LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n tilinpäätös vuodelta 2017

22.2.2018
  • Vuonna 2017 EKP:n voitto kasvoi 0,1 miljardia euroa 1,3 miljardiin euroon (1,2 miljardia euroa vuonna 2016). Voitto jaetaan kokonaisuudessaan kansallisten keskuspankkien kesken.
  • Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi korkokatetta 1,1 miljardia euroa (1,0 miljardia euroa vuonna 2016).
  • EKP:n tase kasvoi 414 miljardiin euroon (349 miljardia euroa vuonna 2016).

Euroopan keskuspankin (EKP) tilintarkastetun tilinpäätöksen mukaan vuoden 2017 nettovoitto oli 1 275 miljoonaa euroa eli 82 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Nettovoiton kasvu johtui lähinnä siitä, että korkokate kasvoi, kun Yhdysvaltain dollarin määräisestä sijoitussalkusta ja laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa hankituista arvopapereista kertyi enemmän korkotuottoja.

Korkokate oli yhteensä 1 812 miljoonaa euroa vuonna 2017 (1 648 miljoonaa euroa vuonna 2016). Valuuttavarannosta kertynyt korkokate kasvoi 534 miljoonaan euroon (370 miljoonaa euroa vuonna 2016), sillä Yhdysvaltain dollarin määräisestä sijoitussalkusta kertyneet korkotuotot suurenivat. Laajennetusta omaisuuserien osto-ohjelmasta kertyi korkokatetta 575 miljoonaa euroa eli 140 miljoonaa euroa enemmänkuin edellisvuonna. Kasvu johtui arvopaperiostojen jatkamisesta ohjelmassa. Velkapaperiohjelmasta kertynyt korkokate sen sijaan supistui arvopaperien erääntymisen vuoksi 447 miljoonaan euroon (520 miljoonaa euroa vuonna 2016). EKP:n hallussa olevista Kreikan valtion joukkolainoista kertyneet korkotuotot olivat yhteensä 154 miljoonaa euroa (185 miljoonaa euroa vuonna 2016).

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot pienenivät 161 miljoonaan euroon (225 miljoonaa euroa vuonna 2016). Realisoituneiden nettovoittojen supistuminen johtui pääasiassa siitä, että Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopaperien hintamuutoksista aiheutuneet voitot pienenivät.

Arvonalennuksia kirjattiin 105 miljoonaa euroa (148 miljoonaa euroa vuonna 2016). Arvonalennusten pieneneminen johtui pääasiassa siitä, että useiden Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevien arvopaperien markkina-arvo laski tuottojen kasvun myötä.

EKP tekee arvonalentumistestit niille rahapolitiikan harjoittamista varten pitämilleen arvopapereille, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella. Testitulosten perusteella näistä salkuista ei kirjattu arvonalentumistappioita.

Valvottavilta yhteisöiltä perittiin valvontamaksuja yhteensä 437 miljoonaa euroa (382 miljoonaa euroa vuonna 2016). Valvontamaksuilla katetaan EKP:n valvontatehtävistä aiheutuvat kulut. Valvontamaksujen kasvu vuonna 2017 liittyy pääasiassa sisäisten mallien erityisarviointiin ja EKP:n pankkivalvontahenkilöstön määrän kasvuun.

Henkilöstökulut olivat 535 miljoonaa euroa (467 miljoonaa euroa vuonna 2016) ja muut toimintakulut 539 miljoonaa euroa (487 miljoonaa euroa vuonna 2016). Kulujen kasvu johtui pääasiassa EKP:n valvontatehtäviin liittyvien kulujen kasvusta.

EKP:n nettovoitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. EKP:n neuvosto päätti jakaa niille ennakkovoitonjakona 988 miljoonaa euroa 31.1.2018. Eilisessä kokouksessaan se päätti lisäksi jakaa voitosta jäljellä olevat 287 miljoonaa euroa 23.2.2018.

EKP:n taseen varojen kokonaismäärä oli 414 miljardia euroa vuonna 2017 eli 19 % suurempi kuin vuonna 2016, jolloin se oli 349 miljardia euroa. Taseen kasvu johtui lähes yksinomaan laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdyistä arvopaperiostoista.

Näiden arvopaperiostojen jatkumisen vuoksi eurojärjestelmän konsolidoitu tase kasvoi 22 % ja oli 4 472 miljardia euroa (3 661 miljardia euroa vuonna 2016). Eurojärjestelmän rahapolitiikan harjoittamista varten hallussaan pitämien arvopaperien määrä kasvoi 732 miljardia euroa 2 386 miljardiin euroon (1 654 miljardia euroa vuonna 2016). Laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittuja arvopapereita oli vuoden lopussa yhteensä 2 286 miljardin euron arvosta, mikä on 754 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan kahdessa ensimmäisessä katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien määrä pieneni 9 miljardia euroa ja velkapaperiohjelmassa hankittujen arvopaperien määrä 13 miljardia euroa arvopaperien erääntymisen vuoksi.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Stefan Ruhkamp puhelinnumerossa +49 69 1344 5057.

Lisätietoja

  1. EKP:n ja eurojärjestelmän kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (ja siis myös EKP:n) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) artiklan 26.4 mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kirjanpitoperiaatteet perustuvat yleisesti ottaen kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa on otettu huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Kirjanpitoperiaatteissa painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta, sillä useimmilla eurojärjestelmän keskuspankeilla on suuria valuuttamääräisiä saamisia, mihin liittyy riskejä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, ettei realisoitumattomia voittoja ja tappioita kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla eikä tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita voi kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Realisoitumattomat voitot kirjataan arvonmuutostilille, mutta realisoitumattomia tappioita käsitellään kuluina vuoden lopussa siltä osin kuin ne ylittävät vastaavien arvonmuutostilien saldon. Arvonalentumistappiot kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan. Kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen ja vuositaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Ne noudattavat myös omien tilinpäätöstensä laatimisessa sunnilleen samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
  2. Rahapolitiikan harjoittamista varten hallussa pidettävät arvopaperit on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.
  3. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten hallussa pidettävät arvopaperit) arvostetaan markkinahintaan.
  4. Kulta ja muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi vuoden lopun kurssiin.
  5. Voitonjako / tappioiden kattaminen: EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan enintään 20 % nettovoitosta voidaan kunakin vuonna siirtää yleisrahastoon, joka ei saa olla suurempi kuin EKP:n pääoma. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.
  6. Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio voidaan kattaa a) EKP:n yleisestä riskivarauksesta ja yleisrahastosta ja b) EKP:n neuvoston päätöksellä kyseisen tilikauden rahoitustulosta. Mahdolliset jäljelle jäävät nettotappiot voidaan kirjata taseeseen seuraavalle tilikaudelle siirtyvinä tappioina, ja ne voidaan kattaa tulevien vuosien voitoilla.
  7. Eurojärjestelmän velkapaperiohjelmassa hankkimat arvopaperit: Alla olevassa taulukossa on liikkeeseenlaskijakohtainen erittely eurojärjestelmän hallussa olevista velkapaperiohjelman arvopapereista 31.12.2017.

Eurojärjestelmän velkapaperiohjelman sijoitukset 31.12.2017 liikkeeseenlaskijamaan mukaan

Liikkeeseenlaskijamaa

Nimellisarvo

(mrd. euroa)

Kirjanpitoarvo[1]

(mrd. euroa)

Jäljellä oleva maturiteetti keskimäärin

(vuotta)

Irlanti

7,3

7,2

2,3

Kreikka

9,5

8,9

2,8

Espanja

17,3

17,3

2,3

Italia

49,5

48,7

2,2

Portugali

7,3

7,1

2,0

Yhteensä[2]

91,0

89,1

2,3

[1] Velkapaperiohjelmassa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

[2] Pyöristysten vuoksi loppusummat eivät välttämättä täsmää.

Yhteyshenkilöt