Miksi viitekorot ovat niin tärkeitä?

21.9.2017(päivitetty 22.3.2018)

Viitekoroilla on suuri merkitys niin rahoitusjärjestelmässä, pankkijärjestelmässä kuin koko taloudessakin, sillä niitä hyödyntävät monet talouden toimijat luottoja myöntävistä pankeista johdannaismarkkinoiden osapuoliin. Viitekorot ovat rahoitusmarkkinoiden kitkattoman toiminnan kannalta olennaisen tärkeitä pääasiassa kolmesta syystä. Ensinnäkin vaihtuvakorkoiset rahoitussopimukset on usein sidottu johonkin viitekorkoon, mikä selkeyttää ja yhdenmukaistaa sopimuksia. Toiseksi viitekorkoja käytetään yleisesti apuna tase-erien arvostuksessa, esimerkiksi tiettyjen rahoitusvälineiden diskonttokorkona tai tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehtävässä arvostuksessa. Kolmanneksi viitekorkoja käytetään laajalti swap-, optio- ja termiinisopimusten sekä muiden johdannaissopimusten kohde-etuutena.

Euroopan komission arvion mukaan esimerkiksi euriborkorkoon on sidottu rahoitussopimuksia noin 180 000 miljardin euron nimellisarvosta. Valtaosa sopimuksista on koronvaihtosopimuksia, joissa sovitaan kiinteän koron maksamisesta vaihtuvan koron asemesta ja päinvastoin. Mukana on kuitenkin myös vaihtuvakorkoisia asuntolainoja ja joukkovelkakirjalainoja.

Viitekorot ovat tärkeitä myös EKP:lle ja muille keskuspankeille, sillä rahapolitiikka vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden välityksellä ja viitekoroilla taas on keskeinen merkitys rahapolitiikan vaikutuksen välittymisen ja seurannan kannalta.

Euromääräisten sopimusten viitekorkoina käytetään useimmiten euribor- ja eoniakorkoja, jotka perustuvat vakuudettomiin pankkienvälisiin markkinoihin. Euriborkorko (euro interbank offered rate) perustuu pankkien korkonoteerauksiin, ja se on saatavilla useissa maturiteeteissa: yhden ja kahden viikon sekä yhden, kahden, kolmen, kuuden, yhdeksän ja kahdentoista kuukauden euriborkorot (kahden viikon, kahden kuukauden ja yhdeksän kuukauden korot poistuvat valikoimasta 3.12.2018). Eoniakorko (euro overnight index average) taas on euromääräisten yön yli -luottojen viitekorko, joka lasketaan toteutuneiden pankkienvälisten transaktioiden pohjalta. EKP määrittää koron sen hallinnoijan puolesta.

Viitekorkoja uudistetaan parhaillaan – miten ja minkä vuoksi?

Eonia- ja euriborkojen hallinnoijana toimiva Euroopan rahamarkkinainstituutti (European Money Markets Institute, EMMI) on tekemässä perinpohjaisia uudistuksia, jotta eonia- ja euriborkorot olisivat EU:n uuden vertailuarvoasetuksen mukaisia. Vuonna 2016 annettu asetus tuli voimaan tammikuussa 2018, ja siirtymäkauden jälkeen sen vaatimuksia on noudatettava täysimääräisesti tammikuusta 2020 alkaen.

EMMI on viime vuodet valmistellut euriborkoron uudistamista asteittain niin, että koronmääritysperusteeksi tulevat toteutuneet transaktiot eivätkä noteeraukset. EMMI testasi transaktioperusteisen koronmäärityksen toimivuutta vuosina 2016–2017, mutta toukokuussa 2017 se totesi, että vallitsevissa markkinaoloissa ei ollut mahdollista siirtyä saumattomasti nykyisestä koronmääritysmenetelmästä puhtaasti transaktioperusteiseen koronmääritykseen. Sen vuoksi EMMI päätti tutkia, voisiko viitekorko perustua eräänlaiseen hybridimenetelmään, jossa viitekorko määritettäisiin ensisijaisesti toteutuneiden transaktioiden pohjalta mutta tarpeen vaatiessa myös muiden markkinahintalähteiden perusteella. Lisäksi EMMI perusti työryhmän, joka kokoaa ohjeistusta ja kerää markkinaosapuolilta palautetta hybridimenetelmästä. Euriborkoron valvonnasta vastaava Belgian rahoituspalvelu- ja rahoitusmarkkinaviranomainen arvioi vuoden 2019 aikana, onko menetelmä vertailuarvoasetuksen vaatimusten mukainen. Joka tapauksessa euriborsidonnaisiin sopimuksiin on sisällytettävä asetuksen edellyttämiä varajärjestelyjä, joilla sopimuksia pystytään vankistamaan.

Eoniakoron uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa EMMI määritteli uusien sääntelyvaatimusten mukaiset hallinnointijärjestelyt, ja toisessa vaiheessa analysoitiin eoniakoron pohjana olevien yön yli -luottojen markkinoita. Helmikuussa 2018 EMMI totesi, että mikäli markkinoiden olosuhteet ja dynamiikka eivät muutu ja eoniakoron määritelmä ja laskentamenetelmä pysyvät nykyisellään, ei voida taata, että eoniakorko täyttää tammikuussa 2020 EU:n viitearvoasetuksen vaatimukset. EMMIn hallintoelimet päättivät sen vuoksi, että eoniakoron perusteellista uudistamista ei ollut tarkoituksenmukaista jatkaa. Eoniakorko ei siis tule täyttämään viitearvoasetuksen vaatimuksia, ja sen käyttöön kohdistuu rajoituksia 1.1.2020 alkaen.

Yhtenä hankaluutena on, että kummankin viitekoron pohjana olevat tiedot saadaan vapaaehtoisten pankkien muodostamalta paneelilta, ja molempien paneelien osallistujapankkien määrä on viime vuosina pienentynyt rajusti. Vertailuarvoasetukseen onkin sisällytetty korjaavana toimena varamekanismi, jolla voidaan varmistaa, että euribor- ja eonia-paneelit pysyvät vakaina. Asetuksen nojalla euribor- ja eoniakorkojen sääntelystä vastaava Belgian rahoituspalvelu- ja rahoitusmarkkinaviranomainen voi tietyin edellytyksin velvoittaa pankit osallistumaan paneeleihin. Osallistumisvelvoite voi kuitenkin olla enintään kaksivuotinen, eikä sillä siis voida varmistaa viitearvojen jatkuvuutta pysyvästi.

Miten euribor- ja eoniakorot nykyään määritetään?

Euroopan rahamarkkinainstituutti (EMMI) tuottaa euribor- ja eoniakorot, jotka ovat tärkeimmät euromääräisten rahamarkkinoiden viitekorot.

Euribor kertoo, millä korolla pankit ovat keskimäärin valmiita antamaan toisille pankeille vakuudetonta euromääräistä rahoitusta tietyksi ajaksi. EMMI määrittää koron päivittäin EU:n alueella toimivista pankeista muodostuvan paneelin vapaaehtoispohjalta antamien noteerausten perusteella. Paneelissa on tällä hetkellä mukana 20 pankkia. Euriborkorko julkaistaan päivittäin klo 11.00 Keski-Euroopan aikaa.

Eoniakorko perustuu toteutuneisiin transaktioihin. Se lasketaan kaikkien paneeliin kuuluvien pankkien (tällä hetkellä 28 pankkia) toisille pankeille myöntämien vakuudettomien euromääräisten yön yli ‑luottojen painotettuna keskiarvona, ja se julkaistaan kunakin päivänä klo 19.00 Keski-Euroopan aikaa. EKP huolehtii eonian laskennasta sen hallinnoijan (EMMI) puolesta: EKP kokoaa eonia-paneelin jäsenpankkien raportoimat korkotiedot ja ilmoittaa lopullisen koron EMMI-instituutille. Järjestely luotiin samaan aikaan kuin euro. Ajatuksena oli, että järjestelyllä pystyttäisiin takaamaan paneeliin kuuluvien pankkien ilmoittamien korkotietojen pysyminen salassa ja että EKP pystyisi järjestelyn myötä tarjoamaan teknistä tukea euromääräisten rahamarkkinoiden kehittämiseen.

Mikä on EKP:n tämänhetkinen rooli euribor- ja eoniakorkojen hallinnoinnissa ja euromääräisten markkinoiden viitekorkojen uudistamisessa yleisemminkin?

EKP huolehtii eoniakoron laskennasta, mutta se on muutenkin aktiivisesti mukana viitekorkoja koskevassa työssä.

EKP ilmoitti syyskuussa 2017 kehittävänsä uuden vakuudettomien euromääräisten yön yli ‑markkinoiden viitekoron (euro short-term rate, €STR), joka kuvastaa euroalueen pankkien tukkurahoituskustannuksia. Se totesi alkavansa julkaista korkoa viimeistään lokakuussa 2019. Lisäksi EKP perusti yhdessä Belgian rahoituspalvelu- ja rahoitusmarkkinaviranomaisen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja Euroopan komission kanssa euromääräisten rahamarkkinoiden riskittömiä korkoja käsittelevän työryhmän, jolle se tarjoaa sihteeristöpalvelut. Työryhmä on markkinavetoinen, ja sen pääasiallisina tehtävinä on määrittää euromääräisille rahamarkkinoille vaihtoehtoisia riskittömiä korkoja ja esittää suosituksia niiden käyttöönottojärjestelyistä.

Aivan viime vuosina EKP on ajoittain myös edistänyt euriborkoron uudistamishankkeita. Esimerkiksi euriboria hallinnoiva EMMI sai EKP:ltä teknistä tukea transaktiopohjaista euriboria koskevissa ensimmäisissä toteutettavuustutkimuksissa vuosina 2013–2014, jolloin euriborkoron uudistamista valmisteltiin.

Lisäksi EKP seuraa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmässä (Financial Stability Board, FSB) muiden eurooppalaisten viranomaisten kanssa viitekorkojen uudistustyön etenemistä Euroopassa tarkoitusta varten perustetun viranomaissektorin ohjausryhmän (Official Sector Steering Group) välityksellä. Aika ajoin se on myös antanut ohjeistusta aiheesta.

Tarvitaanko viitekorkoja edelleen, vaikka pankit hankkivat aiempaa pienemmän osan rahoituksestaan pankkienvälisiltä markkinoilta?

Viitekorkoja tarvitaan, sillä ne ovat olennainen osa toimivia rahamarkkinoita. Puhtaasti pankkienvälisen eoniakoron laaja käyttö osoittaa, että pankkienvälisiä markkinoita on viime aikoihin asti pidetty luontevimpana perustana käyttökelpoiselle, tarkoituksenmukaiselle ja vakaalle viitekorolle.

Pankit eivät kuitenkaan turvaudu varainhankinnassa enää entisessä määrin pankkienvälisiin markkinoihin ja vakuudettomaan rahoitukseen, joten niiden ohella viitekoron laskennassa voitaisiin ottaa huomioon muitakin rahoituslähteitä. Lisäksi yön yli ‑maturiteetissa ja muissa erittäin lyhyissä maturiteeteissa transaktiovolyymi riittää edelleen luotettavien viitekorkojen tuottamiseen. EKP:n kehittämässä uudessa euromääräisten markkinoiden lyhyessä korossa (€STR) otetaankin huomioon paitsi pankkienväliset transaktiot myös transaktiot esimerkiksi rahamarkkinarahastojen, vakuutuslaitosten ja muiden rahoituslaitosten kanssa.

Miksi €STR-koron kehittäminen vie kaksi vuotta, ja mitä haasteita siihen liittyy?

Muiden keskuspankkien kokemukset ovat osoittaneet, että viitekoron kehittäminen on monimutkainen prosessi, jossa laskentamenetelmän kehittäminen ei yksinään riitä.

Ensinnäkin tulisi määritellä selkeästi, mitä talouden ilmiötä viitekorolla on tarkoitus mitata. Se edellyttää, että käyttäjien tarpeita kartoitetaan avoimessa ja laaja-alaisessa vuoropuhelussa muun muassa julkisten kuulemismenettelyjen avulla. €STR-korosta järjestettiin kaksi julkista kuulemista, ensimmäinen vuoden 2017 marraskuusta vuoden 2018 tammikuuhun ja toinen vuoden 2018 maaliskuusta huhtikuuhun.

Toiseksi on valittava soveltuvin laskentamenetelmä. Jotta valittua ilmiötä pystytään mittaamaan mahdollisimman tarkasti, on pohjatietoja analysoitava syvällisesti. €STR-koron laskentamenetelmä julkaistiin kesäkuussa 2018.

Tarvitaan myös asianmukainen tekninen infrastruktuuri sen varmistamiseksi, että laskenta tapahtuu puolueettomasti, että prosessi pystytään tarkastamaan ja tietenkin että viitekorko pystytään tuottamaan päivittäin.

Lisäksi tarvitaan aikaa testaukseen ja tuotantoon, jotta viitekorko on varmasti riittävän luotettava. Avoimuuden ja vastuullisuuden varmistamiseksi kaikkien osapuolten tehtävät ja vastuualueet on määriteltävä selkeästi. Kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) määrittämiä rahoitusalan vertailuarvoja koskevia periaatteita pyritään noudattamaan soveltuvin osin. Kaikkia periaatteita ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa julkisen laitoksen tuottamiin vertailuarvoihin. EKP on sitoutunut julkaisemaan €STR-korkoa viimeistään lokakuusta 2019 alkaen.

Euromääräisten rahamarkkinoiden riskittömiä korkoja käsittelevä työryhmä on suositellut €STR-korkoa – mitä se merkitsee?

Syyskuussa 2018 euromääräisten rahamarkkinoiden riskittömiä korkoja käsittelevä työryhmä suositteli €STR-korkoa euromääräisten markkinoiden riskittömäksi koroksi ja eoniakoron korvaajaksi, sillä eoniaa ei uudisteta viitearvoasetuksen mukaiseksi ja sen käyttöön kohdistuu sen vuoksi rajoituksia 1.1.2020 alkaen. Työryhmän tehtävänä on nyt arvioida, miten eoniakoron käytöstä siirrytään mahdollisimman sujuvasti €STR-koron käyttöön. Lisäksi se pyrkii määrittämään €STR-koron pohjalta vaihtoehtoisia pidempiä rahamarkkinakorkoja, joita voitaisiin käyttää vararatkaisuina euriborkoroille.

Huolehtiiko EKP vastaisuudessakin eoniakoron laskennasta?

EKP vastaa eoniakoron laskennasta niin kauan kuin eonia säilyy rahoitusmarkkinoilla olennaisen tärkeänä viitekorkona ja EKP:n mukanaolo on välttämätöntä sen jatkuvuuden varmistamiseksi.