Menu

LEHDISTÖTIEDOTE

Euroväärennöksiä vähän myös vuoden 2019 jälkipuoliskolla

24.1.2020

  • Vuoden 2019 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta 308 000 euroseteliväärennöstä.
  • Väärennöksistä yli 70 % oli 20 ja 50 euron seteleitä.
  • Euroseteleihin luotetaan edelleen, ja niillä on turvallista maksaa.
  • Kaikkien eurosetelien aitous voidaan tarkastaa tunnustele–katso–kallistele-menetelmällä.

Vuoden 2019 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta noin 308 000 väärennettyä euroseteliä, mikä on 22,7 % enemmän kuin vuoden 2019 alkupuoliskolla ja 17,6 % enemmän kuin vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Mahdollisuus kohdata väärennetty seteli on häviävän pieni, sillä liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrään verrattuna väärennöksiä esiintyy hyvin vähän. Liikkeessä olevien setelien määrä on kasvanut jatkuvasti bruttokansantuotetta nopeammin (katso tiedot kierrossa olevista euroseteleistä). Vuosittain löytyy vain hyvin pieni määrä väärennöksiä jokaista liikkeessä olevaa miljoonaa aitoa seteliä kohden (ks. kuvio). Liikkeessä on nyt noin 24 miljardia euroseteliä, ja niiden yhteenlaskettu arvo on yli 1 300 miljardia euroa.

Vuosittain löytyneiden väärennösten määrä jokaista liikkeessä olevaa miljoonaa aitoa seteliä kohden

Puolivuosittaiset tiedot:

Tarkastelujakso

2/2016

1/2017

2/2017

1/2018

2/2018

1/2019

2/2019

Väärennösten määrä

353 000

331 000

363 000

301 000

262 000

251 000

308 000

Eri seteliarvoja väärennettiin seuraavasti vuoden 2019 jälkipuoliskolla:

Seteliarvo

5 €

10 €

20 €

50 €

100 €

200 €

500 €

Prosenttiosuus

2,4 %

13,5 %

34,2 %

36,5 %

9,6 %

1,4 %

2,4 %

Kehitys vuoden 2019 jälkipuoliskolla:

  • Eniten väärennettiin edelleen 20 ja 50 euron seteleitä. Näiden kahden seteliarvon yhteenlaskettu osuus kaikista väärennöksistä oli yli 70 %.
  • Suurin osa (96,4 %) väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa. Lisäksi 3,0 % väärennöksistä havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja loput 0,6 % muualla maailmassa.

Setelien aitous kannattaa tarkastaa.

Kierrosta on poistettu yhä enemmän huonolaatuisia väärennöksiä. Ne ovat helposti tunnistettavissa huonolaatuisten turvatekijäkopioidensa ansiosta. Väärennösten käyttäminen maksuvälineinä on rikos ja voi johtaa rikossyytteeseen. Jo ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta lähtien eurojärjestelmä – eli Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen 19 kansallista keskuspankkia – on kehottanut kaikkia olemaan valppaina seteleitä saadessaan. Aidot setelit on helppo tunnistaa käyttämällä EKP:n eurosivuilla ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilla esiteltäviä yksinkertaisia testejä eli tunnustelemalla setelin painatusta, katsomalla seteliä valoa vasten ja kallistelemalla sitä. Väärennökseksi epäiltyä seteliä kannattaa verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Jos seteli osoittautuu väärennökseksi, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin tai (mikäli kansallinen käytäntö sen sallii) kansalliseen keskuspankkiin tai oman pankin konttoriin. Eurojärjestelmä tukee viranomaisia väärennösten torjunnassa.

Eurojärjestelmä tiedottaa eurosetelien turvatekijöistä monin tavoin, jotta väärät setelit osattaisiin erottaa aidoista ja jotta rahaa ammattimaisesti käsittelevät pystyisivät varmistamaan, että setelinkäsittelylaitteet tunnistavat väärennökset luotettavasti ja poistavat ne kierrosta.

Eurojärjestelmä kehittää jatkuvasti seteliteknologiaa, sillä eurosetelien turvallisuus on sen vastuulla. Toisen eurosetelisarjan (Europa-sarjan) käyttöönoton myötä setelit ovat aiempaa turvallisempia, mikä auttaa pitämään yllä luottamusta yhteiseen rahaan.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Esther Tejedor puhelinnumerossa +49 69 1344 95596.

Speaking engagements

Yhteyshenkilöt