Mitä viitekorot ovat, miksi ne ovat tärkeitä ja minkä vuoksi niitä ollaan uudistamassa?

11.7.2019

Mitä viitekorot ovat?

Viitekorot ovat julkisia korkoja, joita käytetään muun muassa asuntolainojen, tililuottojen ja monimutkaisempienkin rahoitussopimusten pohjana. Viitekorot päivitetään säännöllisesti, ja niiden laskennasta vastaa riippumaton taho.

Viitekorot kuvastavat useimmiten lainanoton kustannuksia tietyillä markkinoilla. Viitekorko voi esimerkiksi kuvastaa sitä, millä korolla pankit voivat lainata rahaa toisilta pankeilta taikka muista lähteistä, kuten eläkerahastoilta, vakuutuslaitoksilta ja rahamarkkinarahastoilta.

Viitekoroilla on siis suuri merkitys niin rahoitusjärjestelmässä, pankkijärjestelmässä kuin koko taloudessakin. Mutta miksi viitekorot ovat niin tärkeitä, ja minkä vuoksi niitä uudistetaan parhaillaan?

Miksi viitekorot ovat tärkeitä?

Viitekorkoja käytetään yleisesti koko taloudessa

Viitekorot ovat käytössä talouden kaikilla tasoilla yksityishenkilöistä erilaisiin organisaatioihin.

Pankit käyttävät viitekorkoja yleisesti luotonannossaan. Pankki voi esimerkiksi myöntää yritykselle lainan korolla, joka on tietty viitekorko plus 2 prosenttiyksikköä. Tämä marginaali pysyy koko ajan samana, joten lainan korko nousee viitekoron noustessa ja laskee viitekoron laskiessa. Viitekorko muodostaa siis luotettavan, riippumattoman ja suhteellisen yksinkertaisen vertailukohdan kaikille osapuolille.

Lisäksi asuntolainojen ja kulutusluottojen korot on usein sidottu johonkin viitekorkoon, ja viitekorkoja käytetään myös esimerkiksi tilinylityksistä perittävien sakkokorkojen ja joidenkin talletusten korkojen pohjana.

Yritykset, pankit ja muut organisaatiot hyödyntävät viitekorkoja myös kirjanpidossaan eli taseensa varojen arvon määrittämisessä.

Viitekorkoja käytetään lisäksi erityyppisissä monimutkaisissa rahoitusinstrumenteissa kuten vaihtuvakorkoisissa arvopapereissa sekä optio-, termiini- ja koronvaihtosopimuksissa. Koronvaihtosopimuksessa (ns. korkoswap) kumpikin osapuoli ottaa hoitaakseen toisen osapuolen korkomaksut. Useimmiten vähintään toisen osapuolen korko on sidottu johonkin viitekorkoon, mikä tuo sopimukseen selkeyttä ja ennakoitavuutta ja helpottaa siten sopimuksen tekemistä.

Viitekoroista on hyötyä myös keskuspankeille

Myös keskuspankit hyödyntävät toiminnassaan viitekorkoja. Esimerkiksi EKP seuraa niitä ylläpitäessään hintavakautta euroalueella.

Koska viitekorot kuvastavat pankkien anto- ja ottolainauskorkoja, ne auttavat muodostamaan tarkemman kuvan rahoitusmarkkinoiden toiminnasta ja rahan saatavuudesta euroalueella. Se on olennaista tietoa rahapoliittisten päätösten kannalta: kun tiedetään, miten helppoa pankkien oma varainhankinta on, voidaan myös arvioida, miten halukkaasti ne lainaavat rahaa eteenpäin yrityksille ja kotitalouksille. Se vaikuttaa viime kädessä myös yleiseen hintatasoon.

Viitekorkojen avulla keskuspankki voi myös seurata rahapoliittisten päätöstensä välittymistä talouteen. Kun EKP muuttaa ohjauskorkoaan, muutoksen pitäisi näkyä myös euromääräisten markkinoiden viitekoroissa.

Minkä vuoksi ja miten viitekorkoja ollaan uudistamassa?

Viitekoroista on hyötyä niin kauan kuin niitä pidetään luotettavina ja totuudenmukaisina. Paras tilanne on silloin, kun koron laskentatapa on läpinäkyvä ja korko on helposti saatavilla julkisista lähteistä. Kun sopimusten pohjana on luotettava viitekorko, kumpikaan osapuoli ei voi pyrkiä vääristämään korkoa ja sopimuksen arvo on osapuolista riippumaton ja kiistämätön.

Koska viitekorot ovat taloudessa niin tärkeitä, niiden täytyy olla luotettavia. Onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että viitekorkojen hallinnointi on selkeää ja niiden laskentamenetelmät läpinäkyviä.

Siksi EU:ssa käytettäviä viitekorkoja uudistetaan parhaillaan merkittävästi. Suurin syy uudistusten taustalla on EU:n uusi vertailuarvoasetus, joka annettiin vuonna 2016 ja tuli voimaan tammikuussa 2018.

Yleisimmät EU:ssa käytettävät viitekorot

EONIA

Eonia on euromääräisten yön yli ‑markkinoiden tämänhetkinen viitekorko. Euromääräisten rahamarkkinoiden riskittömiä korkoja käsittelevä yksityisen sektorin työryhmä on suositellut, että eonia korvataan 2.10.2019 alkaen vaiheittain €STR-korolla, joka on euromääräisten markkinoiden uusi lyhyt korko.
Eoniakorkoa hallinnoi Euroopan rahamarkkinainstituutti (EMMI), mutta EKP huolehtii koron laskemisesta sen puolesta. Korko on tähän asti laskettu pankkienvälisten vakuudettomien yön yli ‑luottojen painotettuna keskikorkona. EMMI on kuitenkin ilmoittanut, että eoniakoron laskentatapa muuttuu €STR-koron julkaisemisen myötä siten, että eonia on €STR + kiinteä korkolisä. Korko lasketaan tällä menetelmällä eonian poistumiseen eli 3.1.2022 asti, jotta markkinoilla on riittävästi aikaa siirtyä €STR-koron käyttöön.

EURIBOR

Euribor on vakuudettomien rahamarkkinoiden viitekorko yön yli ‑maturiteettia pidemmissä maturiteeteissa (yksi viikko ja yksi, kolme, kuusi ja kaksitoista kuukautta). Euriborkorkoa hallinnoi Euroopan rahamarkkinainstituutti (EMMI). Se on EU:n vertailuarvoasetuksen vaatimusten täyttämiseksi selventänyt euriborin määritelmää niin, että euriborilla tarkoitetaan korkoa, jolla EU:n ja Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) pankit voivat hankkia varoja vakuudettomilta tukkurahoitusmarkkinoilta. EMMI on myös vähitellen uudistamassa euriborin laskentamenetelmää, joka tähän asti on perustunut asiantuntija-arvioihin. Uudessa hybridimenetelmässä hyödynnetään toteutuneita transaktioita aina kun se on mahdollista, ja asiantuntija-arvioita käytetään vain silloin kun transaktioita ei ole.

Vuonna 2017 EKP päätti laatia euromääräisille rahamarkkinoille uuden lyhyen koron, jota voidaan käyttää viime käden korkona, jos yksityinen sektori ei pysty ylläpitämään omaa yön yli ‑korkoaan eli eoniaa. EKP alkaa julkaista uutta €STR-korkoa 2.10.2019.

Rahamarkkinoiden riskittömiä korkoja käsittelevä yksityisen sektorin työryhmä suositti vuonna 2018 eoniakoron korvaamista €STR-korolla. Se otti suosituksessaan huomioon myös markkinoilta saadun palautteen ja tukee nyt markkinoita €STR-koron käyttöön siirtymisessä. EKP tarjoaa työryhmälle sihteeristöpalvelut ja on ryhmässä mukana tarkkailijana yhdessä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA), Euroopan komission ja Belgian rahoituspalvelu- ja rahoitusmarkkinaviranomaisen kanssa.

€STR-korko

€STR-korko kuvastaa korkoa, jolla pankki saa ilman vakuuksia yön yli ‑luottoa rahoitusalan vastapuolilta, kuten toisilta pankeilta, rahamarkkinarahastoilta, sijoitus- tai eläkerahastoilta tai keskuspankeilta.

€STR-koron laskentapohja on siis laajempi kuin eoniakoron, jossa ovat mukana vain pankkien väliset lainat. Eoniakoron tavoin myös €STR-korko perustuu toteutuneisiin transaktioihin, mutta EKP kerää sen laskentaa varten tietoja suuremmalta joukolta pankkeja. Siten €STR-korkoa on vaikeampi manipuloida, ja se myös kuvastaa luotettavammin pankkienvälisen vakuudettoman luotonannon hintaa euroalueella.

Tarkempia tietoja on kesäkuussa 2018 julkaistussa €STR-koron laskentamenetelmä- ja ‑periaatekuvauksessa sekä aihetta koskevissa kysymyksissä ja vastauksissa.