Usein kysyttyä eurosetelien uudistamisesta

Päivitetty 23.7.2026

1. Miksi seteleitä uudistetaan?

Kaikki keskuspankit päivittävät seteleitä säännöllisesti tai kehittävät uusia seteleitä, jotta niiden väärentäminen on vaikeampaa. Ensimmäinen eurosetelisarja otettiin käyttöön yli 20 vuotta sitten, ja toisen sarjan liikkeeseenlasku aloitettiin vuonna 2013. Nyt käynnissä on uuden eurosetelisarjan suunnittelutyö. Tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset voivat samastua uusiin seteleihin ja että niiden käyttö on helppoa myös näkövammaisille.

Eurosetelien halutaan olevan ympäristön ja ilmaston kannalta mahdollisimman kestäviä, joten muun uudistustyön ohessa selvitetään, voitaisiinko setelien ympäristövaikutusta pienentää.

2. Miksi setelien ulkoasua pitää uudistaa?

Eurosetelit ovat Euroopan yhdentymisen näkyvä ja kouriintuntuva symboli, ja velvollisuutemme on huolehtia niiden ajanmukaisuudesta. Setelien kehittämistyöhön kuuluu niiden ulkoasun uudistaminen aika ajoin, ja sitä olemme tekemässä nyt, kun ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta on kulunut yli 20 vuotta. Eurojärjestelmän käteisstrategian mukaan tavoitteena on suunnitella seteleille miellyttävä ulkoasu, jonka kaikki eurooppalaiset voivat tuntea omakseen.

3. Miksi uudistus tehdään juuri nyt? Onko nyt oikea aika kehittää uusi eurosetelisarja?

Uuden setelisarjan kehittäminen, valmistus ja liikkeeseenlasku euroalueella vie useita vuosia. Yleensä uusia seteleitä lasketaan liikkeeseen 10–15 vuoden välein niiden turvallisuuden ja kestävyyden tehostamiseksi ja väärentämisen vaikeuttamiseksi. Uusien setelien kehittäminen on tärkeää aloittaa riittävän ajoissa, jotta kaikki on valmiina, kun päätös liikkeeseenlaskusta tehdään.

4. Miten setelien ulkoasun uudistus etenee?

Eurosetelien ulkoasun uudistuksessa on kaksi päävaihetta:

1. Setelien teemojen ja kuva-aiheiden valinta
   1. EKP teetti tutkimuksen, jossa eurooppalaisia edustavat fokusryhmät kertoivat näkemyksiään setelien mahdollisista uusista teemoista. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin seuraavissa työvaiheissa.
   2. EKP:n neuvosto valitsi seitsemän mahdollista teemaa. Kuusi niistä oli peräisin neuvontaryhmältä (euroalueen kansallisten keskuspankkien kokoamalta ja EKP:n nimittämältä asiantuntijaryhmältä).
   3. EKP teetti riippumattomalla tutkimusyrityksellä kyselytutkimuksen kaikissa euroalueen maissa ja teki lisäksi oman verkkokyselynsä. Kyselyjen tavoitteena oli kuulla yleisön mielipiteitä seitsemästä teemaehdotuksesta.
   4. Kyselyiden tulosten perusteella EKP:n neuvosto valitsi kaksi teemavaihtoehtoa.
   5. Sitten se valitsi teemavaihtoehtoja edustavat kuva-aiheet toisen neuvontaryhmän (EKP:n nimittämän asiantuntijaryhmän) ehdotusten pohjalta.
2. Setelien uuden ulkoasun suunnittelu
   1. EKP käynnisti suunnittelukilpailun ja kutsui kaikkia EU:n alueella asuvia suunnittelijoita osallistumaan siihen. Osallistuneiden joukosta valittiin 25 suunnittelijaa, joita pyydettiin toimittamaan ehdotuksensa jommastakummasta tai molemmista teemoista. Suunnittelukilpailun riippumaton tuomaristo valitsi molemmista teemoista parhaat ehdotukset jatkoon.
   2. Eurooppalainen yleisö voi kertoa ehdotuksista mielipiteensä kesän aikana vastaamalla yleiseen verkkokyselyyn, joka avautui 23.7. klo 16.30 ja sulkeutuu 21.9. klo 23.59 (Keski-Euroopan aikaa).
   3. EKP:n neuvoston on määrä vahvistaa uuden setelisarjan ulkoasu vuoden 2026 lopulla.

Lisätietoja on sivulla uusien euroseteleiden teemasivulla.

5. Miksi uuden eurosetelisarjan teemavaihtoehdoiksi valittiin ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”?

Kuuntelemme yleisön mielipiteitä kaikissa uudistuksen vaiheissa. Siksi teemat valittiin kyselytutkimusten perusteella (ks. kysymys 11) ja riippumattoman neuvontaryhmän avustuksella.

Kyselyissä saivat vahvaa kannatusta teemat ”Eurooppalainen kulttuuri”, ”Joet – Euroopan elämän virta” ja ”Linnut – vapaita, vahvoja, innoittavia”. Jotta yleisön mielipiteet voitaisiin huomioida mahdollisimman laajasti, EKP:n neuvosto päätti yhdistää luontoon ja ympäristöön liittyvät teemat yhdeksi teemaksi nimeltä ”Joet ja linnut”. Niinpä työtä jatketaan kahden teeman parissa: ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”.

6. Miten setelien uusista kuva-aiheista päätettiin?

Vuonna 2024 EKP antoi riippumattoman asiantuntijaryhmän (neuvontaryhmän) tehtäväksi ehdottaa kuva-aiheita, jotka parhaiten kuvaavat valittuja teemoja. Ryhmän jäseninä on kumpaankin teemaan liittyvien aihepiirien asiantuntijoita. Vuoden 2025 alussa EKP:n neuvosto päätti asiantuntijaryhmän neuvojen ja oman harkintansa perusteella ottaa suunnittelukilpailun kohteeksi molemmat teemat ja niihin liittyviä kuva-aiheita.

7. Mikä oli suunnittelukilpailun aikataulu?

Suunnittelukilpailussa oli kaksi vaihetta.

1. Suunnittelijoita pyydettiin jättämään hakemuksensa 15.7.2025–18.8.2025. Saaduista hakemuksista valittiin 25 suunnittelijaa ehdotusvaiheeseen.

1. Suunnittelijat toimittivat ehdotuksensa huhtikuun 2026 loppuun mennessä suunnittelukilpailun tuomariston arvioitavaksi. Kilpailu päättyi kesäkuussa 2026, jolloin tuomaristo valitsi molemmista teemoista parhaat ehdotukset jatkoon.

EKP:n neuvoston on määrä tehdä ehdotuksista lopullinen päätös vuoden 2026 loppuun mennessä.

8. Kuka sai osallistua suunnittelukilpailuun ja miten se tapahtui?

Kilpailu oli avoin EU:n alueella asuville graafisille suunnittelijoille, jotka täyttivät osallistumiskriteerit.

9. Miten yleisö voi osallistua uudistushankkeeseen?

EKP järjestää yleisen verkkokyselyn, johon kaikki voivat osallistua. Suuren yleisön mielipiteet on tärkeää huomioida kaikissa setelien uudistushankkeen aikana tehdyissä päätöksissä.

Hankkeen alussa tehtiin kvalitatiivinen kyselytutkimus, jossa selvitettiin ihmisten mielipiteitä uusien eurosetelien mahdollisista teemoista. Kesällä 2023 yleisö sai osallistua teemaehdotuksista järjestettyyn verkkokyselyyn. Samaan aikaan riippumaton tutkimusyritys teki vastaavan kyselyn, jotta tulokset edustaisivat euroalueen väestöä mahdollisimman kattavasti.

Nyt kun kuva-aiheet on valittu ja suunnittelukilpailu päättynyt, kysymme jälleen yleisön mielipidettä jatkoon valituista ehdotuksista.

10. Milloin eurooppalaiset voivat osallistua yleisökyselyihin?

Yleinen verkkokysely avautui 23.7.2026 klo 16.30 (Keski-Euroopan aikaa), ja siihen voi vastata 21.9.2026 klo 23.59 (Keski-Euroopan aikaa) saakka.

Riippumaton tutkimusyritys tekee samaan aikaan edustavan kyselytutkimuksen. Kyselyjen vastausajat osuvat osittain päällekkäin, mutta kyselyt poikkeavat joiltain osin toisistaan. Näin varmistetaan, että määrällinen kyselytutkimus on edustava, vaikka siihen on ehkä vaikea löytää osallistujia kesälomien takia.

11. Kuka voi osallistua kyselyyn?

Yleiseen verkkokyselyyn voivat osallistua kaikki ikään, kansalaisuuteen, asuinvaltioon tai muihin tekijöihin katsomatta, kunhan vastaajan käytössä on internetyhteydellä varustettu päätelaite.

Jotta kaikki Euroopan unionin kansalaiset voisivat antaa seteliehdotuksista palautetta, yleiseen verkkokyselyyn voi vastata EU:n kaikilla virallisilla kielillä, joita on yhteensä 24.

12. Voiko kyselyyn osallistua useammin kuin kerran?

Päällekkäisten vastausten välttämiseksi kysely on suunniteltu siten, että kunkin vastaajan mielipide otetaan huomioon vain kerran.

13. Miksi en pysty vastaamaan yleiseen verkkokyselyyn?

Jos kyselyyn vastaaminen ei onnistu teknisistä syistä, lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen neweurobanknotes@ecb.europa.eu ja kerro ongelmasta, jotta EKP:n asiantuntijat pystyvät tutkimaan tapauksen ja tarjoamaan teknistä tukea.

14. Voiko yleiseen verkkokyselyyn vastata nimettömänä?

Vastaajien yksityisyyden kunnioittamiseksi kyselyyn vastataan nimettömänä. EKP ei kerää vastaajien nimiä, yhteystietoja eikä mitään muitakaan henkilötietoja, joiden perusteella heidät voisi tunnistaa.

Kyselyn lopussa on joitakin taustakysymyksiä, mutta niihinkään ei ole pakko vastata. Voit valita vastausvaihtoehdon "En halua sanoa".

Kaikki kyselyaineisto kootaan yhteen, ja sitä käytetään ainoastaan uusia seteleitä koskevista ehdotuksista saadun yleisöpalautteen analysointiin.

15. Miksi ehdotusten tekijöiden nimiä ei mainita nimeltä yleisessä verkkokyselyssä?

EKP korvasi suunnittelijoiden nimet yleisissä verkkokyselyissä kirjaintunnisteilla, jotta vastaajan huomio keskittyisi ehdotusten visuaaliseen vetovoimaan. Kullekin ehdotukselle annettiin umpimähkään kirjain A:n ja J:n väliltä. Näin varmistetaan, etteivät esimerkiksi suunnittelijan kansalaisuuteen tai maineeseen liittyvät tekijät vaikuta vastaajien mielipiteisiin.

16. Milloin yleisen verkkokyselyn tulokset julkaistaan?

Kyselyjen tuloksista ja yksittäisten ehdotusten saamasta palautteesta julkaistaan yhteenvetoraportti sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto on tehnyt lopullisen päätöksensä setelien ulkoasusta vuoden 2026 lopun tienoilla.

17. Miten eri asiantuntijaryhmien jäsenet valittiin?

Teemojen, kuva-aiheiden ja kilpailuun osallistuvien suunnittelijoiden valintaa varten perustettiin kolme asiantuntijaryhmää: teemojen neuvontaryhmä, kuva-aiheiden neuvontaryhmä ja suunnittelukilpailun tuomaristo. Ryhmien jäsenet ovat eri alojen asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Heillä on laajaa asiantuntemusta ja monenlaisia näkemyksiä esimerkiksi muotoilusta ja suunnittelusta, historiasta, kirjallisuudesta sekä tiede-, taide- ja yliopistomaailmasta. EKP nimitti ryhmiin euroalueen kansallisten keskuspankkien valitsemat asiantuntijat.

18. Milloin uusia seteleitä pääsee käyttämään?

Kun uusien eurosetelien ulkoasu on valittu, EKP:n neuvosto päättää niiden valmistuksen ja liikkeeseenlaskun aikataulusta. Menee siis useita vuosia, ennen kuin uuden sarjan ensimmäiset setelit ovat kierrossa ja päivittäisessä käytössä.

Nykyisen eurosetelisarjan eriarvoiset setelit otettiin käyttöön vähitellen useiden vuosien aikana. Vielä ei ole tehty päätöstä siitä, miten ja milloin uuden sarjan setelit lasketaan liikkeeseen.

19. Muuttuvatko eurosetelien materiaalit tai mitat? Tuleeko sarjaan uusia seteliarvoja?

Nykyiset eurosetelit painetaan puuvillakuidusta valmistetulle paperille, joka tuntuu lujalta ja kestää kulutusta. Tutkimme jatkuvasti, miten setelien elinkaarta voisi pidentää ja ympäristöjalanjälkeä pienentää.

Seteliarvot on tarkoitus pitää ennallaan, eli uudessakin sarjassa on 5, 10, 20, 50, 100 ja 200 euron setelit. Myös mitat ja päävärit pidetään todennäköisesti entisenlaisina, jotta siirtyminen uusiin seteleihin tapahtuu sujuvasti eikä setelinkäsittelylaitteisiin tarvitse tehdä hintavia muutoksia.

20. Kuka tekee lopullisen päätöksen teemasta ja ulkoasusta?

Lopullisen päätöksen tekee EKP:n neuvosto. Se ottaa päätöksessään huomioon mielipidekyselyjen tulokset ja asiantuntijaryhmien suositukset. Neuvoston päätökset julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

21. Kuullaanko uudistushankkeen aikana haavoittuvia ryhmiä (esim. näkövammaisia)?

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit ovat säännöllisesti yhteydessä eri sidosryhmiin. Nykyisen setelisarjan suunnittelun aikana neuvottelimme säännöllisesti esimerkiksi Euroopan sokeain liiton kanssa. Näin toimimme myös setelien ulkoasun uudistushankkeessa.