Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
Piero Cipollone
Member of the ECB's Executive Board
  • PUHE

Euroopan raha kehittyy maksutavan valinnanvapauden säilyttämiseksi

EKP:n johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen alustuspuheenvuoro Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa

Bryssel, 3.6.2026

On hienoa olla taas täällä keskustelemassa kanssanne digitaalisesta eurosta.

ECON-valiokunta on edistynyt hyvin yhtenäisvaluuttapakettia koskevissa neuvotteluissa, ja toivon, että Euroopan parlamentti vahvistaa kantansa tähän tärkeään hankkeeseen lähitulevaisuudessa.

Käsittelen tänään ensin käteisen saatavuuden varmistamista. Se on tärkeä kysymys, jota korostitte muutama kuukausi sitten EKP:n vuosikertomusta koskevassa päätöslauselmassanne.[1] Sen jälkeen keskityn kahteen merkittävään välietappiin, jotka EKP on saavuttanut digitaalisen euron hankkeessa maaliskuun tapaamisemme jälkeen. Niistä ensimmäinen koskee sopimuksia, jotka EKP on tehnyt eurooppalaisten standardointielinten kanssa ja toinen ensi vuoden pilottihankkeen lisävalmisteluja.

Ihmisten vapaus maksaa käteisellä halutaan turvata

EKP:n keskuspankkitoiminnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että ihmiset voivat käyttää käteistä vapaasti.

Olemmekin tyytyväisiä siihen, että käteisen laillista maksuvälineasemaa ja digitaalista euroa koskevia lainsäädäntöehdotuksia on käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että eurokäteinen ja digitaalinen euro ovat samaa rahaa – niissä vain hyödynnetään eri tekniikoita.

EKP kannattaa voimakkaasti tätä käteisrahaa koskevaa ehdotusta, joka turvaa käteisen saatavuuden ja sen aseman hyväksyttynä maksuvälineenä ja joka viimein yhtenäistää käteispolitiikkaa koko euroalueella.[2]

Myös eurosetelien ulkoasun uudistus on osoitus EKP:n sitoumuksesta käteismaksamiseen. Uuden ulkoasun teemana on joko ”Eurooppalainen kulttuuri” tai ”Joet ja linnut”.[3] Lopullinen päätös setelisarjan teemasta on tarkoitus tehdä tämän vuoden loppuun mennessä. Valmistaudumme laskemaan liikkeeseen uuden eurosetelisarjan ensimmäiset setelit 2030-luvun alkupuolella. Uusissa seteleissä on entistä kehittyneemmät turvatekijät, ja ne valmistetaan ympäristön kannalta kestävämmillä materiaaleilla ja menetelmillä.

Kuten olen jo aiemmin todennut, käteinen ja digitaalinen euro turvaavat yhdessä rahajärjestelmän suvereniteetin ja maksutavan valinnanvapauden.

Sopimukset eurooppalaisten standardointielinten kanssa

Tarkastelen seuraavaksi digitaalista euroa ja kerron muutamalla sanalla työstämme standardien parissa.

Standardit ovat tekniikan kieli, jonka ansiosta maksukortit, puhelimet ja maksupäätteet voivat viestiä keskenään saumattomasti. Aivan kuten yhteinen kieli varmistaa ihmisten välisen yhteisymmärryksen, standardit varmistavat, että maksujärjestelmät toimivat sujuvasti, turvallisesti ja yli rajojen.

Eurooppa on tällä hetkellä hyvin riippuvainen kansainvälisten maksukorttijärjestelmien omista standardeista.[4] Tämä rajoittaa eurooppalaisten ratkaisujen skaalautuvuutta, koska ne tukeutuvat Euroopan ulkopuolisiin standardeihin. Eurooppalaisten ratkaisujen toimittajien on joko maksettava näiden ulkomaisten standardien käytöstä tai saatava kauppiaat käyttämään eurooppalaisia standardeja, joita sovelletaan tällä hetkellä vain suppealla alueella. Molemmat vaihtoehdot ovat kalliita ja tehottomia.

Digitaalinen euro takaa laillisen maksuvälineasemansa ansiosta koko euroalueelle yhtenäiset, avoimet standardit. Näin kaikki maksukortit, puhelimet ja maksupäätteet puhuvat samaa eurooppalaista kieltä, jonka olemme itse luoneet ja joka on meidän omistuksessamme. Digitaalisen euron standardien ansiosta eurooppalaisilla yksityisen sektorin maksuratkaisuilla on myös mahdollisuus laajentaa toimintaansa koko euroalueelle ja uudenlaisiin käyttötapauksiin ilman että myyntipisteiden maksupäätteisiin tarvittaisiin teknisiä lisäpäivityksiä. Tämä on selkeä esimerkki siitä, miten digitaalinen euro täydentää ja hyödyttää yksityisen sektorin ratkaisuja.

Toukokuussa EKP allekirjoitti yhteistyösopimukset kolmen eurooppalaisen standardointielimen kanssa. Tämä toi markkinoille jo alkuvaiheessa selvyyden digitaaliseen euroon sovellettavista standardeista, joiden pohjalta yksityiset toimijat voivat jo turvallisin mielin alkaa kehittää ratkaisujaan.[5]

Hyödynnämme nykyisiä avoimia eurooppalaisia standardeja digitaalisen euron verkkomaksujen käsittelyssä. Standardit määriteltiin tiiviissä yhteistyössä markkinaosapuolten kanssa digitaalisen euron sääntökirjan kehittämisryhmässä.[6]

Standardeista on hyvä saada selkeys jo alkuvaiheessa, koska se vähentää markkinoiden sopeutumiskustannuksia ja mahdollistaa standardien koordinoidun käyttöönoton. Esimerkiksi kauppiaiden on päivitettävä maksupäätteensä säännöllisesti, ja nyt he voivat ottaa nämä standardit huomioon jo seuraavassa päivityksessään. Myös maksupalveluntarjoajat voivat muuttaa omia maksuratkaisujaan koskevia kehityssuunnitelmia standardien mukaisiksi.

Pelkkä tekninen selvyys ei kuitenkaan vielä riitä. Vain lainsäätäjät voivat antaa oikeudellisen varmuuden siitä, että näitä standardeja sovelletaan koko euroalueella luomalla säädöspohjan digitaaliselle eurolle, jolla on laillisen maksuvälineen asema.

Siksi on olennaisen tärkeää saada lainsäädäntö nopeasti valmiiksi.[7] Silloin standardien hyödyt toteutuvat, ja eurooppalaiset toimijat voivat laajentaa toimintaansa jo ennen digitaalisen euron liikkeeseenlaskua. Tämä edistää EU:n autonomiaa maksamisen saralla.

Osallistujien valinta digitaalisen euron pilottihankkeeseen

Valmistelemme myös pilottihanketta.

Pilotissa käytetään kehittämäämme infrastruktuuria ja vahvistetaan, että se toimii myös todellisissa olosuhteissa. Lisäksi keräämme palautetta kaikilta osallistujilta.[8]

EKP on viime kuukausina julkaissut verkkosivuillaan tausta-asiakirjoja ja tehnyt aktiivisesti yhteistyötä pilottihankkeeseen osallistumisesta kiinnostuneiden markkinaosapuolten kanssa.[9]

Maksupalveluntarjoajien osallistumista koskeva kiinnostuksenilmaisupyyntö päättyi toukokuun puolivälissä.[10] Saimme yli 50 hakemusta, joita arvioimme parhaillaan. Hakemuksiin sisältyy tasapuolisesti eri liiketoimintamalleja, pienempiä ja suurempia pankkeja, maksupalveluntarjoajia jakelu- ja vastaanottopuolella sekä hakijoita eri maista.

Ilmoitamme maksupalveluntarjoajien valinnasta heinäkuussa. Kehitystyö niiden kanssa on tarkoitus aloittaa tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Varsinaisen pilottihankkeen on määrä käynnistyä vuoden 2027 jälkipuoliskolla.

Yhteenveto

On loppusanojen aika.

Eurosetelien ja ‑kolikoiden liikkeeseenlaskusta tulee 1.1.2027 kuluneeksi 25 vuotta. Jos kolmikantaneuvottelut saataisiin päätökseen ja yhtenäisvaluuttapaketti käteisen laillista maksuvälineasemaa ja digitaalista euroa koskevine säädösehdotuksineen hyväksyttäisiin siihen mennessä, voisimme antaa painokkaan ja symbolisen viestin siitä, että käteinen ja digitaalinen euro ovat saman kolikon kaksi puolta. Se osoittaisi, että Euroopassa liikkeeseen laskettua rahaa kehittämällä turvataan ihmisten vapaus valita haluamansa maksutapa – olipa kyse fyysisestä käteisrahasta tai digitaalisesta eurosta.

Odotan nyt mielenkiinnolla kysymyksiänne.

  1. Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2025, 10.2.2026.

  2. Käteinen on edelleen yritysten laajasti hyväksymä maksuväline koko euroalueella. Käteismaksuja hyväksyvien yritysten osuus kuitenkin pieneni 96 prosentista 88 prosenttiin vuosina 2021–2024. Ks. Use of cash by companies in the euro area, EKP, 2024.

  3. Ks. EKP:n lehdistötiedote ”EKP valitsi uusille euroseteleille kuva-aiheet”, 31.1.2025.

  4. Koko euroalueella toimivaa eurooppalaista vaihtoehtoa ei ole. Jos sinulla on esimerkiksi pankkitili Alankomaissa, teet korttimaksut toisessa EU-maassa yleensä Visa- tai Mastercard-kortilla. Ranskassa, Saksassa ja joissakin muissa maissa on kotimaisia maksuratkaisuja, joilla on omat standardinsa, mutta ne toimivat vain kotimaisilla markkinoilla.

  5. Standardit ovat 1) European Card Payment Cooperationin kehittämät CPACE-standardit, jotka tukevat lähimaksua (tap-to-pay) käyttämällä maksulaitteen ja maksupäätteen välistä lähikenttäviestintää (Near Field Communication, NFC); 2) Nexo Standardsin laatimat eritelmät, jotka yhdistävät kauppiaiden järjestelmät maksupalveluntarjoajien ja maksutapahtumien vastaanottajien taustajärjestelmiin ja joita käytetään esimerkiksi maksujen hyväksymisen ja pankkiautomaattitapahtumien tukemiseen, sekä 3) Berlin Groupin standardit, jotka mahdollistavat maksujen suorittamisen aliastunnistetta (esim. matkapuhelinnumeroa) käyttäen ja tukevat saldotarkistuksia ja täsmäytyksiä eri mobiililaiteilla sekä maksujen hyväksymistä esimerkiksi digitaalisilla euroilla suoritettavissa maksutapahtumissa, jotka on käynnistetty kauppiaiden älypuhelinsovelluksissa. Lisätietoja on 24.4.2026 julkaistussa EKP:n lehdistötiedotteessaECB signs agreements with European standard setters to facilitate digital euro payments”.

  6. Digitaalisen euron sääntökirja sisältää yhteiset säännöt, standardit ja menettelyt, joita maksupalveluntarjoajien on noudatettava tarjotessaan digitaalisella eurolla maksamisen peruspalveluja. Ks. EKP:n raportti ”Update on the work of the digital euro scheme’s Rulebook Development Group”, 30.10.2025.

  7. Tämä mainitaan myös Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhden Euroopan yhdet markkinat -etenemissuunnitelmassa.

  8. Pilottihankkeessa testataan digitaalisen euron ominaisuuksia valvotussa ympäristössä ja keskitytään yksityishenkilöiden keskinäisiin maksuihin sekä yksityishenkilöiden ja yritysten välisiin maksuihin. Hanke toteutetaan erilaisina maksuina, joita suoritetaan eurojärjestelmän keskuspankkien tiloissa sekä verkossa että ilman verkkoyhteyttä. Pilottiin osallistuu eurojärjestelmän keskuspankkien työntekijöitä sekä erikseen valittuja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat toimipisteissämme päivittäispalveluita (esim. kahvila- ja ravintolapalveluja) tai verkkokauppapalveluja. Pilottihankkeessa käytettävällä digitaalisella eurolla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa. Ks. P. Cipollone, ”Digitaalinen euro: valmistaudumme mahdolliseen käyttöönottoon”, alustuspuheenvuoro Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa 24.3.2026.

  9. Ks. EKP:n verkkosivut: Digitaalisen euron pilottihanke, Kolmas infotilaisuus digitaalisen euron pilotista, Toinen infotilaisuus digitaalisen euron pilotista ja Ensimmäinen infotilaisuus digitaalisen euron pilotista.

  10. Ks. Call for expression of interest – Participation of payment service providers in the digital euro pilot, EKP, 5.3.2026.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle