Mitä edellytyksiä maan on täytettävä, jotta se voi ottaa euron käyttöön?

23.5.2018

Euron voivat ottaa käyttöön vain EU:n jäsenvaltiot – ja euron käyttöönotto on merkittävä askel EU-jäsenyydessä.

Euro otettiin käyttöön 1.1.1999. Nyt sitä käyttää yhteisenä rahanaan jo 340 miljoonaa EU:n kansalaista 19 jäsenvaltiossa. EU:n 28 jäsenvaltiosta yhdeksän ei ole vielä liittynyt euroalueeseen. Niistä Tanska ja Iso-Britannia ovat erityisasemassa, sillä ne ovat jo alun perin ilmoittaneet jättäytyvänsä euroalueen ulkopuolelle. Muita seitsemää maata sitoo Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (ns. perussopimuksen) velvoite ottaa euro käyttöön. Niiden on siis pyrittävä täyttämään kaikki lähentymiskriteerit. Mutta mitä lähentymiskriteerit ovat?

Perussopimus edellyttää, että jäsenvaltioiden on saavutettava kestävän lähentymisen korkea taso ennen euron käyttöönottoa. Se tarkoittaa, että niiden on pystyttävä samankaltaiseen talouskehitykseen kuin euron jo käyttöön ottaneiden maiden. Taloudellista lähentymistä seurataan seuraavien mittareiden avulla:

  • hintakehitys eli inflaatio
  • julkisen talouden rahoitusasema ja velka
  • valuuttakurssit
  • pitkät korot.

Taloudellisen yhdentymisen ja lähentymisen arvioinnissa otetaan huomioon myös muita seikkoja. Esimerkiksi jäsenvaltion instituutioiden vahvuus on tärkeä tekijä.

Lähentymisen on oltava myös kestävää, mikä tarkoittaa, että taloudelliset lähentymiskriteerit on täytettävä pysyvästi eikä vain tiettynä ajankohtana. Jotta rahaliitto voi toimia sujuvasti ja kaikki sen jäsenet voivat nauttia vakauden tuomista eduista, on olennaisen tärkeää varmistaa, että maiden talous on kestävällä pohjalla.

Euron käyttöönottoon liittyy myös oikeudellisia vaatimuksia. Kansallisen lainsäädännön on esimerkiksi oltava sopusoinnussa EU:n perussopimusten ja erityisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa.

Taloudelliset lähentymiskriteerit tarkemmin

Hintakehitys

Hintakehitys viittaa inflaatioon eli hyödykkeiden ja palvelujen hintojen muutokseen ajan kuluessa. Talouden toiminnan ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hinnat eivät nouse liian nopeasti vaan että ne pysyvät vakaina ja nousevat ajan kuluessa vain vähitellen. Kun hinnat pysyvät vakaina, rahan arvo ja ostovoima säilyvät. Näin raha voi myös täyttää ydintehtävänsä eli toimia vakaana vaihdon välineenä ja arvon säilyttäjänä.

Jäsenvaltion katsotaan täyttävän hintavakauskriteerin, jos sen tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden keskimääräinen inflaatiovauhti ylittää kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaatiovauhdin enintään 1,5 prosenttiyksiköllä.

Julkisen talouden rahoitusaseman ja velan kehitys

Perussopimuksen mukaan jäsenvaltion julkisen talouden kestävyyttä arvioidaan seuraavilla kriteereillä:

  • Valtion menot eivät ole merkittävästi tuloja suuremmat (eli vuotuisen julkisen talouden alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen ei ylitä 3 prosentin viitearvoa).
  • Julkisen talouden kokonaisvelan suhde bruttokansantuotteeseen ei ylitä 60 prosentin viitearvoa.

Näillä kriteereillä pyritään varmistamaan, että julkinen talous on kestävällä pohjalla ja valtio pystyy hoitamaan velkansa. Perussopimus sallii kuitenkin jonkin verran joustoa näiden kriteerien suhteen, ja lopullisen arvion tekee talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (ns. Ecofin-neuvosto), jossa kokoontuvat EU:n jäsenvaltioiden valtiovarainministerit.

Valuuttakurssikehitys

Jäsenvaltion on pidettävä valuuttansa kurssi vakaana. Se on tärkeää, jotta vienti- ja tuontihinnat eivät heilahtele ja yritykset ja kuluttajat voivat siten tehdä tulevaisuudensuunnitelmia.

Valuuttakurssin vakautta seurataan arvioimalla, onko jäsenvaltion valuutan eurokurssi pysynyt valuuttakurssimekanismissa (ERM II) määritetyllä vaihteluvälillä ainakin kahden edellisen vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa ole alennettu suhteessa euroon.

Pitkien korkojen kehitys

Jäsenvaltion pitkät korot saavat tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuonna ylittää kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion korkotason enintään kahdella prosenttiyksiköllä. Korkotaso lasketaan pitkien valtion joukkolainojen tai vastaavien arvopaperien perusteella. Korkokriteeri on tärkeässä osassa arvioitaessa, onko jäsenvaltion lähentyminen kestävää.

Kuka arvioi, onko maa valmis ottamaan euron käyttöön?

EKP ja Euroopan komissio arvioivat euroalueeseen vielä liittymättömien jäsenvaltioiden edistymistä lähentymiskriteerien täyttämisessä. Kummankin on laadittava Euroopan unionin neuvostolle lähentymisraportti vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, joka ei ole vielä ottanut euroa käyttöön.

Aiemmat lähentymisraportit

EKP ja Euroopan komissio seuraavat lähentymiskehitystä säännöllisesti muutoinkin kuin raporttien laadinnan yhteydessä.

Lopullinen päätösvalta on Euroopan unionin neuvostolla. Se tekee päätöksensä Euroopan komission ehdotuksen perusteella kuultuaan Euroopan parlamenttia.