Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Yhteenveto

Euroalueen talous on osoittautunut kestäväksi maailmantalouden toimintaympäristön haastavuudesta huolimatta. BKT kasvoi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 0,3 % eli syyskuisia asiantuntija-arvioita enemmän. Vuoden alkupuoliskolla kehitys oli vaihtelevaa. Taustalla olivat tuonnin aikaistaminen ennen Yhdysvaltain tuontitullien korotuksia ja niihin liittyvä epävarmuus sekä Irlannin tietojen jyrkät vaihtelut. Kotimainen kysyntä lienee edelleen euroalueen kasvua eniten vauhdittava tekijä ja saanee tukea reaalipalkkojen ja työllisyyden kasvusta tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat vahvat ja työttömyysasteet ennätyksellisen alhaiset. Tänä vuonna euroalueen talouden odotetaan saavan tukea julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäyksistä etenkin Saksassa, sekä rahoitusehdoista, jotka ovat kesäkuusta 2024 lähtien parantuneet ohjauskorkojen laskun myötä. Viennin odotetaan ensi vuonna vilkastuvan huolimatta kilpailukyvyn jatkuvista haasteista, joista osa on rakenteellisia. Tilanteen kohentuminen johtuu ulkomaisen kysynnän elpymisestä kauppapoliittisen epävarmuuden vähenemisen myötä, vaikka tuontitullien korotusten vaikutukset tulevatkin näkyviin vasta ajan myötä. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun arvioidaan olevan 1,4 % vuonna 2025 ja 1,2 % vuonna 2026 sekä 1,4 % vuonna 2027 ja myös vuonna 2028. BKT:n kasvu on nyt arvioitu koko arviointijaksolla nopeammaksi kuin syyskuun 2025 asiantuntija-arvioissa, mikä johtuu odotettua paremmista tiedoista, kauppapolitiikan epävarmuuden vähenemisestä, vientikysynnän vahvistumisesta ja energiaraaka-aineiden hintojen laskusta.[1]

Inflaation arvioidaan olevan 2,1 prosenttia vuonna 2025 ja hidastuvan 1,9 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,8 prosenttiin vuonna 2027, minkä jälkeen sen arvioidaan nopeutuvan EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaiseksi eli 2 prosenttiin vuonna 2028. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä eli YKHI-indeksillä mitatun kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuoden 2026 alussa energian hintakehityksen aiheuttamasta vertailuajankohdan vaikutuksesta. Muissa kuin energiaerässä hintainflaation puolestaan odotetaan hidastuvan koko vuoden 2026. Energiaerän vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy odotusten mukaan vaimeana vuoden 2027 loppuun saakka ja kasvaa sitten huomattavasti vuonna 2028 EU:n uuden päästökauppajärjestelmän (ETS2) suunnitellun käyttöönoton myötä nopeuttaen kokonaisinflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan ja olevan 2,2 % vuonna 2026 (2,5 % vuonna 2025) sekä 2,0 % vuosina 2027 ja 2028. Elintarvikkeiden hintainflaation arvioidaan hidastuvan huomattavasti, kun elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen aiemman nousun ja kesän epäsuotuisten sääolojen vaikutukset hälvenevät, ja vakaantuvan hieman yli 2 prosenttiin vuoden 2026 lopusta lähtien. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan maltillistuvan niin, että se on 2,4 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2028, kun palvelujen hintainflaatio maltillistuu työvoimakustannuspaineiden hellittäessä ja kun euron aiempi vahvistuminen välittyy hinnoitteluketjuun hilliten tavaroiden hintainflaatiota. Palkkojen kasvu maltillistunee edelleen vuonna 2026 ja vakaantunee noin 3 prosenttiin vahvojen työmarkkinoiden ja hieman alle 1 prosentin suuruisen tuottavuuden kasvun tukemana. Yksikkötyökustannusten kasvun odotetaan vaimenevan, joskin sen inflaatiovaikutusta osittain pienentää voittomarginaalien vähittäinen elpyminen arviointijakson aikana. YKHI-inflaatiovauhti vuonna 2026 on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin syyskuisissa asiantuntija-arvioissa. Taustalla ovat viimeaikaiset tiedot YKHI-inflaatiosta sekä palkkojen kasvusta, jonka vuoksi palkkanäkymiä on tarkistettu huomattavasti ylöspäin. Vuoden 2027 YKHI-inflaatiota koskevaa arviota on tarkistettu hieman alaspäin, koska energian hintakehityksen oletetaan jäävän vaimeammaksi EU:n päästökauppajärjestelmän käyttöönoton lykkääntyessä vuodesta 2027 vuoteen 2028. Palvelujen inflaation kiihtymisen arvioidaan kuitenkin osittain kumoavan tämän vaikutuksen.

Taulukko 1

Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot

(vuotuiset prosenttimuutokset, tarkistukset prosenttiyksikköinä)

Joulukuu 2025

Syyskuun 2025 arvioiden
tarkistukset

2024

2025

2026

2027

2028

2025

2026

2027

BKT

0,9

1,4

1,2

1,4

1,4

0,2

0,2

0,1

YKHI

2,4

2,1

1,9

1,8

2,0

0,0

0,2

-0,1

YKHI ilman energia- ja elintarvikehintoja

2,8

2,4

2,2

1,9

2,0

0,0

0,3

0,1

Huom. BKT:tä koskevat arviot ovat kausivaihtelusta puhdistettujen ja työpäiväkorjattujen tietojen vuotuisia keskiarvoja. Aiempien vuosien tiedot voivat poiketa Eurostatin julkaisemista tiedoista, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. Tarkistukset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.

© Euroopan keskuspankki, 2025

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0
Internet www.ecb.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on EKP:n sanastossa.

HTML ISBN 978-92-899-7339-7, ISSN 2529-4830, doi:10.2866/4933198, QB-01-25-149-FI-Q


  1. Teknisiä oletuksia koskevan aineiston ja maailmantaloutta koskevien arvioiden koontipäivä oli 26.11.2025. Euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot viimeisteltiin 3.12.2025. Bulgaria on luettu osaksi euroaluetta joulukuun 2025 asiantuntija-arvioissa, sillä maa liittyy euroalueeseen 1.1.2026. Se on mukana myös liittymistä edeltävien ajankohtien tiedoissa. Vain YKHI-indeksi on laskettu aiemmilta vuosilta ilman Bulgariaa.

Annexes
18 December 2025