EKP raportoi euron käyttöönoton valmistelun edistymisestä

24.6.2026

• Lähentymisraportissa arvioidaan Puolan, Romanian, Ruotsin, Tšekin ja Unkarin edistymistä euron käyttöönoton valmisteluissa.
• Kyseisten maiden taloudet kestävät ulkoisia sokkeja, mutta euron käyttöönoton tiellä on edelleen esteitä.
• Maiden inflaatiokehityksessä on eroja, ja useimpien julkisen talouden tilanne on heikkenemään päin.
• Yhdenkään maan lainsäädäntö ei ole kaikilta osin sopusoinnussa euron käyttöönoton oikeudellisten vaatimusten kanssa.

Euroopan keskuspankin (EKP) lähentymisraportti 2026 julkaistiin tänään. Raportin mukaan euroalueeseen kuulumattomien Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden taloudet ovat lähentyneet euroalueen taloutta vain vähän vuoden 2024 jälkeen. Lähentymistä jarruttaa ennen kaikkea Ukrainassa jatkuvan Venäjän hyökkäyssodan, maailmankaupan jännitteiden, Lähi-idässä syttyneen sodan ja muiden ulkoisten sokkien vaikutus talouteen.

Tarkasteltavien maiden taloudet ovat osoittautuneet kestokykyisiksi näissä ulkoisissa haasteissa. Talouksien kasvu on kuitenkin ollut eritahtista, ja näkymiä varjostavat voimakkaat geopoliittiset jännitteet. Lähi-idän sota on lisännyt maailman energiamarkkinoiden heilahtelua ja nostanut energiakustannuksia, mikä on suurentanut epävarmuutta talouden näkymistä. Kehityksellä on jo ollut näkyviä vaikutuksia inflaatioon ja talouden ilmapiiriin, ja se saattaa hidastaa tuotannon kasvua tulevaisuudessa. Tarkasteltavien maiden talouksien alttius energiasokeille ja niiden luomille riskeille on ajan mittaan vähentynyt ja on tällä hetkellä vähäisempää kuin vuonna 2022. Se, miten nykyinen energiasokki vaikuttaa maiden talouksiin keskipitkällä aikavälillä, riippuu sokin voimakkuudesta ja kestosta sekä sen välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten laajuudesta.

Viidestä tarkasteltavasta maasta kolmessa 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli hintavakauskriteerin viitearvoa (2,7 %) nopeampaa. Viitearvo ylittyi huomattavasti Romaniassa ja vähäisemmässä määrin Puolassa ja Unkarissa. Ruotsissa ja Tšekissä inflaatio oli sen sijaan viitearvoa hitaampaa (ks. kuvio 1). Viitearvo saadaan laskemalla kolmen hintatasoltaan vakaimman jäsenvaltion eli Kyproksen (0,9 %), Ranskan (1,2 %) ja Tanskan (1,6 %) keskimääräinen inflaatio 12 viime kuukaudelta ja lisäämällä siihen 1,5 prosenttiyksikköä. Hintavakauskriteerin tarkastelussa yhdenkään jäsenvaltion inflaatiota ei pidetty äärihavaintona, joka jätettäisiin pois viitearvon laskennasta.

Kuvio 1

YKHI-inflaatio

(keskimääräinen vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 2

Julkisen talouden ylijäämä (+) tai alijäämä (–)

(% suhteessa BKT:hen)

Julkisen talouden alijäämä on pahentunut useimmissa maissa vuoden 2024 lähentymisraportin jälkeen, ja joissakin niistä velkasuhde on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2025 alijäämän viitearvo (3 % suhteessa BKT:hen) ylittyi Puolassa, Romaniassa ja Unkarissa (ks. kuvio 2). Julkisen talouden bruttovelan suhde BKT:hen alitti samana vuonna 60 prosentin viitearvon tai oli tuntuvasti sen alapuolella kaikissa muissa tarkasteltavissa maissa paitsi Unkarissa. Euroopan komission tuoreimpien arvioiden mukaan velkasuhde nousee kuitenkin viitearvon yläpuolelle sekä Puolassa että Romaniassa vuonna 2026.

Liiallisen alijäämän menettelyssä olevien maiden määrä on kasvanut vuoden 2024 lähentymisraportin jälkeen yhdestä kolmeen, eli menettelyssä ovat nyt Romanian lisäksi myös Puola ja Unkari. Euroopan komission arvioiden mukaan alijäämä ei laske yhdessäkään niistä alle 3 prosentin viitearvon ennen vuoden 2027 loppua. Romania on edelleen liiallisen alijäämän menettelyssä, joka aloitettiin vuonna 2020. Maan määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiseksi on pidennetty vuoteen 2030. Heinäkuussa 2024 alijäämämenettely aloitettiin myös Puolan ja Unkarin osalta, koska niiden julkisen talouden alijäämät ylittivät 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna 2023 (Puolassa alijäämä oli 7,3 % ja Unkarissa 4,7 %). Puolan täytyy korjata alijäämä vuoteen 2028 mennessä ja Unkarin vuoteen 2026 mennessä.

Valuuttakurssikriteerin tarkastelussa todettiin, ettei yhdenkään maan valuutta osallistu valuuttakurssimekanismiin (ERM II), ja muutamassa maassa valuutan eurokurssi on heilahdellut tuntuvasti viime vuosien aikana (ks. kuvio 3).

Pitkien korkojen arvioinnissa kävi ilmi, että niiden 12 kuukauden keskiarvo ylitti korkokriteerin viitearvon (5,1 %) tarkastelujaksolla kolmessa tarkasteltavassa maassa (ks. kuvio 4). Korot olivat viitearvon yläpuolella Puolassa (5,4 %), Romaniassa (6,7 %) ja Unkarissa (6,7 %). Näiden maiden pitkät korot ylittivät viitearvon myös vuoden 2024 lähentymisraportissa. Korkojen viitearvo saadaan laskemalla ensin kolmen hitaimman inflaation maan eli Kyproksen (3,1 %), Ranskan (3,5 %) ja Tanskan (2,6 %) pitkien korkojen 12 kuukauden keskiarvo (3,1 %) ja lisäämällä siihen 2 prosenttiyksikköä. Viitearvo on näin ollen 5,1 %.

Kuvio 3

Kahdenväliset eurokurssit

(indeksi: kesäkuun 2024 keskikurssi = 100; päivähavaintoja ajalta 1.6.2024–17.6.2026)

Kuvio 4

Pitkät korot

(vuotuinen keskikorko prosentteina)

Instituutioiden laatu on tärkeä näkökohta lähentymisen kestävyyden tarkastelussa. Etenkin Romanian ja Unkarin taloudet hyötyisivät merkittävästi instituutioiden ja hallinnon vahvistamisesta. Kansainvälisten organisaatioiden julkaisemien indikaattorien mukaan kaikilla tarkasteltavilla mailla paitsi Ruotsilla on instituutioiden ja hallinnon laadun suhteen edelleen parantamisen varaa.

Raportissa arvioitiin lisäksi, onko tarkasteltavien maiden kansallinen lainsäädäntö sopusoinnussa perussopimusten sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Arviointi osoitti, ettei yksikään viidestä maasta täytä kaikilta osin euron käyttöönottamiselle asetettuja vaatimuksia.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Benoit Deeg, puhelinnumerossa +49 172 168 3704.

Lisätietoja

• Euroopan komission lähentymisraportti
• EKP:n lähentymisraportissa tarkastellaan euroalueeseen kuulumattomien EU:n jäsenvaltioiden taloudellista ja oikeudellista lähentymiskehitystä kahden vuoden välein tai tietyn maan pyynnöstä. Raportissa arvioidaan, kuinka kestävästi maiden taloudet lähentyvät euroalueen talouksia, onko niiden lainsäädäntö sopusoinnussa EU:n säädösten kanssa ja täyttävätkö niiden keskuspankit lakisääteiset vaatimukset. Tanskalle on myönnetty oikeus olla ottamatta euroa käyttöön, joten siitä ei laadita arviota, ellei se itse pyydä.
• Tämän lähentymisraportin tilastot perustuvat 17.6.2026 käytettävissä olleisiin tietoihin. Hintavakautta ja pitkiä korkoja koskevissa kriteereissä tarkastelujakso on kesäkuusta 2025 toukokuuhun 2026. Valuuttakurssien tarkastelujaksona on 18.6.2024–17.6.2026. Tiedot julkisen talouden rahoitusasemista ulottuvat vuoteen 2025. Ennusteet perustuvat Euroopan komission kevään 2026 talousennusteeseen ja tarkasteltavien maiden viimeisimpiin lähentymisohjelmiin sekä muuhun tietoon, jolla on merkitystä lähentymisen kestävyyden ennakoivassa tarkastelussa.