Mitä on ennakoiva viestintä?

15.12.2017

Ennakoivan viestinnän avulla keskuspankki kertoo tulevista rahapoliittisista toimistaan, joita se aikoo toteuttaa hintavakausnäkymiä koskevan arvionsa perusteella.

EKP aloitti ennakoivan viestinnän heinäkuussa 2013, jolloin EKP:n neuvosto ilmoitti, että se odottaa korkojen pysyvän matalina pidemmän aikaa. Sen jälkeen EKP on käyttänyt ennakoivaa viestintää useaan otteeseen esimerkiksi selventääkseen EKP:n neuvoston näkemyksiä ohjauskorkojen tulevasta kehityksestä ja omaisuuserien osto-ohjelman kestosta.

Jotta ennakoiva viestintä rahapoliittisista toimista olisi uskottavaa, sen on mukailtava EKP:n neuvoston nykyisestä taloustilanteesta ja tulevasta kehityksestä tekemiä arvioita, etenkin inflaationäkymiä koskevia arvioita.

Ennakoiva viestintä käytännössä

Ennakoiva viestintä voi toimia esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Ennakoiva viestintä Ennakoiva viestintä

Milloin ennakoivaa viestintää tarvitaan?

EKP käyttää tavanomaisia rahapolitiikan välineitä (ohjauskorkoja) pitääkseen euroalueen inflaation EKP:n tavoitteen mukaisena eli vuotuisen inflaatiovauhdin hieman alle kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Jos inflaatiovauhti on liian hidas, EKP voi laskea ohjauskorkoja ja pyrkiä näin nopeuttamaan inflaatiota. Tilanteessa, jossa korkotaso on jo hyvin matala, korkojen laskeminen voi olla vaikeaa ja tehotonta. Tällöin keskuspankin on käytettävä muita rahapolitiikan välineitä, kuten ennakoivaa viestintää.

Tällaisissa tilanteissa selkeä viestintä tulevista rahapoliittisista toimista antaa pankeille, rahoitusmarkkinaosapuolille, yrityksille ja kuluttajille selkeämmän kuvan lainanoton kustannusten todennäköisestä kehityksestä ja auttaa elvyttämään taloutta.

Ennakoiva viestintä lisää rahapolitiikan tehoa ja auttaa EKP:tä saavuttamaan ensisijaisen tavoitteensa eli huolehtimaan hintavakaudesta koko euroalueella.