Tunnuslukuja

Tase	Tilikauden tappio
EKP:n tase supistui 37,3 mrd. euroa vuonna 2025 lähinnä rahapoliittisista syistä ostettujen arvopaperien vähenemisen vuoksi, kun eurojärjestelmä ei enää sijoittanut APP- ja PEPP-ohjelmissa erääntyneitä pääomia uudelleen.	Vuonna 2025 EKP:n tappiot olivat huomattavasti pienemmät kuin vuonna 2024 pääasiassa TARGET-velan korkokulujen pienenemisen vuoksi. Kahden edellisvuoden tapaan vuoden 2025 tappio jää EKP:n taseeseen, ja se katetaan tulevien tilikausien voitoilla.
Tase	Tilikauden voitto/(tappio)
(mrd. euroa)	(milj. euroa)

1 Johdon raportti

1.1 EKP:n johdon raportin tarkoitus

Johdon raportti on olennainen osa EKP:n vuosittaista tilinpäätösjulkaisua. Se sisältää tilinpäätöstä valottavaa taustatietoa.^[1],[2] EKP:n toiminnalla ja operaatioilla tuetaan sen tavoitteita, joten EKP:n taloudellista asemaa ja tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös sen raha- ja valvontapoliittiset toimet.

Johdon raportissa tarkastellaan siis EKP:n tärkeimpiä tehtäviä ja toimintoja ja niiden vaikutusta tilinpäätökseen. Siinä myös analysoidaan taseen ja tuloslaskelman pääasiallista kehitystä tilikauden aikana sekä annetaan tietoa EKP:n nettopääomasta (net equity).^[3] Lisäksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n toimintaympäristössä ilmeneviä riskejä ja niiden hallintaa.

1.2 Keskeiset tehtävät ja toiminnot

EKP on osa eurojärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi niiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro.^[4] Eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. EKP hoitaa tehtäviään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen^[5] sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (EKPJ:n perussäännön)^[6] mukaisesti (ks. kaavio 1). EKP:n tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan se toimii mandaattinsa täyttämiseksi.

Kaavio 1

EKP:n päätehtävät

Rahapolitiikkaa toteutetaan eurojärjestelmässä hajautetusti, joten myös rahapoliittiset operaatiot näkyvät EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tilinpäätöksissä hajautusperiaatteen mukaisesti. Osa eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin kuuluvista välineistä ei ole EKP:n käytössä. Niillä ei siis ole vaikutusta EKP:n tilinpäätökseen.^[7]

Taulukossa 1 on yhteenveto EKP:n mandaattiin kuuluvista keskeisistä toiminnoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat EKP:n tilinpäätökseen.

1.3 EKP:n taloudellisen aseman kehitys

1.3.1 Tase

EKP:n tase kasvoi vuoteen 2022 asti (ks. kuvio 1). Kasvun pääasiallisena syynä olivat suorat arvopaperiostot omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP) osana eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamista.^[13] Vuonna 2022 taseen kasvu oli aiempaa maltillisempaa, koska netto-ostot päättyivät PEPP-ohjelmassa maaliskuun 2022 lopussa ja APP-ohjelmassa 1.7.2022. Tase supistui vuosina 2023–2024 lähinnä APP-sijoitusten asteittaisen vähenemisen vuoksi, sillä maalis- ja kesäkuun 2023 välillä vain osa arvopapereiden erääntyneestä pääomasta sijoitettiin uudelleen. Heinäkuussa 2023 uudelleensijoitukset lopetettiin kokonaan. Myös PEPP-sijoitusten asteittainen väheneminen pienensi EKP:n tasetta vuonna 2024, kun enää vain osa ohjelmassa erääntyneistä pääomista sijoitettiin uudelleen saman vuoden jälkipuoliskolla. Uudelleensijoitukset päättyivät PEPP-ohjelmassa vuoden 2024 lopussa.

Vuonna 2025 EKP:n tase oli 603,3 miljardia euroa. Se jatkoi supistumistaan edellisvuodesta 37,3 miljardilla eurolla taas lähinnä PEPP- ja APP-ohjelmissa hankittujen arvopaperien erääntymisen vuoksi. Erääntymiset pienensivät rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita koskevaa tase-erää, ja myös eurojärjestelmän sisäiset velat supistuivat vastaavasti, kun näihin arvopaperitapahtumiin liittyvät maksut selvitettiin TARGET-tilien välityksellä. Supistumista vaimensivat vain osittain EKP:hen tehtyjen talletusten vähenemisestä johtuvat lähtevät rahavirrat, minkä vuoksi myös muut velat pienenivät.

Kuvio 1

EKP:n taseen keskeisten erien kehitys

(mrd. euroa)

Vuoden 2025 lopussa 54 % EKP:n taseen varoista oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä euromääräisiä arvopapereita. Tase-erään sisältyvät arvopaperit, jotka EKP on hankkinut osana arvopaperimarkkinoita koskevaa ohjelmaa eli ns. velkapaperiohjelmaa (Securities Markets Programme, SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP). Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti eurojärjestelmä lopetti APP-ohjelmassa erääntyneen pääoman uudelleensijoittamisen heinäkuussa 2023 ja PEPP-ohjelmassa vuoden 2024 lopussa. Näiden päätösten seurauksena EKP:n sijoitukset rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviin arvopapereihin ovat supistuneet hallitusti ja ennakoitavasti. Yhteensä rahapolitiikan harjoittamista varten tehdyt sijoitukset pienenivät 51,5 miljardia euroa ja olivat 325,3 miljardia euroa vuonna 2025 (ks. kuvio 2). APP-sijoitussalkku supistui 33,7 miljardia euroa ja oli 186,5 miljardia euroa, kun arvopaperiomistukset supistuivat PSPP-ohjelmassa 26,5 miljardia euroa, ABSPP-ohjelmassa 4,0 miljardia euroa ja CBPP3-ohjelmassa 3,1 miljardia euroa. PEPP-sijoitussalkku supistui 17,8 miljardia euroa ja oli 138,6 miljardia euroa.

Kuvio 2

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

EKP:n hallussa oli vuoden 2025 lopussa maturiteettijakaumaltaan laaja kirjo arvopapereita, jotka oli hankittu APP- ja PEPP-ohjelmissa (ks. kuvio 3).^[14]

Kuvio 3

Maturiteettijakauma APP- ja PEPP-ohjelmissa

EKP:n valuuttavaranto koostuu kullasta, erityisistä nosto-oikeuksista, Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneistä ja Kiinan renminbeistä. Vuonna 2025 valuuttavarannon yhteenlaskettu euromääräinen vasta-arvo nousi 13,6 miljardia euroa ja oli 116,8 miljardia euroa.

EKP:n hallussa olevan kullan euromääräinen vasta-arvo nousi 18,9 miljardia euroa vuonna 2025 eli yhteensä 59,8 miljardiin euroon. Syynä oli kullan euromääräisen markkinahinnan nousu (ks. kuvio 4). Myös kullan arvonmuutostilien saldo kasvoi vastaavasti (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”).

Kuvio 4

EKP:n hallussa oleva kulta ja kullan hinta

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: euroa/kultaunssi)

EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräisten valuuttavarojen euromääräinen arvo laski 4,8 miljardia euroa yhteensä 55,2 miljardiin euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollari ja Japanin jeni heikkenivät euroon nähden (ks. kuvio 5).^[15] Yhdysvaltain dollarin heikkenemisen myötä myös EKP:n arvonmuutostilien saldot pienenivät (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”), kun taas Japanin jenin heikkeneminen kirjattiin vuoden lopussa tuloslaskelmaan valuuttakurssimuutoksista johtuvaksi arvonalennukseksi, koska vastaavat arvonmuutostilit tyhjennettiin kokonaan vuonna 2024 (ks. osa 1.3.3 ”Tuloslaskelma”). Arvonalennuksesta huolimatta Japanin jenin määräiset varat kasvoivat EKP:n valuuttamääräisten varojen koostumuksen tavanomaisen tasapainottamisen vuoksi. Sen tavoitteena on saada EKP:n varat tavoitejakauman mukaisiksi. Osana tätä tasapainottamista EKP myi pienen osan Yhdysvaltain dollarin määräisistä varoistaan ja sijoitti saadut tuotot kokonaisuudessaan uudelleen Japanin jeniin vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Kuvio 5

Valuuttamääräiset varat

(mrd. euroa)

EKP:n valuuttamääräiset varat koostuvat edelleen pääosin Yhdysvaltain dollareista, joiden osuus valuuttavarojen kokonaismäärästä oli 78 % vuoden 2025 lopussa.

EKP:n valuuttasalkun sijoitusten hallinnassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa EKP:n neuvosto vahvistaa sijoituksille EKP:n riskienhallintatoiminnon esityksen perusteella strategisen normisalkun. Toisessa vaiheessa EKP:n salkunhoitajat määrittävät EKP:n johtokunnan hyväksyttäväksi taktisen normisalkun. Kolmannessa vaiheessa kansalliset keskuspankit suorittavat sijoitusoperaatiot hajautetusti ja päivittäin.

EKP:n valuuttamääräiset varat sijoitetaan arvopapereihin, takaisinmyyntisopimuksiin ja rahamarkkinatalletuksiin tai pidetään sekkitileillä (ks. kuvio 6). Valuuttasalkun arvopaperit arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan.

Kuvio 6

Valuuttamääräisten sijoitusten jakautuminen

(mrd. euroa)

EKP pitää hallussaan valuuttamääräisiä varoja, jotta se pystyy rahoittamaan mahdolliset valuuttamarkkinaoperaationsa. Valuuttasalkun hoidon yleisinä tavoitteina ovat siksi (tärkeysjärjestyksessä) likvidiys, turvallisuus ja tuotto. Lähes puolet salkusta onkin lyhytaikaisia arvopapereita (ks. kuvio 7).

Kuvio 7

Valuuttamääräisten arvopaperien maturiteettijakauma

EKP:n omien varojen sijoitussalkkuun on sijoitettu pääasiassa EKP:n maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalta luotuun varaukseen sisältyviä varoja^[16]. Sijoitussalkun arvo nousi 0,4 miljardia euroa yhteensä 23,1 miljardiin euroon vuonna 2025 (ks. kuvio 8) pääasiassa salkun korkotuottojen uudelleensijoitusten ansiosta.

Kuvio 8

EKP:n omien varojen sijoitussalkku

(mrd. euroa)

Omien varojen sijoitussalkku sisältää lähes kokonaan euromääräisiä arvopapereita, jotka arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan. Vuonna 2025 salkun sijoituksista 73 % oli valtioiden velkapapereita.

Ympäristövastuullisten sijoitusten osuus omien varojen sijoitussalkussa kasvoi edelleen. Se oli 33 % vuoden 2025 lopussa (28 % vuoden 2024 lopussa).^[17] Osuuden on tarkoitus kasvaa jatkuvasti myös tulevina vuosina.^[18] Vuosina 2021 ja 2022 vihreiden joukkolainojen ostoa jälkimarkkinoilta täydennettiin sijoituksilla euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon (EUR BISIP G2), jonka Kansainvälinen järjestelypankki perusti keskuspankkeja varten tammikuussa 2021. Lokakuussa 2024 EKP alkoi sijoittaa pienen osuuden omista varoistaan pörssilistattuihin rahastoihin (Exchange traded funds, ETF-rahastot), jotka seuraavat Pariisin sopimuksen mukaista vertailuindeksiä.^[19] Tämä hajauttaminen lisää EKP:n omien varojen sijoitussalkun tuottopotentiaalia ja pienentää edelleen sijoitusten hiilijalanjälkeä Pariisin sopimuksen ja eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden mukaisesti.^[20]

Omien varojen sijoitussalkun tuotolla EKP kattaa sellaisia toimintakuluja, jotka eivät liity sen pankkivalvontatehtäviin.^[21] Salkun varat sijoitetaan euromääräisiin arvopapereihin riskienvalvontajärjestelmän limiittejä noudattaen, minkä vuoksi maturiteettijakauma on monipuolisempi kuin valuuttavarantosalkussa (ks. kuvio 9).

Kuvio 9

Omien varojen sijoitussalkun maturiteettijakauma

Vuoden 2025 lopussa eurojärjestelmän liikkeeseen laskemien kierrossa olevien eurosetelien kokonaisarvo oli 1 619,5 miljardia euroa eli 2,0 % suurempi kuin vuoden 2024 lopussa. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, eli se oli 129,6 miljardia euroa vuoden lopussa. Juridisesti sekä EKP:llä että euroalueen kansallisilla keskuspankeilla on oikeus laskea liikkeeseen euroseteleitä. Käytännössä kuitenkin vain kansalliset keskuspankit laskevat fyysisesti liikkeeseen euroseteleitä ja poistavat niitä kierrosta. Siksi EKP:llä on euroalueen kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden arvo vastaa sille kohdistettujen liikkeessä olevien euroseteleiden arvoa.

Eurojärjestelmän sisäiset EKP:n velat supistuivat 34,6 miljardia euroa ja olivat yhteensä 354,1 miljardia euroa vuonna 2025. Eurojärjestelmän sisäisiä velkoja muodostuu pääasiassa euroalueen keskuspankkien TARGET-tilien nettosaldoista EKP:hen nähden sekä eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvista veloista euroalueen kansallisille keskuspankeille.

Eurojärjestelmän sisäisten velkojen kehityksen määrittää pääasiassa TARGET-järjestelmään liittyvän velan muutos. Vuosina 2021–2025 TARGET-järjestelmään liittyvän velan määrää muuttivat lähinnä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien netto-ostot ja erääntymiset, joihin liittyvät maksut selvitetään TARGET-tilien välityksellä, sekä muutokset euromääräisissä veloissa euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle (ks. kuvio 10). Vuonna 2025 TARGET-velan määrä supistui 34,6 miljardilla eurolla pääasiassa rahapolitiikkaa varten pidettävien arvopaperien erääntymisistä tulevien rahavirtojen ansiosta. Supistumista tasoittivat osittain lähtevät rahavirrat, jotka johtuivat EKP:n TARGET-velan korkokuluista ja siitä, että euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle pienenivät.

Kuvio 10

TARGET-maksuihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat (netto), euromääräiset velat euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

Vuonna 2025 EKP:n muut velat pienenivät 16,1 miljardia euroa ja olivat yhteensä 58,8 miljardia euroa. Tämä johtui lähinnä siitä, että euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle supistuivat, kun EKP:n maksujen välittäjän (fiscal agent) roolissaan vastaanottamat talletukset pienenivät.^[22]

1.3.2 Nettopääoma

EKP:n nettopääomaan (net equity) luetaan EKP:n maksettu pääoma, taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen ja yleisrahaston määrät, arvonmuutostilit, edellisiltä tilikausilta kertyneet tappiot sekä tilikauden voitto tai tappio.^[23],[24]

Vuoden 2025 lopussa EKP:n nettopääoma oli yhteensä 60,9 miljardia euroa (ks. kuvio 11 ja taulukko 2). Nettopääoma oli 11,0 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2024 lopussa. Syynä oli arvonmuutostilien saldojen kasvu, joka johtui lähinnä kullan euromääräisen markkinahinnan noususta vuonna 2025. EKP:n nettopääoman suurenemista hillitsivät osittain vuonna 2025 kertyneet tappiot.

Kuvio 11

EKP:n nettopääoma

(mrd. euroa)

Kullasta, valuuttamääräisistä eristä, markkinahintaan arvostettavista arvopapereista ja muista instrumenteista kertyneitä realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan tuottoina, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostileille EKP:n taseen vastattavaa-puolelle. Arvonmuutostilien avulla voidaan vaimentaa mahdollisen epäsuotuisan kehityksen vaikutusta hintoihin ja/tai valuuttakursseihin. Arvonmuutostilit siis vahvistavat EKP:n riskinsietokykyä. Vuoden 2025 lopussa kullan, valuuttamääräisten erien, arvopapereiden ja muiden instrumenttien arvonmuutostilien saldo oli 62,5 miljardia euroa eli 12,2 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Taustalla oli pääasiassa kullan arvonmuutostilien saldojen suureneminen, joka johtui kullan euromääräisen markkinahinnan noususta. Saldon suurenemista hillitsi osittain valuuttamääräisten erien arvonmuutostilin saldon pieneneminen lähinnä siksi, että Yhdysvaltain dollari heikkeni euroon nähden (ks. kuvio 12).

Kuvio 12

Tärkeimmät valuuttakurssit ja kullan hinta vuosina 2021–2025

(prosenttimuutos vuodesta 2020; tilikauden lopun tietoja)

EKP voi luoda taloudellisten riskien varalta varauksen, josta katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) taloudellisille riskeille altistumisesta johtuvia tappioita (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”). Vuoden 2023 lopusta lähtien varaus on ollut nolla, koska se purettiin kokonaisuudessaan tilikausina 2022 ja 2023 kertyneiden tappioiden kattamiseksi. EKP:n neuvosto voi päättää täydentää varausta sen vuositarkastuksen yhteydessä sitten, kun EKP:n tilikauden tulos on jälleen voitollinen ja EKP on kattanut aiempina tilikausina kertyneet tappiot, jotka on siirretty seuraaville tilikausille.

EKP:n tilikauden tappio oli 1,3 miljardia euroa (ks. osa 1.3.3 ”Tuloslaskelma”). Kahden edellisvuoden tapaan EKP:n neuvosto päätti siirtää tappion eteenpäin EKP:n taseessa ja kattaa sen tulevien tilikausien voitoilla.

1.3.3 Tuloslaskelma

EKP:n tilikauden tulos on pienentynyt vuosittain neljän viime vuoden aikana (ks. kuvio 13). Vuosina 2022 ja 2023 EKP:n tulos pieneni pääasiassa korkoriskin toteutumisen vuoksi, sillä euroalueen korkojen nousu suurensi välittömästi EKP:n TARGET-velasta aiheutuneita korkokuluja. Velalle kertyi perusrahoitusoperaatioiden mukaista korkoa (MRO-korko).^[25] EKP:n varoista kertyneet tuotot eivät sen sijaan kasvaneet samassa määrin tai yhtä nopeasti. Tämä kehitys jatkui vuonna 2024 kesäkuussa alkaneesta ohjauskorkojen laskusta huolimatta, kun EKP:n TARGET-velasta aiheutuneet korkokulut olivat keskimäärin yhä suuremmat kuin EKP:n varoista kertyneet korkotuotot. Vuonna 2025 EKP:n tulos oli edelleen tappiollinen mutta huomattavasti parempi kuin vuonna 2024, koska korkoa tuottavien varojen ja velkojen välinen korkoero kapeni. Tämä johtui pääasiassa alemmasta TARGET-velan keskimääräisestä hyvitysprosentista etenkin ohjauskorkojen laskettua edelleen (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”).

EKP:n tulos on ollut tappiollinen vuodesta 2022 lähtien oltuaan sitä ennen monien vuosien ajan huomattavan voitollinen. Tämä kuvastaa eurojärjestelmän roolia ja rahapoliittisia toimia, joita sen ensisijainen tehtävä hintavakauden ylläpitäjänä on edellyttänyt. Lisäksi omaisuuserien osto-ohjelmat ja muut rahapoliittiset toimet ovat edistäneet talouskehitystä. EKP:n tase kasvoi huomattavasti vuoteen 2022 asti pääasiassa osto-ohjelmissa tehtyjen suorien arvopaperiostojen vuoksi. Vastaavaa-puolella useimmat EKP:n hallussa tällä hetkellä olevat rahapolitiikkaa varten pidetyt arvopaperit ovat kiinteäkorkoisia ja juoksuajaltaan pitkiä. Lisäksi ne ostettiin korkojen ollessa hyvin matalat tai nollassa. EKP:n ohjauskorkojen muutokset eivät vaikuta niihin välittömästi, ja niistä kertyy edelleen suhteellisen vähän korkotuottoja. Arvopaperiostojen selvitys TARGET-järjestelmässä suurensi puolestaan EKP:n TARGET-velkaa, joka on herkkä EKP:n ohjauskorkojen muutoksille. Vuodesta 2023 lähtien EKP:n rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit ovat supistunet vähittäin uudelleensijoitusten asteittaisen lopettamisen vuoksi, mikä on pienentänyt vastaavasti EKP:n TARGET-velkaa ja korkoriskiä (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”).

EKP odottaa tuloksen palaavan voitolliseksi vuonna 2026 tai 2027, joskin kehitys riippuu EKP:n ohjauskorkojen ja valuuttakurssien tulevasta tasosta sekä EKP:n taseen koosta ja koostumuksesta.

EKP:n pääoma ja huomattavat arvonmuutostilit, joiden yhteenlaskettu arvo oli 71,4 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”), osoittavat kuitenkin EKP:n taloudellisen vahvuuden. EKP on edelleen täysin kykenevä täyttämään ensisijaisen tehtävänsä hintavakauden ylläpitäjänä mahdollisista tappioista huolimatta.^[26]

Kuvio 13

EKP:n tuloslaskelman keskeisten erien kehitys

(milj. euroa)

Vuonna 2025 EKP:n tilikauden tappio oli 1 254 miljoonaa euroa eli paljon pienempi kuin vuonna 2024 korkokulujen merkittävän pienenemisen vuoksi (ks. kuvio 14).

Kuvio 14

EKP:n voittoon/(tappioon) vuosina 2024 ja 2025 vaikuttaneet tekijät

(milj. euroa)

Vuonna 2025 EKP:n korkokate oli 178 miljoonaa euroa negatiivinen (vuonna 2024 se oli 6 983 milj. euroa negatiivinen) (ks. kuvio 15). Tämä johtui edelleen pääasiassa EKP:n huomattavista TARGET-velan korkokuluista. Ne olivat suuremmat kuin korkotuotot, joita kertyi 1) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista, 2) euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista ja 3) valuuttavarannosta.

Kuvio 15

Korkokatteen kehitys

(milj. euroa)

Vuonna 2025 rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi korkotuottoja 3 814 miljoonaa euroa eli 36 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna (ks. kuvio 16). Pääasiallisena syynä oli APP-ohjelmassa (CBPP3-, ABSPP- ja PSPP-ohjelmissa) ostetuista arvopapereista saatujen korkotuottojen pieneneminen. APP-ohjelmassa ostetuista arvopapereista kertyi korkotuottoja 2 318 miljoonaa euroa eli 301 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Supistumisen syynä olivat lähinnä ABSPP-ohjelmassa ostetut arvopaperit, joista kertyi korkotuottoja 137 miljoonaa euroa eli 281 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, koska salkku pieneni merkittävästi arvopaperien erääntymisen myötä. PSPP-salkusta puolestaan saatiin korkotuottoja 2 022 miljoonaa euroa eli lähes saman verran kuin vuonna 2024. Salkun arvopaperit olivat pääosin matalatuottoisia, joten niiden erääntyminen ei juuri vaikuttanut korkotuottoihin. PEPP-ohjelmassa ostetuista arvopapereista kertyi sitä vastoin korkotuottoja 1 481 miljoonaa euroa eli 275 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna, mikä tasoitti lähes kokonaan muiden rahapoliittisten osto-ohjelmien tuottojen supistumisen. Korkotuottoja suurensi lähinnä julkisen sektorin velkapaperien jaksotettujen preemioiden pieneneminen.

Kuvio 16

Korkotuotot/(-kulut) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista

(milj. euroa)

Valuuttavarannosta kertynyt korkotuotto supistui 449 miljoonaa euroa 2 089 miljoonaan euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneet korkotuotot pienenivät.

Euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä kertyi vuonna 2025 korkotuottoa 2 900 miljoonaa euroa (eli 2 332 milj. euroa edellisvuotta vähemmän) ja valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kertyi korkokuluja 790 miljoonaa euroa (eli 659 milj. euroa edellisvuotta vähemmän). Muutokset johtuivat alemmasta keskimääräisestä hyvitysprosentista (2,3 % vuonna 2025 ja 4,1 % vuonna 2024) EKP:n ohjauskorkojen laskun vuoksi ja vähäisemmässä määrin siitä, että talletusmahdollisuuden korkoa alettiin käyttää korkoperustana perusrahoitusoperaatioiden koron sijasta.

Pitkälti samasta syystä TARGET-maksuihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista/veloista kertyi vuonna 2025 korkokuluja 7 700 miljoonaa euroa eli 7 968 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Supistuminen johtui myös TARGET-saldojen pienenemisestä lähinnä rahapoliittisten arvopaperiomistusten erääntymisten vuoksi.

Muut korkokulut supistuivat 994 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 485 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tämä johtui pääasiassa pienemmistä korkokuluista, joita kertyi 1) maksujen välittäjän roolissaan toimivan EKP:n vastaanottamille talletuksille, 2) euroalueen liitännäisjärjestelmien saldoille ja 3) arvopaperilainauksessa saaduille käteisvakuuksille. Korkokulujen kasvua hillitsivät keskikoron lasku vuonna 2025 ja näiden kolmen erän keskimääräisten saldojen pieneneminen. Muutoksia vaimensivat osittain omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen supistuminen pääasiassa alihintaisten joukkolainojen lyhennysten pienenemisen vuoksi.

Rahoitustoiminnan realisoituneet nettovoitot olivat yhteensä 950 miljoonaa euroa vuonna 2025, kun vuonna 2024 realisoitui 17 miljoonaa euroa nettotappioita (ks. kuvio 17). Voittoja suurensivat pääasiassa realisoituneet valuuttakurssivoitot, jotka johtuivat vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä tehdystä EKP:n valuuttamääräisten varojen koostumuksen tavanomaisesta tasapainottamisesta. Toimenpiteen tavoitteena on saada varat tavoitejakauman mukaisiksi. Lisäksi EKP myi pienen osan Yhdysvaltain dollarin määräisistä varoistaan ja sijoitti saadut tuotot kokonaisuudessaan uudelleen Japanin jeniin (ks. kuvio 18).

Kokonaistulokseen vaikuttivat myös Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopaperien myynnistä realisoituneet nettovoitot. Näiden arvopapereiden markkinahinta nousi dollarimääräisten joukkolainojen tuottojen supistuessa vuoden aikana (ks. kuvio 19).

Kuvio 17

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/(tappiot)

(milj. euroa)

Kuvio 18

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/(tappiot) 2024–2025 neljännesvuosittain

(milj. euroa)

Kuvio 19

Valtion kahden vuoden joukkolainojen tuotot Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

Uudelleenarvostuksesta johtuvat realisoitumattomat tappiot merkitään tilikauden lopussa EKP:n tuloslaskelmaan kuluksi arvonalennuksina. Vuonna 2025 arvonalennuksia oli 1 446 miljoonaa euroa (ks. kuvio 20). Realisoitumattomat valuuttakurssitappiot olivat 1 316 miljoonaa euroa, kun ulkomaanvaluutat heikentyivät suhteessa euroon niin, että EKP:n hallussa olevien valuuttamääräisten varojen vaihtokurssi oli niiden hankintamenoa alempi. Erityisesti Japanin jeni heikkeni edellisvuodesta13 %, minkä myötä Japanin jenin määräisten varojen arvonalennuksia kirjattiin 1 229 miljoonan euron edestä. Lisäksi realisoitumattomia hintojen muutoksesta aiheutuneita tappioita syntyi 130 miljoonan euron edestä, koska useiden arvopaperien markkina-arvo laski lähinnä omien varojen sijoitussalkussa ja Japanin jenin määräisessä salkussa.

Kuvio 20

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

(milj. euroa)

EKP:n yhteenlasketut toimintakulut (poistot ja ulkoistettu setelinvalmistus mukaan luettuina) pienenivät 42 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 1 428 miljoonaa euroa (ks. kuvio 21). Varsinkin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin liittyvät henkilöstökulut pienenivät lähinnä siksi, että EKP:n eläkejärjestelyyn tehtiin sääntömuutos vuonna 2024, jolloin myös siihen liittyvät kertaluonteinen meno kirjattiin kokonaisuudessaan kyseisen vuoden tuloslaskelmaan.

Pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan kokonaisuudessaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvista valvontamaksuista kertyi tuottoja 690 miljoonaa euroa vuonna 2025.^[27]

Kuvio 21

Toimintakulut ja valvontamaksujen tuotot

(milj. euroa)

1.4 Riskienhallinta

Riskienhallinta on välttämätön osa EKP:n toimintaa. EKP:llä onkin tehokkaat menetelmät, järjestelmät ja jatkuvat prosessit riskien määrittämistä ja arviointia, riskistrategian ja linjausten tarkastelua sekä riskien vähentämistä, seurantaa ja raportointia varten (ks. kaavio 2).

Kaavio 2

Riskienhallintaprosessin kulku

Seuraavissa kohdissa tarkastellaan riskejä ja niiden lähteitä sekä riskienvalvontajärjestelyjä.

1.4.1 Taloudelliset riskit

EKP:n johtokunta laatii periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että EKP on suojattu riittävän hyvin niiltä taloudellisilta riskeiltä, joille se altistuu. Eurojärjestelmän keskuspankkien asiantuntijoista koostuva riskienhallintakomitea osallistuu eurojärjestelmän taseeseen liittyvien taloudellisten riskien seurantaan, mittaamiseen ja raportointiin sekä määrittelee käytettävät menetelmät ja järjestelmät ja huolehtii niiden arvioinnista. Komitea siis auttaa päätöksentekoelimiä huolehtimaan eurojärjestelmän riittävästä riskisuojauksesta.

EKP:n perustehtävien hoitoon liittyvistä operaatioista syntyy taloudellisia riskejä. Riskejä valvotaan ja vähennetään erityyppisissä operaatioissa eri tavoin sen mukaan, millaisia rahapoliittisia tavoitteita tai sijoitustavoitteita salkuille on asetettu ja millaisia riskejä kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyy.

EKP:n asiantuntijat ovat kehittäneet riskien seurantaa ja arviointia varten omia menetelmiä, jotka perustuvat markkina- ja luottoriskien yhteissimulointiin. Riskien mittaamisessa käytettävien mallien taustalla olevat käsitteet, tekniikat ja oletukset perustuvat alan vallitsevaan käytäntöön ja saatavilla oleviin markkinatietoihin. Riskimittarina käytetään tavallisesti ES-lukua (expected shortfall), joka estimoidaan 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä.^[28] Riskit lasketaan kahdella tavalla: 1) ”kirjanpidollisesti”, jolloin tarkastellaan riskien vaikutusta EKP:n tuloslaskelmaan ja tappiot katetaan ensin soveltuvilla arvonmuutostileillä, ja 2) ”taloudellisesti”, jolloin tarkastellaan taloudellisten tappioiden vaikutusta EKP:n nettopääomaan eikä arvonmuutostilejä oteta huomioon puskurina riskien laskennassa. Jotta EKP:llä olisi jatkuvasti mahdollisimman kattava käsitys riskeistä, se käyttää lisäksi muitakin riskimittareita, joita lasketaan eri luottamustasoilla. Se myös toteuttaa eri skenaarioiden pohjalta herkkyysanalyyseja ja stressitestejä ja arvioi pitkän aikavälin riski- ja tuottoennusteita.^[29]

EKP:n taloudellinen kokonaisriski pieneni hieman tilikauden aikana. EKP:n taseen yhteenlaskettu ES-luku 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden ajanjaksolla oli 15,2 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa. Kirjanpidollisesti (arvonmuutostilit huomioiden) laskettu taloudellinen riski oli siis hieman pienempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 22). APP- ja PEPP-ohjelmissa ostettujen julkisen sektorin velkapapereiden määrän supistuminen pienensi riskiä, mutta vaikutuksen tasoitti lähes kokonaan EKP:n valuuttavarantoon ja omien varojen euromääräiseen sijoitussalkkuun liittyvien riskien suureneminen.

Kuvio 22

Taloudellinen kokonaisriski (kirjanpidollisen laskentatavan mukainen ES-luku 99 prosentin luottamustasolla)

(mrd. euroa)

EKP:lle aiheutuu luottoriskejä rahapolitiikkaan liittyvistä sijoituksista, omien varojen euromääräisestä sijoitussalkusta ja valuuttavarannosta. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella, joten jos niitä ei myydä, ne eivät ole alttiina luottoluokituksen muutoksesta aiheutuvien hinnanmuutosten riskille. Ne ovat kuitenkin alttiina velallisen maksukyvyttömyyden riskille. Euromääräiset omat varat ja valuuttavaranto ovat markkinahintaan arvostamisen vuoksi lähtökohtaisesti alttiina luottoluokituksen heikkenemisen riskille ja velallisen maksukyvyttömyysriskille. Luottoriski pieneni vuoteen 2024 verrattuna, kun rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperiomistukset vähenivät.

Luottoriskejä vähennetään pääasiassa ostokelpoisuuskriteerien, due diligence ‑arviointien ja salkkukohtaisten limiittien avulla.

EKP:n valuutta- ja kultamääräisistä varoista aiheutuu valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä. Valuuttakurssiriski kasvoi vuoteen 2024 verrattuna.

EKP ei käytä suojausta valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä vastaan, sillä kulta- ja valuuttamääräisillä varoilla on valuuttapoliittista merkitystä. Riskejä pienennetään sitä vastoin arvonmuutostilien avulla ja hajauttamalla sijoituksia eri valuuttoihin ja kultaan.

Pieni osuus EKP:n omien varojen euromääräisestä sijoitussalkusta sijoitetaan pörssilistattuihin rahastoihin, jotka seuraavat Pariisin sopimuksen mukaista vertailuindeksiä. Tämä muodostaa osakeriskin.

EKP:n osakeriski on varsin vähäinen, koska rahastojen osuus sijoitussalkusta on pieni. Osakeriskiä pienennetään sijoituksia hajauttamalla ja soveltuvilla arvonmuutostileillä.

EKP:n valuuttavaranto ja euromääräiset omat varat sijoitetaan pääsiassa kiinteätuottoisiin arvopapereihin, ja ne ovat alttiina markkinahintaan arvostamisesta johtuvalle korkoriskille. Lähes puolet EKP:n valuuttavarannosta sijoitetaan verrattain lyhytaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 7 osassa 1.3.1 ”Tase”) ja omat varat taas yleensä pitempiaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 9 osassa 1.3.1 ”Tase”). Kirjanpidollisen laskentatavan perusteella markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski kasvoi EKP:n omien varojen sijoitussalkussa vuodesta 2024

Sijoitusjakaumaperiaatteiden ja arvonmuutostilien käyttö pienentää markkinahintaan arvostamisesta johtuvaa korkoriskiä.

EKP on myös alttiina varojen ja velkojen korkoepäsuhdasta johtuvalle korkoriskille, mikä vaikuttaa sen korkokatteeseen. Korkoriski ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen sijoitussalkkuun vaan pikemminkin EKP:n taseen rakenteeseen kokonaisuutena ja erityisesti varojen ja velkojen välisiin maturiteetti- ja korkoeroihin. Korkoriski pieneni tilikaudella 2025, kun EKP:n velat supistuivat APP- ja PEPP-ohjelmissa ostettujen arvopapereiden vähenemisen myötä. Korkoriski sisältyy ES-luvun 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä tehtävään arviointiin, ja lisäksi sitä seurataan laatimalla EKP:n toiminnasta keskipitkän ja pitkän aikavälin kannattavuusarvioita.

Korkoepäsuhdasta aiheutuvaa riskiä hallitaan sijoitusjakaumaperiaatteiden avulla, ja sitä hillitsee myös se, että EKP:llä on taseessaan korottomia velkoja.

Korkoriskin toteutuminen on aiheuttanut tappioita vuodesta 2022 lähtien, ja EKP:n korkokate oli negatiivinen myös vuonna 2025. Korkokulut olivat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin kahtena edellisenä vuonna. Pääsyynä oli talletusmahdollisuuden koron lasku. Vastattavaa-puolen korko on laskettu pääasiassa sen pohjalta 1.1.2025 lähtien. Vaikka EKP odottaa korkokatteen muuttuvan positiiviseksi lähitulevaisuudessa, tulevina vuosina voi kuitenkin kertyä mahdollisia lisätappioita aiemmin mainittujen varojen ja velkojen välisten maturiteetti- ja korkoerojen vuoksi.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit otetaan asteittain osaksi EKP:n riskienhallintajärjestelmää. Vuonna 2022 eurojärjestelmä teki taseellensa ensimmäisen ilmastoriskistressitestin, jonka ansiosta voitiin laatia alustava arvio ilmastoriskin vaikutuksesta EKP:n taseeseen.^[30] Vuonna 2024 tehtiin toinen ilmastoriskistressitesti, ja testejä suoritetaan myös tulevina vuosina säännöllisesti.^[31]

1.4.2 Operatiiviset riskit

Operatiivisten riskien hallinta nivoutuu kiinteästi EKP:n hallintorakenteisiin ja johtamisprosesseihin.^[32] Operatiivisten riskien hallintaperiaatteista ja ‑järjestelyistä ja niiden hyväksymisestä vastaa EKP:n johtokunta. Se myös valvoo operatiivisten riskien hallintaa operatiivisten riskien komitean avustuksella.^[33]

Operatiivisten riskien hallinnan tärkeimpänä tavoitteena on auttaa varmistamaan, että EKP pystyy suorittamaan tehtävänsä ja saavuttamaan tavoitteensa, sekä suojata EKP:n mainetta ja omaisuutta menetyksiltä, väärinkäytöltä ja vahingoilta. Operatiivisten riskien hallintajärjestelyissä kukin toimiala on itse vastuussa operatiivisten riskiensä ja riskitapahtumiensa tunnistamisesta, arvioinnista, raportoinnista ja valvonnasta sekä niihin reagoimisesta. EKP:n riskitoleranssiperiaatteissa määritellään riskien käsittelystrategiat ja hyväksyntämenettelyt. Periaatteissa sovelletut 5x5-kokoiset riskimatriisit perustuvat haitta- ja todennäköisyysasteikkoihin, joissa käytetään määrällisiä ja laadullisia kriteereitä.

EKP:n toimintaympäristöön kohdistuu yhä monimutkaisempia ja toisiinsa nivoutuneita uhkia, jotka pitävät sisällään geopoliittisia riskejä, kyberuhkia ja kestävyyteen liittyviä haasteita. Siksi sen päivittäiseen toimintaan liittyy runsaasti erilaisia operatiivisia riskejä. Niistä EKP:n kannalta merkittävimpiä ovat ihmisten toiminnasta, järjestelmistä, prosesseista, suhteista ulkopuolisiin toimijoihin ja ulkopuolisista tapahtumista aiheutuvat riskit, jotka eivät ole suoraan taloudellisia. EKP on luonut operatiivisten riskiensä jatkuvaa ja tehokasta hallintaa varten menettelyt, joilla riskitiedot sisällytetään myös päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi EKP parantaa jatkuvasti häiriönsietokykyään. Riskejä tarkastellaan laajasti ja kattavasti, myös kestävyysnäkökohdat huomioiden. EKP:llä on myös toimintarakenteita ja varautumissuunnitelmia, jotta kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa häiriö- tai kriisitilanteissa.

1.4.3 Toimintatapariski

EKP:n riskienhallinnan keskeiseksi osaksi on perustettu oma compliance- ja hallintotapayksikkö, joka vahvistaa EKP:n hallintojärjestelyjä ja valvoo toimintatapariskiä.^[34] Sen tehtävänä on avustaa johtokuntaa EKP:n maineen ja luotettavuuden ylläpitämisessä, edistää eettisiä toimintatapoja ja parantaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta entisestään. EKP:n riippumaton eettinen komitea neuvoo EKP:n ylintä johtoa luotettavuutta ja toimintatapoja koskevissa kysymyksissä ja auttaa EKP:n neuvostoa hallitsemaan riskejä johdon tasolla yhdenmukaisesti. Eurojärjestelmän keskuspankkien ja yhteisen valvontamekanismin toimivaltaisten viranomaisten yhteinen eettisten ja compliance-asioiden komitea edistää menettelytapaohjeiden yhtenäistä noudattamista.

2 EKP:n tilinpäätös

2.1 Tase 31.12.2025

2.2 Tuloslaskelma 31.12.2025 päättyvältä tilikaudelta

Frankfurt am Main, 17.2.2026
Euroopan keskuspankki

Christine Lagarde
Pääjohtaja

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen muoto ja esitystapa

EKP:n tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia periaatteita.^[35] Näin tilinpäätös antaa EKP:n neuvoston mielestä riittävät tiedot ja kuvastaa keskuspankin toiminnan luonnetta.

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia kirjanpitoperiaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen avoimesti, varovaisuus, olennaisuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus, toiminnan jatkuvuus, suoriteperiaate ja tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen.

Varojen ja velkojen kirjaaminen

Varat ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin liittyvän vastaisen taloudellisen hyödyn voidaan odottaa todennäköisesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:ltä, jos niihin liittyvät riskit ja edut ovat kaikilta olennaisilta osin siirtyneet EKP:lle ja jos omaisuuserän hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan arvioida luotettavasti.

Kirjaamisperuste

Liiketapahtumat kirjataan taseeseen alkuperäisen hankintamenon perusteella. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan.

Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvopäivänä.

Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät liiketoimet (arvopaperien avistakauppaa lukuun ottamatta) kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekopäivänä, ja nettomyynneistä realisoitunut tulos lasketaan kaupantekopäivänä. Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä korkosaaminen ja ‑velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin, ja kaikki edellä mainitut jaksotukset vaikuttavat valuuttapositioon päivittäin.

Kulta ja valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset varat ja velat muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi kirjauspäivän kurssiin. Valuuttamääräiset varat ja velat, myös taseen ulkopuoliset, arvostetaan uudelleen valuuttakohtaisesti.

Valuuttamääräisten varojen ja velkojen uudelleenarvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttakurssiarvostuksista.

Kulta arvostetaan tiinpäätöspäivän markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot käsitellään yhtenä eränä. Kulta arvostetaan kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka johdettiin 31.12.2025 päättyneen tilikauden lopussa tehdyssä arvostuksessa euron dollarikurssista 31.12.2025.

Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Erityisen nosto-oikeuden arvo on viiden tärkeimmän valuutan (Yhdysvaltain dollarin, euron, Kiinan renminbin, Japanin jenin ja Englannin punnan) muodostaman valuuttakorin painotettu summa. EKP:n erityisten nosto-oikeuksien arvostuksessa käytettiin niiden eurokurssia 31.12.2025.

Arvopaperit

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Muut arvopaperit
Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperit) ja vastaavat varat arvostetaan arvopaperikohtaisesti joko tilinpäätöspäivänä vallitsevan markkinoiden keskihinnan tai tilinpäätöspäivän tuottokäyrien perusteella. Arvopapereihin sisältyviä optioita ei arvosteta erikseen. Tilikauden lopussa 31.12.2025 tehdyssä arvostuksessa käytettiin markkinoiden keskihintaa 30.12.2025.

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot arvostetaan nettoperusteisesti (rahastokohtaisesti) niiden nettoarvon perusteella. Realisoitumattomia voittoja tai tappioita ei netoteta eri sijoitusrahastoissa.

Epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja, arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella.^[36] Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Ne lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä.

Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille.

Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne tilikauden lopussa ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kertyneet arvostusvoitot. Tiettyyn EKP:n hallussa olevaan arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei netoteta toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyviä realisoitumattomia voittoja vastaan. Kun erästä kirjataan tuloslaskelmaan realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin tilikauden lopun valuuttakurssi tai markkinahinta.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä peruta seuraavina vuosina, paitsi jos arvon alentuminen vähenee ja se voidaan yhdistää johonkin arvon alentumisen kirjaamisen jälkeiseen selkeään tapahtumaan.

Arvopapereihin liittyvät preemiot ja diskontot jaksotetaan arvopaperien sopimusehtojen mukaiselle jäljellä olevalle juoksuajalle.

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joissa EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella.

Takaisinostosopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinostosopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina, ja niillä myydyt arvopaperit pysyvät EKP:n taseessa.

Takaisinmyyntisopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinmyyntisopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niitä ei sisällytetä EKP:n arvopaperiomistuksiin.

Ulkopuolisten varainhoitajien tarjoamiin palveluihin liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana eikä käteistä sijoiteta edelleen.

Taseen ulkopuoliset erät

Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon keskihintaa sekä valuuttakurssivoittoja ja ‑tappioita laskettaessa.

Korkoinstrumentit arvostetaan tase-erittäin. Avoimien korkofutuurisopimusten päivittäiset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Arvopaperien termiinikauppojen arvostus perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa käytetään saatavissa olevia markkinahintoja ja ‑korkoja sekä diskonttaustekijöitä maksun suorituspäivästä arvostuspäivään.

Käyttöomaisuus

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet ja taideteokset) arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Maa-alueet ja taideteokset arvostetaan hankintamenoon. EKP:n päärakennus arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisella arvon alentumisella. EKP:n päärakennukseen liittyvät kustannukset kirjataan taseeseen kunkin käyttöomaisuuserän alle, ja omaisuuserät poistetaan niiden arvioidun käyttöajan mukaan. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään käyttöomaisuuden taloudellisena vaikutusaikana siten, että poistojen kirjaus alkaa omaisuuden käyttöönottoa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

EKP:n vuokrattuihin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on muutettu niin, että siinä otetaan huomioon tämän käyttöomaisuuden odotettuun taloudelliseen vaikutusaikaan vaikuttavat tapahtumat.

EKP suorittaa päärakennuksestaan sekä toimistorakennuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä vuosittain arvonalentumistestin (ks. kohta ”Vuokrasopimukset”). Jos jokin tapahtuma arvonalentumistestissä viittaa omaisuuserän arvon mahdolliseen alentumiseen, rakennuksesta kerrytettävissä olevasta rahamäärästä laaditaan arvio. Jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo (netto), tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio.

Käyttöomaisuus, jonka hankintahinta on alle 10 000 euroa, kirjataan kuluksi hankintavuonna.

Aktivointikriteerien mukainen rakenteilla tai valmisteilla oleva käyttöomaisuus kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”, ja siihen liittyvät kustannukset siirretään muihin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuus on käytettävissä.

Vuokrasopimukset

EKP toimii sekä vuokralle ottajana että edelleenvuokraajana.

EKP vuokralle ottajana
Kun EKP on vuokralle ottajana vuokrasopimuksissa, joihin sisältyy aineeton hyödyke, käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana eli kun omaisuuserä on käytettävissä. Käyttöoikeusomaisuuserä sisällytetään erään ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” ja vuokrasopimusvelka vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Jos aktivointikriteerit täyttyvät mutta vuokrasopimukseen liittyvä omaisuuserä on vielä rakennus- tai muutosvaiheessa, ennen vuokrasopimuksen alkamispäivää aiheutuneet kustannukset kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon poistot vähennettyinä. Toimistorakennuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (vuosittaista arvonalentumistestausta käsitellään kohdassa ”Käyttöomaisuus”). Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään vuokra-ajan alusta aina käyttöoikeusomistuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokra-ajan päättymiseen sen mukaan, kumpi niistä on aikaisempi.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan ensin EKP:n lisäluoton korolla diskontattuun vastaisten vuokranmaksujen (vain vuokrasopimuskomponentit) nykyarvoon. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkokulut kirjataan tuloslaskelman erään ”Korkokulut”. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vastaiset vuokranmaksut muuttuvat indeksin muutoksen tai sopimusmuutoksen seurauksena. Vastaava oikaisu tehdään myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Enintään vuoden pituiset vuokrasopimukset ja alle 10 000 euron arvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kynnysarvo on sama kuin käyttöomaisuuden kirjaamisessa.

EKP edelleenvuokraajana
Kun EKP on vuokrasopimuksessa edelleenvuokraajana, se myöntää kolmannelle osapuolelle käyttöoikeuden kohdeomaisuuserään (tai sen osaan), mutta alkuperäisen vuokralle antajan ja EKP:n välinen vuokrasopimus (päävuokrasopimus) jää voimaan. Edelleenvuokraussopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi^[37] päävuokrasopimuksesta syntyvän käyttöoikeusomaisuuserän perusteella eikä kohdeomaisuuserän perusteella.

Edelleenvuokraussopimukset, joissa EKP on edelleenvuokraajana, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. EKP poistaa erästä ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” edelleenvuokralaiselle siirrettävän päävuokrasopimukseen liittyvän käyttöoikeusomaisuuserän (tai sen osan) ja kirjaa edelleenvuokrasopimuksen saamiseksi vastaavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Edelleenvuokraussopimus ei vaikuta päävuokrasopimukseen liittyvään vuokrasopimusvelkaan.

Edelleenvuokraussopimukseen liittyvä saaminen arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana ensin EKP:n hyväksi tulevien vastaisten vuokrien nykyarvoon diskontattuna päävuokrasopimukseen käytetyllä diskonttauskorolla. Myöhemmin edelleenvuokraussopimusta koskeva saaminen arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkotuotot kirjataan tuloslaskelman erään ”Korkotuotot”.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ja muut pitkäaikaisetuudet

Yleiskatsaus järjestelyihin
EKP:llä on työntekijöilleen, johtokuntansa jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille omat etuusperusteiset järjestelyt.

Työntekijöiden eläkejärjestelyn varat on sijoitettu pitkän koron etuusrahastoon. Eläkejärjestely koostuu etuusperusteisesta ja maksuperusteisesta osasta. Etuusperusteinen osa muodostuu EKP:n ja työntekijöiden maksamista pakollisista eläkemaksuista. Maksuperusteisessa osassa työntekijät voivat kerätä lisäeläkettä maksamalla vapaaehtoisia eläkemaksuja. Vapaaehtoisten eläkemaksujen pohjalta kertyneet varat voidaan muuntaa eläkkeelle jäännin yhteydessä lisäeläkkeeksi.^[38]

EKP:n johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevat järjestelyt (mukaan lukien eläkkeet) ovat rahastoimattomia. Työntekijöitä koskevista järjestelyistä rahastoimattomia ovat järjestelyt, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia (muita kuin eläkkeitä).

Etuusperusteinen nettovelka
Etuusperusteisista järjestelyistä sekä muista pitkäaikaisetuuksista kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät” etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä järjestelyssä olevien varojen käyvällä arvolla.

Riippumattomat aktuaarit laskevat etuusperusteisen velvoitteen nykyarvon vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Nykyarvo lasketaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat. Diskonttauskorko perustuu luottokelpoisten yritysten liikkeeseen laskemien, maturiteetiltaan kyseistä velvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien euromääräisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon tilinpäätöspäivänä.

Kokemusperusteisista tarkistuksista voi aiheutua vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista oletuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.

Etuusperusteiset nettomenot
Etuusperusteiset nettomenot eritellään tuloslaskelmaan kirjattaviin komponentteihin sekä työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin, jotka kirjataan taseen erään ”Arvonmuutostilit”.

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettomäärä sisältää seuraavat erät:

1. kauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista
2. aiempaan työsuoritukseen perustuvat mahdolliset menot järjestelyn muutoksesta johtuvista etuuksista
3. etuusperusteisen nettovelan diskonttauskoron mukainen nettokorkomeno
4. muiden pitkäaikaisetuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.

Erään ”Arvonmuutostilit” kirjattava nettomäärä sisältää seuraavat erät:

1. työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
2. etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto lukuun ottamatta etuusperusteisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä.

Riippumattomat aktuaarit määrittävät nämä vastuut vuosittain.

EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat

EKPJ:n sisäisiä saamisia ja velkoja aiheutuu pääasiassa EU-maasta toiseen suoritettavista euromääräisistä maksuista, joiden katteensiirto suoritetaan keskuspankkirahassa. Maksutapahtumia käynnistävät enimmäkseen yksityiset yhteisöt (esim. luottolaitokset, yritykset ja yksityishenkilöt). Katteensiirto suoritetaan Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä eli TARGET-järjestelmässä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system). Maksuista syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja EU:n keskuspankkien TARGET-tileille. Myös EKP:n ja kansallisten keskuspankkien suorittamat maksut vaikuttavat näihin tileihin. Kaikki katteensiirrot lasketaan automaattisesti yhteen ja kirjataan siten, että ne muodostavat osan kunkin kansallisen keskuspankin yksittäisestä positiosta EKP:hen nähden. Nämä EKP:n kirjanpidossa olevat positiot vastaavat kunkin kansallisen keskuspankin nettosaamista tai ‑velkaa EKPJ:hin nähden. TARGET-tilien muutokset näkyvät EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa päivittäin.

TARGET-järjestelmään liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana joko erässä ”TARGETiin liittyvät saamiset (netto)” tai ”TARGETiin liittyvät velat (netto)”. TARGET-järjestelmään osallistumiseen liittyvät euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään erässä ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.^[39]

Nettosaaminen, joka syntyy euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä, esitetään yhtenä omaisuuseränä erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Eurojärjestelmään liittyvien keskuspankkien valuuttavarantojen siirrosta EKP:lle syntyneet eurojärjestelmän sisäiset velat ovat euromääräisiä, ja ne esitetään erässä ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”.

Muut eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset ja velat (kuten EKP:n mahdollinen ennakkovoitonjako kansallisille keskuspankeille) esitetään yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana tase-erässä ”Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)” tai tase-erässä ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”.

Liikkeessä olevat setelit

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä.^[40] Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti.^[41]

EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään ”Liikkeessä olevat setelit”. EKP:llä on tätä osuutta vastaava määrä saamisia kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset^[42] esitetään erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. edellä kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”). Saamisille kertyvät korkotuotot sisältyvät tuloslaskelman erään ”Korkotuotot”.

Varaus taloudellisten riskien varalta

EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP:n tuotot siirretään kokonaan tai osittain taloudellisten riskien varalta tehtävään varaukseen. Siitä katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) taloudelliselle riskille altistumisesta johtuvia tappioita. Taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen tarve ja suuruus tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella, paitsi jos varaus on nolla ja samaan aikaan EKP:llä ei ole tuottoja, jotka voitaisiin siirtää varaukseen. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä.^[43]

Ennakkovoitonjako

Ellei EKP:n neuvosto toisin päätä, tilikautta seuraavan vuoden tammikuussa tehdään ennakkovoitonjako. Jaettava määrä vastaa tuottoja, joita EKP:lle on kertynyt liikkeeseen lasketuista euroseteleistä ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista, joita se on ostanut 1) velkapaperiohjelmassa (SMP), 2) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP3), 3) omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP), 4) julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja 5) pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP).^[44] Jos EKP:n neuvosto katsoo johtokunnan valmisteleman perustellun arvion nojalla, että EKP:n vuositulos on tappiollinen tai että sen tilikauden voitto on näitä tuottoja pienempi, se päättää jättää tuotot jakamatta. EKP:n neuvosto voi myös päättää siirtää tuotot kokonaan tai osittain taloudellisten riskien varalta tehtävään varaukseen (ks. edellä kohta ”Varaus taloudellisten riskien varalta”).

Lisäksi EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP:lle euroseteleiden liikkeeseenlaskusta ja käsittelystä aiheutuneet kulut vähennetään liikkeessä olevista euroseteleistä saaduista tuotoista, jotka jaetaan tammikuussa ennakkovoitonjakona.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Varojen ja velkojen arvot oikaistaan, mikäli käy ilmi tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin johtokunta antaa luvan toimittaa tilinpäätöksen EKP:n neuvoston hyväksyttäväksi, että jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä.

Sellaiset merkittävät tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat, jotka eivät vaikuta varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, esitetään taseen liitetiedoissa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

EKP:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät muuttuneet vuonna 2025.

Muut seikat

EKP:n neuvosto päätti 13.3.2024 muuttaa rahapolitiikan ohjausjärjestelmää.^[45] Samassa yhteydessä EKP:n neuvosto päätti myös, että eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden korosta tulee 1.1.2025 alkaen laskentakorko, jota käytetään 1) euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvien saamisten/velkojen, 2) TARGET-saldojen ja 3) valuuttavarantojen siirtoja vastaavien saamisten korkoperustana. Vuoden 2024 loppuun saakka niiden korkoperustana oli korko, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan.

Ulkopuolisen tilintarkastajan nimittäminen

EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto hyväksyi Forvis Mazars GmbH & Co. KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaft Steuerberatungsgesellschaftin (Hampuri, Saksa) nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi tilikauden 2029 loppuun saakka. Nimitystä voidaan pidentää enintään kahden tilikauden verran.

2.4 Taseen liitetiedot

Kohta 1 – Kulta ja kultasaamiset

EKP:n hallussa oli kultaa seuraavasti:

EKP:n hallussa olevan kullan euromääräisen vasta-arvon nousu johtui kullan euromääräisen markkinahinnan kohoamisesta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät” ja liitetietojen kohta 14 ”Arvonmuutostilit”).

Kohta 2 – Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta

Kohta 2.1 – Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Erään sisältyvät EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), jotka olivat 1 772 miljoonaa euroa 31.12.2025 (2 227 milj. euroa vuonna 2024). Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen erityisten nosto-oikeuksien vapaaehtoiseen osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”). EKP:n hallussa olevat erityiset nosto-oikeudet vähenivät vuonna 2025 lähinnä edellä mainitussa vapaaehtoisessa järjestelyssä tehtyjen kauppojen vuoksi. Lisäksi erityisten nosto-oikeuksien kurssi heikkeni euroon nähden vuonna 2025, mikä laski niiden euroarvoa.

Kohta 2.2 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Näihin kahteen tase-erään sisältyvät talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot sekä Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräiset arvopaperisijoitukset.

Erä koostui seuraavasti:

Näiden erien kokonaisarvo laski vuonna 2025 pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollari ja Japani jeni heikkenivät euroon nähden. Kokonaisarvon laskua tasoittivat osittain tuotot, joita kertyi vuoden aikana Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta.

Nettomääräiset valuuttavarat^[46] jakaantuivat valuutoittain seuraavasti:

Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana EKP myi pienen osan Yhdysvaltain dollarin määräisistä varoistaan ja sijoitti kaikki saadut tuotot uudelleen Japanin jeniin. Tämä tehtiin osana EKP:n valuuttamääräisten varojen koostumuksen tavanomaista tasapainottamista, jonka tavoitteena on saada varat tavoitejakauman mukaisiksi.

Vuoden 2025 aikana ei toteutettu valuuttamarkkinainterventioita.

Kohta 3 – Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Erään sisältyivät euroalueella olevien sekkitilien saldot, joiden kokonaismäärä oli 1 miljoona euroa 31.12.2025 (2 milj. euroa vuonna 2024).

Kohta 4 – Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

Kohta 4.1 – Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Erään sisältyivät 31.12.2025 velkapaperit, jotka EKP on hankkinut osana velkapaperiohjelmaa (SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP).

APP-ohjelmassa^[47] ja PEPP-ohjelmassa^[48] tehdyt sijoitukset vähenivät vuonna 2025 edelleen hallitusti ja ennakoitavasti, sillä eurojärjestelmä ei enää sijoittanut erääntynyttä pääomaa uudelleen.

EKP:n osto-ohjelmissa hankkimat velkapaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Arvopaperit”).

Seuraavassa esitetään EKP:n velkapaperiomistusten jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo^[49], jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.

EKP:n velkapaperiomistusten jaksotettu hankintameno muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti.

Tässä yhteydessä tehdään vuosittain tilikauden lopun tietoihin perustuvia arvonalentumistestejä, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan rahavirtaan. Testien tulosten perusteella EKP ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2025.

Eurojärjestelmän hallussa olivat seuraavat jaksotettuun hankintamenoon arvostetut^[50] arvopaperit:

Kohta 5 – Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

Kohta 5.1 – Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

Erä sisältää ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”). Erä oli 31.12.2025 suuruudeltaan yhteensä 129 563 miljoonaa euroa (127 067 milj. euroa vuonna 2024). Saamisten korko on laskettu 1.1.2025 alkaen päivittäin eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta. Sitä ennen korko laskettiin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta "Muut seikat" ja tuloslaskelman liitetietojen kohta 22.2 – "Korkotuotot saamisista, jotka liittyvät euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä").

Kohta 6 – Muut saamiset

Kohta 6.1 – Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Aineellista ja aineetonta käyttöomaisuutta olivat seuraavat:

Vuonna 2025 EKP kirjasi rakennuksiin liittyviin käyttöoikeuksiin uuden vuokratun toimistorakennuksen. Tämän omaisuuslajin hankintamenon kasvua pienensi toisen vuokratun toimistorakennuksen kirjaaminen pois taseesta vuokra-ajan päättymisajankohtana, mikä myös supisti vastaavasti siitä kertyneitä poistoja.

EKP:n päärakennuksesta ja rakennuksiin liittyvistä käyttöoikeuksista ei kirjattu arvonalentumistappioita vuoden lopulla suoritetun arvonalentumistestin perusteella.

Kohta 6.2 – Muut rahoitusvarat

Erä koostuu lähinnä omien varojen sijoitussalkusta, jolla pääasiassa sijoitetaan EKP:n maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyviä varoja. Siihen sisältyy myös 3 211 Kansainvälisen järjestelypankin osaketta, jotka on kirjattu taseeseen hankintamenoon (42 milj. euroa), ja euromääräisiä sekkitilitalletuksia.

Erä koostui seuraavasti:

Erän nettomääräinen kasvu vuonna 2025 johtui pääasiallisesti EKP:n omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen uudelleensijoituksesta.

Kohta 6.3 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Erä koostuu lähinnä 31.12.2025 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. kohta 20 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Arvostusmuutoksia oli yhteensä 273 miljoonaa euroa (681 milj. euroa vuonna 2024). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin ja kun näin saatu euromääräinen vasta-arvo poikkeaa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta 6.4 – Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Siirtosaamisia ja maksettuja ennakoita oli seuraavasti:

Erään sisältyi 31.12.2025 arvopapereista kertyneitä kuponkikorkosaamisia (ml. hankinnan yhteydessä maksetut korot) (ks. kohta 2.2 ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta”, kohta 4.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit”, sekä kohta 6.2 ”Muut rahoitusvarat”).

Erään sisältyi myös TARGET-saldoihin liittyviä korkosaamisia euroalueen keskuspankeilta joulukuulta 2025 (ks. kohta 11.2 ”TARGETiin liittyvät velat (netto)”) ja euroalueen keskuspankeilta olevia korkosaamisia, joita on kertynyt vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista (ks. kohta 5.1 ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Saamiset suoritettiin tammikuussa 2026.

Valvontatehtäviin liittyvät siirtosaamiset pitävät sisällään valvontamaksuja, jotka on määrä saada maksukaudelta 2025 ja jotka peritään vuonna 2026 (ks. kohta 25 ”Tuotot ja kulut palkkioista ja maksuista”).^[51]

Erään sisältyi vielä lähinnä EKPJ:n hankkeista ja palveluista kertyneitä tuottoja (ks. kohta 27 ”Muut tuotot”), sekalaisia ennakoita ja muista rahoitusinstrumenteista siirtyviä korkotuottoja.

Kohta 6.5 – Sekalaiset erät

Erä oli 31.12.2025 kaikkiaan 110 miljoonaa euroa (53 milj. euroa vuonna 2024). Siihen sisältyi pääasiassa 31.12.2025 avoinna olleita valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja, jotka olivat arvoltaan 78 miljoonaa euroa (24 milj. euroa vuonna 2024) (ks. kohta 20 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erä sisälsi myös EKPJ:n hankkeisiin ja palveluihin liittyviä saamisia (ks. kohta 27 ”Muut tuotot”) ja hyvitettäviin arvonlisäveroihin liittyviä saldoja.

Kohta 7 – Liikkeessä olevat setelit

Erä sisältää EKP:n osuuden (8 %) liikkeessä olevista euroseteleistä. EKP:n osuus oli 129 563 miljoonaa euroa 31.12.2025 (127 067 milj. euroa vuonna 2024) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Kohta 8 – Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Eurojärjestelmän keskuspankit antavat PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osiossa ostamiaan arvopapereita lainaan. Niillä on lupa hyväksyä arvopaperilainauksessa myös käteisvakuuksia, ilman että käteistä tarvitsee sijoittaa uudelleen. EKP:n tapauksessa arvopaperilainausta hoitavat ulkopuoliset varainhoitajat.

Erään sisältyvät euroalueen luottolaitosten kanssa toteutettujen avoinna olevien lainausoperaatioiden saldot. Koska TARGET-tileille vakuudeksi saatu käteinen oli tilikauden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainat merkittiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot” ja liitetietojen kohta 17 ”Arvopaperilainaus”).^[52]

Kohta 9 – Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Kohta 9.1 – Julkisyhteisöt

Erä koostui Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) yhteydessä tehdyistä talletuksista, joita oli yhteensä 74 miljoonaa euroa 31.12.2025 (73 milj. euroa vuonna 2024). EKP voi EKPJ:n perussäännön artiklan 21 nojalla toimia unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten maksujen välittäjänä.

Kohta 9.2 – Muut velat

Erä oli yhteensä 25 947 miljoonaa euroa 31.12.2025 (24 482 milj. euroa vuonna 2024) ja sisälsi TARGET-järjestelmään TARGET-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien^[53] saldoja.

Kohta 10 – Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Euromääräisiä velkoja euroalueen ulkopuolelle oli seuraavasti:

Erään 31.12.2025 merkitty suurin määrä oli talletuksia, jotka EKP oli vastaanottanut toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle ja jotka liittyivät EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoitoon (ks. kohta 21 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”).

Erään sisältyi myös TARGET-saldoja, jotka koostuivat euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien saldoista EKP:hen nähden (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”) sekä TARGET-järjestelmään TARGET-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saldoista.

Erään sisältyi lisäksi pysyvään valuutanvaihtojärjestelyyn liittyvä velka Yhdysvaltain keskuspankille. Tässä järjestelyssä EKP saa Federal Reserve Bank of New Yorkilta valuutanvaihtosopimuksilla Yhdysvaltain dollareita voidakseen tarjota lyhytaikaista dollarimääräistä rahoitusta eurojärjestelmän vastapuolille. EKP tekee samanaikaisesti valuutanvaihtosopimuksia euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja nämä suorittavat saamillaan varoilla Yhdysvaltain dollarin määräisiä likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita eurojärjestelmän vastapuolten kanssa. Valuutanvaihtosopimuksista syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saldoja EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Valuutanvaihtosopimuksista johtuvat termiinisaamiset Federal Reserve Bank of New Yorkilta ja euroalueen kansallisilta keskuspankeilta ja termiinivelat näille keskuspankeille kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. kohta 20 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”).

Erä sisältyi vielä saldoja, joita syntyy euroalueen ulkopuolisten luottolaitosten kanssa suoritetuissa PSPP-ohjelman ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osion arvopaperilainauksessa avoinna olevista tapahtumista. Koska TARGET-tileille vakuudeksi saatu käteinen oli tilikauden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainat merkittiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot” ja liitetietojen kohta 17 ”Arvopaperilainaus”).

Kohta 11 – Eurojärjestelmän sisäiset velat

Kohta 11.1 – Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

Erään sisältyy eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirretyistä valuuttavarannoista syntyneitä velkoja euroalueen kansallisille keskuspankeille. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 mukaisesti valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Erässä ei tapahtunut muutoksia vuonna 2025.

EKP:lle siirretyistä valuuttavarannoista syntyneitä velkoja euroalueen kansallisille keskuspankeille oli seuraavasti:

Velkojen korko on laskettu 1.1.2025 alkaen päivittäin eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa. Sitä ennen korko laskettiin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta, ja sitä oikaistiin korottoman kultavarannon osalta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta "Muut seikat" ja tuloslaskelman liitetietojen kohta 22.3 – "Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko").

Kohta 11.2. – TARGETiin liittyvät velat (netto)

Erä sisältää euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-saamiset EKP:ltä ja TARGET-velat EKP:lle (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”). Saamiset ja velat jakautuivat seuraavasti:

TARGET-velkaa pienensivät pääasiassa tulevat rahavirrat, joita saatiin TARGET-tilien välityksellä selvitettyjen PEPP- ja APP-ohjelmien arvopapereiden erääntymisestä (ks. kohta 4.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit”). Tämän tekijän vaikutusta erään vaimensivat osittain lähinnä lähtevät rahavirrat, jotka johtuivat 1) edellisvuotta pienemmistä talletuksista, joita EKP vastaanotti toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoidon yhteydessä (ks. kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”) ja 2) EKP:n TARGET-velan korkokuluista (ks. kohta 22.5 ”Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoille kertyneet korkokulut (netto)”).

Korko, jota kertyy euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-maksuihin liittyvistä positioista EKP:hen nähden, on laskettu 1.1.2025 alkaen päivittäin eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta. Tästä ovat poikkeuksena dollarimääräisiin likviditeettiä lisääviin operaatioihin liittyvistä valuutanvaihtosopimuksista aiheutuvat positiot. Korko laskettiin saakka eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta "Muut seikat" ja tuloslaskelman liitetietojen kohta 22.5 – "Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoille kertyneet korkokulut").

Kohta 11.3 – Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Erä oli 31.12.2025 yhteensä 8 miljoonaa euroa (40 milj. euroa vuonna 2024). Siihen sisältyivät talletukset, jotka EKP oli vastaanottanut toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoidon yhteydessä (ks. kohta 21 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”).

Lisäksi siihen kuului EKP:n hallinnollisten maksujen käsittelyssä käytettävän kirjeenvaihtajatilin saldo.

Kohta 12 – Muut velat

Kohta 12.1 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Tase-erään sisältyi pääasiassa 31.12.2025 avoinna olleiden valuuttamääräisten arvopaperien termiinikauppojen arvostusmuutoksia (ks. kohta 19 ”Arvopaperien termiinikaupat”). Arvostusmuutoksia oli yhteensä 0,2 miljoonaa euroa, ja ne johtuivat pääasiassa arvopaperien hinnan laskusta termiinimarkkinoilla. Muut arvostusmuutokset johtuivat siitä, että euromääräinen vasta-arvo, joka saadaan muuntamalla kyseiset kaupat euromääräisiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin, poikkeaa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”). EKP:llä ei ollut 31.12.2025 tähän erään liittyvää velkaa.

Kohta 12.2 – Siirtovelat ja saadut ennakot

Siirtovelkoja ja saatuja ennakoita oli seuraavasti:

Erä koostui 31.12.2025 pääasiassa kansallisille keskuspankeille TARGET-saldoista kertyneistä korkoveloista joulukuulta 2025 (ks. kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle” ja kohta 11.2 ”TARGETiin liittyvät velat (netto)”) sekä valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kertyneistä korkoveloista vuodelta 2025 (ks. kohta 11.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Korkovelat maksettiin tammikuussa 2026.

Erään sisältyi myös korkovelkoja talletuksista, jotka EKP on vastaanottanut toimiessaan verojen ja maksujen välittäjänä (ks. kohta 9.1 ”Julkisyhteisöt”, kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle” ja kohta 11.3 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”).

Lisäksi erään sisältyi1) TARGET-ECB-osajärjestelmän kautta TARGET-järjestelmään yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien saldoille kertynyttä korkovelkaa (ks. kohta 9 ”Muut velat”), sekä 2) sekalaisia siirtovelkoja ja tuloennakoita.

Kohta 12.3 – Sekalaiset erät

Erä oli 31.12.2025 suuruudeltaan 1 084 miljoonaa euroa (1 327 milj. euroa vuonna 2024). Kokonaismäärään sisältyi 286 miljoonaa euroa 31.12.2025 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja (574 milj. euroa vuonna 2024) (ks. kohta 20 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Saldot johtuivat siitä, että sopimukset muunnettiin euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erään sisältyi myös 227 miljoonan euron vuokrasopimusvelka (110 milj. euroa vuonna 2024) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Vuokrasopimukset”).

Erään sisältyi lisäksi 1) EKPJ:n palveluihin liittyviä velkoja ja 2) EKP:n henkilöstön ja johtokunnan jäsenten sekä EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen jäsenten sairausvakuutus- ja pitkäaikaishoitojärjestelyssä syntyneitä velkoja.

Erään sisältyi vielä EKP:n henkilöstön, johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin^[54] liittyvä etuusperusteinen nettovelka.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ja muut pitkäaikaisetuudet

Tase
Taseen vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät” merkittiin seuraavat määrät, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia.

Työntekijöihin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 2 948 miljoonaa euroa 31.12.2025 (2 712 milj. euroa vuonna 2024). Siihen sisältyi 356 miljoonaa euroa rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä) ja muita pitkäaikaisetuuksia (293 milj. euroa vuonna 2024). Johtokunnan ja valvontaelimen jäseniin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 42 miljoonaa euroa (37 milj. euroa vuonna 2024). Velvoite koskee yksinomaan työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin käytettäviä rahastoimattomia järjestelyjä.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät merkitään tase-erään ”Arvonmuutostilit”. Siinä oli 585 miljoonaa euroa uudelleen määrittämisestä johtuneita voittoja 31.12.2025 (416 milj. euroa vuonna 2024) (ks. kohta 14 ”Arvonmuutostilit”).

Etuusperusteiseen velvoitteeseen ja etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen muutos sekä uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset
Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti:

Etuusperusteisen velvoitteen uudelleen määrittämisestä aiheutui tappioita vuonna 2025. Syynä olivat kokemusperusteiset tarkistukset, joissa otettiin huomioon edellisvuoden ilmoitukseen sisältyvien vakuutusmatemaattisten oletusten ja toteutuneen kehityksen välinen ero. Tappioita tasoittivat osittain uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot, joiden pääsyynä olivat vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytettävän diskonttauskoron nousu 3,9 prosenttiin vuonna 2025 (3,6 % vuonna 2024).

Taseeseen vuonna 2025 merkityt aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot liittyivät eläkemaksujen nykyisiin maksajiin ja eläkeläisiin. Menot johtuivat EKP:n eläkejärjestelyn sääntöihin vuonna 2024 tehdystä muutoksesta, jonka mukaan eläkkeiden vuotuinen korotus noudattelee EKP:n työntekijöiden palkkoihin vuosittain tehtyä yleistarkistusta vuodesta 2025 lähtien.

Työntekijöiden etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo muuttui seuraavasti:

Etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen uudelleen määrittämisestä syntyi voittoa vuonna 2025, koska rahaston varoille saatu tosiasiallinen tuotto oli suurempi kuin järjestelyyn kuuluvien varojen oletetut korkotuotot, jotka oli laskettu vakuutusmatemaattisessa laskelmassa vuonna 2024 käytetyllä 3,6 prosentin diskonttauskorolla.

Uudelleen määrittämisen tulokset muuttuivat seuraavasti:

Tuloslaskelma
Tuloslaskelmaan merkittiin seuraavat määrät:

Tuloslaskelmaan merkityt määrät, jotka koskevat kauden työsuoritukseen perustuvia menoja, velvoitteesta johtuvia korkomenoja ja järjestelyn varojen korkotuottoja, arvioidaan käyttäen edellisen tilikauden oletuksia. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettävä diskonttauskorko nousi siten, että se oli 3,4 % vuonna 2023 ja 3,6 % vuonna 2024. Suuremmat saldot ja korkeampi diskonttauskorko johtivat etuusperusteisesta velvoitteesta johtuvan korkomenon ja järjestelyn varojen korkotuoton kasvuun. Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot kasvoivat aavistuksen pääasiassa EKP:n eläkejärjestelyyn vuonna 2024 tehdyn sääntömuutoksen vuoksi.

Sääntömuutoksesta johtuvat aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot merkittiin täysimääräisinä muutospäätöksen tekovuoden eli vuoden 2024 tuloslaskelmaan.

Keskeiset oletukset
Riippumattomat aktuaarit käyttivät tässä kohdassa mainittujen laskelmien valmisteluissa oletuksia, jotka johtokunta on hyväksynyt kirjanpito- ja raportointitarkoituksiin. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevien vastuiden laskennassa käytettiin pääasiassa seuraavia oletuksia:

Kohta 13 – Varaukset

Kohta 13.1 – Muut varaukset

Erä koostui 31.12.2025 hallinnollisista varauksista, joita oli yhteensä 84 miljoonaa euroa (72 milj. euroa vuonna 2024).

Kohta 14 – Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit sisältävät varoista, veloista ja taseen ulkopuolisista eristä kirjattuja realisoitumattomia voittoja (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”, ”Arvopaperit”, ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet” sekä ”Taseen ulkopuoliset erät”).^[55] Arvonmuutostilit sisältävät myös työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvia eriä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ja muut pitkäaikaisetuudet” sekä kohta 12.3 ”Sekalaiset erät”).

Arvonmuutostilien saldot olivat seuraavat:

Arvonmuutostilien saldot kasvoivat vuonna 2025 pääasiassa kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi. Saldojen kasvua vaimensi osittain valuuttoihin liittyvien arvonmuutostilien saldojen pieneminen, jonka pääsiallisena syynä oli Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen euroon nähden.

Tilikauden lopussa tehdyssä tärkeimpien valuuttojen ja kullan arvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja:

Kohta 15 – Pääoma ja rahastot

Kohta 15.1 – Pääoma

EKP:n pääoman jakoperuste
EKPJ:n perussäännön artiklan 29 nojalla EU:n jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien painoarvot EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa määritetään sen perusteella, mikä on kunkin jäsenvaltion osuus koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. Nämä kaksi tekijää otetaan huomioon samassa suhteessa. EKP tarkistaa nämä painot joka viides vuosi ja aina, kun osuuksia EKP:n pääomasta maksavien kansallisten keskuspankkien määrä muuttuu.

EKP:n pääoma
Kunkin kansallisen keskuspankin osuus 10 825 miljoonan euron suuruisesta EKP:n merkitystä pääomasta lasketaan soveltamalla pääoman jakoperustetta.

Euroalueen kansalliset keskuspankit ovat maksaneet kaikki merkitsemänsä osuudet EKP:n pääomasta. Euroalueen ulkopuoliset kansalliset keskuspankit ovat maksaneet puolestaan 3,75 % merkitsemästään EKP:n pääomasta osallistuakseen EKP:n toimintakustannuksiin. Euroalueen ulkopuolisten maiden kansallisilla keskuspankeilla ei ole oikeutta saada mitään osuutta EKP:n jakokelpoisista voitoista, eikä niillä myöskään ole velvollisuutta kattaa mitään EKP:n mahdollisia tappioita.

Erässä ei tapahtunut muutoksia vuonna 2025. Pääoman jakoperuste, merkitty pääoma ja maksettu pääoma käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

Kohta 16 – Seuraaville tilikausille siirretyt kertyneet tappiot

Erä oli 31.12.2025 yhteensä 9 210 miljoonaa euroa (1 266 milj. euroa vuonna 2024). Se sisälsi tilikausilta 2023 ja 2024 kertyneet EKP:n tappiot, jotka siirrettiin EKP:n neuvoston päätöksen perusteella taseessa eteenpäin katettavaksi vastaisilla voitoilla.

2.5 Taseen ulkopuoliset erät

Kohta 17 – Arvopaperilainaus

EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus arvopaperilainauksesta. Sopimuksen nojalla nimetyt ulkopuoliset varainhoitajat suorittavat arvopaperilainausta EKP:n puolesta. EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti EKP on antanut lainaan myös rahapolitiikan harjoittamista varten pidettyjä arvopapereita.^[56]

Arvopaperilainausoperaatiot kirjataan niistä saatujen vakuuksien luonteen mukaan 1) taseen ulkopuolisille tileille, jos vakuus annetaan arvopapereina, tai 2) tasetileille, jos vakuus annetaan käteisenä rahana, jota ei ole sijoitettu edelleen tilikauden lopulla (ks. taseen liitetietojen kohta 8 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ja kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Lainaksi annettujen arvopapereiden markkina-arvo ja saadut vakuudet olivat seuraavat:

Kohta 18 – Korkofutuurit

EKP kävi valuuttavarantonsa hoidon yhteydessä kauppaa valuuttamääräisillä korkofutuureilla. Vuoden 2025 lopussa valuuttamääräisiä korkofutuurisopimuksia oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla muunnettuina seuraavasti:

Kohta 19 – Arvopaperien termiinikaupat

EKP teki valuuttavarantonsa hoidon yhteydessä arvopaperien termiinikauppoja. Vuoden 2025 lopussa termiinisopimuksia oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla muunnettuina seuraavasti:

Kohta 20 – Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset

Valuuttavarannon hoito
EKP teki valuuttavarantonsa hoidon yhteydessä valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksia. Vuoden 2025 lopussa tällaisiin sopimuksiin liittyviä saamisia ja velkoja oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla muunnettuina seuraavasti:

Likviditeettiä lisäävät valuutanvaihtojärjestelyt
EKP kuuluu keskuspankkien valuutanvaihtoverkostoon, ja sillä on kahdenväliset valuutanvaihtojärjestelyt Kanadan, Japanin, Sveitsin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen keskuspankkien kanssa. Sillä on myös kahdenvälinen valuutanvaihtojärjestely Kiinan keskuspankin kanssa. Valuutanvaihtojärjestelyt mahdollistavat edellä mainittujen maiden valuuttojen määräisen likviditeetin tarjoamisen euroalueen pankeille ja euromääräisen likviditeetin tarjoamisen näiden maiden rahoituslaitoksille. EKP:llä on valuutanvaihtojärjestelyt myös Tanskan ja Ruotsin keskuspankkien kanssa euromääräisen likviditeetin tarjoamiseksi maiden rahoituslaitoksille. Valuutanvaihtojärjestelyjen tavoitteena on estää kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jännitteitä vaikeuttamasta euroalueen rahapolitiikan tehokasta välittymistä.^[57]

Vuoden aikana syntyi Yhdysvaltain dollarin määräisen likviditeetin jakamiseen eurojärjestelmän vastapuolille liittyviä dollarimääräisiä saamisia ja velkoja, jotka erääntyvät vuonna 2026 (ks. liitetietojen kohta 10, ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 21 – Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

EKP toimii maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoidon yhteydessä.^[58] Vuonna 2025 EKP vastasi tilien hoidosta ja maksujen käsittelystä seuraavissa EU:n ohjelmissa:

Lisäksi EKP käsittelee Euroopan komission puolesta maksuja, jotka liittyvät EU:n tarjoamaan liikkeeseenlaskupalveluun.

2.6 Tuloslaskelman liitetiedot

Kohta 22 – Korkokate

Erään sisälsi korkokuluja seuraavasti:

Kohta 22.1 – Korkotuotot valuuttavarannosta

EKP:n valuuttavarannosta kertyneet korkotuotot instrumenttityypeittäin:

EKP:n valuuttavarannosta kertyneet korkotuotot tai -kulut valuuttalajeittain:

Kohta 22.2 – Korkotuotot saamisista, jotka liittyvät euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä

Erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit” ja taseen liitetietojen kohta 5.1 ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Vuonna 2025 korkotuottoja kertyi 2 900 miljoonaa euroa (5 232 milj. euroa vuonna 2024). Korkotuottojen supistuminen johtui alemmasta keskimääräisestä hyvitysprosentista (2025: 2,3 %, 2024: 4,1 %), minkä pääsyynä oli EKP:n ohjauskorkojen lasku vuonna 2025 ja osasyynä se, että korkoperustana käytettiin perusrahoitusoperaatioiden koron sijaan talletusmahdollisuuden korkoa (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta "Muut seikat").

Kohta 22.3 – Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

Vuonna 2025 EKP:lle siirrettyihin valuuttavarantoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista syntyi korkokuluja 790 miljoonaa euroa (1 448 milj. euroa vuonna 2024) (ks. taseen liitetietojen kohta 11.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Korkokulujen supistuminen johtui alemmasta keskimääräisestä hyvitysprosentista (2025: 2,3 %, 2024: 4,1 %), jota on oikaistu korottoman kultavarannon osalta. Pääsyynä oli EKP:n ohjauskorkojen lasku vuonna 2025 ja osasyynä se, että korkoperustana käytettiin perusrahoitusoperaatioiden koron sijaan talletusmahdollisuuden korkoa (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta "Muut seikat").

Kohta 22.4 – Korkotuotot rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi korkotuottoja seuraavasti:

Kohta 22.5 – Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoille kertyneet korkokulut

Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoista kertyi korkotuottoja tai ‑kuluja seuraavasti:

Korkokulujen supistuminen johtui lähinnä alemmasta keskimääräisestä hyvitysprosentista (2025: 2,3 %, 2024: 4,1 %), minkä pääsyynä oli EKP:n ohjauskorkojen lasku vuonna 2025 ja osasyynä se, että korkoperustana käytettiin perusrahoitusoperaatioiden koron sijaan talletusmahdollisuuden korkoa (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta "Muut seikat"). Supistuminen johtui myös TARGET-saldojen pienenemisestä pääasiassa rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien erääntymisen vuoksi.

Kohta 23 – Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/(tappiot)

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot jakautuivat seuraavasti:

Erä ”hintojen muutoksesta aiheutuneet realisoituneet voitot/(tappiot)” sisältää arvopaperien ja korkofutuurien hintamuutokset. Vuonna 2025 hintojen muutoksista aiheutuneiden realisoituneiden voittojen pääsyynä olivat voitot, joita realisoitui Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopaperien myynnistä. Näiden arvopaperien markkinahinta nousi niiden tuottojen supistumisen vuoksi.

Realisoituneet nettomääräiset valuuttakurssivoitot vuonna 2025 johtuivat pääasiallisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdystä EKP:n valuuttamääräisten varojen koostumuksen tavanomaisesta tasapainottamisesta, jonka tavoitteena on saada varat tavoitejakauman mukaisiksi. EKP myi pienen osan Yhdysvaltain dollarin määräisistä varoistaan ja sijoitti kaikki saadut tuotot uudelleen Japanin jeniin.

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot jakautuivat valuutan ja vuosineljänneksen mukaan seuraavasti:

Kohta 24 – Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2025 useiden lähinnä omien varojen sijoitussalkussa ja Japanin jenin määräisessä sijoitussalkussa pidettyjen arvopaperien markkina-arvo laski niiden tuottojen kasvun myötä. Tästä aiheutui realisoitumattomia arvostustappioita tilikauden lopussa.

Realisoitumattomia valuuttakurssitappiota syntyi kaikista EKP:n halussa olevista valuuttamääräisistä varoista Yhdysvaltain dollarin määräisiä varoja lukuun ottamatta. Tappioista 1 229 miljoonaa euroa syntyi Japanin jenin määräisistä varoista. Valuuttamääräisten varojen keskimääräisestä hankintamenosta tehtiin alaskirjaus vuoden 2025 lopun vaihtokurssiin, koska kyseisten valuuttojen arvo suhteessa euroon heikkeni niiden keskimääräistä hankintamenoa alemmaksi.

Kohta 25 – Tuotot ja kulut palkkioista ja maksuista

Palkkioista ja maksuista kertyi nettotuottoja seuraavasti:

Tähän erään sisältyvät tuotot ovat peräisin pääasiassa valvontamaksuista. Kulut koostuvat lähinnä säilytyspalkkioista.

Valvontatehtäviin liittyvät tuotot ja kulut
Valvontatehtäviin liittyvät tuotot muodostuivat seuraavasti:

Pankkivalvontaan liittyvät tuotot ovat peräisin lähinnä valvontamaksuista, joita valvottavilta yhteisöltä peritään vuosittain. Maksuilla katetaan EKP:n pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat vuotuiset kulut.

Pankkivalvontakuluja aiheutuu merkittävien yhteisöjen suorasta valvonnasta, vähemmän merkittävien yhteisöjen välillisestä valvonnasta sekä yhteisten valvontatehtävien hoidosta ja asiantuntijapalveluista. Valvontakulut muodostuvat EKP:n pankkivalvonnan suorista toimintakuluista ja valvontatehtävien hoitamiseksi tarvittaviin tukitoimintoihin liittyvistä kuluista, joita syntyy toimitiloihin ja laitteisiin, henkilöstöhallintoon, tietotekniikkaan, oikeudellisiin asioihin, sisäiseen tarkastukseen ja hallintoon, viestintään ja kääntämiseen liittyvistä palveluista sekä muista toiminnoista.

EKP:n valvontatehtäviin liittyviä toteutuneita vuosikuluja suurensivat kahden vuoden välein tehtävät EU:n laajuiset stressitestit 2025^[59], digitaalista häiriönsietokykyä koskevalla säädöksellä (DORA)^[60] käyttöön otettu uusi mandaatti ja pankkivalvonnan tietojärjestelmiin tehdyt investoinnit.

Valvottavilta yhteisöiltä perittävien valvontamaksujen määrittämiseksi EKP ottaa toteutuneiden vuosikulujen määrässä huomioon yksittäisille pankeille aiemmilta maksukausilta palautetut tai niiltä saadut määrät sekä muut oikaisut, kuten valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot.^[61] Maksurästeistä saadut viivästyskorot ja edellisiin maksukausiin liittyvät palautukset huomioiden valvottavilta yhteisöiltä maksukaudelta 2025 perittävien vuotuisten valvontamaksujen määrä oli yhteensä 690 miljoonaa euroa (ks. taseen liitetietojen kohta 6.4 ”Siirtosaamiset ja maksetut ennakot”). Valvontamaksujen kokonaismäärä on lähes sama kuin toteutuneet vuosikulut.^[62] Pankkikohtaiset valvontamaksut laskutetaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä.^[63]

EKP:llä on myös oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Vuotuisten valvontamaksujen laskennassa ei oteta huomioon seuraamuksiin liittyviä tuottoja eikä EKP:n määräämien seuraamusmaksujen palautuksia, joita syntyy, jos EKP:n aiempiin seuraamuspäätöksiin tehdään muutoksia tai ne kumotaan. Tällaiset tuotot kirjataan EKP:n tuloslaskelmaan.

Kohta 26 – Tuotot oman pääoman ehtoisista instrumenteista ja voitto-osuuksista

Oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja voitto-osuuksien tuotot olivat 14 miljoonaa euroa vuonna 2025 (1 milj. euroa vuonna 2024). Kokonaismäärään sisältyi osinkoja, jotka on saatu EKP:n omien varojen sijoitussalkkuun sisältyvistä pörssilistatuista rahastoista ja EKP:n hallussa olevista Kansainvälisen järjestelypankin osakkeista (ks. taseen liitetietojen kohta 6.2 ”Muut rahoitusvarat”).

Kohta 27 – Muut tuotot

Vuonna 2025 sekalaisten muiden tuottojen määrä oli 135 miljoonaa euroa (119 milj. euroa vuonna 2024). Tuottoja syntyi pääasiassa euroalueen keskuspankkien osallistumisesta kustannuksiin, joita EKP:lle syntyy EKPJ:n hankkeista ja palveluista.

Kohta 28 – Henkilöstökulut

Henkilöstökulut jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2025 EKP:n palveluksessa oli kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuna^[64] keskimäärin 4 388 henkeä, joista 388 esimiestehtävissä (vuonna 2024 palveluksessa oli 4 297 henkeä, joista 386 esimiestehtävissä).

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin liittyvät kustannukset supistuivat vuonna 2025 pääasiassa siksi, ettei niihin enää sisältynyt aiempaan työsuoritukseen perustuvaa kertaluonteista menoa, joka kirjattiin vuonna 2024 EKP:n eläkejärjestelyn sääntöjen muuttamisen vuoksi. Eläkkeisiin sovellettavien EKP:n kirjanpitosääntöjen mukaisesti muutoksesta johtuvat, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot merkittiin muutospäätöksen tekohetkellä vuoden 2024 tuloslaskelmaan täysimääräisinä. Palkat, korvaukset ja lisät kasvoivat vuonna 2025 EKP:n keskimääräisen henkilöstömäärän lisäyssuunnitelman mukaisesti ja säännöllisten palkantarkistusten vuoksi.

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenten palkkiot
Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille maksetaan peruspalkkaa sekä asumislisää (15 % peruspalkasta). Pääjohtajalle on järjestetty asumislisän sijaan virka-asunto. Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetaan myös edustuslisää.^[65] EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen^[66] mukaan johtokunnan ja valvontaelimen jäsenet voivat olla oikeutettuja perhe-, lapsi- ja koulutuslisiin sekä muihin lisiin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Palkasta maksetaan veroa EU:lle, ja siitä vähennetään työntekijän eläke-, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut. Lisiä ei veroteta, eikä niistä kerry eläkettä.

Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille (kansallisten valvontaviranomaisten edustajat pois lukien) maksettiin vuonna 2025 peruspalkkaa seuraavasti:^[67]

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetut korvaukset ja lisät sekä EKP:n heistä maksamat sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut olivat yhteensä 1 320 276 euroa (1 254 013 euroa vuonna 2024).

Johtokunnan ja valvontaelimen entisille jäsenille voidaan maksaa jonkin aikaa siirtymärahaa heidän toimikausiensa päättymisen jälkeen. Vuonna 2025 siirtymärahaa lisineen ja korvauksineen sekä sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuineen maksettiin yhteensä 1 039 478 euroa (552 772 euroa vuonna 2024). Maksut kasvoivat vuonna 2025, koska niitä maksettiin valtaosalle johtokunnan/valvontaelimen jäsenistä koko vuoden ajan. Vuonna 2024 niitä maksettiin osalle jäsenistä vain muutaman kuukauden ajan.

Johtokunnan ja valvontaelimen entisten jäsenten ja heidän huollettaviensa osalta maksettiin työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuja ja muita eläkkeisiin liittyviä maksuja yhteensä 2 005 333 euroa (2 185 215 euroa vuonna 2024).^[68] Vuonna 2025 määrään sisältyi kertasuoritus, joka yhdelle jäsenelle maksettiin tehtävien jättämisen yhteydessä vastaisten eläkemaksujen sijaan.

Kohta 29 – Hallinnolliset kulut

Hallinnolliset kulut jakautuivat seuraavasti:

Hallinnollisten kulujen hienoinen kasvu vuonna 2025 johtui lähinnä tietoteknisiä palveluja ja hankkeita koskevien menojen (”Tietotekniikkaan liittyvät kulut”) kasvusta. Erän "Ulkoistetut palvelut" supistuminen johtui pääasiassa taloudelliseen neuvonantoon ja muihin konsultointipalveluihin liittyvien kulujen vähenemisestä ja siitä, että erästä siirrettiin kustannuksia tietotekniikkakuluihin tietotekniikan toimitusmallien kehittymisen vuoksi.

Kohta 30 – Ulkoistettu setelinvalmistus

Vuonna 2025 erään sisältyi kuluja yhteensä 8 miljoonaa euroa (9 milj. euroa vuonna 2024). Kuluja syntyi pääasiassa 1) uusien euroseteleiden kuljetuksesta setelipainoista kansallisiin keskuspankkeihin ja 2) kansallisten keskuspankkien keskinäisistä setelitoimituksista, joilla joidenkin pankkien setelivajetta paikataan muiden pankkien ylijäämävarastoista. EKP vastaa näistä kustannuksista keskitetysti.

Kohta 31 – Siirto (riskivarauksiin)/riskivarauksista

Koko taloudellisten riskien varalta tehty varaus (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Varaus taloudellisia riskejä varten”) purettiin taloudellisista riskeistä vuosina 2022 ja 2023 johtuneiden tappioiden kattamiseksi. Koska varaukseen ei ole siirretty varoja noiden vuosien jälkeen, varauksen määrä on ollut nolla vuoden 2023 lopusta lähtien.

2.7 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Kohta 32 – Bulgarian liittyminen euroalueeseen

Bulgaria otti yhteisen rahan käyttöön 1.1.2026 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 140 kohdan 2 mukaisesti 8.7.2025 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2025/1407^[69] nojalla. EKPJ:n perussäännön artiklan 48.1 ja EKP:n neuvoston 31.12.2025 antamien säädösten^[70] mukaisesti Българска народна банка (Bulgarian keskuspankki) maksoi jäljellä olleen osuutensa EKP:n pääomasta eli 102 miljoonaa euroa 1.1.2026. Bulgarian keskuspankki siirsi 1.1.2026 EKP:lle valuuttavarantoja yhteensä 1 483 miljoonan euron arvosta EKPJ:n perussäännön artiklojen 48.1 ja 30.1 mukaisesti. Siirretyistä valuuttavarannoista 85 % oli Yhdysvaltain dollareita ja 15 % kultaa.

Bulgarian keskuspankille kirjattiin maksettua pääomaa ja siirrettyjä valuuttavarantoja vastaavat saamiset. Bulgarian valuuttavarannot käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin euroalueen muiden kansallisten keskuspankkien nykyiset saamiset (ks. taseen liitetietojen kohta 11.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”).

2.8 Vuosien 2021–2025 tilinpäätösten vertailua

Tase

Tuloslaskelma

3 Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

Euroopan keskuspankin pääjohtaja
ja EKP:n neuvosto
Frankfurt am Main

Tilintarkastuskertomus 2025

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tilikaudelta, joka päättyi 31.12.2025. Tilinpäätös sisältää Euroopan keskuspankin taseen, tuloslaskelman sekä yhteenvedon tilinpäätöksen keskeisistä laatimisperiaatteista ja taseen ja tuloslaskelman liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n taloudellisesta asemasta ja sen toiminnan tuloksesta 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet asetetaan Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 14.11.2024 annetussa päätöksessä (EU) 2024/2938 (EKP/2024/32), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 14.11.2024 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2024/2941 (EKP/2024/31).

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen kansainvälisten ISA-tilintarkastusstandardien mukaisesti. Standardien mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa ”Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa”. Olemme riippumattomia EKP:stä niiden Saksassa noudatettavien (tilintarkastusalan kansainvälisen eettisten standardien lautakunnan [IESBA] tilintarkastusammattilaisille laatimien eettisten sääntöjen mukaisten) eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Muu informaatio

EKP:n johtokunta vastaa muusta informaatiosta EKP:n tilinpäätöksessä. Muu informaatio käsittää kaiken muun tilinpäätösjulkaisuun sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä EKP:n tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota, emmekä anna siitä muutakaan varmuutta.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Tilinpäätöstä koskevat johtokunnan ja hallintoelinten velvollisuudet

EKP:n johtokunta vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on määritelty Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 14.11.2024 annetussa päätöksessä (EU) 2024/2938 (EKP/2024/32), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 14.11.2024 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2024/2941 (EKP/2024/31). Johtokunta vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

EKP:n johtokunta on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.

Hallintoelinten vastuulla on valvoa tilinpäätöstietojen raportointiprosessia EKP:ssä.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan ISA-standardien mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

ISA-standardien mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen suunnittelun ja suorittamisen ajan. Lisäksi

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon EKP:n sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johtokunnan tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko johtokunnan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
• arvioimme tilinpäätöksen (mukaan lukien liitetiedot) yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Frankfurt am Main, 17.2.2026

Forvis Mazars GmbH & Co. KG
Wirtschaftsprüfungsgesellschaft
Steuerberatungsgesellschaft

Markus Morfeld Wirtschaftsprüfer

Christina Fernholz Wirtschaftsprüferin

4 Selvitys voitonjaosta / tappioiden jakamisesta

Tämä selvitys ei ole osa EKP:n tilinpäätöstä vuodelta 2025.

EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan EKP:n nettovoitto siirretään seuraavalla tavalla:

1. EKP:n neuvoston vahvistama määrä, joka saa olla enintään 20 prosenttia nettovoitosta, siirretään yleisrahastoon enintään 100 prosenttia pääomasta vastaavaan määrään.
2. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.^[71]

Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.^[72]

EKP:n tilikauden 2025 tappio oli 1 254 miljoonaa euroa, kun se oli 7 944 miljoonaa euroa vuonna 2024. EKP:n neuvoston päätöksen perusteella tappio siirretään eteenpäin EKP:n taseessa ja katetaan vastaisilla voitoilla.