Mitä ovat järjestämättömät saamiset?

12.9.2016

Jos pankin myöntämään lainaan liittyviä erääntyneitä maksuja on ollut maksamatta yli 90 päivää, laina katsotaan ongelmaluotoksi. Näitä ongelmaluottoja kutsutaan ”järjestämättömiksi saamisiksi”.

Mitä haittaa järjestämättömistä saamisista on pankeille?

Lainoista perittävät korot ovat pankille keskeinen tulonlähde, jonka turvin se voi tehdä voittoa ja rahoittaa liiketoimintaansa. Jos velallinen jättää lainamaksut hoitamatta, pankin tulot vähenevät. Kun erääntyneet maksut ovat olleet maksamatta yli 90 päivää, pankin on lisäksi varattava pääomaa sen varalle, että laina jää jopa kokonaan maksamatta. Tällöin sille jää entistä vähemmän rahaa käytettäväksi luotonantoon.

Jotta pankki voi pitkällä aikavälillä menestyä, sen on siis pystyttävä pitämään järjestämättömien saamisten määrä mahdollisimman pienenä.

Jos pankin taseessa on liikaa ongelmaluottoja, se ei saa riittävästi tuottoa antamistaan lainoista ja sen kannattavuus kärsii.

Miten tämä vaikuttaa rahapolitiikkaan?

EKP:n rahapolitiikan välineet perustuvat siihen, että euroalueen talous on suuresti riippuvainen pankkirahoituksesta.

Kun EKP nostaa tai laskee ohjauskorkoaan, se säätelee hintaa, jonka pankit maksavat keskuspankilta lainaamistaan varoista. Näin EKP pystyy vaikuttamaan korkoihin, joita pankit puolestaan perivät yksityiselle sektorille myöntämistään luotoista. Sitä kautta se pyrkii varmistamaan, että inflaatio pysyy keskipitkällä aikavälillä tavoitteen mukaisena eli hieman alle 2 prosentissa.

Jos pankeilla kuitenkin on liikaa järjestämättömiä saamisia, ne joutuvat supistamaan lainanantoaan, jolloin EKP:n ohjauskoron vaikutus ei välity yksityisen sektorin lainakorkoihin yhtä tehokkaasti.