Menu

ALUSTUSPUHEENVUORO

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 23.1.2020

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Lisäksi osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

EKP:n neuvosto päätti tänään myös käynnistää EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnin. Tarkempia tietoja arvioinnin laajuudesta ja aikataulusta annetaan tänään klo 15.30 (Keski-Euroopan aikaa) julkaistavassa lehdistötiedotteessa.

Edellisen kokouksemme jälkeen saadut tiedot vastaavat perusskenaariota siitä, että euroalueen talous jatkaa kasvuaan, joskin maltillisesti. Euroalueen talouskasvua hidastaa etenkin teollisuustuotannon heikko tilanne. Työllisyyden jatkuva – joskin hidastuva – kasvu ja palkkojen nousu tukevat kuitenkin edelleen euroalueen talouden kestokykyä. Inflaatiokehitys on yleisesti ottaen vaimeaa, mutta pohjainflaatiossa on odotusten mukaisesti havaittavissa lievän nopeutumisen merkkejä.

Rahapoliittisten toimien vaikutukset vahvistavat suotuisia rahoitusoloja kaikilla talouden sektoreilla. Etenkin kotitalouksien ja yritysten lainansaannin helpottuminen tukee kulutusta ja yritysten investointeja, mikä pitää yllä euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua ja tukee siten inflaatiovauhdin palautumista vakaasti lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Inflaationäkymien ollessa edelleen vaimeita vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa, jotta pohjainflaatio voi vahvistua ja kokonaisinflaation kehitystä voidaan edistää keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto seuraa siis tarkasti inflaatiokehitystä ja rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymistä talouteen. Ennakoivalla viestinnällä varmistetaan, että rahoitusolojen kehitys myötäilee inflaationäkymien muutoksia. EKP:n neuvosto on joka tapauksessa edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa voitiin vahvistaa, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu vahvistui vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 0,3 % (toisella neljänneksellä kasvu oli 0,2 %). Maltillinen kasvu johtuu siitä, että kansainvälinen kauppa kärsii jatkuvasta maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka on vaikuttanut etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilanteeseen ja myös vaimentanut investointien kasvua. Palvelu- ja rakennusaloilla kasvu on pysynyt kuitenkin vakaampana, vaikka se hidastuikin jonkin verran vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan euroalueen talouskasvu vaikuttaa jonkin verran vakaantuvan, ja lyhyellä aikavälillä sen odotetaan noudattavan edellisillä vuosineljänneksillä havaittua vauhtia. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan geopoliittisten tekijöiden, protektionismin kasvun ja kehittyvien markkinoiden heikkouksien vuoksi, mutta riskit eivät ole yhtä merkittäviä kuin aiemmin, koska osa kansainväliseen kauppaan liittyvästä epävarmuudesta on väistymässä.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui vuoden 2019 joulukuussa 1,3 prosenttiin (marraskuussa 1,0 %). Syynä oli pääasiassa energian hintainflaation nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan pysyttelevän tulevina kuukausina suunnilleen entisellään. Inflaatio-odotukset ovat indikaattorien mukaan edelleen vaimeat, mutta ne ovat hiljattain joko vakaantuneet tai hieman kohentuneet. Myös pohjainflaation indikaattorit ovat pysyneet yleisesti ottaen vaimeina, joskin yhä useammat merkit viittaavat siihen, että pohjainflaatio olisi aiempien odotusten mukaisesti jonkin verran nopeutumassa. Vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat vahvistuneet työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, talouskasvun heikentyminen on jarruttanut kustannuspaineiden vaikutuksen välittymistä inflaatiovauhtiin. Inflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen vakaan nousun tukemana.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli 5,6 % marraskuussa 2019 eli suurin piirtein sama kuin elokuussa. Lavean rahan jatkuvan kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset suhteessa muihin rahoitusinstrumentteihin. Lavean rahan kasvua vauhdittaa silti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.

Yrityslainakannan ja kotitalouksien lainakannan kasvu pysyi vankkana, sillä sitä vahvisti edelleen kasvua tukeva rahapolitiikka. Tämä näkyy pankkien hyvin matalina lainakorkoina. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi marraskuussa 2019 samana kuin lokakuussa eli 3,5 prosentissa. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti sen sijaan maltillistui marraskuussa 3,4 prosenttiin (lokakuussa 3,8 %) todennäköisesti siksi, että talouskasvun aiemman heikkenemisen vaikutus näkyy lainakannassa viipeellä. Tämä kehitys näkyy myös vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä tehdyn euroalueen pankkien luotonantokyselyn tuloksissa, jotka viittaavat yrityslainojen kysynnän heikkenemiseen kotitalouksien asuntolainankysynnän vahvistuessa edelleen. Sekä yrityslainojen että kotitalouksille myönnettävien asuntolainojen luottoehdot pysyivät kuitenkin suurin piirtein ennallaan, mikä viittaa siihen, että pankeilla on edelleen hyvät edellytykset luototarjontaan. Kasvua tukeva rahapolitiikka auttaa kaiken kaikkiaan pitämään pankkien luotonantotilanteen erittäin suotuisana ja helpottaa jatkossakin rahoituksensaantia kaikilla talouden sektoreilla ja erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi, kokonaiskysynnän tukemiseksi tämänhetkisessä tilanteessa ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakennepoliittisten toimien toteuttamista on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa talouksien kestokykyä. Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia.

Finanssipolitiikan odotetaan tukevan euroalueella edelleen taloudellista toimeliaisuutta jonkin verran. Heikkojen talousnäkymien valossa EKP:n neuvosto pitää myönteisenä, että euroryhmä peräänkuulutti joulukuussa maittain eriytettyjä finanssipoliittisia toimia ja tarjoutui koordinoimaan niitä. Maiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, tulisi ryhtyä hyvissä ajoin tehokkaisiin toimiin. Maissa, joissa julkisen talouden velka on suuri, tulisi harjoittaa varovaista finanssipolitiikkaa ja saattaa rakenteellinen rahoitusasema tavoitteen mukaiseksi, jotta automaattiset vakauttajat voivat toimia vapaasti. Kaikkien maiden olisi tehostettava vielä entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua.

EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt