1 Yhteenveto

Euroalueen talous on kestänyt Lähi-idän konfliktin vaikutuksia odotettua paremmin. BKT:n kasvu oli ennakoitua nopeampaa vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Lyhyen aikavälin indikaattorien mukaan talouskasvu on lähiaikoina vahvaa, kun epävarmuus hälvenee, luottamus kohenee ja Lähi-idän konfliktista johtuvan energian tarjontasokin oletetaan vähitellen laantuvan.^[1] Euroopassa koetulla kesän helleaallolla odotetaan olleen vain vähäinen ja väliaikainen kielteinen vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen. Keskipitkällä aikavälillä kotimainen kysyntä saanee edelleen tukea reaalitulojen elpymisestä, jota hitaampi energiainflaatio vauhdittaa, ja vahvoista työmarkkinoista, sillä työttömyysasteen odotetaan laskevan pitkän aikavälin alimpaan lukemaan. Myös julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäykset etenkin Saksassa sekä tekoälyyn liittyvät investoinnit vahvistanevat kasvua arviointijakson myöhempinä vuosina. Viennin kasvun odotetaan piristyvän ulkoisen kysynnän vahvistumisen jälkeen, vaikka sitkeät kilpailukykyhaasteet hillitsevätkin sitä edelleen. Lisäksi euroalueen odotetaan hyötyvän joitakin muita talouksia vähemmän tekoälyyn liittyvästä vahvasta globaalista kysynnästä, sillä sen tekoälytoimiala on niitä pienempi. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion mukaan euroalueen BKT kasvaa 0,9 % vuonna 2026, 1,4 % vuonna 2027 ja 1,5 % vuonna 2028 (ks. taulukko 1). Irlannin lukuihin sisältyneestä heilahtelusta puhdistetun kasvun odotetaan olevan 1,2 % vuosina 2026 ja 2027 ja kiihtyvän sitten 1,4 prosenttiin vuonna 2028.^[2] Kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2026 (0,3 prosenttiyksikköä nopeammaksi Irlannin lukuihin tehdyn volatiliteettikorjauksen jälkeen). Tarkistuksen perusteena ovat ennakoitua parempi kehitys ja positiiviset kyselyindikaattorit, jotka viittaavat siihen, että vuodelle 2027 siirtyvä kasvuperintö on positiivinen. Vuoden 2027 kasvuarviota onkin tarkistettu 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin. Vuoden 2028 kasvuarvio on pysynyt ennallaan.

Inflaationäkymiin vaikuttaa edelleen eniten energiasokki, jonka oletetaan hälvenevän – joskin tähän oletukseen liittyy suurta epävarmuutta. Inflaation odotetaan olevan nopeimmillaan 3,6 % vuoden 2026 neljännellä neljänneksellä Lähi-idän konfliktista johtuvan energiahintojen voimakkaan nousun vuoksi, sillä raakaöljyn hintojen korotusten lisäksi myös jalostettujen öljytuotteiden hintoihin sekä kaasun ja sähkön tukkuhintoihin kohdistuu uutta nousupainetta. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitatun kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan 2,5 prosenttiin vuoden 2027 toisella neljänneksellä ja pysyttelevän sen jälkeen 2,0 prosentin tuntumassa, kun konfliktin pääasiallinen vaikutus energian hintoihin jää pois niiden vuotuisen muutosvauhdin vertailusta. Energiasokin välittymisen nopeus vaihtelee kokonaisinflaation pääerissä. Sokin nopea välittyminen energian kuluttajahintoihin viittaa siihen, että energiainflaatio seuraa energiaraaka-aineiden hintojen oletettua laskua nopeasti, muuttuu negatiiviseksi vuoden 2027 kuluessa ja nopeutuu sitten vuonna 2028, kun EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmä otetaan käyttöön. Energiasokin odotetaan sen sijaan välittyvän vain vähitellen muiden tuotteiden kuin energian hintainflaatioon, jonka odotetaan nopeutuvan alkuvuoteen 2027 saakka, pysyvän sen jälkeen nopeana ja maltillistuvan jälleen vuonna 2028. Välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Inflaation odotetun hidastumisen ennakoidaan auttavan hillitsemään palkkapaineita keskipitkällä aikavälillä talouden ja työmarkkinoiden näkymien parantuessa. Palkkojen kasvun odotetaan kuitenkin pysyvän pitkän aikavälin keskiarvoaan nopeampana. Perusskenaarion mukaan YKHI-inflaatio ensin nopeutuu vuoden 2025 aikaisesta 2,1 prosentista 3,0 prosenttiin vuonna 2026. Sitten se hidastuu 2,5 prosenttiin vuonna 2027 ja edelleen 2,1 prosenttiin vuonna 2028. Vuoden 2026 YKHI-kokonaisinflaatiota koskevat näkymät ovat ennallaan. Elintarvike-erää koskevia arvioita on tarkistettu alaspäin, sillä inflaatio oli tässä erässä odotettua hitaampaa heinäkuuhun saakka, vaikka siihen kohdistui jonkin verran nousupainetta epäsuotuisaan sään vuoksi. Elintarvike-erän tarkistus alaspäin kompensoi energiainflaation tarkistuksen ylöspäin. Kokonaisinflaatio on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2027 ja 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2028, sillä energiainflaation odotetaan nopeutuvan vuonna 2027 ja pohjainflaation (eli elintarvike- ja energiahinnoista puhdistetun YKHI-inflaation) nopeutuvan molempina vuosina. Taustalla ovat talousnäkymien koheneminen ja jonkin verran nopeampi palkkojen kasvu työmarkkinoiden hienoisen vahvistumisen myötä. Välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten odotetaan pysyvän suurin piirtein yhtä voimakkaina kuin kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioissa paitsi että elintarvikkeiden hintoihin kohdistuvien välillisten vaikutusten odotetaan vähenevän.

Euroalueen talousnäkymät ovat edelleen erittäin epävarmat meneillään olevan Lähi-idän konfliktin, Hormuzinsalmen saarron ja öljyn jatkuvan hintavaihtelun vuoksi. Epävarmuuden havainnollistamiseksi perusskenaariota on täydennetty kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioihin sisältyneiden kolmen vaihtoehtoisen skenaarion eli lievän, epäsuotuisan ja vakavan skenaarion päivitetyillä versioilla. Skenaarioissa on keskenään erilaiset oletukset Lähi-idän konfliktin ja energian hintasokin laajuudesta ja kestosta, sokin vaikutuksesta kansainväliseen ympäristöön ja epävarmuuteen sekä inflaatioon kohdistuvien välillisten ja kerrannaisvaikutusten voimakkuudesta.

• Lievässä skenaariossa energian hintojen oletetaan normalisoituvan ripeämmin kuin perusskenaariossa. Siksi inflaatio maltillistuu nopeammin ja on 2 prosentin tavoitetta hitaampaa vuosina 2027 ja 2028, ja BKT:n kasvu on hieman vahvempaa kuin perusskenaariossa.
• Epäsuotuisassa skenaariossa energian hintojen oletetaan nousevan jyrkemmin ja pitempään kuin perusskenaariossa. Myös epävarmuus ja kansainväliset heijastusvaikutukset ovat suurempia, ja välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset inflaatioon ovat voimakkaampia. Perusskenaarioon verrattuna inflaatio on nopeampaa vuosina 2026–2028 ja BKT:n kasvu hitaampaa vuosina 2027 ja 2028.
• Vakavassa skenaariossa oletetaan, että energian hintasokki on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi, epävarmuus on suurempaa ja palkkojen ja muiden kuin energian hintojen reagointi voimakkaampaa kuin epäsuotuisassa skenaariossa. Tässä skenaariossa kokonaisinflaatio on koko arviointijakson ajan huomattavasti ja sitkeästi nopeampaa kuin perusskenaariossa, mikä vastaa aiempaa kokemusta epälineaarisuuksista suuren energian hintasokin toteutuessa. BKT:n kasvu heikkenee tuntuvasti vuonna 2027 ja elpyy sitten vuonna 2028 ollen vain hieman perusskenaariota hitaampaa, sillä palkkojen voimakkaampi kasvu tukee tuloja ja kysyntää.

2 Euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot

2.1 Reaalitalous

Euroalueen talous on kestänyt Lähi-idän konfliktiin liittyneet energia- ja epävarmuussokit hyvin. Eurostatin ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi 0,4 % vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 0,0 %.^[3] Euroalueen BKT:n korjattu mittari, jossa käytetään Irlannin osalta ”muokattua kotimaista kysyntää” BKT:n sijaan, nousi samalla jaksolla 0,3 % eli 0,2 prosenttiyksikkö enemmän kuin mitä kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin ja yhtä paljon kuin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä (ks. kuvion 1 kohta a).^[4] Odotettua paremmat luvut viittaavat siihen, että Lähi-idän konfliktin epäsuotuisat vaikutukset reaalituloihin ja epävarmuuteen ovat pysyneet maltillisina ja meneillään olevan tekoälybuumin myönteinen sysäys on saattanut tukea yritysten investointeja ja ulkoista kysyntää.

Kyselytutkimuksista saadut tiedot viittaavat siihen, että luottamus ja talouden kasvuvauhti ovat vahvistumassa, vaikka Lähi-idän konfliktiin liittyy edelleen epävarmuutta ja kesän äärimmäiset sääolot Euroopassa ovat heikentäneet tilapäisesti niiden kehitystä. Elokuuhun asti ulottuvien kyselytietojen perusteella kasvuvauhti on vahvistunut keväällä saavutettujen pohjalukemien jälkeen. Teollisuuden kokonaistuotantoa kuvaava ostopäälliköiden komposiitti-indeksi (Purchasing Managers’ Index, PMI) nousi elokuussa teollisuustuotannon kasvun vahvistumisen myötä, ja myös palvelualojen ostopäällikköindeksi pysyi kasvun puolella. Myös ennakoivien ostopäällikköindeksien arvot paranivat, vaikka toimitusajat pitenivät hieman. Talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori (Economic Sentiment Indicator) nousi sekin elokuussa entisestään kuroen kiinni eroa indikaattorin (sotaa edeltäviin) helmikuun arvoihin. Euroopan viimeaikaiset helleaallot ja kuivuusjaksot ovat kuitenkin johtaneet tärkeiden jokien alhaiseen vedenkorkeuteen ja maastopaloihin, minkä odotetaan painavan kasvua kolmannella vuosineljänneksellä. Korjatun mittarin perusteella euroalueen talouskasvun arvioidaan hidastuvan 0,2 prosenttiin kolmannella vuosineljänneksellä (toisella neljänneksellä 0,3 %) ja palautuvan neljännellä neljänneksellä 0,3 prosenttiin.^[5] Kesäkuun asiantuntija-arvioita kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä tapahtuvasta talouskasvusta on siis tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin kaikkia kysyntäeriä koskevien arvioiden korotusten vuoksi.

Kuvio 1

Euroalueen BKT

a) BKT:n kasvu

(prosenttimuutos edellisestä vuosineljänneksestä ja vaikutus prosenttiyksikköinä, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)

b) BKT:n määrä

(indeksi, I/2024 = 100)

BKT:n kasvun arvioidaan nopeutuvan tasaisesti keskipitkällä aikavälillä, kun epävarmuus vähenee, luottamus kohenee ja energian hinnat normalisoituvat. Yksityisen kulutuksen arvioidaan olevan tärkein ja vankan investointikehityksen toiseksi tärkein kasvua vauhdittava tekijä keskipitkällä aikavälillä (ks. kuvio 2). Nettoviennin vaikutuksen arvioidaan kääntyvän hieman positiiviseksi vuodesta 2027 alkaen.

• Yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan pysyvän maltillisena lyhyellä aikavälillä ostovoiman vähäisen menetyksen ja epävarmuuden kasvun vuoksi mutta vahvistuvan keskipitkällä aikavälillä. Yksityinen kulutus todennäköisesti kasvaa maltillisesti lyhyellä aikavälillä Lähi-idän konfliktin vaimentaessa käytettävissä olevien reaalitulojen kehitystä, vaikka joidenkin maiden finanssipoliittisten toimien arvioidaankin osittain lieventävän tätä vaikutusta, ja sen arvioidaan laantuvan ajan mittaan. Myös kuluttajien luottamus on kohentunut viime kuukausina, mutta se on edelleen heikompi kuin ennen konfliktin alkua, mikä viittaa varovaisen kulutuskäyttäytymisen jatkumiseen. Kotitalouksien kulutuksen kasvun odotetaan jatkossa vahvistuvan ja saavan tukea reaalipalkkojen kasvun elpymisestä, vahvasta työllisyydestä ja jossain määrin myös suotuisista varallisuusvaikutuksista. Kotitalouksien säästämisasteen odotetaan laskevan vähitellen arviointijakson kuluessa, kun epävarmuus hälvenee ja varovaisuussäästäminen vähenee korkojen pysyessä korkeina.
• Julkisen kulutuksen odotetaan tukevan edelleen kasvua keskipitkällä aikavälillä. Julkinen kulutus edisti vahvasti kasvua vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvun ennakoidaan tilapäisesti heikkenevän lähinnä siksi, että Next Generation EU (NGEU) ‑ohjelman rahoitus päättyy Italiassa ja Ranskan oletetaan tekevän uusia julkisen talouden säästöjä (ks. myös kehikko 3).
• Tekoälyyn, puolustukseen ja infrastruktuuriin käytettävien menojen ja asuntoinvestointien vähittäisen elpymisen odotetaan tukevan investointien kasvua. Yritysten investointien (puhdistettuna Irlannin henkisiin omaisuustuotteisiin liittyvien investointien epävakaasta kehityksestä) arvioidaan kasvaneen vain vähän vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Kasvun odotetaan kuitenkin vahvistuvan, vaikka energian hinnoista ja tarjontakapeikoista vallitsee edelleen epävarmuutta Lähi-idän konfliktin vuoksi ja rahoitusolot ovat vähitellen kiristymässä. Kasvun elpyminen saanee tukea kysynnän kohenemisesta ja tekoälyn nopean maailmanlaajuisen kehityksen myötä lisääntyvistä digitalisaatiotoimista. Yritysten investointien ennakoidaan saavan tukea myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvun heijastumisesta yksityiselle sektorille ja tuloskehityksen asteittaisesta vahvistumisesta. Tämän arvioidaan kumoavan negatiivisen vaikutuksen, joka yritysinvestointeihin kohdistuu siksi, että julkisten investointien kasvu hidastuu vuosina 2027–2028 NGEU-ohjelman päättymisen jälkeen. Asuntoinvestoinnit kasvoivat vuoden 2026 alkupuoliskolla selvästi aiemmin arvioitua vähemmän. Osasyynä tähän olivat epäsuotuisten sääolojen vaikutus ja rahoitusolojen kiristyminen. Asuntoinvestointien odotetaan silti yhä elpyvän vähitellen ja saavan tukea reaalipalkkojen nousun myötä jatkuvasti vahvistuvasta asuntojen kysynnästä. Asuntoinvestointien arvioidaan myös hyötyvän viimeistely- ja asennustöistä, jotka lisääntyvät jatkuvasti lähinnä energiatehokkuuden parannustöiden ja muiden peruskorjausten ansiosta.^[6]
• Viennin kasvun arvioidaan pysyvän vaimeana, sillä euroalueen kilpailukykyyn kohdistuu jatkuvasti haasteita, joita pahentavat muun muassa Yhdysvaltojen tuontitullit ja euron yleinen vahvistuminen vuoden 2024 lopusta lähtien. Lähi-idän konflikti vaimentaa edelleen viennin kasvua, mutta sen hidastuminen on ollut ennakoitua vähäisempää lyhyellä aikavälillä. Siksi asiantuntijoiden kesäkuisia arvioita on tarkistettu ylöspäin. Viennin kilpailukyvyn arvioidaan pysyvän kuitenkin heikkona. Euron aiempi vahvistuminen ja Yhdysvaltojen korkeammat tuontitullit rajoittavat edelleen vientiä, mutta se saa jonkin verran tukea globaalin kysynnän vahvistumisesta. Kysyntää vahvistaa kuitenkin lähinnä tekoälybuumi, ja koska tekoälyala on euroalueella pienempi kuin joissakin muissa talouksissa, euroalueen odotetaan hyötyvän buumista niitä vähemmän.^[7] Sen vuoksi euroalueen vientiyritysten maailmanmarkkinaosuuden odotetaan pienenevän hieman lisää keskipitkällä aikavälillä. Tuonnin arvioidaan kasvavan vientiä nopeammin vuonna 2026 tuontikysynnän kasvun vuoksi. Keskipitkällä aikavälillä tuonnin ja viennin arvioidaan kasvavan samaa tahtia. Tekoäly- ja puolustusinvestointien odotetaan luovan tuontikysyntää keskipitkällä aikavälillä. Arvioiden mukaan nettoviennin vaikutus BKT:n kasvuun on hieman negatiivinen vuonna 2026 ja lievästi positiivinen vuosina 2027 ja 2028.

Puolustus- ja infrastruktuurimenojen odotetaan vahvistavan kotimaista kysyntää. Julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvuvaikutus johtuu pääosin Saksasta ja on suurimmillaan vuonna 2026. Sen arvioidaan olevan kumulatiivisesti 0,5 prosenttiyksikköä vuosina 2025–2028.^[8] Julkiset energiatukitoimet, joita eri valtioissa on otettu käyttöön Lähi-idän sodan alkamisen jälkeen, ovat pääosin väliaikaisia ja vaikuttavat kasvuun hyvin vähän.

Kuvio 2

Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvun arvioidaan nyt olevan 0,1 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2026 ja 0,2 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2027. Vuotta 2028 koskeva arvio on pidetty entisellään (ks. kuvio 3 ja taulukko 2). Arviota BKT:n kasvusta vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä on tarkistettu huomattavasti alaspäin Irlannin lukujen tarkentumisen myötä, mutta koska BKT kasvoi toisella vuosineljänneksellä odotettua enemmän ja vuoden jälkipuoliskoa koskevat näkymät ovat vahvistuneet, koko vuotta 2026 koskevaa kasvuarviota on voitu tarkistaa vähän ylöspäin. Lyhyen aikavälin näkymät ovat vahvistuneet lähinnä siksi, että investointien lyhyen aikavälin näkymät ovat kohentuneet tuoreiden indikaattoritietojen mukaisesti, epävarmuus on jonkin verran vähentynyt vahvistaen yksityistä kulutusta ja talouden kansainvälinen ympäristö on parantunut. Vuoden 2026 jälkipuoliskoa koskevan arvion tarkistaminen ylöspäin vaikuttaa merkittävästi vuodelle 2027 siirtyvään kasvuperintöön, mutta muuten vuoden sisällä tapahtuvan kasvun vuoksi tehtävät tarkistukset eivät juurikaan vaikuta vuosien 2027 ja 2028 arvioihin. Irlannin osalta käytettävän muokatun kotimaisen kysynnän perusteella arviota BKT:n kasvusta on tarkistettu ylöspäin 0,3 prosenttiyksikköä vuodelle 2026 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuodelle 2027. Vuoden 2028 arviota on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin. Joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin (Lähi-idän sodan syttymistä edeltävään perusskenaarioon) nähden talouden kasvuarviota vuodelle 2026 on tarkistettu 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin ja vuotta 2027 koskeva arvio on pidetty ennallaan. Vuoden 2028 arviota on sen sijaan tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin, joten BKT:n määrä on arviointijakson lopussa hieman joulukuisia arvioita pienempi (ks. kuvion 1 kohta b ja kuvion 3 kohta a).

Kuvio 3

BKT:n kasvua koskevien arvioiden tarkistukset kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioihin nähden

a) Vuoden aikana tapahtuneen kasvun ja kasvuperinnön vaikutus	b) Kysyntäerien vaikutus
(prosenttiyksikköä)	(prosenttiyksikköä)

Työmarkkinoiden arvioidaan pysyvän jokseenkin vahvoina taloudellisen toimeliaisuuden näkymien kohentuessa. Työmarkkinoiden lähtötilanne on tämänkertaisissa asiantuntija-arvioissa aiempaa vahvempi, sillä taloudellinen toimeliaisuus (Irlannin lukuihin tehty volatiliteettikorjaus huomioon ottaen) on ollut vuoden alusta lähtien odotettua vilkkaampaa ja osoittaa, että euroalueen talous on ollut kestokykyinen Lähi-idän konfliktista huolimatta. Siksi työllisyyden kasvun arvioidaan nyt olevan vuonna 2026 nopeampaa kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa. Vuotta 2027 koskeva arvio on pidetty ennallaan, ja arviota vuodelle 2028 on tarkistettu hieman alaspäin. Työllisyyden arvioidaan siis kasvavan vakaata noin 0,5 prosentin tahtia (ks. kuvion 4 kohta a). Työn tuottavuuden arvioidaan jatkavan elpymistään ja kasvavan tasaisesti koko arviointijakson ajan. Koska työllisyys ei yleensä reagoi suhdanteisiin yhtä herkästi kuin taloudellinen toimeliaisuus, työn tuottavuuden arvioidaan kasvavan ennakoitua enemmän vuoden 2026 jälkipuoliskolla (koska talous kasvoi työllisyyttä vahvemmin vuoden alkupuoliskolla) ja vuonna 2027. Vuonna 2028 työllisyyden arvioidaan kasvavan ennakoitua aavistuksen vähemmän. Työttömyysasteen odotetaan laskevan arviointijakson kuluessa. Vuonna 2028 sen arvioidaan olevan 5,9 % eli hieman alempana kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa (ks. kuvion 4 kohta b). Tarkistus johtuu siitä, että tuotannon ja työllisyyden arvioidaan nyt kasvavan odotettua enemmän vuonna 2026. Myös väestökehityksen ja muiden rakenteellisten muutosvoimien arvioidaan alentavan työttömyysastetta edelleen (mutta kesäkuun asiantuntija-arvioihin sisältyvien oletusten mukaisesti).

Kuvio 4

Työmarkkinat

a) Työllisyys	b) Työttömyysaste
(vuotuinen prosenttimuutos)	(prosenttia työvoimasta)

2.2 Hinnat ja kustannukset

YKHI-kokonaisinflaatio on viime aikoina heilahdellut Lähi-idän konfliktin kehityksen vuoksi. Se oli 2,9 % heinäkuussa.^[13] Kokonaisinflaatio on siis hieman nopeutunut, sillä se oli 2,8 % kesäkuussa oltuaan 3,2 % toukokuussa. Taustalla ovat inflaation nopeutuminen energiaerässä (lähinnä liikennepolttoaineissa jalostettujen öljytuotteiden kallistuessa), joidenkin julkisten tukitoimenpiteiden päättyminen sekä inflaation kiihtyminen palveluerässä ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian erässä.^[14] Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu YKHI-inflaatio oli heinäkuussa 2,5 % eli se nopeutui hieman. Elintarvikkeiden hintainflaatio sen sijaan hidastui entisestään tuotantopanosten hintapaineiden vaimetessa muun muassa elintarvikeraaka-aineiden hintojen ja tuottajahintojen aiemman laskun myötä. Lähi-idän sodan vaikutukset muihin kuluttajahintoihin kuin energian hintoihin ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. Tästä ovat osoituksena myös pohjainflaation mittareiden ja hinnoitteluketjun loppupäähän kohdistuvien tuotantopanosten hintapaineiden vaimea kehitys. Tuoreiden tietojen mukaan elintarvikkeiden hintoihin kohdistuvat välilliset vaikutukset ovat olleet odotettua vähäisemmät.

Kokonaisinflaation arvioidaan nopeutuvan 2,1 prosentista vuonna 2025 aina 3,0 prosenttiin vuonna 2026 pääasiassa energian hintojen nousun vuoksi. Vuonna 2028 sen arvioidaan hidastuvan 2,1 prosenttiin energiasokin laantuessa (ks. kuvio 5 ja taulukko 3). Energiaraaka-aineiden hintoja koskevista markkinapohjaisista oletuksista riippuen kokonaisinflaation odotetaan nopeutuvan 3,6 prosenttiin vuoden 2026 neljännellä neljänneksellä energiainflaation kiihtymisen myötä mutta myös elintarvikkeiden ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian erissä tapahtuvan hinnannousun vuoksi. Vuoden 2027 alussa sen odotetaan hidastuvan lähinnä energian hintakehitykseen liittyvien suurten vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Vuoden 2027 toisella neljänneksellä kokonaisinflaation arvioidaan olevan 2,5 % eli hidastuvan jyrkästi. Energiahintojen nousun välillisten vaikutusten odotetaan toteutuvan vähitellen muussa kuin energiainflaatiossa, mutta niiden odotetaan jäävän vähäisemmiksi kuin vuosien 2021–2024 nopean inflaation jaksolla. Energian hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan nopeutuvan 2,3 prosentista vuonna 2026 keskimäärin 2,6 prosenttiin vuonna 2027. Kokonaisinflaation odotetaan vakautuvan 2,0 prosentin tuntumaan keskipitkällä aikavälillä, sillä energiainflaation vaikutuksen arvioidaan olevan lähes nollassa ja myös energiasokin välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten odotetaan jäävän vaimeiksi. Kehikossa 4 esitetään skenaarioita, jotka sisältävät energiahintojen vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja joissa välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset ovat perusskenaariossa oletettua voimakkaammat.

Kuvio 5

Euroalueen YKHI-inflaatio ja sen erät

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Energiainflaation arvioidaan olevan nopeimmillaan lähes 15 % vuoden 2026 lopussa ja hidastuvan jyrkästi vuonna 2027 negatiivisten vertailuajankohdan vaikutusten ja energiaraaka-aineiden hintojen laskun vuoksi. Vuonna 2028 sen arvioidaan jälleen nopeutuvan ETS2-järjestelmän käyttöönoton myötä (ks. kuvio 6). Lähi-idän sota on johtanut energiaraaka-aineiden hintojen suureen nousuun (ks. kehikko 2), ja sodan kehitykseen liittyy edelleen huomattavan suurta epävarmuutta. Jalostettujen liikennepolttoaineiden hinnat ovat lisäksi nousseet huomattavasti enemmän kuin raakaöljyn hinnat, kun jalostettujen polttoaineiden maailmanlaajuinen tarjonta on heikentynyt Hormuzinsalmen sulun vuoksi kausiluonteisen kysynnän kasvaessa ja venäläiseen jalostuskapasiteettiin kohdistuvien Ukrainan hyökkäysten rajoittaessa tarjontaa entisestään. Tämä on johtanut dieselin ja vähäisemmässä määrin bensiinin EU-kohtaisten jalostusmarginaalien kohoamiseen, mikä entisestään lisää energiainflaation nopeutumisen painetta lähinnä lyhyellä aikavälillä.^[15] Marginaalien kohoaminen ei ole ollut aiemmin yleensä pitkäaikaista, sillä tarjonnan ja kysynnän tasapaino on korjautunut ja jalostamot ovat muuttaneet tuotevalikoimaansa. Nykyisen epätasapainon suuruusluokan vuoksi tällaisten korjausten tekeminen voi olla kuitenkin aiempaa vaikeampaa ja hitaampaa. Osa tukkusähkön hintojen viimeaikaisesta noususta voi liittyä kesän helleaaltoihin, joiden vuoksi sähköntuotannossa on tukeuduttu kalliimpaan kaasun polttoon. Vuonna 2026 inflaatiosokin vaikutuksia lieventävien julkisten toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan energiainflaatioon vain -1,0 prosenttiyksikön verran ja kokonaisinflaatioon hieman alle -0,1 prosenttiyksikön verran.^[16] Vuoden 2027 alussa energiainflaation arvioidaan hidastuvan suurten vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi ja koska markkinat odottavat öljyn, kaasun ja sähkön hintojen (sekä jalostettujen polttoaineiden hintojen) laskevan. Sen jälkeen energiainflaation arvioidaan olevan negatiivista vuoden 2027 toisella neljänneksellä ja vuoden 2028 alkupuoliskolla. Vuonna 2028 käyttöön otettavan ETS2-päästökauppajärjestelmän odotetaan nopeuttavan energiainflaatiota, mutta sen arvioidaan olevan keskimäärin nollan alapuolella.^[17] Ilman ETS2-järjestelmän vaikutusta kokonaisinflaatio olisi 1,9 % vuonna 2028.

Kuvio 6

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Elintarvikkeiden hintainflaatio on ollut viime aikoina vaimeaa, mutta sen arvioidaan voimistuvan ja nopeutuvan lyhyellä aikavälillä, kun energian hintojen aiemmasta noususta johtuvat välilliset vaikutukset ja epäsuotuisan sään vaikutus tulevat vähitellen näkyviin. Sen arvioidaan palaavan 2 prosentin tienoille myöhemmin arviointijaksolla (ks. kuvio 7). Elintarvikkeiden hintainflaation odotetaan nopeutuvan kahden seuraavan vuosineljänneksen kuluessa ja olevan nopeimmillaan 3,4 % vuoden 2027 kolmannella neljänneksellä. Taustalla on energiasokin kehittyminen, joka näkyy myös elintarvikeraaka-aineiden hinnoissa. Sen vaikutus on kuitenkin ollut toistaiseksi odotettua maltillisempi, minkä ovat osoittaneet viimeaikaiset negatiiviset arviointivirheet sekä tuontielintarvikkeiden hinnoista, maatalouden kotimaisista tuottajahinnoista ja elintarvikkeiden tuottajahinnoista johtuvien inflaatiopaineiden jatkuva väheneminen. Lisäksi lannoitteiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet keväällä tapahtuneen huomattavan nousun jälkeen, ja EU on ottanut käyttöön tukitoimenpiteitä energian ja lannoitteiden kustannussokin lieventämiseksi.^[18] Kesän helleaallot ja El Niño ‑ilmiö viittaavat kuitenkin siihen, että elintarvikkeiden hintainflaation käyrä on nousussa. Tästä huolimatta elintarvikeinflaation näkymiin liittyy suurta epävarmuutta, ja ne riippuvat yhä energiahintojen ja sääolojen kehityksestä. Sääoloilla onkin ajan mittaan todennäköisesti moninaisia vaikutuksia eri maiden elintarvikehintoihin. Sään viimeaikaiset ääri-ilmiöt on otettu osittain huomioon joissakin elintarvikeraaka-aineiden ja tukkusähkön hintaoletuksissa, mutta vielä on hyvin epävarmaa, miten sää vaikuttaa elintarvikeinflaatioon arviointijakson aikana. Aiemmilla ja mahdollisilla tulevilla sääilmiöillä – leuto kevät 2026, kuuma ja kuiva kesä sekä El Niño ‑ilmiön epävarmat seuraukset Euroopan säähän – voi olla toisensa kumoavia yhteisvaikutuksia. Elintarvikeinflaation arvioidaan hidastuvan arviointijakson loppua kohden, kun raaka-aineiden hinnat vakaantuvat ja energiahintojen nousun välilliset vaikutukset laantuvat.

Kuvio 7

YKHI-elintarvikeinflaatio euroalueella

(vuotuinen prosenttimuutos)

Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan vähitellen nopeutuvan lyhyellä aikavälillä. Sen arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2026 ja 2,6 % vuonna 2027. Vuonna 2028 sen arvioidaan hidastuvan 2,3 prosenttiin (ks. kuvio 8). Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan nopeutuvan asteittain lyhyellä aikavälillä ja olevan nopeimmillaan 2,8 % vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä. Syynä on muiden teollisuustuotteiden kuin energian voimakas hinnannousu, joka nopeutuu 1,9 prosenttiin. Palvelujen hintainflaation odotetaan sen sijaan pysyvän suurin piirtein ennallaan noin 3,3 prosentissa. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation kehityksen taustalla on energiahintojen nousun välillisten vaikutusten asteittainen lisääntyminen sekä euroalueella että maailmanlaajuisesti, kun tuontihinnat ja teollisuuden tuotantokustannukset kohoavat. Myös Saksan terveydenhuoltoalan uudistuksen odotetaan nopeuttavan energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettua YKHI-inflaatiota hieman vuonna 2027.^[19] Arvioiden mukaan näiden tekijöiden vaikutusta lieventävät osittain työvoimakustannuspaineiden laantuminen lyhyellä aikavälillä, euron aiempi vahvistuminen (joka on suurempi kuin sen hiljattainen heikkeneminen) ja Kiinasta peräisin oleva tuonti, joka painaa hintapaineita alaspäin. Kiinan jatkuva reflaatio tosin heikentää näitä paineita jonkin verran. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan hidastuvan vuoden 2027 kuluessa, kun hintapaineet laskevat niin muiden teollisuustuotteiden kuin energian ja palvelujen erissä. Vuonna 2028 inflaation odotetaan tasaantuvan sekä muiden teollisuustuotteiden kuin energian että palvelujen erissä, kun välilliset vaikutukset laantuvat ja palkkojen kautta välittyvien kerrannaisvaikutusten odotetaan jäävän vähäisiksi.^[20] Kerrannaisvaikutuksia, joita energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettuun YKHI-inflaatioon kohdistuu energian hintasokin vuoksi, on arvioitu ECB-BASE-mallilla ja euroaluetta koskevalla Bernanken ja Blanchardin mallilla. Saadut tulokset viittaavat siihen, että energiasokki keskimäärin nopeuttaa tätä inflaatiota vähän (noin 0,1–0,2 prosenttiyksikköä) vuosina 2027–2028, eli vaikutus on suurin piirtein saman suuruinen kuin kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioissa.^[21] Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan hidastuvan 2,3 prosenttiin arviointijakson lopulla siten, että palvelujen hintainflaatio on 2,9 % ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintainflaatio 1,1 %.

Kuvio 8

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

YKHI-kokonaisinflaation näkymiä on tarkistettu kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioihin nähden ylöspäin 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2027 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2028 (ks. kuvion 9 kohta a). Elintarvikeinflaation arvioidaan olevan ennakoitua hitaampaa, mutta ennakoitua nopeampi energiainflaatio pitkälti kumoaa elintarvikeinflaation vaikutuksen kokonaisinflaatioon vuonna 2026. Vuonna 2027 puolestaan inflaation nopeutuminen energiaerässä ja vähäisemmässä määrin muiden teollisuustuotteiden kuin energian erässä vaikuttaa kokonaisinflaatioon enemmän kuin ennakoitua hitaampi inflaatio elintarvike-erässä.^[22] Elintarvikeinflaation arvioidaan nyt olevan ennakoitua hitaampaa lyhyellä aikavälillä. Tarkistuksen taustalla ovat viimeaikaiset negatiiviset arviointivirheet, jotka johtuvat siitä, että kotimaisten elintarvikeraaka-aineiden hinnat ja joidenkin elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat olleet viime aikoina odotettua alemmat. Lisäksi energian hintasokin välilliset vaikutukset ovat olleet odotettua vähäisemmät, ja sääolot olivat odotettua suotuisammat alkuvuonna 2026. Inflaation arvioiminen ennakoitua hitaammaksi elintarvike-erässä johtuu kotimaisten elintarvikeraaka-aineiden alemmista hintaoletuksista ja odotettua jonkin verran pienemmistä (ja pidemmällä viipeellä tapahtuvista) välillisistä vaikutuksista. Inflaation arvioiminen ennakoitua nopeammaksi energiaerässä johtuu puolestaan kaasun ja sähkön korkeammista hintaoletuksista sekä korkeammista jalostusmarginaaleista. Ylöspäintarkistusta pienensivät osittain viimeaikaiset luvut odotettua alemmista öljyn hinnoista ja öljyn hintaoletuksista. Vuonna 2028 YKHI-inflaation arvioidaan olevan vähän ennakoitua nopeampaa palveluerän vuoksi. Tämä on johdonmukaista sen kanssa, että palkansaajakorvauksen kasvua koskevaa arviota on tarkistettu vähän ylöspäin arviointijaksolla (ks. taulukko 3).

Inflaatioarvioihin joulukuun 2025 asiantuntija-arvioiden jälkeen tehdyt tarkistukset antavat kattavamman käsityksen Lähi-idän sodan vaikutuksesta, koska ne osoittavat, miten energiasokin odotetaan kehittyvän (ks. kuvion 9 kohta b). Joulukuun jälkeen kokonaisinflaatiota koskevia arvioita on tarkistettu huomattavasti ylöspäin vuosille 2026–2027. Tarkistus on 1,1 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2027. Syynä on se, että energiasokin vaikutus välittyy energiaerään nopeasti mutta muihin eriin vasta viipeellä. Vuoden 2028 kokonaisinflaatiota koskevaa arviota on tarkistettu vain hieman (0,1 prosenttiyksikköä) ylöspäin, sillä energiainflaation hidastumisen arvioidaan pitkälti kumoavan muihin kuin energiaerään kohdistuvat välilliset vaikutukset ja vähäiset kerrannaisvaikutukset, jotka nopeuttavat kokonaisinflaatiota (ks. kuvion 9 kohta b). Energiahinnoista puhdistettua YKHI-inflaatiota koskevia arvioita on tarkistettu ylöspäin kumulatiivisesti 1,0 prosenttiyksikköä lähinnä energiasokin välillisten vaikutusten ja jossain määrin myös sen kerrannaisvaikutusten takia.

Kuvio 9

Inflaatioarvion tarkistukset

a) Vertailu kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioihin

(prosenttiyksikköinä ja vaikutus prosenttiyksikköinä)

b) Vertailu joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin

(prosenttiyksikköinä ja vaikutus prosenttiyksikköinä)

Nimellispalkkojen kasvun odotetaan vaimenevan entisestään vuoden 2026 ajan ja olevan koko vuoden osalta keskimäärin 3,3 %. Keskipitkällä aikavälillä sen odotetaan vakautuvan tälle tasolle. Työntekijää kohden lasketun palkansaajakorvauksen kasvu vaimeni entisestään. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä se oli 3,5 % eli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioissa mutta 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin joulukuun 2025 asiantuntija-arvioissa. Kasvun odotetaan hidastuvan edelleen muutaman seuraavan vuosineljänneksen kuluessa vuosien 2021–2024 suuren energiasokin laantumisen tahdissa ja piristyvän jälleen alkuvuonna 2027.^[23] Palkansaajakorvauksen kasvun odotetaan hidastuvan 3,8 prosentista vuonna 2025 aina 3,3 prosenttiin vuonna 2026 ja pysyvän sitten vuosina 2027 ja 2028 tällä tasolla eli pitkän aikavälin keskiarvoaan nopeampana. Kasvun arvioidaan saavan tukea talousnäkymien kohenemisesta ja vahvoista työmarkkinoista. Inflaation odotetun hidastumisen arvioidaan puolestaan pienentävän palkkavaatimuksia (ks. kuvion 10 kohta a). Reaalipalkkojen kasvun arvioidaan hidastuvan vuoden 2026 loppua kohden ja elpyvän sitten vähitellen vuoden 2027 kuluessa. Vuonna 2028 sen arvioidaan lähestyvän tuottavuuden kasvua (ks. kuvion 10 kohta b).

Palkansaajakorvauksen kasvun arvioidaan nyt olevan kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioihin nähden hieman nopeampaa koko arviointijakson ajan, sillä työmarkkinoiden tilanne on hieman kohentunut. Kasvua on tarkistettu kesäkuun asiantuntija-arvioihin nähden ylöspäin (0,1 prosenttiyksikköä kunakin arviointijakson vuotena), sillä vuoden 2026 ensimmäistä neljännestä koskevat luvut ovat odotettua paremmat, talouden kasvunäkymät ovat vahvistuneet ja työttömyysastetta koskevaa arviota on tarkistettu hieman alaspäin. Kerrannaisvaikutusten voimakkuutta koskeva arvio on sen sijaan pidetty suurin piirtein ennallaan. Joulukuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna palkansaajakorvauksen kasvuarviota on nyt tarkistettu huomattavasti enemmän ylöspäin: 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2027 sekä 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2028 (ks. kuvion 10 kohta a). Tästä huolimatta energiasokin odotetaan kohentavan palkkanäkymiä vähemmän kuin vuosina 2021–2024, sillä kysyntä ei ole yhtä vilkasta ja sokin aikainen inflaatioympäristö on suotuisampi. Tosin Lähi-idän konfliktiin liittyvä epävarmuus pysyy suurena.

Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan lyhyellä aikavälillä ja pysyvän jotakuinkin vakaana eli keskimäärin 2,4 prosentissa vuosina 2027–2028 (ks. kuvion 10 kohta b). Vuonna 2026 niiden kasvua hidastavat sekä palkkojen kasvun vaimeneminen että tuottavuuden kasvun nopeutuminen. Keskipitkällä aikavälillä yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan pysyvän jotakuinkin vakaana ja tuottavuuden ja palkkojen kasvun mukaisena. Vuonna 2028 yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan olevan ennakoitua nopeampaa, kun palkat kasvavat jonkin verran enemmän ja tuottavuus hieman vähemmän vahvojen työmarkkinoiden ympäristössä. BKT-deflaattorin kasvun odotetaan nopeutuvan maltillisesti lyhyellä aikavälillä yksikkötyökustannusten kasvun voimistumisen vuoksi ja talouden elpymisen myötä energiasokin epäsuotuisten vaikutusten jäädessä verraten vähäisiksi. Yksikkötyökustannusten osuuden pieneneminen lieventää omalta osaltaan epäsuotuisia vaikutuksia. Sen jälkeen BKT-deflaattorin kasvun odotetaan hidastuvan keskimäärin 2,2 prosenttiin vuonna 2028.

Kuvio 10

Euroalueen palkkakehitys

a) Palkansaajakorvaus työntekijää kohden

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) Reaalinen palkansaajakorvaus työntekijää kohden, tuottavuus ja yksikkötyökustannukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

Tuontihintojen vuotuisen kasvun arvioidaan nopeutuvan vuoden 2026 jälkipuoliskolla ja olevan nopeimmillaan 6,7 % neljännellä vuosineljänneksellä energiahintojen ja tekoälytuotteiden hintojen nousun vuoksi. Vuonna 2028 kasvun arvioidaan vakautuvan 1,3 prosenttiin. Tuonnin deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan olevan 4,0 % vuonna 2026, kun energiaraaka-aineiden hintapaineet ja tekoälytuotteiden hinnat nousevat. Euron aiempi vahvistuminen ja halpatuonti Kiinasta tosin vaimentavat kasvuvauhtia. Tuontihintojen kasvun arvioidaan hidastuvan 1,3 prosenttiin vuonna 2028 maailmantilanteen odotetun normalisoitumisen myötä.

3 Skenaariot ja herkkyysanalyysit

3.1 Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat

Energiaraaka-aineiden hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat viittaavat ennakoitua merkittävästi nopeamman inflaation riskeihin etenkin lyhyellä aikavälillä. Asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 2 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Tässä herkkyysanalyysissa riskejä analysoidaan käyttämällä useita eri prosenttipisteitä, jotka on johdettu sekä kaasu- että öljyoptioiden osoittamista riskineutraaleista todennäköisyysjakaumista.^[24] Herkkyysanalyysissa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta (ks. kuvio 11). Tämä analyysi eroaa kehikossa 4 esitetyistä Lähi-idän konfliktiskenaarioista siinä, että vaikutukset kohdistuvat vain energiaraaka-aineiden hintoihin, kun taas skenaarioissa myös epävarmuus vaikuttaa makrotaloudellisten vaikutusten arviointitapaan.^[25] Tulokset esitetään taulukossa 4.

Kuvio 11

Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat

a) Öljyn hintaoletus

(Yhdysvaltain dollaria/barreli)

b) Kaasun hintaoletus

(EUR/MWh)

3.2 Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat

Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat viittaavat siihen, että euro saattaa vahvistua entisestään etenkin keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsisi ennakoitua jonkin verran hitaamman talouskasvun ja inflaation riskejä. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion teknisissä oletuksissa valuuttakurssin kehitys on vakioitu koko arviointijakson ajaksi. Kaksi vaihtoehtoista valuuttakurssikehitystä, jotka on johdettu 19.8.2026 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista, viittaavat euron kurssin vahvistumiseen (ks. kuvio 12). Tämä saattaa johtua siitä, että markkinaosapuolten odotukset euroalueen rahapolitiikasta suhteessa Yhdysvaltojen rahapolitiikkaan sekä odotukset Lähi-idän konfliktin mahdollisesta ratkaisemisesta tukevat euroa. Vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia, jotka sisältävät termiinikurssin kehitysuran aineiston koontipäivänä, arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukosta 5 käy ilmi näillä malleilla saatujen tulosten keskimääräinen vaikutus kokonaistuotannon kasvuun ja inflaatioon.

Kuvio 12

Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin vaihtoehtoiset kehitysurat

Kehikko 4
Vaihtoehtoiset skenaariot Lähi-idän konfliktin taloudellisista vaikutuksista^[26]

Asiantuntija-arvioihin liittyy edelleen Lähi-idän konfliktin liittyvää suurta epävarmuutta, jota havainnollistetaan vaihtoehtoisilla skenaarioilla. Jäljempänä esitetyissä skenaarioissa on käytetty samoja menetelmiä kuin kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioissa.^[27] Vaihtoehtoisissa skenaarioissa oletetut energiaraaka-aineiden hintojen kehityskulut ovat erilaiset kuin perusskenaariossa ja hintojen kehitys myös välittyy euroalueen talouteen eri tavoin. Skenaariot sisältävät lisäksi epävarmuuden vaikutuksia, kerrannaisvaikutuksia rahoitusmarkkinoilla ja kansainvälisiä heijastusvaikutuksia (ks. taulukko A). Asiantuntijat eivät määritä skenaarioille todennäköisyyksiä, vaan skenaarioiden tarkoituksena on pikemminkin havainnollistaa konfliktin vaikutuksiin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä. Suurten sokkien yhteydessä epälineaarisuudet sekä välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset voivat olla tärkeitä tekijöitä kehityksen välittymisessä inflaatioon, kuten kesäkuun 2026 asiantuntija-arvioiden yksityiskohtaisessa tarkastelussa todettiin.^[28] Tällaisten vaikutusten voimakkuutta ei ole juurikaan muutettu kesäkuun arvioista. Poikkeuksena ovat energiahinnat, joiden välillisiä vaikutuksia elintarvikkeiden hintainflaatioon on hieman pienennetty. Lisäksi on laadittu herkkyysanalyysi lentopetrolipulan vaikutuksista vakavassa skenaariossa.

Taulukko A

Lähi-idän konfliktia koskevien perusskenaarion ja vaihtoehtoskenaarioiden kuvaus

Skenaario	Energiaraaka-aineiden hinnat	Epävarmuus	Välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset inflaatioon	Finanssi- ja rahapoliittiset toimet euroalueella
Perusskenaario	Energiaraaka-aineiden hinnat noudattelevat teknisiä oletuksia. 1	Noudattelee volatiliteetti-indeksin (VIX) kehitystä.	Pieni tarkistus ylöspäin, jotta voidaan ottaa huomioon energiasokin suuruudesta johtuvat vaikutukset, jotka ovat mahdollisesti vakiomallin joustoja laajemmat.	Lyhyet korot noudattelevat teknisiä oletuksia.1 Huomioon otetaan vain ennakoidut tai jo ilmoitetut finanssipoliittiset toimet ja muut tarkoin määritetyt toimet.
Lievä skenaario	Energiaraaka-aineiden hinnat kehittyvät markkinatiedoista johdetun todennäköisyysjakauman 25. prosenttipisteen mukaisesti. 1	Sama kuin perusskenaariossa.	Samat kuin perusskenaariossa.	Samat kuin perusskenaariossa.
Epäsuotuisa skenaario	Energiaraaka-aineiden hinnat kehittyvät markkinatiedoista johdetun todennäköisyysjakauman 75. prosenttipisteen mukaisesti. 1	VIX-indeksi nousee noin 10 pistettä ja laskee alkuvuonna 2027 nopeasti kohti vuoden 2025 neljännen neljänneksen tasoa. Volatiliteetti on vain hitusen perusskenaariota suurempaa.	Kalibroitu perusskenaariota voimakkaammiksi vuosien 2021–2024 inflaatiokehityksen ja satelliittimallien pohjalta.	Samat kuin perusskenaariossa.
Vakava skenaario	Energiaraaka-aineiden hinnat kehittyvät markkinatiedoista johdetun todennäköisyysjakauman 95. prosenttipisteen mukaisesti. 1	VIX-indeksi nousee noin 14 pistettä ja pysyy huomattavasti epäsuotuisan skenaarion tasoaan korkeampana vuoden 2027 loppuun asti. Vuonna 2028 se on vain aavistuksen korkeammalla kuin perusskenaariossa.	Kalibroitu epäsuotuisaa skenaariota voimakkaammiksi vuosien 2021–2024 inflaatiokehityksen ja satelliittimallien pohjalta.	Samat kuin perusskenaariossa.

1. Energiaraaka-aineiden hintaoletukset

Vaihtoehtoisissa skenaarioissa öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat on määritetty optioiden osoittamilla todennäköisyysjakaumilla. Öljyn ja kaasun hintojen oletetaan noudattelevan vuoden 2026 neljännestä neljänneksestä lähtien markkinapohjaisen jakauman 25. prosenttipisteen mukaista kehitystä lievässä skenaariossa, 75. prosenttipisteen mukaista kehitystä epäsuotuisassa skenaariossa ja 95. prosenttipisteen mukaista kehitystä vakavassa skenaariossa (ks. kuvion A kohdat a ja b sekä taulukko B). Nämä prosenttipisteet ovat markkinapohjainen arvio nykyisistä energiahintoihin liittyvistä riskeistä, ja ne käsittävät implisiittisesti Lähi-idän konfliktin vaihtoehtoiset kehityskulut ja sen vaikutukset energian tarjontahäiriöihin.

• Lievässä skenaariossa öljyn hinnat laskevat noin 75 Yhdysvaltain dollariin barrelilta ja kaasun hinnat 50 euroon megawattitunnilta vuoden 2026 neljännellä neljänneksellä. Tämä kehityskulku todennäköisesti kuvaa markkinoiden näkemyksiä, että konflikti voidaan yhä ratkaista hyvin ripeästi. Silloin maailman öljy- ja kaasumarkkinat normalisoituisivat nopeasti.
• Epäsuotuisassa skenaariossa öljyn hinnat nousevat noin 100 Yhdysvaltain dollariin barrelilta ja kaasun hinnat 75 euroon megawattitunnilta vuoden 2026 neljännellä neljänneksellä. Ne pysyvät tuntuvasti perusskenaariota korkeampina koko arviointijakson ajan, mikä todennäköisesti ilmentää markkinaodotuksia siitä, että konflikti kestää pitempään kuin perusskenaariossa oletetaan.
• Vakavassa skenaariossa öljyn hinnat nousevat 50 % ja kaasun hinnat yli kaksinkertaistuvat perusskenaarioon verrattuna. Vuoden 2026 neljännellä neljänneksellä öljyn hinnat ovat noin 130 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja kaasun hinnat 130 euroa megawattitunnilta, kun taas perusskenaariossa öljyn hinnat ovat 88 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja kaasun hinnat 60 euroa megawattitunnilta. Sokit ovat myös erittäin pitkäkestoisia, ja poikkeamat perusskenaariosta ovat arviointijakson lopussa samansuuruisia. Optioiden osoittamilla todennäköisyysjakaumilla määritetyt energian hintojen kehitysurat voidaan muuntaa tarjontahäiriöiksi käyttämällä hintajoustoja suhteessa tarjontasokkeihin. Vakavassa skenaariossa öljyn maailmanlaajuinen tarjonta vähenisi perusskenaarioon verrattuna noin 8 % eli suurin piirtein 8 miljoonalla barrelilla päivässä ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tarjonta vähenisi 12 % eli noin 5 miljardilla kuutiometrillä kuukaudessa (ks. kuvion A kohdat c ja d).^[29] Vakavassa skenaariossa myös kaasun hinnat Euroopassa nousisivat selvästi yli 65 euroon megawattitunnilta. Aiempien hintapiikkien perusteella tämä on hintataso, jonka ylittyessä Eurooppa voisi tarjota nesteytetyn maakaasun lasteista Aasiaa enemmän, mikä vähentäisi kaasun tarjontahäiriöiden laajuutta euroalueella.

Kuvio A

Öljyn hintojen kehitystä ja maakaasun hintojen kehitystä Euroopassa koskevat oletukset

a) Öljyn hinnat	b) Kaasun hinnat
(Yhdysvaltain dollaria barrelilta)	(euroa/MWh)
c) Öljyn hinnat	d) Kaasun hinnat
(Yhdysvaltain dollaria barrelilta)	(euroa/MWh)

Taulukko B

Energiaraaka-aineiden hintaskenaariot – tasot ja poikkeamat perusskenaariosta

Skenaario		IV/2026 (Yhdysvaltain dollaria/barreli tai euroa/MWh)	IV/2026 (prosenttipoikkeama perusskenaariosta)	IV/2028 (Yhdysvaltain dollaria/barreli tai euroa/MWh)	IV/2028 (prosenttipoikkeama perusskenaariosta)
Lievä	Öljyn hinnat	76	-12 %	62	-15 %
	Kaasun hinnat	50	-17 %	22	-22 %
Epäsuotuisa	Öljyn hinnat	99	15 %	84	16 %
	Kaasun hinnat	77	28 %	38	33 %
Vakava	Öljyn hinnat	132	53 %	115	58 %
	Kaasun hinnat	130	116 %	61	114 %

2. Oletukset epävarmuudesta ja sen välittymisestä rahoitusoloihin

Epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa oletetaan, että Lähi-idän konfliktin kärjistyminen lisäisi maailmanlaajuista epävarmuutta ja johtaisi uudelleenhinnoitteluun rahoitusmarkkinoilla. Globaalia epävarmuutta kuvataan VIX-indeksillä. Epäsuotuisassa skenaariossa sen oletetaan hypähtävän tilapäisesti, kun taas vakavassa skenaariossa nousun oletetaan olevan suurempi ja pitkäkestoisempi. Nämä oletukset vastaavat pitkälti kehitystä, joka on havaittu aiemmin samanlaisten geopoliittisten jännitteiden aikana, kuten Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan alussa ja lokakuussa 2023 Lähi-idän konfliktin aikana (ks. kuvion B kohta a). Epävarmuus vaikuttaa skenaarioissa talouteen kahdella tavalla: sillä on suora vaikutus BKT:hen luottamussokkien muodossa ja epäsuora vaikutus rahoitusolojen kautta. Molemmat heikentävät kulutusta, investointeja ja kauppaa.

Kuvio B

VIX-indeksiä koskevat oletukset ja vaikutus tiettyihin rahoitusmarkkinoiden muuttujiin

a) VIX-oletukset

(indeksi)

b) Yritysluottojen ja kotitalouksien asuntoluottojen tuottoerot epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa

(poikkeamat perusskenaariosta peruspisteinä)

Epäsuotuisassa skenaariossa lainojen tuottoerojen kasvu on lyhytaikaisempaa ja vähäisempää kuin vakavassa skenaariossa, mikä johtuu eroista VIX-indeksin kehityskuluissa (kuvion B kohta b). Epäsuotuisassa skenaariossa tuottoerojen (riskittömän koron ylittävien tuottojen) kasvu on vaatimatonta, ja tuottoerot ovat suurimmillaan noin 0,10 peruspistettä vuoden 2027 toisella neljänneksellä sekä yritys- että asuntolainojen kohdalla, sillä malli ennakoi nopeaa paluuta vähäiseen volatiliteettiin. Yrityslainojen tuottoerot ovat huipussaan hieman suuremmat kuin asuntolainojen tuottoerot, mutta ne myös palautuvat perustasolleen asuntolainoja nopeammin. Vakavassa skenaariossa suuri volatiliteetti on pitkäkestoisempaa ja ehdyttää pankkien puskurikapasiteetin. Siksi tuottoerot kasvavat VIX-indeksiin verrattuna suhteessa enemmän ja ovat suurimmillaan noin 0,20 peruspistettä vuoden 2027 jälkipuoliskolla. Asuntolainojen tuottoerot ovat suurimmillaan yhden vuosineljänneksen myöhemmin, ja ne pysyvät perusskenaariota suurempina arviointijakson loppuun saakka.

3. Makrotaloudelliset vaikutukset kansainväliseen ympäristöön

Koska suoria kauppayhteyksiä konfliktin vaikutuksen alaiseen alueeseen on vain vähän, sokin pääasiallisia välittymiskanavia maailmantalouteen oletetaan olevan lisääntyvä epävarmuus sekä energia- ja elintarvikehintojen nousun suorat ja epäsuorat vaikutukset (ks. kuvio C). Skenaarioissa globaalin epävarmuuden lisääntyminen laskee varallisuushintoja, kiristää rahoitusoloja sekä heikentää kulutusta ja kauppaa maailmanlaajuisesti. Öljyn ja kaasun hintojen nousu kasvattaa tuontikustannuksia, pienentää reaalituloja ja heikentää eniten energiatuonnista riippuvaisia talouksia. Energiakustannusten kasvu nostaa myös elintarvikkeiden hintoja, kiihdyttää inflaatiota ja vaimentaa entisestään globaalia kysyntää.^[30]

Lievässä skenaariossa häiriöt häviävät ennakoitua nopeammin, joten kasvu on nopeampaa ja inflaatio hitaampaa kuin maailmantalouden perusskenaariossa. Koska energiahinnat laskevat ripeämmin, inflaatiosykäys vaimenee nopeammin, epävarmuus vähenee, rahoitusolot normalisoituvat ja ulkoinen kysyntä vahvistuu perusskenaariota suotuisamman ulkoisen ympäristön ansiosta.

Epäsuotuisassa skenaariossa maailmantalouteen kohdistuu maltillinen mutta sitkeä negatiivinen tarjontasokki. Maailman BKT:n kasvu on koko arviointijakson ajan hitaampaa kuin perusskenaariossa.^[31] Talouskasvu on heikoimmillaan noin 0,2 prosenttiyksikköä perusskenaariota hitaampaa vuonna 2027, kun taas inflaatio on 0,8 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2027 ja 0,4 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2028. Euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi heikkenee hieman ennen normalisoitumista. Euroalueen ulkoinen kysyntä heikkenee joka vuosi perusskenaarioon nähden ja on tarkastelujakson lopussa noin 0,8 % sitä heikompi.

Kuvio C

Vaikutus maailmantalouteen euroaluetta lukuun ottamatta

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

Vakavassa skenaariossa negatiivinen tarjontasokki on paljon suurempi ja sen vaikutukset ovat pitkäkestoisempia. Tämän seurauksena energia- ja elintarvikeraaka-aineiden hinnat aiheuttavat voimakkaamman inflaatiosykäyksen ja maailmanlaajuinen epävarmuus lisääntyy huomattavammin. Vaikutus maailman BKT:n kasvuun jää hyvin vähäiseksi vuonna 2026, mutta vuonna 2027 kasvu hidastuu yhden prosenttiyksikön. Vuonna 2028 vaikutukset ovat pieniä. Inflaatio on noin 0,4 prosenttiyksikköä perusskenaariota nopeampaa vuonna 2026. Vaikutus on suurimmillaan lähes 2,7 prosenttiyksikköä vuonna 2027, minkä jälkeen se lievenee 1,1 prosenttiyksikköön vuonna 2028. Euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi heikkenee aluksi hieman ja normalisoituu sitten. Euroalueen ulkoinen kysyntä heikkenee joka vuosi perusskenaarioon verrattuna ja on lopulta noin 2,9 % sitä heikompi vuonna 2028.

4. Makrotaloudelliset vaikutukset euroalueella

Vaikutukset euroalueella perustuvat pitkälti kesäkuun skenaarioiden oletuksiin suorien vaikutusten, välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten voimakkuudesta, mutta välilliset vaikutukset elintarvikkeiden hintoihin ovat hieman niitä pienemmät. Vakavassa skenaariossa aiemmin oletetut suorat vaikutukset – eli se, missä määrin energian hinnat välittyvät YKHI-energiainflaatioon – on tarkistettu ja vahvistettu yksityiskohtaisella energiainflaatiomallilla.^[32] Skenaarioiden arvioinnissa on säilytetty myös suurelta osin aiemmat muutokset asiantuntija-arvioiden vakiomallin välittymismekanismiin. Muutosten myötä välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset ovat voimakkaampia. Ainoa ero aiempiin kalibrointeihin nähden koskee energiahintojen välittymistä elintarvikkeiden hintoihin. Näitä välillisiä vaikutuksia on pienennetty hieman kaikissa skenaarioissa, mutta ne ovat edelleen merkittävästi voimakkaampia kuin vakiojoustot epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa.^[33]

Lievässä skenaariossa BKT kasvaa hieman voimakkaammin ja inflaatio maltillistuu nopeammin kuin perusskenaariossa (ks. taulukko C ja kuvio D). Siinä inflaatio on perusskenaariota hitaampaa vuosina 2027 ja 2028, koska energian hinnannousu vaimenee ripeämmin. Myös alemmat energiahinnat edistävät BKT:n kasvua, ja reaalikasvu asettuu 1,5 prosenttiin vuonna 2027 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2028 eli perusskenaariota korkeammalle.

Epäsuotuisassa skenaariossa sokki johtaa sitkeään energiahintojen nousuun, jonka vuoksi inflaatiopaineet pitkittyvät. BKT:n kasvu puolestaan heikkenee lyhyellä aikavälillä. BKT:n kasvu on 1,1 % vuonna 2027 eli perusskenaariota hitaampaa ja elpyy sitten 1,4 prosenttiin vuonna 2028, kun energiahinnat laskevat ja epävarmuus vähenee. YKHI-inflaatio kiihtyy tässä skenaariossa 3,1 prosenttiin vuonna 2026 ja pysyy 3,2 prosentissa vuonna 2027, kunnes se hidastuu 2,3 prosenttiin vuonna 2028. Pohjainflaatio (eli elintarvike- ja energiahinnoista puhdistettu inflaatio) on huipussaan 2,8 % vuonna 2027, mikä johtuu hintoihin ja palkkoihin kohdistuvien välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten asteittaisesta toteutumisesta. Vuonna 2028 se hidastuu 2,4 prosenttiin.

Vakavassa skenaariossa makrotaloudellinen ympäristö on huomattavasti haastavampi, kun raaka-aineiden hintasokit vahvistuvat ja pitkittyvät ja myös välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset voimistuvat. BKT:n kasvu on 0,8 % vuonna 2026, ja se hidastuu tuntuvasti eli 0,4 prosenttiin vuonna 2027, mikä viittaa toimeliaisuuden pitempikestoiseen heikkouteen. Se elpyy 1,4 prosenttiin vuonna 2028. Kokonaisinflaatio kiihtyy jyrkästi 3,3 prosenttiin vuonna 2026 ja on nopeimmillaan 5,4 % vuonna 2027. Pohjainflaatio nopeutuu huomattavasti, kun energiahintojen nousu välittyy yhä voimakkaammin kotimaisiin hintoihin ja palkkoihin.

Taulukko C

Euroalueen keskeiset muuttujat perusskenaariossa ja vaihtoehtoisissa skenaarioissa

(vuotuinen prosenttimuutos)

	BKT:n kasvu			YKHI-inflaatio			YKHI-inflaatio ilman energia- ja elintarvikehintoja
	2026	2027	2028	2026	2027	2028	2026	2027	2028
Perusskenaario	0,9	1,4	1,5	3,0	2,5	2,1	2,5	2,6	2,3
Lievä skenaario	0,9	1,5	1,6	2,9	1,9	1,8	2,5	2,5	2,2
Epäsuotuisa skenaario	0,9	1,1	1,4	3,1	3,2	2,3	2,5	2,8	2,4
Vakava skenaario	0,8	0,4	1,4	3,3	5,4	3,2	2,5	3,5	3,2

Negatiiviset makrotaloudelliset vaikutukset johtuvat epäsuotuisassa ja vakavassa skenaariossa aluksi lähinnä korkeammista energiakustannuksista ja epävarmuudesta, mutta ajan mittaan niitä syntyy yhä enemmän kauppaan, kotimaiseen kysyntään ja pohjainflaatioon kohdistuvien laajempien heijastusvaikutusten kautta. Kuvio E osoittaa, että BKT:n kasvun heikkeneminen johtuu pääasiassa energiahintojen noususta, epävarmuuden lisääntymisestä ja kaupan heikkenemisestä. Vuonna 2027 kasvu hidastuu selvemmin, kun globaalin kysynnän heikkeneminen, joka liittyy osittain maailman elintarvike- ja energiahintojen nousuun, painaa euroalueen vientiä entisestään. Samaan aikaan energiahintojen nousu ja rahoitusolojen kiristyminen heikentävät kotimaista kysyntää vielä lisää. BKT:n kasvu normalisoituu vähitellen vuoteen 2028 mennessä, kun energian hintapaineet vaimenevat ja palkat nousevat jonkin verran reaalitulojen kehityksen heikentymisen jälkeen. Inflaation osalta tärkein välittymiskanava on energiakustannusten nousu, joka vaikuttaa suoraan energian hintainflaatioon ja nostaa muiden tuotteiden kuin energian tuotantokustannuksia. Vakavassa skenaariossa suuremmat välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset välittyvät yhä voimakkaammin elintarvike- ja pohjainflaatioon, mikä johtaa huomattavasti sitkeämpään kokonaisinflaatioon. Lievässä skenaariossa inflaatio on perusskenaariota hitaampaa lähinnä energiahintojen laskun vuoksi ja tukee reaalituloja, kulutusmenoja ja siten BKT:n kasvua, joka saa vielä lisäpontta suotuisammasta ulkoisesta ympäristöstä.

Kuvio D

Euroalueen keskeiset muuttujat perusskenaariossa ja vaihtoehtoskenaarioissa

BKT

(prosenttimuutos edellisestä vuosineljänneksestä)

YKHI	YKHI pl. energia ja elintarvikkeet
(vuotuinen prosenttimuutos)	(vuotuinen prosenttimuutos)
YKHI – energiaerä	YKHI – elintarvike-erä
(vuotuinen prosenttimuutos)	(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio E

Vaikutus euroalueen talouteen kanavan tai erän mukaan eri skenaarioissa

a) BKT kanavien mukaan

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

b) YKHI-inflaatio kanavien mukaan

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

C) YKHI-inflaatio erien mukaan

(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)

5. Herkkyysanalyysi lentopetrolipulan vaikutuksista vakavassa skenaariossa

Vakavan lentopetrolipulan yhteydessä globaalit lentoliikennepalvelut voivat vähentyä 50 %.^[34] Usean maan ja toimialan sekä globaalit tuotantoverkostot kattavan dynaamisen stokastisen yleisen tasapainon mallin mukaan tällaiset lentoliikenteen häiriöt hidastaisivat euroalueen BKT:n kasvua noin 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2027 ja nopeuttaisivat inflaatiota noin 0,15 prosenttiyksikköä vuonna 2027 ja 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2028 (ks. kuvio F). Mallissa oletetaan, että lentoliikenteen korvaaminen muilla kuljetusmuodoilla on vaikeaa erityisesti kansainvälisen matkailun ja aikaherkkien tavaroiden osalta.

Kuvio F

Herkkyysanalyysi: lentopetrolipulan vaikutukset vakavan skenaarion vaikutusten lisäksi

BKT:n kasvu	YKHI-inflaatio
(poikkeama vakavasta skenaariosta prosenttiyksikköinä)	(poikkeama vakavasta skenaariosta prosenttiyksikköinä)

6. Skenaarioanalyysien rajoitukset

Skenaarioanalyyseihin ei sisälly raha- tai finanssipoliittisia toimia, joilla lievennettäisiin inflaatiovaikutuksia, eikä muita kanavia, jotka voisivat muuttaa makrotaloudellisia vaikutuksia. Aiempien asiantuntija-arvioiden skenaarioanalyysien tapaan vaihtoehtoskenaarioissa ei oteta huomioon muita kuin perusskenaarioon sisältyviä raha- ja finanssipoliittisia toimia. Erityisesti vakavassa skenaariossa inflaation huomattavaa kiihtymistä tasoittaisivat todennäköisesti osittain rahapolitiikan kiristyminen tai finanssipoliittiset tukitoimet, joilla voitaisiin laskea energian kuluttajahintoja – kuten vuosien 2022–2024 nopean inflaation aikana. Muita välittymiskanavia, joita ei ole nimenomaisesti sisällytetty analyyseihin, on esimerkiksi Lähi-idän matkailun vähenemisen mahdolliset positiiviset vaikutukset euroalueen maiden matkailuun.