Digitaalinen euro: valmistaudumme mahdolliseen käyttöönottoon

EKP:n johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen alustus Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa

Bryssel, 24.3.2026

Kiitän saamastani mahdollisuudesta antaa tilannepäivitys digitaalisen euron valmisteluista ja vastata kysymyksiinne.

Euroalueen johtajat totesivat viime viikolla jälleen kerran, että hankkeessa eteneminen on äärimmäisen tärkeää.^[1] Ja EKP:n vuosikertomusta koskevassa parlamentin tuoreessa päätöslauselmassa korostetaan, että hanke on olennaisen tärkeä, jotta voidaan vahvistaa EU:n rahajärjestelmän suvereniteettia, vähentää vähittäismaksuliikenteen hajanaisuutta ja tukea sisämarkkinoiden eheyttä ja häiriösietokykyä.^[2]

Eurojärjestelmä jatkaa omalta osaltaan teknistä esityötä varmistaakseen, että kaikki on valmista ja että mahdollinen digitaalinen euro toimii kaikkialla euroalueella ja kaikissa käyttötapauksissa. Päätös digitaalisen euron käyttöönotosta otetaan käsittelyyn vasta kun tarvittavat säädökset on vahvistettu, ja mahdollinen liikkeeseenlasku toteutetaan kaikilta osin tätä lainsäädäntöä noudattaen.

Samaan aikaan ja yhtä päättäväisesti pyrimme varmistamaan, että keskuspankkiraha pysyy jatkossakin tukkurahoitusmarkkinoiden kivijalkana. Eurojärjestelmän DLT-pohjainen ratkaisu Pontes otetaan käyttöön vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä, jotta DLT-pohjaisia transaktioita voidaan selvittää keskuspankkirahassa. Ja aiemmin tässä kuussa julkaisimme Appia-hankkeemme etenemissuunnitelman. Hankkeen tarkoituksena on luoda yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmien kanssa digitaalisille varoille integroidut eurooppalaiset markkinat.^[3]

Tämän päivän tilannekatsauksessa tarkastelen digitaalista euroa koskevan valmistelutyön neljää keskeistä osa-aluetta, jotka ovat 1) osallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen, 2) innovointityö, 3) digitaalisen euron sovittaminen osaksi Euroopan laajempaa maksujärjestelmäkokonaisuutta sekä 4) digitaalisen euron pilottihanke.

Suunniteltu osallistavaksi ja saavutettavaksi

Tarkastelen ensin osallisuutta, joka on keskeinen digitaaliseen euroon liittyvä kysymys.

Jotta digitaalinen euro voi toimia aidosti käteisen digitaalisena vastineena, sen on oltava esteettä kaikkien käytettävissä – myös vammaisten. Esimerkiksi sokeita ja heikkonäköisiä on Euroopassa arvioiden mukaan noin 30 miljoonaa.^[4] Valmistelutyössä otetaan huomioon myös tarve ehkäistä taloudellista digisyrjäytymistä. Tutkimusten mukaan yli viidesosa eurooppalaisista tuntee olonsa epävarmaksi digitaalisten rahoituspalvelujen äärellä.^[5] Meidän on huomioitava näiden – ja monien muiden – ryhmien saavutettavuustarpeet, mitä myös kuluttajajärjestöt ovat jatkuvasti peräänkuuluttaneet.^[6]

Erityisryhmien tarpeiden huomiointi onkin alusta lähtien nivottu kiinteäksi osaksi digitaalisen euron kehittämistä, ja esteettömyysnäkökohdat tulevat jatkossakin olemaan tärkeässä asemassa kaikessa hankkeeseen liittyvässä toiminnassa.

Siksi toteutimme hankkeen edellisessä vaiheessa muun muassa haastattelu- ja fokusryhmätutkimuksia haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien keskuudessa.^[7] Tutkimuksissa saatiin kartoitettua eri maksutapojen käyttöön liittyviä haasteita, kuten järjestelmien monimutkaisuuteen sekä maksutapojen saatavuuteen ja hyväksyntään liittyviä ongelmia. Tutkimusten avulla voidaan varmistaa, että valmistelutyössä otetaan kaikilta osin huomioon myös erityisryhmien tarpeet.

Muutama viikko sitten otimme merkittävän edistysaskeleen allekirjoittamalla yhteistyösopimuksen vammaisyhteistyötä ja vammaisten yhteiskunnallista osallisuutta edistävän ONCE-säätiön^[8] kanssa. Jatkossa teemme säätiön kanssa yhteistyötä digitaalisen euron sovelluksen kehittämisessä, ja se myös testaa sovelluksen toimintoja, kun ensimmäiset prototyypit ovat saatavilla. Näin esteettömyysnäkökohdat voidaan nivoa osaksi mobiilisovelluksen suunnittelua alusta lähtien eikä vasta jälkikäteen, kun ongelmia ilmenee.

Tutkimme esimerkiksi mukautuvia käyttöliittymiä, joihin voidaan liittää äänikomentojen, tekstin suurennuksen ja helppokäyttötoimintojen kaltaisia ominaisuuksia. Niillä varmistetaan, että digitaalisen euron sovellusta pystyvät käyttämään vaivatta myös esteettömyyttä tarvitsevat ja digitaidoiltaan heikot erityisryhmät. Tarkastelemme myös oman talouden hallintavälineitä, joiden avulla kuluttajat pystyvät tehokkaasti hallitsemaan arjen menojaan ja raha-asioitaan.

Pyrimme tekemään sovelluksesta niin esteettömän ja täyttämään kaikkien euroalueen kuluttajien tarpeet niin hyvin, että sovellus ylittää EU:n esteettömyysdirektiivin^[9] vähimmäisvaatimukset – samaan tapaan kuin nykyiset setelitkin.

Innovointityö

Kuluttajajärjestöjen lisäksi digitaalisen euron kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, jotta voidaan hyödyntää hankkeen koko innovaatiopotentiaalia.

EU:ssa ei ole pulaa innovaatioista, mutta haasteena on toiminnan laajentaminen – myös yli kansallisten rajojen. Jos toiminnan mittakaava jää liian pieneksi, eurooppalaisten maksupalveluyritysten on hankalaa kattaa innovointiin liittyviä kiinteitä kustannuksia. Se taas vahvistaa EU:n ulkopuolisten, maailmanlaajuisesta toiminta-alueestaan hyötyvien yritysten hallitsevaa asemaa entisestään.

Digitaalinen euro voi muuttaa tilannetta ja siten myös parantaa tuottavuutta ja resilienssiä, kuten Kansainvälinen valuuttarahastokin on todennut.^[10]

Digitaalisen euron myötä luodaan yhteinen maksuinfrastruktuuri ja standardit, joiden varaan markkinoilla voidaan kehittää innovatiivisia lisäarvopalveluja. Digitaalisen euron laaja käyttöalue tarjoaa yksityisen sektorin toimijoille tilaisuuden tarjota sovelluksiaan koko euroalueella, jolloin yrityksille ja maksupalvelujen tarjoajille avautuu mahdollisuuksia kokeilla uusia liiketoimintamalleja ja laajentaa asiakaspohjaansa muihin maihin.

Vuonna 2024 käynnistimme yhteistyössä markkinoiden kanssa innovaatiofoorumin, jossa kartoitimme, miten digitaalinen euro voi vauhdittaa innovointia ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.^[11] Innovaatiofoorumiin osallistui noin 70 markkinatoimijaa, kuten kauppiaita, pankkeja, fintech-yrityksiä ja tutkijoita, jotka esittivät konkreettisia ehdotuksia siitä, miten digitaalinen euro voi vauhdittaa innovointia, tukea kasvua ja tehdä arjen maksamisesta yksinkertaisempaa niin kuluttajille kuin yrityksille.

Innovaatiofoorumin saama vahva kiinnostus kannusti meitä lisäämään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Yhteistyötä tehdään jatkossa pääasiallisesti kokeilujen ja tutkimuksen saroilla.

Kokeilujen saralla tarkoituksena on tukea markkinoita innovatiivisten ominaisuuksien ja lisäarvopalvelujen kehittämisessä hyödyntäen digitaalisen euron tarjoamia teknisiä mahdollisuuksia – kuten ehdollista maksamista – sekä käytettävyyttä kaikkina ajankohtina ja koko euroalueella.

Vuonna 2026 tarkastellaan uudelleen eräitä edellisessä hankevaiheessa esiin nousseita lupaavia ideoita ja pohditaan, millaista tukea tarvittaisiin, jotta niistä kehittyisi konkreettisia markkinamahdollisuuksia. Tuemme markkinatoimijoita – maksupalvelujen tarjoajia, fintech-yrityksiä ja IT-palvelujen tarjoajia – niiden kehittäessä innovatiivisia ominaisuuksia eurojärjestelmän tarjoamien perustoimintojen lisäksi. Päähuomio kohdistetaan ehdollisiin maksuihin ja muihin käyttäjäkokemusta parantaviin palveluihin, kuten sähköisiin kuitteihin, laskujen osittamiseen ja oman talouden hallintavälineisiin.

Nämä palvelut voivat paitsi tuottaa huomattavaa lisäarvoa Euroopan kansalaisille myös ohjata eurooppalaisyrityksille uusia tulovirtoja. Esimerkiksi joukkoliikenteessä ehdolliset maksut voisivat mahdollistaa automaattisen maksunpalautuksen matkan keskeytyessä taikka varmistaa, että kuluttaja maksaa matkalipusta aina edullisimman saatavilla olevan hinnan. Näin matkustamisesta tulisi helpompaa, edullisempaa ja stressittömämpää.

Kokeilujen saralla tutkitaan myös digitaalisen euron offline-toiminnon innovaatiopotentiaalia. Osana tätä työtä järjestetään esimerkiksi hackathlon-tapahtuma, jossa pyritään löytämään markkinatoimijoiden kanssa innovatiivisia käyttötapauksia ja keinoja parantaa käyttäjäkokemusta.

Tutkimuksen saralla katsotaan kauemmas tulevaisuuteen ja tutkitaan tekniikan edistysaskelia ja ominaisuuksia, joita voitaisiin mahdollisesti sisällyttää digitaalisen euron myöhempiin versioihin. Tutustumme tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa laajaan kirjoon maksuvälineitä, kuten mikromaksuihin, jotka voisivat helpottaa maksamista yritysten välillä.^[12]

Tutkimuksen saralla tarkastellaan edelleen myös edistyksellisimpiä aluevaltauksia, kuten tekoälyn käyttöä maksuissa sekä koneiden väliseen viestintään perustuvien maksujen käyttötapauksia. Kun maksamisen käyttötapaukset edelleen kehittyvät, meidän on pyrittävä tarjoamaan niiden pohjaksi mahdollisimman eurooppalaiset perusrakenteet, jotta emme tulevaisuuden käyttötapauksissa kohtaisi samanlaisia riippuvuusongelmia kuin tällä hetkellä vaikkapa maksupäätteiden kohdalla.

Digitaalinen euro osaksi maksujärjestelmää

Viime kuukausina olemme myös edenneet toimialan edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa siitä, miten digitaalinen euro istuisi nykyiseen maksamisen järjestelmään. Olemme miettineet etenkin mahdollisia synergioita, joita digitaalisen euron liittämisestä EU-maiden kotimaisiin maksuverkostoihin voisi syntyä.

Olemme löytäneet kaksi lupaavaa vaihtoehtoa: digitaalisen euron yhdistäminen kansallisiin korttiverkostoihin ja yhteiseurooppalaisten standardien laatiminen.^[13] Keskustelemme vaihtoehdoista vilkkaasti markkinatoimijoiden kanssa Euro Retail Payments Board ‑foorumilla ja sääntökirjan kehittämisryhmässä.

Nämä kaksi vaihtoehtoa voivat valaa uskoa siihen, mitä olemme alusta asti vakuuttaneet – että digitaalinen euro ei kilpaile yksityisten eurooppalaisten maksuvälineiden kanssa vaan pikemminkin auttaa laajentamaan niiden käytön koko Eurooppaan.

Digitaalinen euro voi ensinnäkin täydentää EU-maiden nykyisiä maksukorttiverkostoja yhdistelmäkorttien avulla. Käyttäjä voisi siis maksaa samalla kortilla sekä kotimaiseen korttiverkostoon kuuluvalle kauppiaalle että kaikille muissa euroalueen maissa sijaitseville kauppiaille korttiinsa yhdistetyn digitaalisen euron käyttömahdollisuuden ansiosta.

Digitaalista euroa voitaisiin myös käyttää kotimaisten korttien ohella EU:n pankkien tarjoamista digitaalisista lompakoista käsin tai suorissa tilisiirroissa. Kuvittele, että olet dublinilaisessa baarissa, joka ei hyväksy espanjalaisen pankkisi tarjoamaan lompakkoon sisältyvää maksuominaisuutta, vaikka käytät sitä arjen maksuihin kotimaassasi. Digitaalisella eurolla ei olisi samaa ongelmaa. Voisit maksaa samalla lompakolla, josta vain valitsisit maksuvaihtoehdon ”digitaalinen euro”.

Tämä vähentää riippuvuutta kotimaisia korttiverkostoja kalliimmista kansainvälisistä verkostoista, joita on perinteisesti käytetty yhdistelmäkorteissa ja lompakkosovelluksissa. Samalla saat mahdollisuuden käyttää eurooppalaista maksuratkaisua joka puolella euroaluetta.^[14] Lisäksi pankit, jotka tarjoavat korttiisi yhdistelmäkäyttöä digitaalisen euron kanssa, saavat siirtohinnan kokonaisuudessaan, kun maksu käsitellään digitaalisen euron välityksellä. Maksupalveluntarjoajat ja kauppiaat ovat osoittaneet erityistä kiinnostusta yhdistelmäkäyttöön. Olemmekin järjestäneet viime kuukausina yhteisiä työkokouksia, joissa on tarkasteltu siihen liittyviä oikeudellisia ja teknisiä näkökohtia sekä käyttäjäkokemukseen liittyviä näkökohtia.

Digitaalisen euro yhteydessä laaditaan lisäksi eurooppalainen vähittäismaksustandardi. Se sisältää nykyisten eurooppalaisten standardien päivityksiä ja tarjoaa eräänlaisen runkoverkon, jonka avulla yksityiset palveluntarjoajat voivat kehittää, innovoida ja laajentaa toimintaansa yli valtiorajojen.

Olen monesti jo todennut, että digitaalisen euron voidaan ajatella toimivan runkoverkon tavoin: infrastruktuuri on julkinen, mutta yksityiset yritykset voivat verkon tarjoamien reittien ansiosta saavuttaa minkä tahansa kohteen Euroopassa palveluista, laadusta ja innovoinnista kilpaillen.

Juuri tästä syystä laadimme digitaalisen euron sääntökirjaa tiiviissä yhteistyössä markkinatoimijoiden kanssa sääntökirjan kehittämisryhmässä. Yhteistyön ansiosta voimme antaa jo alkuvaiheissa selkeää tietoa siitä, miten digitaalisen euron standardit voivat toimia nykyisten ratkaisujen jatkokehityksen pohjana. Myös standardeja laaditaan yhteistyössä eurooppalaisten markkinatoimijoiden ja standardointielinten kanssa, jotta nykyisiä standardeja voidaan hyödyntää aina kun se on mahdollista.

Toimialan edustajilta sääntökirjan kehittämisryhmässä saadun palautteen pohjalta EKP ilmoitti viime vuonna mahdolliset avoimet standardit, joita tutkitaan.^[15] Sen jälkeen olemme lisänneet vuoropuhelua standardointielinten kanssa.

Odotamme voivamme ilmoittaa digitaalisen euron eurooppalaisten standardien valmistumisesta tähän kesään mennessä. Sen jälkeen tuemme tiiviisti markkinatoimijoita niiden valmistautuessa sisällyttämään uudet standardit pikaisesti maksupäätteisiin.

Digitaalisen euron standardit voidaan kuitenkin viimeistellä vasta lainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Vasta silloin markkinat voivat olla varmoja siitä, että standardit otetaan laajasti käyttöön koko euroalueella. Varmuuden saatuaan yksityisen sektorin maksamisen hankkeissa voidaan alkaa hyödyntää digitaalisen euron alkuvaiheen infrastruktuuria jo ennen itse digitaalisen euron liikkeeseenlaskua.

Kauppiaat voivat siis päivittää jo etukäteen maksupäätteitään niin, että ne ovat valmiina digitaalista euroa varten. Näin myös eurooppalaiset maksupalveluntarjoajat voivat alkaa laajentaa palvelujaan ja tuettavien käyttötapausten valikoimaa, mikä vahvistaa EU:n strategista riippumattomuutta ja kestokykyä heti lainsäädännön hyväksymisen jälkeen.

Digitaalista euroa koskeva asetus on siis hyväksyttävä pikaisesti, jotta hankkeen hyödyt saadaan käyttöön eurooppalaisissa yksityisen sektorin maksuratkaisuissa.

Digitaalisen euron pilottihanke

Seuraavaksi kerron pilottihankkeestamme.

Pilotointi on tärkeä vaihe, jonka aikana voimme testata kehittämäämme infrastruktuuria ja vahvistaa, että se toimii myös todellisissa olosuhteissa. Sen avulla voimme myös kerätä strukturoitua palautetta maksupalveluntarjoajilta, jotka saavat ensimmäisiä kokemuksiaan digitaalisen euron järjestelmästä. Palautevaihe auttaa muokkaamaan ja viimeistelemään teknisiä määrityksiä.

Pilottihankkeessa testataan digitaalisen euron ominaisuuksia valvotussa ympäristössä ja keskitytään yksityishenkilöiden keskinäisiin maksuihin sekä yksityishenkilöiden ja yritysten välisiin maksuihin. Hanke toteutetaan erilaisina maksuina, joita suoritetaan eurojärjestelmän keskuspankkien tiloissa sekä verkkoyhteydellä että ilman sitä. Pilottiin osallistuu eurojärjestelmän keskuspankkien työntekijöitä sekä erikseen valittuja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat toimipisteissämme päivittäispalveluita (esim. kahvila- ja ravintolapalveluja) tai verkkokauppapalveluja.^[16]

Julkaisimme maaliskuun alussa kiinnostuksenilmaisupyynnön, jossa toimiluvallisia maksupalveluntarjoajia kutsuttiin osallistumaan pilottihankkeeseen. Eurojärjestelmä arvioi saamansa hakemukset kelpoisuusvaatimusten ja painotettujen arviointikriteerien perusteella.^[17]

Pilotti on jo herättänyt huomattavan paljon kiinnostusta sidosryhmien keskuudessa, ja monet niistä osallistuivat tammikuussa ja maaliskuussa järjestettyihin infotilaisuuksiin.^[18] Jatkamme tulevina viikkoina yhteydenpitoa markkinatoimijoihin, sillä hakemusten määräaika päättyy toukokuussa. Valituksi tulleet maksupalveluntarjoajat saavat valinnastaan tiedon kesäkuussa, jotta kehittämistyö voidaan aloittaa jo kolmannella vuosineljänneksellä ja 12 kuukauden pilottivaihe käynnistää vuoden 2027 jälkipuoliskolla.

Pilottihanke on konkreettinen osa työtämme, jolla varmistetaan tekninen valmius digitaalisen euron mahdolliseen liikkeeseenlaskuun vuonna 2029 sillä oletuksella, että EU:n lainsäädäntöelimet hyväksyvät asetuksen tämän vuoden aikana.^[19]

Eurojärjestelmän valmius liikkeeseenlaskuun on vain toinen puoli kolikkoa. Jos digitaalinen euro päätetään laskea liikkeeseen, myös kaikkien maksupalveluntarjoajien on oltava toimintavalmiina, sillä juuri ne vastaavat viime kädessä digitaalisen euron jakelusta kansalaisille.

Siksi aiomme varmistaa, että pilottihankkeen tuloksista hyötyvät kaikki markkinatoimijat riippumatta siitä, osallistuvatko ne hankkeeseen vai eivät. Kaikki merkitykselliset tiedot hankkeesta julkaistaan kaikkien käyttöön. Olemme jo perustaneet hankkeelle verkkosivun, jolle on ladattu huomattava määrä teknisiä asiakirjoja sekä vastauksia maksupalveluntarjoajilta saamiimme kysymyksiin.^[20] Sivua päivitetään jatkuvasti, jotta kaikki markkinatoimijat pysyvät ajan tasalla pilottihankkeen vaiheista.

Raportoimme teille pilottihankkeen edistymisestä osana säännöllistä yhteydenpitoamme.

Yhteenveto

Yhteenvetona todettakoon, että digitaalinen euro on eurooppalainen hanke. Se voi lisätä innovaatioita ja kilpailukykyä, estää syrjäytymistä, vähentää maksamisen markkinoiden hajanaisuutta ja vahvistaa Euroopan kestokykyä yhä epävarmemmaksi käyvässä globaalissa toimintaympäristössä.

Kuten tänään jo totesin, tekninen työ etenee tasaiseen tahtiin kaikilla eri osa-alueilla. Eurojärjestelmän tämänhetkinen tehtävä on olla valmiina digitaalista euroa varten. Pilottivaiheen toimien, markkinaosapuolten kanssa tehtävän yhteistyön ja standardointityön avulla luomme digitaaliselle eurolle tarvittavan teknisen perustan.

Selkeä ja nopeassa aikataulussa hyväksyttävä lainsäädäntö auttaisi meitä saamaan valmistelut päätökseen ja antaisi maksupalveluntarjoajille, kauppiaille ja muille markkinatoimijoille varmuuden toimista, joita valmius digitaalisen euron käyttöönottoon edellyttää.

Jäämme odottamaan, että ECON-valiokunta ottaa kantaa tähän tärkeään asiaan.

Odotankin nyt mielenkiinnolla kysymyksiänne.