Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Yhteenveto

Talous- ja inflaatiokehitystä euroalueella on erittäin vaikea ennakoida, sillä kehitys riippuu pitkälti siitä, miten Venäjän sota Ukrainassa etenee ja miten tämänhetkiset pakotteet ja mahdolliset uudet toimet vaikuttavat.[1] Perusskenaariossa on otettu alustavasti huomioon sodan vaikutus euroalueen talouteen 2.3.2022 käytettävissä olleiden tietojen pohjalta. Energian raju kallistuminen ja ilmapiirin synkkeneminen jarruttavat merkittävästi kotimaista kysyntää lyhyellä aikavälillä. Euroalueen ulkomaankaupan kasvu heikkenee osittain pakotteiden vuoksi ja osittain siksi, että Venäjän talouden näkymät ovat huonontuneet tuntuvasti. Perusskenaariossa oletetaan, että konflikti häiritsee energiatoimituksia ja heikentää luottamusta vain tilapäisesti eikä kansainvälisissä toimitusketjuissa ilmene merkittäviä häiriöitä. Konfliktilla arvioidaan näiden oletusten pohjalta olevan merkittävän kielteinen vaikutus euroalueen talouskasvuun vuonna 2022. Taloudellisen toiminnan arvioidaan silti lisääntyvän melko vahvasti seuraavina vuosineljänneksinä, sillä euroalueen talouden lähtökohdat ovat hyvät. Työmarkkinatilanne on kohentunut vahvasti, ja pandemiasta ja tuotantokapeikoista johtuvien häiriötekijöiden oletetaan väistyvän. Keskipitkällä aikavälillä kasvuvauhdin arvioidaan lähenevän pitkän aikavälin keskiarvoaan, vaikka finanssipolitiikan tuki vähenee ja teknisten oletusten mukaan korot nousevat, kuten finanssimarkkinoilla odotetaan. BKT:n kasvuvauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 3,7 % vuonna 2022 ja 2,8 % vuonna 2023 sekä 1,6 % vuonna 2024. Joulukuussa 2021 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,5 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2022 pääasiassa siksi, että Ukrainan kriisi vaikuttaa energian hintaan, luottamukseen ja ulkomaankauppaan. Todellinen vaikutus arvioidaan hieman suuremmaksi, mutta edellisvuoden kasvulukuja on tarkistettu paremmiksi eli kasvuperintö pienentää arvioissa näkyvää muutosta. Vuoden 2023 talouskasvu on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi, ja arvio vuodelle 2024 on ennallaan.

Perusskenaariossa kokonaisinflaation arvioidaan energian jatkuvan rajun kallistumisen ja Ukrainan kriisin vuoksi pysyvän lähikuukausina erittäin nopeana ja hidastuvan sitten vähitellen lähemmäs tavoitetta. Inflaatiovauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 5,1 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuonna 2023 sekä 1,9 % vuonna 2024. Lyhyellä aikavälillä hintapaineita on merkittävästi aiempaa enemmän etenkin öljyn ja kaasun hintakehityksen vuoksi. Näiden hintapaineiden arvioidaan jatkuvan aiemmin odotettua pitempään, ja niillä arvioidaan olevan suurempi vaikutus talouskasvuun kuin konfliktista johtuvalla luottamuksen ja kaupan kasvun heikkenemisellä. Energian hintakehityksen arvioidaan kuitenkin vaimenevan merkittävästi arviointijakson aikana, jos raaka-aineiden hintoihin ei kohdistu uusia häiriöitä. Ensi alkuun energian hintakehitystä jarruttaa lähinnä vertailuajankohdan vaikutus, mutta futuurimarkkinahintoihin perustuvien teknisten oletusten mukaan öljyn hinta ja kaasun tukkuhinta laskevat niin, että vuonna 2024 energiaerällä on enää hyvin pieni vaikutus kokonaisinflaatioon. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation arvioidaan pysyvän nopeana ja olevan 2,6 % vuonna 2022, sillä lähikontaktia edellyttävien palvelujen hinnat nousevat, tuotantohäiriöitä on edelleen ja energian kallistuminen vaikuttaa välillisesti monien tuotteiden hintoihin. Kun hintapaineet hellittävät, tämän pohjainflaatiomittarin kehityksen odotetaan hidastuvan ja olevan 1,8 % vuonna 2023 ja 1,9 % vuonna 2024, sillä pitkän aikavälin kehityksen pohjalta arvioidaan, että kysyntä vahvistuu, työmarkkinatilanne kiristyy ja palkoissa näkyy jonkin verran kerrannaisvaikutuksia. Kokonaisinflaatio on nyt arvioitu tuntuvasti nopeammaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa etenkin vuodelle 2022, mikä vaikuttaa kumulatiivisesti myös arviointijakson muiden vuosien lukemiin. Taustalla ovat viimeaikainen odotettua nopeampi inflaatiokehitys, energiaraaka-aineiden hinnannousu, tuotantohäiriöistä johtuvien hintapaineiden pitkittyminen sekä palkkakehityksen voimistuminen, jossa on otettu huomioon myös Saksan kaavailema minimipalkan korotus. Tarkistuksessa on otettu huomioon sekin, että kyselypohjaisten indikaattorien mukaan keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat viime aikoina palautuneet EKP:n inflaatiotavoitteen mukaisiksi. Inflaatiokehitystä heikentävät Ukrainan kriisin vaikutus kysyntään ja se, että korot on nyt oletettu markkinaodotusten perusteella merkittävästi korkeammiksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa. Inflaatiota nopeuttavien tekijöiden vaikutus on kuitenkin suurempi.

Ukrainan kriisin vaikutusta euroalueen talouskehitykseen on erittäin vaikea ennakoida, joten perusskenaarion rinnalle on laadittu kaksi vaihtoehtoista skenaariota: epäsuotuisa ja vaikea. Epäsuotuisassa skenaariossa oletetaan, että Venäjään kohdistuvia pakotteita tiukennetaan ja ne aiheuttavat häiriöitä kansainvälisissä arvoketjuissa. Venäjältä tuotavan kaasun väheneminen johtaisi energiakustannusten nousuun, jolloin tuotanto euroalueella supistuisi, mutta vaikutus jäisi tilapäiseksi, sillä energiaa hankittaisiin muista lähteistä. Maailmanpoliittisten jännitteiden oletetaan tässä skenaariossa kestävän kauemmin kuin perusskenaariossa ja johtavan uusiin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla ja epävarmuuden pitkittymiseen. Vuonna 2022 euroalueen BKT:n kasvu olisi epäsuotuisassa skenaariossa 1,2 prosenttiyksikköä heikompi kuin perusskenaariossa, ja inflaatiovauhti olisi 0,8 prosenttiyksikköä nopeampi. Vuonna 2023 erot jäisivät jo pienemmiksi. Vuonna 2024 BKT:n kasvuvauhti olisi jonkin verran nopeampi kuin perusskenaariossa, sillä kasvunvaraa olisi enemmän verrattuna vuosien 2022 ja 2023 lukuihin. Öljy- ja kaasumarkkinoiden tilanteen tasoittuessa myös energian hintakehityksen arvioidaan vähitellen rauhoittuvan, ja inflaatio on lopulta hitaampaa kuin perusskenaariossa, etenkin vuonna 2024. Vaikeassa skenaariossa energian saatavuus heikkenee enemmän kuin epäsuotuisassa skenaariossa ja energian hinta kallistuu voimakkaammin. Kriisi vaikuttaa vahvemmin myös finanssimarkkinoiden hinnoitteluun, ja energian hinnannousulla on suuremmat kerrannaisvaikutukset. Vuonna 2022 BKT:n kasvu olisi vaikeassa skenaariossa 1,4 prosenttiyksikköä heikompi kuin perusskenaariossa, ja inflaatiovauhti olisi 2,0 prosenttiyksikköä nopeampi. Myös vuonna 2023 talouskasvu olisi merkittävästi heikompaa ja inflaatio merkittävästi nopeampaa kuin perusskenaariossa. Sodan aiheuttamien häiriöiden pitkittyessä ero edellisvuosiin ei juuri vaikuttaisi vuoden 2024 talouskasvuun, ja voimakkaiden kerrannaisvaikutusten vuoksi inflaatio pysyisi nopeana energian halpenemisesta huolimatta.

Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot

(vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. BKT:tä koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen.

1 Reaalitalous

Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä BKT:n kasvu hidastui 0,3 prosenttiin tarjontakapeikkojen pahenemisen, pandemiaan liittyvien rajoitusten tiukentumisen ja energian kallistumisen vuoksi. Kehitys vastasi suurin piirtein joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa esitettyjä odotuksia. Yksityinen kulutus väheni, kun epävarmuus lisääntyi tartuntamäärien kasvaessa. Lisäksi hintakehitys supisti käytettävissä olevia reaalituloja. Investoinneilla ja julkisella kulutuksella oli kuitenkin myönteinen vaikutus kasvuun, ja taloudellinen toiminta palasi pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Kuvio 1

Euroalueen BKT:n kehitys

(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, neljännesvuosittaiset tiedot puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä)

Huom. Tiedot on puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

BKT:n kasvun odotetaan jäävän vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä vaimeaksi liikkumisrajoitusten tiukentamisen, toimitushäiriöiden pitkittymisen, energian kalleuden ja Ukrainan konfliktin vuoksi (ks. kuvio 1). Joulukuussa 2021 vähittäismyynti supistui 2,7 % edelliskuuhun verrattuna ja lähikontaktia edellyttävät palvelut vähenivät, kun liikkumisrajoituksia taas tiukennettiin vuodenvaihteessa. Negatiivinen kasvuperintö vaikuttaa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen kasvulukuihin. Tammikuussa 2022 vähittäismyynti kuitenkin taas hivenen kasvoi (0,2 %), mikä parantaa lukemia. Ennakoivat indikaattorit, kuten koko teollisuustuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi (PMI) ja talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori, pysyivät tammi-helmikuussa kutakuinkin samoissa lukemissa kuin edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä. Toimitushäiriöt jatkuvat PMI-indeksin mukaan edelleen voimakkaina, vaikka teollisuuden toimitusajat lyhenivätkin tammi-helmikuussa. Indikaattorien pohjana olevat kyselyt tehtiin kuitenkin ennen Ukrainan konfliktin kärjistymistä. Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman epävarmuuden ja energian uuden hintasokin vuoksi BKT:n odotetaan nyt kasvavan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 % eli kasvuarvio on 0,2 prosenttiyksikköä heikompi kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa.

Euroalueen talouden näkymät ovat nyt hyvin epävarmat, ja kehitys riippuu pitkälti Ukrainan tapahtumista. Ukrainan sodan vaikutukset kauppaan, raaka-aineiden hintoihin ja luottamukseen heikentävät kasvunäkymiä lähiaikoina. Pakotteet ja Venäjän talouden heikentyminen vaimentavat vientikysyntää, vaikka euroalueen suorat kauppayhteydet Venäjään ovatkin vähäiset. Kotimaista kysyntää vaimentavat puolestaan energian korkea hinta ja luottamuksen heikkeneminen sekä riskitietoisuuden lisääntyminen ja osakekurssien lasku. Perusskenaarioissa kuitenkin oletetaan, että konflikti aiheuttaa energiatoimituksiin vain tilapäisiä häiriöitä eikä sillä ole merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia euroalueen taloudelliseen toimintaan. Konfliktin mahdollista vaikutusta euroalueen talouteen tarkastellaan lähemmin kehikon 3 vaihtoehtoisissa skenaarioissa, jotka perustuvat kielteisempiin oletuksiin tilanteen kehityksestä.

Talouskasvun arvioidaan yhä vahvistuvan vuoden 2022 toisella neljänneksellä, kun useat kasvua haittaavat tekijät alkavat vähitellen väistyä. Ukrainan konfliktin vaikutus kuitenkin vaimentaa kasvua. Odotuksia kasvun kohentumisesta tukevat monet tekijät, kuten pandemian taloudellisten vaikutusten väheneminen, tarjontakapeikkojen vähittäinen avautuminen ja kansainvälisen hintakilpailukyvyn paraneminen suhteessa tärkeimpiin kauppakumppanimaihin. Ukrainan konfliktin odotetaan kuitenkin haittaavan euroalueen talouskasvua. EU:n elpymisrahaston (NGEU) odotetaan vauhdittavan investointeja joissakin maissa, mutta yleisesti ottaen finanssipoliittinen tuki vahvistaa kasvua aiempaa vähemmän varsinkin vuonna 2022, sillä valtioiden tilapäisiä tukitoimia puretaan. Rahoitusolot ovat edelleen suotuisat, vaikka teknisten oletusten perusteella korot nousevat. BKT:n lyhyen aikavälin kasvunäkymien heikkenemisestä huolimatta sen ennakoidaan palautuvan suurin piirtein pandemiaa edeltäneiden arvioiden mukaiseksi (ks. kuvio 2).

Kuvio 2

Euroalueen BKT

(määrätiedot ketjuindeksinä, IV/2019 = 100)

Huom. Tiedot on puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

Taulukko 1

Euroalueen talousnäkymiä koskevat arviot

(vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. BKT:tä ja sen eriä, yksikkötyökustannuksia, työntekijää kohden laskettuja palkansaajakorvauksia ja työn tuottavuutta koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen.
1) Ml. euroalueen sisäinen kauppa.

2) Alaindeksi perustuu arvioon välillisten verojen todellisesta vaikutuksesta. Arvioitu vaikutus saattaa poiketa Eurostatin tiedoista, jotka perustuvat oletukseen, että välillisen verotuksen vaikutus välittyy YKHIin välittömästi ja täydellisesti.
3) Julkisen talouden rahoitusasema ilman suhdanteiden ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän määritelmän mukaisesti tilapäisiksi luokiteltujen toimenpiteiden ohimenevää vaikutusta.
4) Finanssipolitiikan mitoituksen mittarina käytetään suhdannekorjatun perusjäämän muutosta puhdistettuna valtion finanssisektorille antamasta tuesta. Luvut on puhdistettu myös EU:n elpymisrahastosta odotettavasti saatavien avustusten vaikutuksesta tulopuolella. Miinusmerkkinen luku tarkoittaa finanssipolitiikan kevenemistä.

Ukrainan konfliktin aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta yksityisen kulutuksen arvioidaan elpyvän vuoden 2022 kuluessa. Se on edelleen tärkein kasvua vauhdittava tekijä arviointijaksolla. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä yksityinen kulutus jäi 2,5 % vähäisemmäksi kuin ennen pandemiaa. Se väheni odotettua enemmän, sillä pandemiaan liittyviä rajoituksia tiukennettiin – etenkin lähikontaktia vaativissa palveluissa – ja energian hinnannousu jatkui. Energian kallistuminen heikentää huomattavasti kotitalouksien ostovoimaa, joten yksityinen kulutus supistuu todennäköisesti myös vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen jälkeen yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan mutta odotettua maltillisemmin, sillä Ukrainan sota lisää varovaisuussäästämistä ja nostaa energian hintaa. Yksityisen kulutuksen piristyminen perustuu oletukseen, että pandemiaan löytyy vähitellen ratkaisuja, kulutustavaroiden toimitusongelmat vähenevät ja Ukrainan konflikti aiheuttaa vain tilapäisiä energian toimitushäiriöitä. Yksityisen kulutuksen odotetaan kehittyvän reaalituloja vahvemmin myös vuonna 2023, jos vuoden 2020 alun jälkeen kertyneitä säästöjä käytetään edelleen kulutukseen.

Työtulojen vahva kehitys tukee reaalitulojen kasvua, mutta inflaation nopeutuminen ja tulonsiirtojen väheneminen hidastavat sitä. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä inflaatio kiihtyy ja nettomääräisiä tulonsiirtoja on aiempaa vähemmän, joten käytettävissä olevien reaalitulojen odotetaan supistuvan voimakkaasti. Niiden odotetaan alkavan taas kasvaa vuoden toisella neljänneksellä, kun työmarkkinatilanteen koheneminen kasvattaa työtuloja ja myös muut henkilökohtaiset tulot kasvavat jossain määrin taloudellisen toiminnan lisääntyessä maltilliseen tahtiin. Nettomääräisten tulonsiirtojen kehityksen odotetaan vaimentavan tulojen kasvua vuonna 2022, kun työpaikkojen säilyttämisjärjestelyissä mukana olevien määrä vähenee – useimpien työntekijöiden siirtyessä takaisin säännölliseen työhön – ja muut pandemiaan liittyvät tilapäiset finanssipoliittiset toimet päättyvät. Tulojen kasvua toisaalta vahvistavat muut tukitoimet, joilla pyritään kompensoimaan energian kallistumisen vaikutusta. Nopea inflaatio vaimentaa käytettävissä olevien reaalitulojen kehitystä odotettua voimakkaammin, mikä on yksi syy niiden vähenemiseen vuonna 2022.

Kotitalouksien säästämisasteen arvioidaan laskevan alemmaksi kuin ennen kriisiä, mutta kehitys tasoittuu arviointijakson loppua kohden. Säästämisasteen odotetaan laskevan koko vuoden 2022 ja olevan hieman alempi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa. Ukrainan konflikti aiheuttaa epävarmuutta, mikä normaalioloissa lisäisi varovaisuussäästämistä, mutta nyt kotitalouksien odotetaan energian kallistumisen takia käyttävän säästöjään. Energian hintasokki ei siis hidasta kulutuksen reaalikasvua niin paljon kuin voisi olettaa. Koronarajoitusten höllentäminen ja pandemiatilanteen rauhoittuminen mahdollistavat kuluttajien säästämiskäyttäytymisen normalisoitumisen. Säästämisasteen arvioidaan vakautuvan vuoden 2023 puolivälissä ja jäävän hieman pitkän aikavälin keskiarvoaan alemmaksi. Säästämisaste pysyttelee hieman keskimääräistä alempana siksi, että kotitaloudet ovat ottaneet käyttöön pandemian aikana kertyneitä ylimääräisiä säästöjä. Säästämisaste voisi sen vuoksi laskea enemmänkin, mutta Ukrainan tapahtumat aiheuttavat epävarmuutta ja lisäksi ylimääräisiä säästöjä on kertynyt lähinnä verraten vauraille kotitalouksille, joiden jäsenet ovat jo ikääntyneitä eivätkä välttämättä käytä ylimääräisiä varoja kulutukseen. Pienituloisiin kotitalouksiin energian kallistuminen vaikuttaa enemmän, ja niillä on myös vähemmän säästöjä.[2]

Kehikko 1
Korkoja, raaka-aineiden hintoja ja valuuttakursseja koskevat tekniset oletukset

Energian hinta (öljy mukaan lukien) on nyt oletettu huomattavasti korkeammaksi kuin joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa, ja myös korot on oletettu korkeammiksi. Korkoja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin 28.2.2022.[3] Lyhyitä korkoja mitataan kolmen kuukauden euriborkorolla, ja markkinaodotukset johdetaan futuurisopimusten pohjalta. Tällä menetelmällä keskimääräiseksi korkotasoksi saadaan -0,4 % vuonna 2022 ja 0,3 % vuonna 2023 sekä 0,7 % vuonna 2024. Markkinaodotusten mukaan valtion 10 vuoden joukkolainojen vuotuiset nimellistuotot euroalueella ovat keskimäärin 0,8 % vuonna 2022. Tuotot kasvavat arviointijakson aikana vähitellen ja ovat keskimäärin 1,1 % vuonna 2024.[4] Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna markkinaodotuksiin perustuvat lyhyet korot on nyt oletettu noin 0,10 prosenttiyksikköä korkeammiksi vuonna 2022, 0,50 prosenttiyksikköä korkeammiksi vuonna 2023 ja 0,70 prosenttiyksikköä korkeammiksi vuonna 2024, sillä arvioitua nopeampi inflaatio on vahvistanut odotuksia rahapolitiikan kiristymisestä kaikkialla maailmassa. Myös valtion pitkien joukkolainojen tuotot on nyt arvioitu noin 0,50–0,60 prosenttiyksikköä suuremmiksi koko arviointijaksolla.

Brent-raakaöljyn barrelihinnan oletetaan nousevan keskimäärin 92,6 Yhdysvaltain dollariin vuonna 2022 (71,1 dollaria vuonna 2021) ja laskevan 77,2 dollariin vuoteen 2024 mennessä. Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna öljybarrelin dollarihinta on nyt siis oletettu lähes 20 % korkeammaksi vuonna 2022 ja 14 % korkeammaksi vuonna 2023 sekä 11 % korkeammaksi vuonna 2024. Taustalla ovat toimitusongelmat ja Ukrainan sota. Energian hinta on noussut huomattavasti 28.2.2022 jälkeen. Kehikon 3 vaihtoehtoisissa skenaarioissa energian hinta on siis oletettu korkeammaksi kuin perusskenaariossa.

Muiden raaka-aineiden kuin energian dollarihinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2021. Niiden odotetaan nousevan maltillisemmin vuonna 2022 ja laskevan hieman vuosina 2023–2024. Futuurimarkkinahintojen perusteella päästöoikeuksien hinnan EU:n päästökauppajärjestelmässä (EU Emissions Trading Scheme, ETS) oletetaan olevan noin 83 euroa hiilidioksiditonnia kohden arviointijakson aikana – eli noin 11 % korkeampi kuin joulukuisissa arvioissa.

Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijakson aikana muuttumattomina sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat 28.2.2022 päättyneen kolmen päivän jakson aikana. Euron keskimääräisen dollarikurssin oletetaan siis olevan 1,12 vuosina 2022–2024 eli noin 1 % heikompi kuin joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa. Euron efektiivinen valuuttakurssi oletetaan nyt 0,3 % vahvemmaksi kuin joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa.

Tekniset oletukset

Asuinrakennusinvestointien odotetaan vielä kasvavan lyhyellä aikavälillä mutta vaimenevan arviointijakson loppua kohden. Asuntoinvestoinnit lisääntyivät hieman vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä jokseenkin joulukuisten asiantuntija-arvioiden mukaisesti. Asuntomarkkinoiden kehitystä heikensi pula työvoimasta ja raaka-aineista. Huolimatta sodasta Ukrainassa asuntoinvestointien arvioidaan kasvavan edelleen lyhyellä aikavälillä, sillä kysyntää on edelleen paljon, kun etenkin suurituloiset kotitaloudet pyrkivät ostamaan asuntoja ja tarjonnan rajoitteet hellittävät hieman. Tarjonnan odotetaan kohenevan jonkin aikaa tuntuvammin, mutta sitten asuntoinvestointien kehitys vaimenee loppuarviointijakson ajaksi. Asuntojen hintojen odotetaan olevan yhä rakennuskustannuksia korkeammat (Tobinin q) ja käytettävissä olevat tulot kasvavat, mutta rahoitusolot muuttuvat jonkin verran vähemmän suotuisiksi.

Yritysten investointien odotetaan lisääntyvän arviointijaksolla ja niiden osuuden BKT:stä odotetaan kasvavan Ukrainan konfliktista huolimatta, sillä tuotantohäiriöt vähenevät ja Next Generation EU (NGEU) ‑elpymispaketin varoja saadaan käyttöön. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä yritysten investoinnit supistuivat tilapäisesti pääasiassa tarjontaketjun häiriöiden vuoksi, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä investointien kasvun arvioidaan taas vahvistuneen. Lyhyellä aikavälillä kasvun odotetaan jatkuvan, vaikka Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta ja aiheuttaa heilahtelua finanssimarkkinoilla. Yrityksissä luotetaan tulevaisuuteen, kapasiteetin käyttöaste on hyvä ja pääomahyödykkeiden tuottajien tilauskanta on parantunut. Toimitusketjun häiriöiden vähetessä investointien odotetaan kasvavan jatkuvasti, vaikka kasvua todennäköisesti jarruttavat raaka-aineiden hintojen nousu sekä konfliktista johtuvat kaupan häiriöt ja luottamuksen heikkeneminen. NGEU-ohjelmalla ja tuloskehityksellä odotetaan olevan myönteinen vaikutus investointeihin vuonna 2022 ja myöhemminkin arviointijaksolla. Lisäksi keskipitkällä aikavälillä investoidaan yhä enemmän Euroopan talouden irrottamiseen hiiliriippuvuudesta. Yritysten investointien osuus bruttokansantuotteesta siis kasvanee arviointijakson aikana.

Kehikko 2
Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

Maailmantalouden kasvu on vahvaa, vaikka Ukrainan konflikti ja vähäisemmässä määrin myös omikronmuunnoksen leviäminen varjostavat kasvunäkymiä. Vuodenvaihteessa koronaviruksen (covid-19) uuden omikronmuunnoksen leviäminen lisäsi tartuntojen määrää ennätyksellisesti ympäri maailmaa. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että tämä tartunta-aalto jää aikaisempia lyhytaikaisemmaksi, joten sen odotetaan vaikuttavan maailmantalouden kehitykseen vain vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä ja vain vähän. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sen sijaan vaikuttaa maailmantalouteen tuntuvasti. Huomattavien rahoitus- ja kauppapakotteiden vuoksi Venäjän talousnäkymät on nyt arvioitu merkittävästi aiempaa heikommiksi koko arviointijaksolla (ks. kehikko 3). Vaikutus tuntuu kuitenkin myös muissa maissa osin kaupan välityksellä. Energian kallistuminen supistaa kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ja luottamuksen heikkeneminen vaimentaa kotimaista kysyntää ja kaupankäyntiä.

Toimitusketjujen häiriöt jarruttavat vielä kasvua, mutta tuoreiden indikaattorien mukaan niiden vaikutus on saattanut pienentyä jonkin verran vuodenvaihteen jälkeen. Tavarantoimittajien toimitusajat ovat maailman ostopäällikköindeksin perusteella paranemassa, mutta ne ovat yhä pitkiä, toimitusongelmia on tavallista enemmän ja valtamerikuljetukset ovat ruuhkautuneet. Tavarakaupan ja autotuotannon vahva kasvu viime kuukausina antaa kuitenkin olettaa, että joillakin toimialoilla häiriöt ovat alkaneet vähentyä. Tuotantohäiriöiden oletetaan vähenevän vuoden 2022 kuluessa ja väistyvän vuoteen 2023 mennessä, kun kulutuskysyntä kohdistuu taas enemmän palveluihin eikä vain tavaroihin ja kuljetuskapasiteetti ja puolijohteiden tarjonta kasvavat, kun investoinnit etenevät suunnitellusti. Toimitusketjujen häiriöt saattavat kuitenkin ainakin lyhyellä aikavälillä vielä pahentua uudelleen. Kiina voi esimerkiksi pitää kiinni nollakoronapolitiikastaan myös herkästi tarttuvan omikronmuunnoksen kohdalla. Sota Ukrainassa voi pahentaa toimitushäiriöitä ja aiheuttaa pulaa tärkeistä raaka-aineista. Lisäksi logistiikka- ja kuljetusala kärsii lento- ja merikuljetuskielloista, jotka vaikuttavat kauppaan koko alueella.

Keskipitkällä aikavälillä maailmantalouden kasvun arvioidaan jatkuvan, mutta geopoliittiset jännitteet ja pandemiaan liittyvien tukitoimien purkaminen hidastavat sitä jonkin verran. Vuonna 2021 maailmantalouden kasvua ylläpidettiin jatkuvilla tukitoimilla. Kasvu on nyt arvioitu nopeammaksi kuin joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa, sillä kehitys oli odotettua parempaa viime vuoden jälkipuoliskolla etenkin suurissa talouksissa, kuten Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Arvioiden mukaan maailmantalouden BKT:n kasvu euroalueen ulkopuolella maltillistuu vuodesta 2022 alkaen. Omikronmuunnoksen vaikutus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikentävät kasvua, ja lisäksi yksityisen kulutuksen odotetaan pysyvän vaimeana inflaation nopeutuessa. Myöhemmin arviointijaksolla työmarkkinatilanteen kiristymisen odotetaan jarruttavan kasvua, mutta tuotantohäiriöiden väistyminen pienentää vaikutusta jonkin verran. Kasvua hillitsee arviointijaksolla myös tukitoimien väheneminen. Vuonna 2021 joidenkin nousevien markkinatalousmaiden keskuspankit ryhtyivät purkamaan pandemiaan liittyviä tukitoimiaan voimakkaiden inflaatiopaineiden vuoksi. Vuonna 2022 rahapoliittista elvytystä on ryhdytty vähentämään myös kehittyneissä talouksissa. Englannin pankki on nostanut korkoja kahdesti sitten joulukuun 2021, ja myös Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitean rahapolitiikka saattaa normalisoitua aiemmin odotettua nopeammin. Yhdysvaltain talouskasvun arvioidaan hidastuvan myös siksi, että finanssipoliittinen tuki on jäänyt oletettua pienemmäksi. Nousevista markkinatalousmaista Brasilian talouskasvun arvioidaan hidastuvan pääasiassa siksi, että rahapolitiikkaa tiukennetaan tuntuvasti inflaatiopaineiden noustessa. Turkissa markkinoilla on ollut häiriöitä poliittisen epävarmuuden ja erittäin nopean inflaation vuoksi, mikä on heikentänyt kulutusta ja investointeja. Oletuksena on, että pandemian vaikutus maailman talousnäkymiin pienenee vähitellen, vaikka on vielä mahdollista, että koronaviruksesta kehittyy uusia vaarallisia muunnoksia. Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,4 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2022 ja 0,3 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2023 sekä 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2024. Lyhyellä aikavälillä kasvuperintö lieventää talouskasvua heikentävien tekijöiden vaikutusta. Myöhemmin arviointijaksolla kasvuarvioita pienentää ennakoitua heikompi kehitys Yhdysvalloissa ja Venäjällä sekä joissakin suurissa nousevissa markkinatalousmaissa.

Euroalueen vientikysynnän kasvun arvioidaan normalisoituvan vähitellen arviointijakson kuluessa vuoden 2021 vahvan kehityksen jälkeen. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla maailmankauppa kasvoi odotettua nopeammin toimitusketjujen häiriöistä huolimatta, sillä Aasian nousevien talouksien ja etenkin Kiinan ja Intian kauppa vahvistui ja viimeisellä vuosineljänneksellä myös Yhdysvaltain kehitys oli vankkaa. Kyselytutkimusten perusteella kaupan kasvu oli vuodenvaihteessa melko vaimeaa osin siksi, että pandemiatilanne paheni uudelleen, mutta vaimenemisen odotetaan jäävän tilapäiseksi. Vuonna 2022 kasvuperinnön vaikutus ylläpitää kaupan kasvua maailmantalouden kasvuarvioiden heikkenemisestä ja Ukrainan konfliktista huolimatta. Tuonnin kasvu maailmantaloudessa vuonna 2022 on siksi arvioitu nyt merkittävästi vahvemmaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa. Euroalueen vientikysyntä vuodelle 2022 on arvioissa ennallaan, sillä Ukrainan konflikti heikentää kaupankäyntiä niin, ettei kasvuperinnön myönteinen vaikutus näy lukemissa. Vuoden 2023 vientikysyntä on nyt arvioitu 1,1 prosenttiyksikköä heikommaksi ja vuoden 2024 vientikysyntä 0,3 prosenttiyksikköä heikommaksi kuin joulukuisissa arvioissa.

Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

1) Eri maiden tuonnin painotettu keskiarvo.
2) Euroalueen kauppakumppanimaiden tuonnin painotettu keskiarvo.

Sota Ukrainassa hidastaa kaupan elpymistä lyhyellä aikavälillä, mutta kehityksen odotetaan vahvistuvan vielä vuoden 2022 kuluessa. Euroalueen vientikysyntä oli jo alkanut piristyä vuoden 2021 lopulla, mutta Ukrainan konflikti heikentää euroalueen vientinäkymiä lyhyellä aikavälillä. Hintakilpailukyky kuitenkin kohenee jonkin verran ja palvelualojen odotetaan piristyvän, mikä kompensoi jonkin verran sodan vaikutusta. Kaiken kaikkiaan euroalueen viennin neljännesvuositason kasvu vuonna 2022 on nyt arvioitu hitaammaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa. Viennin vuotuinen kasvuvauhti on kuitenkin arvioitu nyt nopeammaksi, sillä vuoden 2021 jälkipuoliskon kasvulukuihin tehtyjen tarkistusten myötä kasvuperintö kohentaa vientiä vuonna 2022. Tuonnin kasvu hidastunee, kun taloudellinen toiminta euroalueella vaimenee joksikin aikaa. Nettoviennillä odotetaan siis olevan vain pieni vaikutus BKT:n kasvuun vuonna 2022. Lyhyen aikavälin näkymiä varjostavat merkittävät kasvun heikkenemisen riskit, sillä Venäjältä normaalisti tuotavien keskeisten tuotantopanosten puuttuminen katkoo toimitusketjuja. Jos konfliktista, tarjonnan esteistä ja pandemiaan liittyvistä rajoituksista johtuvat esteet poistuvat, euroalueen kauppa voi palautua pitkän aikavälin kasvu-uralleen jo vuoden 2022 jälkipuoliskolta lukien. Tuonnin deflaattori kasvaa vahvasti energian hintasokin vuoksi, ja muidenkin kaupan deflaattorien kasvu jatkuu vahvana koko vuoden 2022. Ulkomaankaupan vaihtosuhde ja kauppatase heikkenevät todennäköisesti tuntuvasti ja palautuvat normaalilukemiin vasta vuonna 2023.

Työmarkkinatilanne vahvistuu edelleen. Työllisyys koheni 0,5 % vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, ja työttömyysaste laski entisestään. Työllisyyden arvioidaan kasvavan koko arviointijakson ajan, vaikka sota Ukrainassa lisää epävarmuutta. Työttömyysasteen kehitys todennäköisesti huononee lyhyellä aikavälillä, mutta sitten työttömyysaste laskee niin, että vuotuinen keskiarvo on 7,0 % vuonna 2024. Taustalla on pääasiassa vahvaksi arvioitu työvoiman kysyntä, kun talouden elpyminen jatkuu.

Työn tuottavuuden kasvun arvioidaan hidastuvan arviointijakson kuluessa vähitellen ja lähestyvän pitkän aikavälin keskiarvoaan. Työn tuottavuuden kasvu notkahtaa ensin tilapäisesti taloudellisen toiminnan vaimenemisen vuoksi, mutta sen odotetaan taas vauhdittuvan, kun talouskasvu vahvistuu, ja sitten sen odotetaan vähitellen normalisoituvan pandemiaa edeltäneen pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaiseksi. Arviointijakson lopulla työn tuottavuuden kasvun (työntekijää kohden laskettuna) odotetaan olevan noin 4,6 % vahvempaa kuin ennen kriisiä.

Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,5 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2022 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2023. Arvio vuodelle 2024 on entisellään. Näkymien heikkeneminen johtuu vuonna 2022 pitkälti Ukrainan kriisin vaikutuksesta energian hintaan, luottamukseen ja kauppaan. Edellisvuoden lukuihin tehdystä tarkistuksesta johtuva kasvuperintö pienentää kuitenkin vaikutusta jonkin verran. Vuosina 2023 ja 2024 hintakilpailukyky paranee, kun kustannuspaineet kasvavat eräissä keskeisissä kauppakumppanimaissa, mutta vaikutus ei juuri näy BKT:n kasvuarvioissa, sillä korot on oletettu korkeammiksi ja myös energian kallistuminen heikentää kehitystä.

Kehikko 3
Ukrainan konflikti ja sen vaikutus euroalueen talouteen: perusskenaario ja kaksi vaihtoehtoista skenaariota

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan odotetaan olevan merkittävä vaikutus euroalueen talouskehitykseen. Kriisi vaikuttaa ennen kaikkea kaupankäyntiin, raaka-aineiden hintoihin ja luottamukseen. Venäjän kauppa vähenee tuonti- ja vientipakotteiden vuoksi, ja lisäksi sota heikentää Venäjän talouskehitystä. Venäläisten pankkien sulkeminen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle tekee ulkomaankaupan rahoituksesta hankalampaa venäläisille yrityksille, mikä aiheuttaa laajoja häiriöitä kaupankäynnissä. Korkeat korot, pääomapako, rahoitusvaikeudet, yritysten luottamuksen heikentyminen, tuontihintojen nousu ja ruplan heikkeneminen tuntuvat Venäjän BKT:ssä. Venäjän osuus euroalueen vientikysynnästä on pieni (noin 3 %, ks. kuvion A vasen puoli), joten suorat vaikutukset jäävät vähäisiksi, mutta kriisin välillinen vaikutus maailmantalouteen – esimerkiksi osalla Keski- ja Itä-Euroopan maista on ollut runsaasti kauppaa Venäjän kanssa – heikentää euroalueenkin talousnäkymiä. Sodan puhkeaminen aiheuttaa lisäksi huomattavia raaka-aineiden hintapaineita. Osa vuoden 2021 maantieteellis-poliittisista jännitteistä on jo otettu huomioon myös maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa. Vaikutus tuntuu euroalueella selvästi, sillä Venäjä on euroalueen tärkein energiantuottaja. Vuonna 2020 sen osuus öljyntuonnista oli 20 % ja kaasuntuonnista 35 % (ks. kuvion A oikea puoli). Toistaiseksi ainoastaan euroalueen ulkopuoliset maat ovat asettaneet pakotteita energiasektorille, mutta venäläinen öljy käy yhä huonommin kaupaksi, suuryritykset luopuvat omistuksistaan venäläisissä öljy-yhtiöissä, ja pankit ja vakuutusyhtiöt ovat yhä haluttomampia rahoittamaan ja vakuuttamaan raaka-ainekauppaa Venäjän kanssa. Sota Ukrainassa myös heikentää luottamusta maailmalla, mikä lisää heilahtelua ja kasvattaa riskilisiä maailman finanssimarkkinoilla. Euroalueen yritysten rahoitusolojen heikentymisen, jatkuvien geopoliittisten jännitteiden ja epävarmuuden odotetaan vähentävän investointeja.

Kuvio A

Euroalueen kauppa Venäjän kanssa (vasen puoli) ja riippuvuus Venäjän energiatoimituksista (oikea puoli)

(vasen puoli: prosenttiosuus tavara- ja palvelukaupasta, oikea puoli: prosenttiosuus tuonnista)

Lähteet: EKP, Eurostat ja EKP:n asiantuntijoiden laskelmat.
Huom. Maakaasun tuonti sisältää myös nesteytetyn maakaasun tuonnin.

Ukrainan sota lisää epävarmuutta tuntuvasti, ja sen vaikutusta euroalueen talousnäkymiin on pyritty analysoimaan vaihtoehtoisten skenaarioiden avulla. Perusskenaariossa oletetaan, että konflikti häiritsee energiatoimituksia ja heikentää luottamusta vain tilapäisesti eikä kansainvälisissä toimitusketjuissa ilmene merkittäviä häiriöitä. Riskitietoisuus maailmalla on kasvanut, ja myös pakotteet ja häiriöt energiantoimituksissa heikentänevät euroalueen BKT:n kasvua vuonna 2022. Ne vähentävät taloudellista toimintaa vielä vuonna 2023, mutta vuoden 2024 kasvuluvut on arvioitu hieman suuremmiksi tilanteen normalisoituessa. Perusskenaariossa konfliktin odotetaan nopeuttavan YKHI-inflaatiota vuonna 2022 raaka-aineiden hintojen noustessa, mutta seuraavina vuosina vaikutus jää vähäisemmäksi. Taustaoletuksena on kuitenkin, että Ukrainan sota ei laajene merkittävästi ja Venäjän vastaiset pakotteet pidetään voimassa koko arviointijakson ajan. Epäsuotuisassa ja vaikeassa skenaariossa tarkastellaan, miten tilanne muuttuisi, jos pakotteet, kaupankäynti, luottamus ja energian toimitushäiriöt kehittyisivät eri tavalla ja rahoitusmarkkinoilla ilmenisi häiriöitä. Vaikutusta euroalueeseen arvioidaan malliin perustuvien simulaatioiden avulla.[5] Molemmissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa oletetaan, että konfliktin vaikutukset ovat suurimmillaan vuonna 2022 ja konflikti ratkeaa ajan kanssa. Vielä kielteisemmätkin skenaariot olisivat siis mahdollisia.[6]

Epäsuotuisassa skenaariossa konfliktin vaikutus niin kauppaan, raaka-aineiden hintoihin kuin luottamukseenkin on pahempi kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa, ja myös euroalueen tuotantokapasiteetti kärsii kriisistä. Kaupan alalla pakotteita tiukennetaan, mikä heikentää Venäjän taloutta selvästi. Pakotteet aiheuttavat kuitenkin myös monenlaisia toimitusvaikeuksia ja häiriöitä kansainvälisissä arvoketjuissa. Tässä skenaariossa oletetaan, että kaasuntuonti Venäjältä Eurooppaan katkeaa pitkäksi aikaa eikä vajetta pystytä täysin kattamaan muista energialähteistä, kuten esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla. Tarjontavajeen vuoksi kaasun hinta nousee tuntuvasti. Myös öljyntuonti Venäjältä vähenee merkittävästi, mikä sekin nostaa hintoja. Kaasutoimitusten keskeytymisen odotetaan vähentävän tuotantoa monilla toimialoilla eri puolilla euroaluetta. Energiasektorin tuotantoon se vaikuttaa suoraan, mutta vaikutus välittyy myös muille toimialoille, jotka ovat vahvasti riippuvaisia kaasutoimituksista joko suoraan tai välillisesti (esim. kuljetusala, kaivos- ja louhostoiminta sekä kemianteollisuus).[7] Kaasumarkkinoiden tilanteen oletetaan tasoittuvan ajan myötä, ja kaasun hinta laskee taas vähitellen tuotannon lisääntyessä. Luottamus heikkenee epävarmuuden lisääntyessä maailmalla, kun pakotteet tiukentuvat ja geopoliittiset jännitteet jatkuvat pitempään kuin perusskenaariossa. Lisäksi laajemmat häiriöt finanssimarkkinoilla vaikuttavat joidenkin omaisuuseräluokkien hintoihin pitkäaikaisemmin. Riskialttiiden omaisuuserien hinnat laskevat, ja heilahtelua on enemmän. Skenaariossa oletetaan lisäksi, että riskipreemioiden kasvaessa euroalueen yritysten ulkoisen rahoituksen kustannukset nousevat, joten investointien kasvu hidastuu.

Vaikeassa skenaariossa raaka-aineiden hintojen oletetaan nousevan vielä nopeammin ja pitempään kuin epäsuotuisassa skenaariossa. Inflaation nopeutuminen aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia, ja rahoituksen saanti vaikeutuu laajemmin. Vaikeassa skenaariossa kaasun hinta reagoi Venäjältä tuotavan kaasun loppumiseen kaksi kertaa herkemmin kuin perusskenaariossa, kun varastot hupenevat ja kaasun saatavuus markkinoilla on heikkoa. Hintapaineet kasvavat ja jatkuvat myös jonkin verran pitempään kuin muissa skenaariossa, sillä oletuksena on, ettei kaasuntuontia Venäjältä pystytä täysin korvaamaan muista lähteistä arviointijakson aikana. Kaasun hinta vakaantuu siis markkinoilla aiempaa korkeammaksi. Myös öljyn hinta nousee voimakkaammin ja jää korkeammaksi kuin muissa skenaarioissa. Luottamusta heikentää rahoituksen saannin vaikeutuminen, sillä häiriön vaikutus rahoitukseen on oletettu kolme kertaa suuremmaksi kuin epäsuotuisassa skenaariossa. Lisäksi tässä skenaariossa kerrannaisvaikutukset ovat laajempia, sillä inflaatio on yleisesti ottaen nopeampaa.

Kokonaisvaikutus heikentää euroalueen bruttokansantuotteen kasvua merkittävästi. Vaikeassa skenaariossa vaikutus tuntuu vahvimmin ja myös pitemmän aikaa kuin muissa skenaarioissa (ks. taulukko ja kuvio B). Epäsuotuisassa skenaariossa vientikysyntä on heikkoa, raaka-aineiden hinnat nousevat, epävarmuus kasvaa ja lisäksi kriisi vaikuttaa hinnoitteluun rahoitusmarkkinoilla ja vähentää tuotantoa, joten BKT:n kasvun arvioidaan olevan noin 1,2 prosenttiyksikköä heikompi kuin perusskenaariossa vuonna 2022 ja 0,1 prosenttiyksikköä heikompi kuin perusskenaariossa vuonna 2023. Vuonna 2024 BKT:n kasvuvauhti on 0,5 prosenttiyksikköä nopeampi kuin perusskenaariossa, sillä taloudessa on enemmän kasvunvaraa taloudellisen toiminnan heikennyttyä tuntuvammin vuosina 2022 ja 2023. Vaikeassa skenaariossa BKT:n kehitys on merkittävästi heikompi kuin perusskenaariossa (1,4 prosenttiyksikköä heikompi vuonna 2022 ja 0,5 prosenttiyksikköä heikompi vuonna 2023), sillä epäsuotuisan skenaarion vaikutusten lisäksi energia on kalliimpaa ja riskilisät finanssimarkkinoilla kasvavat entisestään. Sodan aiheuttamat häiriöt osoittautuvat pitempiaikaisiksi, joten vaikka kasvun varaa on, vuonna 2024 kasvuvauhti on vain 0,3 prosenttiyksikköä nopeampi kuin perusskenaariossa.

Taulukko

Euroalueen talousnäkymiä koskevat vaihtoehtoiset skenaariot

(vuotuinen prosenttimuutos)

Molemmissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa inflaatio on erittäin nopeaa suurimman osan vuotta 2022 mutta hidastuu sitten vähitellen ja on vuonna 2024 vaikeassa skenaariossa 1,9 % kuten perusskenaariossakin ja epäsuotuisassa skenaariossa hieman hitaampi (ks. taulukko ja kuvio B). YKHI-inflaation kehitykseen vaikuttavat eniten energian hintaa koskevat oletukset. Energian hinta reagoi vaikeassa skenaariossa herkemmin toimitushäiriöihin ja vaikutusta tasoittavia tekijöitä on vähemmän, joten YKHI-inflaatiovauhti nopeutuu voimakkaammin ja pitemmäksi aikaa. Vuonna 2022 raaka-aineiden hinnannousu nopeuttaa inflaatiota epäsuotuisassa skenaariossa 0,8 prosenttiyksikköä ja vaikeassa skenaariossa 2,0 prosenttiyksikköä. Vuonna 2023 inflaation nopeutumispaineet jatkuvat vaikeassa skenaariossa, ja YKHI-inflaatiovauhti on 0,6 prosenttiyksikköä nopeampi kuin perusskenaariossa. Öljy- ja kaasumarkkinoiden kehityksen ja energian hintapiikkien vähitellen tasoittuessa inflaatio vaimenee, kun taloudellisen toiminnan kehitys euroalueella hidastuu. Vaikeassa skenaariossa energian hinta pysyy korkeampana kuin muissa skenaarioissa ja kerrannaisvaikutukset ovat voimakkaampia, joten YKHI-inflaatio palautuu perusskenaarion lukemiin ja on 1,9 % vuonna 2024.

Kuvio B

Vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon (perusskenaarioon verrattuna)

(ero maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon prosenttiyksikköinä)

Lähde: EKP:n asiantuntijoiden laskelmat.

Skenaarioissa ei ole otettu huomioon kattavasti kaikkia tekijöitä, jotka voivat muuttaa vaikutuksen suuruutta ja kestoa euroalueella. Esimerkiksi julkista taloutta koskevat oletukset ovat samat kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa muutenkin. Valtiot voivat kuitenkin ryhtyä mittavampiin toimiin pienentääkseen energian voimakkaan hinnannousun vaikutusta kuluttajien ja yritysten toimeentuloon, kuten vuonna 2021. Arvioitaessa kaasutoimitusten keskeytymisen vaikutusta tuotantoon ei ole otettu huomioon korvaavia energialähteitä, joten todellinen vaikutus voi jäädä pienemmäksi kuin skenaariossa oletetaan. Konfliktin pitkittyessä ja pahentuessa vaikutus voisi kuitenkin osoittautua myös voimakkaammaksi ja pitkäaikaisemmaksi. Skenaarioissa on otettu huomioon vaikutus energian hintaan, mutta konflikti voi näkyä myös muiden raaka-aineiden hinnoissa. Elintarvikkeiden ja joidenkin metallien hinnat saattavat nousta maailmankaupassa tuntuvasti, sillä Venäjä ja Ukraina ovat niiden merkittäviä tuottajia.

2 Julkisen talouden näkymät

Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioiden jälkeen perusskenaarioon on otettu joitakin uusia finanssipoliittisia elvytystoimenpiteitä. Euroalueen finanssipolitiikan mitoitus (puhdistettuna EU:n elpymisrahaston avustusten vaikutuksesta) tuki kasvua voimakkaasti vuonna 2020. Mitoituksen arvioidaan olleen tiukempi vuonna 2021 muun muassa siksi, että talouden elpyessä valtioiden tulot yleensä kasvavat. Mitoituksen arvioidaan vielä tiukentuvan vuonna 2022, jolloin merkittävä osa pandemiaan liittyvistä tuista puretaan, mutta arviointijakson muina vuosina tiukentuminen on paljon vähäisempää. Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna finanssipolitiikan mitoituksen odotetaan olevan vuonna 2022 noin 0,2 prosenttiyksikköä kevyempi, mutta vuosina 2023–2024 eroa ei juuri ole. Vuodelle 2022 tehdyissä tarkistuksissa on otettu huomioon muun muassa valtioiden omikronmuunnoksen vuoksi päättämät lisätukitoimet ja uudet toimet energian kallistumisen vaikutuksen hillitsemiseksi. Lisäksi julkisen talouden tulokehitys vaimenee jonkin verran tulojen kasvettua yllättävän paljon vuonna 2021. Toisaalta julkisen talouden menot, kuten julkinen kulutus ja tulonsiirrot, kasvavat aiempaa vaimeammin. Julkista taloutta koskeviin oletuksiin ja arvioihin liittyy kuitenkin toistaiseksi huomattavaa epävarmuutta, ja todennäköisin poikkeama arvoidusta kehityksestä olisi, että sota Ukrainassa johtaisi uusiin tukitoimiin.

Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan edelleen paranevan vuoteen 2024 saakka tasaisesti mutta hieman hitaammin kuin joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa. Euroalueen julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan vuonna 2020, ja sen arvioidaan pysyneen suurena myös vuonna 2021. Julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kohenevan tuntuvasti koko arviointijakson ajan lähinnä suhdannekorjatun perusalijäämän pienenemisen ja suhdannekomponentin ansiosta. Arviointijakson lopussa julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan olevan -2 % suhteessa BKT:hen eli edelleen heikompi kuin ennen kriisiä. Euroalueen julkisen talouden kokonaisvelka kasvoi jyrkästi vuonna 2020, mutta sen odotetaan pienenevän koko arviointijakson ajan. Vuonna 2024 se on noin 89 % suhteessa BKT:hen eli suurempi kuin ennen kriisiä. Kokonaisvelan odotetaan pienentyvän lähinnä siksi, että velan korko on pienempi kuin BKT:n kasvuvauhti ja perusalijäämäkin supistuu. Kokonaisvelkaa pienentävät myös alijäämä-velkaoikaisut. Rahoitusaseman arvioidaan olleen vuonna 2021 merkittävästi parempi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa oletettiin, sillä julkiset tulot kasvoivat ja menot pienenivät suhteessa BKT:hen. Vaikka lähtötilanne on parempi, vuonna 2024 rahoitusasema arvioidaan heikommaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa, sillä sota Ukrainassa heikentää kokonaistalouden näkymiä ja korkomenot suhteessa BKT:hen kasvavat. Euroalueen kokonaisvelkasuhteen kehitys on arvioitu vaimeammaksi koko arviointijaksolla pääasiassa siksi, että vertailuajankohdan vaikutus vuodelta 2021 pienentää velkasuhteen kasvua.

3 Hinnat ja kustannukset

Helmikuussa 2022 kokonaisinflaatiovauhti oli 5,8 %, ja sen arvioidaan pysyvän nopeana vielä jonkin aikaa (ks. kuvio 3). Inflaatiota kiihdyttää pääasiassa energian hintakehitys. Energian hinta nousi helmikuussa noin 32 % pääasiassa kaasun ja sähkön kallistumisen vuoksi, ja samasta syystä energian hintakehityksen odotetaan pysyvän nopeana koko loppuvuoden. Polttoaineiden hinnanmuutosten vaikutuksen odotetaan sen sijaan väistyvän vuonna 2022, sillä vertailuajankohtana polttoaineet olivat jo kalliita ja öljyn hinnan oletetaan vähitellen laskevan. Kuukausitasolla sähkön ja kaasun hinta nousi tammikuussa ennätysmäisesti, sillä monissa maissa tehtiin vuodenvaihteessa hinnanmuutoksia. Hintojen odotetaan nousevan vuoden kuluessa vielä lisää, sillä futuurihintojen perusteella sota Ukrainassa nostaa kaasun tukkuhintaa ja nousu välittyy vähitellen kuluttajille. Vuositasolla vertailuajankohdan vaikutus heikentää kuitenkin inflaatiovauhtia loppuvuodesta. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan olevan 2,6 % vuonna 2022, kun kysyntä on vahvaa. Myös energian kallistumisen välillinen vaikutus nostaa hintoja, ja tuotantohäiriöistä johtuvat hintapaineet välittyvät hinnoitteluketjussa eteenpäin. Elintarvikkeiden hinnannousu nopeutui 4,1 % helmikuussa, ja elintarvikkeiden odotetaan kallistuvan vuoden 2022 kuluessa vielä lisää raaka-aineiden korkean hinnan sekä kaasun ja sähkön poikkeuksellisen hinnannousun seurauksena. Kaasun ja sähkön osuus jalostettujen elintarvikkeiden tuotannon yhteenlasketuista energiakustannuksista on noin 90 %, ja ne ovat tärkeitä myös lannoitetuotannossa. Kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuoden jälkipuoliskolla pääasiassa vertailuajankohdan suurehkon vaikutuksen vuoksi, mutta myös öljyn hinnan oletetaan laskevan.

YKHI-inflaation odotetaan olevan keskimäärin 5,1 % vuonna 2022 ja 2,1 %vuonna 2023 sekä 1,9 % vuonna 2024. Kokonaisinflaation hidastuminen arviointijakson kuluessa johtuu siitä, että energian hinnan muutosvauhti heikkenee tuntuvasti. Oletuksena on, että öljyn ja kaasun hinta laskee futuurihintojen kehityksen mukaisesti huolimatta siitä, että vuonna 2023 osa energiakustannuksia pienentävistä tilapäisistä finanssipoliittisista toimista puretaan, vuosina 2023 ja 2024 toteutetaan kansallisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kaasun tukkuhinnan aiempi vahva nousu vaikuttaa vielä viiveellä. Myös elintarvikkeiden hintojen nousun odotetaan hidastuvan arviointijakson kuluessa. Ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja lasketun YKHI-inflaation arvioidaan olevan enää 1,8 % vuonna 2023 ja 1,9 % vuonna 2024. Alkuvaiheessa kehitystä hidastaa se, että tarjonnan häiriöt vähenevät ja taloudellinen toiminta käynnistyy uudelleen, joskin lukemissa näkyy myös vertailuajankohdan vaikutus. Sota Ukrainassa heikentää talouskasvua, mikä voi vaimentaa hintakehitystä, mutta konfliktista johtuvalla energian kallistumisella on todennäköisesti voimakkaampi välillinen vaikutus. Inflaation hienoinen nopeutuminen vuonna 2024 liittyy siihen, että työ- ja hyödykemarkkinoiden tilanne kiristyy, vuosien 2021 ja 2022 inflaatiopiikin vaikutus näkyy vielä palkkakehityksessä jonkin verran, ja pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen mukaiset. Perusskenaarioon liittyy merkittävää epävarmuutta Ukrainan konfliktin vuoksi, ja esimerkiksi energian hinta on noussut vielä vahvasti sen jälkeenkin, kun arvioissa käytetyt tekniset oletukset viimeisteltiin. Energian kallistuminen on otettu huomioon kehikon 3 vaihtoehtoisissa skenaarioissa.

Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten arvioidaan nousevan 3,6 % vuonna 2022 ja 2,9 % vuonna 2024, eli kehitys on pitkän aikavälin keskiarvoa nopeampaa (2,2 % sitten vuoden 1999). Vuonna 2021 tukitoimet vaikuttivat huomattavasti työntekijää kohden laskettuihin palkansaajakorvauksiin, joiden odotetaan siksi pienenevän jonkin verran, mutta yksikkötyökustannusten odotetaan nousevan työntekijää kohden lasketun työn tuottavuuden kasvun vaimenemisen vuoksi. Palkkojen keskimääräistä nopeampi nousu johtuu työmarkkinatilanteen kiristymisestä, lokakuulle 2022 kaavaillusta minimipalkkojen korotuksesta Saksassa sekä inflaation nopeutumisen kerrannaisvaikutuksista.

Kuvio 3

Euroalueen YKHI

(vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

Vuonna 2022 ulkoisten hintapaineiden odotetaan olevan paljon voimakkaampia kuin euroalueen sisäiset hintapaineet, mutta niiden odotetaan heikkenevän huomattavasti arviointijakson muina vuosina. Tuonnin deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin odotetaan olevan 8,2 % vuonna 2022. Muutoksen taustalla on lähinnä öljyn ja muiden raaka-aineiden kuin energian hinnannousu, mutta siihen vaikuttaa myös tuotantokustannusten nousu tuotantopanosten heikon saatavuuden vuoksi. Tuontihintojen nousun odotetaan vaimenevan vuodesta 2023 alkaen ja olevan 0,7 % vuonna 2024.

Joulukuussa 2021 julkaistuihin asiantuntija-arvioihin verrattuna YKHI-inflaatio on nyt arvioitu 1,9 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2022 ja 0,3 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2023 sekä 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2024. Kumulatiivisesta tarkistuksesta kolme neljäsosaa liittyy heilahteluille alttiisiin energia- ja elintarvikekomponentteihin ja yksi neljäsosa liittyy ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettuun YKHI-inflaatioon. Tarkistuksissa on otettu huomioon viimeaikainen odotettua nopeampi inflaatiokehitys, Ukrainan sodasta johtuvat voimakkaat ja pitkittyvät energian hintapaineet ja toimitushäiriöt sekä palkkojen nousun nopeutuminen muun muassa Saksan minimipalkkoihin kaavaillun korotuksen myötä. Lisäksi on otettu huomioon, että kyselypohjaisten indikaattorien mukaan keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat viime aikoina palautuneet EKP:n inflaatiotavoitteen mukaisiksi. Inflaatiokehitystä hidastavat Ukrainan konfliktin vaikutus kysyntään ja se, että korot on nyt oletettu markkinaodotusten perusteella merkittävästi korkeammiksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa. Arviointijakson loppua kohti inflaatiota nopeuttavilla tekijöillä on kuitenkin suurempi vaikutus.

Kehikko 4
Muiden laitosten ennusteet

Useat kansainväliset järjestöt ja yksityiset ennustelaitokset julkaisevat ennusteita euroalueen talousnäkymistä. Nämä ennusteet eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia keskenään eivätkä EKP:n asiantuntijoiden laatimien kokonaistaloudellisten arvioiden kanssa, sillä ne on laadittu eri ajankohtina. Muiden laitosten ennusteissa ei myöskään ole vielä otettu huomioon Ukrainan konfliktin vaikutusta. Lisäksi niissä johdetaan eri menetelmillä oletukset, jotka koskevat finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen ympäristön muuttujia (kuten öljyn ja muiden raaka-aineiden hintoja). Myös työpäiväkorjauksissa käytetyissä menetelmissä on eroja (ks. taulukko).

Euroalueen BKT:n kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevien tuoreiden ennusteiden vertailua

(vuotuinen prosenttimuutos)

Lähteet: MJEconomics Euro Zone Barometer (24.2.2022, vuoden 2024 luvut tammikuun 2022 kyselystä), Euroopan komission talousennuste (väliennuste talvelta 2022, 10.2.2022), Consensus Economics Forecasts (10.2.2022, vuoden 2024 tiedot tammikuun 2022 kyselystä), EKP:n Survey of Professional Forecasters I/2022 (tiedot 7.–13.1.2022 toteutetusta kyselystä), IMF World Economic Outlook (päivitetty ennuste 25.1.2022) ja OECD Economic Outlook 110 (joulukuu 2021).
Huom. EKP:n asiantuntija-arviot perustuvat työpäiväkorjattuihin tietoihin, kun taas Euroopan komission ja IMF:n luvuissa ei oteta huomioon, montako työpäivää kunakin vuonna on. Muissa ennusteissa ei mainita, perustuvatko ne työpäiväkorjattuihin tietoihin vai eivät. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen.

EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2022 arvioissa BKT:n kasvu on vuonna 2022 vaimeampaa ja inflaatio selvästi nopeampaa kuin muiden laitosten ennusteissa, sillä arvioissa on otettu huomioon Ukrainan konflikti ja ne perustuvat uudempiin tietoihin. Arviointijakson muina vuosina erot ovat pienempiä. Vaikka vuoden 2022 talouskasvu on nyt arvioitu vaimeammaksi kuin eurojärjestelmän joulukuisissa asiantuntija-arvioissa, ero muihin viimeaikaisiin ennusteisiin on pieni. Vuoden 2023 talouskasvu on edelleen arvioitu jonkin verran nopeammaksi kuin muiden laitosten ennusteissa. Inflaatio on EKP:n asiantuntijoiden arvioissa vuonna 2022 tuntuvasti nopeampi kuin aiemmin laadituissa muissa ennusteissa, sillä EKP:n arvioita laadittaessa on jo pystytty ottamaan huomioon Eurostatin alustava arvio helmikuulta 2022. Lisäksi tekniset oletukset on päivitetty sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vuoden 2024 talouskasvua ja inflaatiokehitystä koskevat asiantuntija-arviot ovat jokseenkin samoilla linjoilla muiden ennusteiden kanssa.

© Euroopan keskuspankki 2022

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0

Internet www.ecb.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on EKP:n sanastossa.

HTML ISSN 2529-461X, QB-CE-22-001-FI-Q

  1. Öljyn hintaa ja valuuttakursseja koskevat oletukset sekä muut tekniset oletukset perustuvat 28.2.2022 käytettävissä olleisiin tietoihin. Nämä euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot on viimeistelty 2.3.2022. Tämänkertaisissa arvioissa arviointijaksona ovat vuodet 2022–2024. Pitkän arviointijakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta, mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Ks. EKP:n toukokuun 2013 Kuukausikatsauksen kehikko ”An assessment of Eurosystem staff macroeconomic projections”. Keskeisten taulukoiden ja kuvioiden pohjana olevat tilastotiedot ovat saatavana myös erillisenä tiedostona osoitteessa http://www.ecb.europa.eu/pub/projections/html/index.en.html. Kattava tietokanta aiempien EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden tilastotiedoista löytyy osoitteesta https://sdw.ecb.europa.eu/browseSelection.do?node=5275746.
  2. Ks. myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuussa 2021 julkaistujen arvioiden kehikko 2 ”Kotitalouksien säästämisasteen kehitys ja euroalueen talousnäkymät”.
  3. Ukrainan sodan ensimmäiset vaikutukset on pyritty ottamaan huomioon käyttämällä oletusten pohjana futuurihintoja vain hyökkäystä seuranneilta päiviltä, eli oletukset perustuvat kolmen päivän keskiarvoon tavanomaisten kymmenen päivän sijasta.
  4. Valtion 10 vuoden joukkolainojen nimellistuottoja koskeva oletus perustuu valtioiden 10 vuoden viitelainojen tuottojen painotettuun keskiarvoon, jossa painoina on käytetty maiden vuotuisia BKT-lukuja. Kymmenen vuoden nimellistuottojen tuleva kehitys on johdettu EKP:n laatiman euroalueen joukkolainojen nimellistuottokäyrän pohjalta, ja sarjojen ero on pidetty samana arviointijakson alusta loppuun. Oletuksena on, että kunkin valtion joukkolainojen tuottoero euroalueen keskiarvoon nähden pysyy muuttumattomana koko arviointijakson ajan.
  5. Simulaatioissa käytetyt mallit ovat Oxford Global Economic Model, jolla mitataan vaikutusta kansainväliseen ympäristöön, ja EKP:n New Multi-Country Model (ks. A. Dieppe, A. González Pandiella, S. Hall, A. Willman: ”The ECB's New Multi-Country Model for the euro area: NMCM – with boundedly rational learning expectations”, Working Paper Series, N:o 1316, EKP, 2011), jolla mitataan vaikutusta euroalueeseen. Kerrannaisvaikutusten analysoinnissa käytetään lisäksi ECB-BASE-mallia (ks. E. Angelini, N. Bokan, K. Christoffel, M. Ciccarelli ja S. Zimic, ”Introducing ECB-BASE: The blueprint of the new ECB semi-structural model for the euro area, Working Papers Series, N:o 2315, EKP, 2019).
  6. Euroalueen raha- ja finanssipolitiikkaa koskevat oletukset ovat samat sekä perusskenaariossa että vaihtoehtoisissa skenaarioissa.
  7. Ks. V. Gunnella, V. Jarvis, R. Morris, ja M. Tóth: ”Natural gas dependence and risks to euro area activity”, Talouskatsaus 1/2022, EKP.