisuuden vastuujohtajat (Executive D&I Sponsor) pitävät asiaa esillä johtotasolla, moninaisuus- ja osallisuuslähettiläät (D&I Ambassador) jalkauttavat ohjelman omissa liiketoimintayksiköissään ja kuusi henkilöstöstä muodostettua verkostoa tuo moninaisille äänille kuuluvuutta ja edistää yhteyksien ja liittolaisuuksien solmimista. Tukena ovat moninaisuus- ja osallisuusasiantuntija (D&I Adviser) ja henkilöstöhallinnon pääosaston työryhmä, jotka vastaavat näiden asioiden huomioimisesta toiminnan suunnittelussa ja pitävät yllä avointa keskustelua. Säännöllinen yhteydenpito EKPJ:ssä ja YVM:ssä vahvistaa entisestään yhteisen sitoumuksen vaikutusta.

Kaksi erityistä strategiaa tavoitteineen ovat olennaisella tavalla edistäneet sukupuolten tasa-arvoa EKP:ssä. Merkillepantavin edistysaskel on ollut naisten osuuden kasvu 8,2 prosenttiyksiköllä K–L-palkkaluokissa sitten vuoden 2019. Vuoden 2025 lopussa tämä osuus oli 39,4 %. Kriittinen massa eli 33 prosentin naisedustus on saavutettu kaikilla henkilöstötasoilla analyytikoista ylimpään johtoon.

Tämän lisäksi EKP vahvisti henkilöstön osallisuutta monin eri tavoin. Gender Talk ‑sarja sai jatkoa ja kutsui henkilöstöä tärkeiden aiheiden äärelle. Sarjassa käsiteltiin sukupuolinormeja, maskuliinisuutta ja tasapuolista vanhempainvapaan käyttöä. Lisäksi järjestettiin henkilöstölle suunnattu luento kulttuurienvälisestä osaamisesta. LGBT+-inklusiivisuutta tuettiin osallistumisella Frankfurtissa Christopher Street Day ‑tapahtumaan.

Vuonna 2025 EKP:n moninaisuuden teemakuukausi keskittyi vammaisten henkilöiden osallisuuteen. Käynnistettiin joukko hankkeita, joiden tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta koko organisaatiossa. Niihin sisältyi esimerkiksi johdolle suunnattuja työpajoja ja näkövammoihin liittyvä immersiivinen tapahtuma yhteistyössä Frankfurtin Dialogmuseumin kanssa.

EKP:n henkilöstö

Työntekijöiden jakauma vuonna 2025

11.5 Ymmärrystä ilmasto- ja ympäristöriskeistä syvennettiin

Euroopan ilmasto lämpenee kaksinkertaista vauhtia maailman keskiarvoon nähden, ja lämpötilat maa-alueilla ovat jo nousseet 2,1 astetta esiteollisesta ajasta.^[108] Lämpenemisen taloudelliset vaikutukset ovat jo näkyvissä. Vuosina 2021–2024 säähän ja ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt aiheuttivat EU:ssa yhteensä 208 miljardin euron taloudelliset vahingot, jotka vastaavat keskimäärin 0,32 prosentin osuutta vuotuisesta BKT:stä.^[109] Euroopan luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien hyvinvointi ovat myös heikkenemässä ilmastonmuutoksen ja muun ihmisen toiminnan vaikutuksesta.^[110]

Vuoden 2025 strategian arvioinnissaan EKP totesi jälleen, että ilmastonmuutoksesta aiheutuu hintavakaudelle syvällisiä seurauksia, jotka johtuvat sen vaikutuksesta talouden ja rahoitusjärjestelmän rakenteeseen ja suhdannetekijöihin. EKP:n neuvosto selvensi myös luontoriskien ratkaisevaa roolia EKP:n tehtävien täyttämisessä. EKP:n neuvosto sitoutui erityisesti varmistamaan mandaattinsa rajoissa, että se ottaa täysimittaisesti huomioon sekä ilmastonmuutoksen että luonnon tilan heikkenemisen seuraukset rahapolitiikalle ja keskuspankkitoiminnalle. Ilmasto- ja luontoriskien huolellisen hallinnan varmistaminen sisältyy myös vuosien 2026–2028 valvontaprioriteetteihin.

Vuonna 2025 EKP:n ja eurojärjestelmän komiteat jatkoivat ilmasto- ja luontoriskien sisällyttämistä keskeiseen työhönsä.^[111] Ne toteuttivat aikaisempia sitoumuksiaan^[112] ja tehostivat työtä kolmella painopistealueella: vihreän siirtymän tukemisessa, ilmastonmuutoksen lisääntyvien fyysisten vaikutusten huomioon ottamisessa ja luontoriskien tutkimuksen edistämisessä. Koska ilmasto- ja luontoriskit vaikuttavat kasvavassa määrin talouteen ja rahoitussektoriin, EKP on sitoutunut jatkamaan työtään tällä saralla mandaattinsa rajoissa. Loppuvuodesta EKP päivitti jatkossa toteutettavat toimet tutkimus- ja toimintavalmiuksiensa vahvistamiseksi.

Kaavio 11.1

Katsaus keskeisiin suunniteltuihin ilmasto- ja luontotoimiin

EKP otti edelleen ilmastoriskit huomioon ja raportoi niistä osana rahapolitiikkansa täytäntöönpanoa. Eurojärjestelmä julkaisi kolmannet vuotuiset rahapolitiikkaan liittyvien sijoitustensa ja EKP:n valuuttavarannon ilmastotiedot, jotka osoittivat, että näihin omaisuuseriin liittyvät hiilidioksidipäästöt supistuivat edelleen. Lisäksi EKP:n neuvosto asetti välitavoitteen, jota vasten yrityslainasalkkujen päästövähennysten kehitystä seurataan Pariisin sopimuksen ja eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden tukemiseksi. Jos yrityslainasalkkujen kehitys poikkeaa tavoitellusta keskimääräisestä päästövähennyskehityksestä, EKP:n neuvosto arvioi tapauskohtaisesti ja mandaattinsa rajoissa, onko syytä korjaustoimiin. Ilmastotiedoissa otettiin myös käyttöön uusi indikaattori mittaamaan riskejä, joita yrityslainaomistuksille aiheutuu aloista, jotka ovat olennaisesti riippuvaisia luonnosta tai vaikuttavat siihen.

Vakuuskäytäntöjen osalta eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ovat vuoden 2024 lopusta alkaen soveltaneet yhteisiä ilmastoriskien huomioonottamisen vaatimuksia omiin luottoriskinarviointijärjestelmiinsä ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien arvioinnissa (ks. osa 2.3). EKP:n blogissa on selostettu tarkemmin, miten EKP pyrkii ilmastonmuutokseen liittyvien riskien asianmukaiseen huomioonottamiseen luottoluokituksissa. Heinäkuussa 2025 EKP:n neuvosto myös päätti ottaa käyttöön ilmastotekijän eurojärjestelmän vakuuksien arvon suojaamiseksi ilmastoon liittyvien siirtymäsokkien yhteydessä (ks. osa 2.3). Tätä toimenpidettä sovelletaan 15.6.2026 alkaen muiden kuin rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemiin jälkimarkkinakelpoisiin arvopapereihin. Heinäkuussa 2025 EKP:n neuvosto päätti lykätä EU:n yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin noudattamisvaatimuksen soveltamista kelpoisuuskriteerinä eurojärjestelmän vakuuskäytännöissä. Päätös johtui siitä, että kestävyysraportointidirektiiviä ei ole vielä saatettu täysin osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja että sitä tarkastellaan uudelleen sääntelyä yksinkertaistavan Euroopan komission omnibus-paketin yhteydessä.

Ilmastonäkökohdat on otettu järjestelmällisemmin mukaan EKP:n makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän vakauden analyyseihin. Esimerkiksi euroalueen talousnäkymiä koskevissa EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa otetaan huomioon ilmastoon liittyvät finanssipoliittiset toimet, ”Fit for 55” -pakettina tunnetun EU:n ilmastonmuutoksen torjuntapaketin osat sekä EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmän makrotaloudellinen vaikutus. Skenaarioanalyysiä varten kehitettiin uusia lyhyen aikavälin ilmastoskenaarioita Network for Greening the Financial System ‑verkoston (NGFS) työryhmässä, jota aiempien vuosien tapaan johti EKP. Näissä skenaarioissa keskitytään ilmastovaikutuksiin päätöksentekijöiden ja markkinaosapuolten kannalta olennaisella, vuoteen 2030 asti ulottuvalla aikajänteellä. Skenaariot osoittavat, että maailmanlaajuisesti koordinoitu varhainen siirtymä vähentää makrotaloudelle aiheutuvia riskejä euroalueella. Fyysiset riskit ovat euroalueella merkittäviä lyhyilläkin aikaväleillä, ja sään ääri-ilmiöt voivat supistaa BKT:tä jopa 5 prosentilla sellaisessa fyysisiä riskejä koskevassa skenaariossa, jossa otetaan huomioon samaan aikaan tapahtuvien ääri-ilmiöiden toisiaan voimistavat vaikutukset vuosina 2026 ja 2027 (ks. EKP:n blogin kirjoitus ”Climate risks: no longer the tragedy of the horizon”). Lisäksi EKP osallistui NGFS-verkoston työhön, jossa selvitettiin ilmastoskenaarioanalyysien ja siirtymäsuunnitelmien välistä vuorovaikutusta.

Vuonna 2025 EKP:n pankkivalvonta vei päätökseen monivuotisen ohjelman, jolla edistettiin pankkien valmiuksia ilmasto- ja luontoriskien hallinnassa, ja jatkoi ilmasto- ja luontoriskien valvonnan liittämistä vakituiseksi osaksi valvonnan säännöllisiä arvioita ja prosesseja. Pankit ovat yleisesti ottaen edistyneet huomattavasti meneillään olevista ilmasto- ja luontokriiseistä johtuvien riskien hallinnassa. Siihen on kuitenkin edelleen kiinnitettävä valvonnassa huomiota avoinna olevien kysymysten ratkaisemiseksi. Tästä on lisätietoa EKP:n pankkivalvonnan vuosikertomuksessa.

EKP päivitti ilmastoon liittyvät tilastoindikaattorinsa sisällyttäen niihin edistyksellistä metodologiaa, uusia tietoaineistoja sekä inflaation vaikutukset huomioon ottavia mukautuksia. Jatkossa indikaattoreilla voidaan entistä täsmällisemmin seurata päästövähennystoimia ja kasvavia ilmastoriskejä. EKP osallistui myös Euroopan laajuisiin ja kansainvälisiin ilmastotietojen alan aloitteisiin, kuten G20-ryhmän hankkeeseen tilastoinnin aukkojen korjaamiseksi sekä kestävyysraportoinnin kehittämiseen.

EKP supisti edelleen omien toimintojensa, sijoitustensa ja seteliensä ympäristöjalanjälkeä. Vuoden 2025 ympäristöselonteossa raportoitiin, että vuosina 2019–2024 EKP:n sisäisten toimintojen päästöt vähenivät 39 prosentilla eli vuoden 2030 tavoitteen mukaisessa tahdissa. Myös ilmastoon liittyvät taloudelliset tiedot EKP:n rahapolitiikkaan liittymättömistä sijoitussalkuista osoittavat, että EKP:n henkilöstön eläkevarojen yrityssijoitukset etenevät päästövähennystavoitteiden mukaista tahtia. Eurosetelien ympäristöjalanjäljen vähentämistoimet puolestaan jatkuivat, mukaan lukien eteneminen kohti sataprosenttisesta luomupuuvillakuidusta valmistetun setelipaperin käyttöönottoa vuoteen 2027 mennessä sekä hiilettömän sähkön käytön lisääminen setelien valmistuksessa. Samaan aikaan EKP tuo ekologisen suunnittelun periaatteet osaksi tulevien eurosetelien kehitystyötä. Eurojärjestelmä puolestaan jatkaa työtä sähköisten maksujen ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi muun muassa digitaalisen euron hankkeen koko arvoketjussa.

EKP:n ilmastonmuutokseen ja luonnon tilan heikkenemiseen liittyvässä työssä olivat keskeisessä roolissa valmiuksien parantaminen, seminaarit ja yhteistyö muiden keskuspankkien sekä kansainvälisten instituutioiden kanssa. EKP jatkoi vuonna 2025 osallistumistaan kansainvälisiin keskusteluihin ja julkaisuihin useiden Euroopan laajuisten ja maailmanlaajuisten foorumien kautta. Näihin kuuluivat edellä mainittu NGFS-verkosto, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (Financial Stability Board), Baselin pankkivalvontakomitea, Euroopan valvontaviranomaiset ja Euroopan järjestelmäriskikomitea, Kansainvälinen järjestelypankki, G7‑ryhmä, G20‑ryhmä sekä Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki.

EKP:n tutkimukset ja kyselyt toivat lisää tietoa vihreään talouteen siirtymisen taloudellisista ja rahoituksellisista vaikutuksista. Pankkien lainanannosta heinäkuussa 2025 tehdyssä kyselytutkimuksessa pankit kertoivat, että niiden luotonantokriteereissä otettiin huomioon yritysten suoriutuminen ilmastoasioissa ja rakennusten energiatehokkuus. Pankit ilmoittivat edelleen, että ilmastoasioissa paremmin suoriutuviin yrityksiin sovellettiin edullisempia luottoehtoja ja että hiilipäästöiltään suurten yritysten luottoehtoja oli tiukennettu. Pankit ilmoittivat niin ikään, että epävarmuus tulevasta ilmastosääntelystä oli noussut lainakysynnän esteeksi. Euroopan vihreistä investointitarpeista tehdyssä analyysissä tuotiin esiin, että edistyksestä huolimatta investoinnit vihreään toimintaan olivat jääneet jälkeen ilmastotavoitteiden edellyttämästä tahdista, ja ehdotettiin niiden tukemista erilaisin talous- ja rahapolitiikan keinoin. Eurojärjestelmän kansainvälisten suhteiden komitean laatimassa Occasional Paper ‑sarjan julkaisussa tarkasteltiin geotaloudellisen pirstaloitumisen ja siitä mahdollisesti seuraavan ilmastosiirtymäpolitiikan koordinoinnin puutteen välistä vuorovaikutusta sekä mahdollisuutta, että niistä tulisi toisiaan vahvistavia. Muissa julkaisuissa käsiteltiin tekoälyn ja vihreän siirtymän keskinäisiä yhteyksiä sekä tapoja vastata puolustusrahoituksen kysynnän kasvuun uhraamatta vihreän ja digitaalisen siirtymän ensisijaisia tavoitteita.

Ilmastonmuutoksen fyysisten vaikutusten kasvavista haasteista selviytymiseksi tarvitaan perusteellisempaa tietoa ja uusia strategioita. EKP:n analyysi osoitti, että äärimmäisten lämpötilojen ja helleaaltojen lisääntyessä fyysiset riskit vaikuttavat myös yritystason tuottavuuteen^[113] ja kokonaistuottavuuteen^[114], pienentävät merkittävästi taloudellista toimeliaisuutta niistä kärsivillä alueilla ja nostavat ruoan hintaa^[115]. EKP:n tutkimukset viittaavat siihen, että pankit ja sijoittajat ottavat yhä laajemmin huomioon ne fyysiset ilmastoriskit, jotka kohdistuvat sekä asuin-^[116] että liikekiinteistöihin^[117] riskialttiilla alueilla. Valtiolliset lainanottajat eivät ole tästä poikkeus^[118], sillä niiden kohdalla fyysiset riskit liittyvät alhaisempiin luottoluokituksiin. Ilmastosopeutumisen osalta EKP:n tutkimuksissa^[119] korostuu tarve parantaa häiriönsietokykyä, vakuutusturvaa ja rahoitusvälineitä, joilla voidaan vaimentaa ja tasoittaa ilmastoriskien vaikutuksia Euroopassa.

EKP paneutui tiiviisti tutkimaan luontoriskejä ja niiden vaikutuksia talouteen ja rahoitussektoriin. EKP:n vuoden 2025 strategian arviointiin sisältyvä nimenomainen maininta luonnon tilan heikkenemisestä selvensi sen toimintapoliittista merkitystä. EKP:n tämän alan keskeistä työtä käydään läpi kehikossa 9. EKP:n Occasional Paper ‑sarjan julkaisussa^[120] ja EKP:n blogin kirjoituksessa ”The European economy is not drought-proof” käsiteltiin riskejä, joita heikentyneistä ekosysteemeistä ja luontokadosta aiheutuu reaalitaloudelle, rahoitussektorille ja hintavakaudelle, ja tuotiin esille myös veteen liittyvien riskien olennainen merkitys euroalueella. Marraskuussa 2025 EKP järjesti yhdessä NGFS-verkoston kanssa kansainvälisen työpajan niistä käytännöistä ja välineistä, joilla keskuspankit ja valvojat voivat arvioida luontoriskejä ja ottaa ne huomioon.

12 Tutustu henkilöstöömme

EKP:n toimintakulttuuriin kuuluu innovatiivisuus, ja olemmekin käynnistäneet erilaisia hankkeita, joiden tavoitteena on tehostaa työskentelyämme ja maksimoida sen kansalaisille tuottama hyöty. Vuonna 2025 keskityttiin vahvasti ottamaan käyttöön uusia tekoälyratkaisuja päivittäisen työn tueksi. Viisi EKP:n asiantuntijaa kuvailee tehtäviään näiden työvälineiden kehittämisen ja käyttöönoton saralla ja kertoo omat kokemuksensa siitä, miten tekoäly muuttaa työskentelyä EKP:ssä.

Myriam Moufakkir, palvelujohtaja

Palvelujohtajana vastuullani on tukipalveluiden johtaminen. Ne muodostavat kivijalan, jonka turvin EKP pystyy toteuttamaan mandaattiinsa kuuluvat tehtävät. Vastaan tietotekniikasta, rahoituksesta ja budjetista, hankinnoista, henkilöstöresursseista, kiinteistöjen hallinnasta, turvallisuudesta, häiriönsietokyvystä, hallinnosta ja suuren mittakaavan muutoshankkeista. Tultuani EKP:n palvelukseen vuonna 2023 tärkein prioriteettini on ollut sisäisten palveluiden modernisointi, jotta EKP pystyy toimimaan joustavasti ja turvallisesti ja jotta sillä on tarvitsemansa teknologinen riippumattomuus.

Päivittäisessä työssäni tarjoan strategista ohjausta ja visioita sekä valmiuksia operatiiviseen toteutukseen. Priorisoin kolmea tekijää, jotka ovat

• valmiudet – on olennaisen tärkeää rakentaa tiimeille vahvat tekoälyyn liittyvät, digitaaliset ja operatiiviset taidot, jotta voimme luoda innovaatioita ja toteuttaa vastuullista riskienhallintaa
• riippumattomuus ja autonomia – on varmistettava, että käyttämämme palvelut ja teknologiat sallivat meidän täyttää mandaattimme täysin riippumattomasti
• kestokyky – nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä, jota leimaavat häiriöt ja kriisit, on vahvistettava työryhmiä, prosesseja ja järjestelmän jatkuvaa toimintakykyä.

EKP:ssä tekoälyä sovelletaan jo monilla alueilla. Olemme nyt nopeuttamassa ja laajentamassa tekoälyn ja edistyneen koneoppimisen käyttöä EKP:ssä. Näillä teknologioilla vahvistamme taloudellista analyysia, parannamme inflaatioennusteita ja tuemme monisyistä makrotalouden mallinnusta sekä vähennämme suurta työkuormaa ja rutiinitehtäviä. Se tapahtuu pitämällä säännöllisesti yhteyttä eri liiketoiminta-alueiden kanssa ja toteuttamalla kaikki organisaation tasot kattava koulutusohjelma. Siihen liittyvissä hallintojärjestelyissä olennaisena osana ovat riskienhallinta ja riippumattomuus.

Minulla on laaja työkokemus kansainvälisistä muutosjohtamisen tehtävistä rahoituspalvelusektorilla, missä johdin digitalisaatiohankkeita, strategista suunnittelua ja suuren mittakaavan organisaatiomuutoksia. Akateeminen koulutukseni matematiikan ja luonnontieteiden alalta on tuonut minulle teknistä tietämystä ja kykyä toimia nopeasti muuttuvien ja kehittymässä olevien teknologioiden parissa.

On etuoikeus saada työskennellä näin laajan aihekirjon parissa ja asiantuntevien työtoverien kanssa ja tukea omalla panoksellaan EKP:n ydinmandaattia, vakautta ja kestokykyä.

Urani on vienyt minua ympäri maailmaa ja syventänyt ymmärrystäni kulttuurisesta moninaisuudesta ja erilaisista näkökulmista. Vaativasta aikataulustani huolimatta olen aina varannut aikaa perheelle. Yhteinen intohimomme on matkailu ja erilaisiin kulttuureihin tutustuminen, ja työlleni tyypillinen liikkuvuus on tarjonnut rikastuttavia yhteisiä kokemuksia koko perheelle.

Maximilian Freier

Olen pääekonomisti kansantalouden pääosastolla ja toimin sihteerinä EKP:n rahapolitiikkakomiteassa. Tässä tehtävässä koordinoin komitean työtä sen varmistamiseksi, että rahapoliittisten keskustelujen perustana olevat analyysit ja aineistot ovat oikea-aikaisia, selkeitä ja vertailukelpoisia koko eurojärjestelmässä.

Lisäksi toimin kansantalouden pääosaston tekoälykoordinaattorina. Viime kuukausina olemme merkittävästi edistäneet EKP:n tekoälytavoitteita keskuspankkitoiminnan keskeisillä liiketoiminta-alueilla. Olemme kehittäneet joukon lupaavilta vaikuttavia työvälineitä. Jo pilottivaiheessa näyttää siltä, että niiden avulla voimme vahvistaa analyysivalmiuksiamme ja vähentää toistuviin tehtäviin kuluvaa aikaa. Samaan aikaan olemme käynnistäneet kunnianhimoisen keskuspankkialan digitalisointiohjelman (Central Banking Digitalisation Programme), jolla haluamme edistää data-analytiikkaa ja liiketoimintaprosessien automaatiota.

Vuodesta 2007 lähtien olen toiminut EKP:ssä ekonomistina useissa tehtävissä kansantalouden, rahapolitiikan sekä kansainvälisten ja Eurooppa-suhteiden pääosastoilla. Ennen kuin tulin EKP:n palvelukseen, suoritin tohtorintutkinnon London School of Economics and Political Science ‑korkeakoulussa ja maisterintutkinnot sekä taloustieteessä että valtio-opissa Ludwig Maximilian University ‑yliopistossa Münchenissa.

Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteitani ovat finanssi- ja rahapolitiikka, innovaatioiden johtaminen, Euroopan yhdentyminen ja eurooppalainen hallintotapa, vertaileva poliittinen taloustiede ja soveltava koneoppiminen. Erityisesti olen kiinnostunut kotitalous- ja yritystason datasta eli niin sanotusta mikrodatasta. Olen myös Euroopan keskuspankkijärjestelmän mikrosimulaatiomallinnusverkoston (ESCB Network of Microsimulation Modelling) perustajajäsen ja puheenjohtaja. Tässä EKPJ:n tutkijoita yhdistävässä verkostossa sovellamme uusia työvälineitä ja menetelmiä rahapolitiikan ydinkysymyksiin.

Fabienne Allegret-Maret

Olen vanhempi ryhmäpäällikkö sihteeristön pääosastolla tiedonhallinnasta vastaavassa toimistossa, ja tehtäväni on johtaa EKP:n kirjastoa. Informaatiovirtojen mittakaavan ja nopeuden huiman kasvun vuoksi panin alulle muutosprosessin, jotta kirjasto voi edelleen luotsata EKP:tä jatkuvasti monimutkaistuvassa tietoympäristössä.

Nykyään tehtäväkenttäni kattaa kirjojen ja tietokantojen lisäksi laajan kirjon muutakin. Kirjasto on olennainen osa EKP:n tietämysekosysteemiä – se on kriittinen resurssi, joka mahdollistaa kurinalaisen analyysin ja innovatiivisen ajattelun. Yhdessä työryhmäni kanssa hankin ja kuratoin laadukkaita resursseja, jotka on räätälöity ekonomistien, pankkivalvojien ja muiden asiantuntijoiden tarpeisiin. Harkittu valikointi on mielestäni yhtä tärkeää kuin kokoelman kartuttaminen. Siten varmistetaan, että saatavilla ei ainoastaan ole runsaasti tietoja, vaan että ne ovat luotettavia ja ajankohtaisia. Vaikka suurin osa materiaalista onkin nyt digitaalisessa muodossa, myös painetut kokoelmat ovat edelleen käytettävissä, sillä uskomme, että häiriötön keskittyminen ja kontekstuaalinen lukeminen ovat jatkossakin välttämättömiä hyvälle päätöksenteolle.

Muutosprosessi on muokannut myös fyysistä kirjastoympäristöä. Se on nyt suunniteltu tukemaan tietämyksen jakamista ja innovaatioita, ja myös intensiivistä keskittymistä vaativalle työskentelylle on omat tilansa. Kirjastosta on tullut hermokeskus, jossa EKP:n asiantuntijat tapaavat, vaihtavat ajatuksia ja oppivat toinen toisiltaan.

Tekoälyn tuomat muutokset keskuspankkitoimintaan ovat laajentaneet meidänkin vastuualueitamme. Työryhmäni ja minä varmistamme, että tekijänoikeudellista sisältöä käytetään tekoälysovelluksissa vastuullisesti ja huolehditaan näin innovaatioiden ja oikeusturvan välisestä tasapainosta. Laadukkaat ja luotettavat tiedot ovat elintärkeitä tekoälyjärjestelmille etenkin uutisanalyysissa. Siten varmistetaan, että lopputulokset ovat täsmällisiä ja todenmukaisia.

Käytän asiantuntemustani myös informaatioarkkitehtuurin saralla. Sillä edistetään ja kehitetään EKP:n semanttista kerrosta, joka yhdistää eri järjestelmiin sisältyvän tietämyksen ja parantaa EKP:hen liittyvän tiedon löytyvyyttä ja käytännöllisyyttä.

Kirjastonhoitajan työnkuvan kehityksessä on kuljettu pitkä tie pelkästä kirjahyllyjen järjestelystä: toimin nyt tekoälypohjaisen tietohallinnon solmukohdassa, jossa nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset yhdistyvät keskuspankkialan erikoistuneisiin vaatimuksiin. Teknologisten innovaatioiden liittämisellä aineiston kuratointiin ja hallintaan tuen EKP:n kykyä toteuttaa innovaatioita älykkäästi ja integriteetillä.

Steven Moons

EKP:n tekoälyohjelman johtajana ja tekoälystä vastaavan toimiston jäsenenä ohjaan laitoksen strategista muutosta tekoälyn saralla. Valvon EKP:n tekoälyohjelman suunnittelua ja toteutusta ja koordinoin sekä tuottavuuden tehostamista että transformatiivisen tekoälyn käyttötapauksia. Vastuualueisiini kuuluu varmistaa eettisten, oikeudellisten ja sääntelyyn liittyvien standardien noudattaminen, huolehtia yhteistyöstä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa ja edistää innovatiivista työkulttuuria, jonka perustana on vastuullisuus, läpinäkyvyys ja vakaa hallinto.

Ennen nykyistä tehtävääni johdin useita pankkivalvonnan tekoäly- ja suptech-hankkeita. Tulin EKP:n palvelukseen vuonna 2021, ja sitä ennen työskentelin useita vuosia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tietotekniikkaprojektien johtamiseen, digitalisaatioon ja organisaatiomuutoksiin liittyvissä tehtävissä. Olin mukana esimerkiksi modernisoimassa tietotekniikkaympäristöä, edistämässä pilvipalvelu- ja tietoarkkitehtuurihankkeita sekä toteuttamassa monitahoisia ohjelmia eri työryhmissä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

Mielestäni EKP:ssä työskentelyn paras puoli on mahdollisuus tutustua moninaisiin näkökulmiin eri puolilta Eurooppaa. Minulle on etuoikeus ja jatkuva motivaation lähde, että pääsen omalta osaltani vaikuttamaan EKP:n teknologiseen ja digitaaliseen tulevaisuuteen sekä vahvistamaan sen roolia luotettuna ja jatkuvasti uudistuvana eurooppalaisena instituutiona. Nykyisessä tehtävässäni arvostan erityisesti näin laajaa yhteistyötä eri liiketoiminta-alueiden kanssa – tekoälyhän koskettaa lähes kaikkia organisaation osia. On innostavaa ja energisoivaa toimia tämän monimuotoisen ja sitoutuneen työyhteisön jäsenenä. EKP:n vahva yhteisöllinen henki ja kollegat, jotka aidosti haluavat vaikuttaa asioihin omalla panoksellaan, ovat asioita, joita arvostan suuresti työssäni.

Työn vastapainoksi vietän vapaa-aikaa ulkoilemalla, vaikkapa vuoristossa patikoiden tai moottoripyörän selässä.

Vasilis Papaefthymiou

Toimin valvojana yhteisen valvontamekanismin valvontateknologiatyöryhmässä. Vastuualueeseeni kuuluu innovatiivisten liiketoimintasovellusten suunnittelu ja kehittäminen EKP:n ja euroalueen pankkivalvojien tarpeisiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana olen erikoistunut tekoälyyn ja generatiiviseen tekoälyyn liittyvien sovellusten kehittämiseen. Johdan kahden sovelluksen kehitystyötä tuoteomistajana. Athena on ensimmäinen ja kattavin koko YVM:ssä käytetty tekoälysovellus, jonka avulla valvojat voivat seuloa olennaiset tiedot miljoonista valvontadokumenteista. Delphi puolestaan on intuitiivinen markkinaosapuolten riskinottohalukkuutta mittaava sentimenttisovellus, jossa yhdistetään rahoitusmarkkinaindikaattoreita keskeisiin markkinatekijöihin, jotka poimitaan päivittäin uutisartikkelianalyysin avulla. Se tarjoaa pankkivalvojille näkymiä kehittymässä oleviin riskeihin.

Tässä tehtävässä intohimoni teknologiaan yhdistyy tekoälyn nopeasti kehittyvään kenttään. Valvontateknologialla on keskeinen rooli edistyneiden sovellusten tuomisessa EU:n pankkivalvontaan. Tämä on minulle ihanteellinen ympäristö, jossa voin soveltaa kokemustani tietojenkäsittely- ja datatieteistä. Olen opiskellut sähkö- ja tietokonetekniikkaa National Technical University ‑korkeakoulussa Ateenassa, ja maisterintutkinnon johtamisesta ja taloustieteestä suoritin ETH Zürich ‑yliopistossa. Tietotekniikan insinöörille EKP tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä työtä teknologian ja rahoituksen risteyskohdassa, missä innovaatiot antavat välitöntä tukea rahoitusvakaudelle ja maailmanluokan pankkivalvonnalle.

On inspiroivaa, että päivittäinen työni innovatiivisten tietoteknisten sovellusten kehittäjänä edistää tehokkaampaa ja riskiperusteisempaa pankkivalvontaa. Sen kautta pankkien turvallisempi toiminta luo positiivisia vaikutuksia EU:n kansalaisille.

Vapaa-ajallani tapaan mielelläni ystäviä ja vietän aikaa meren rannalla Kreikan auringon alla.

Tilinpäätös

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase 31.12.2025