European Central Bank - eurosystem
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • LEHDISTÖTIEDOTE

EKP:n vuoden 2018 lähentymisraportti

23.5.2018

  • Kaikki seitsemän tarkasteltavaa EU-maata ovat edistyneet lähentymiskriteerien täyttämisessä.
  • Yksikään maa ei täytä kaikkia perussopimuksen velvoitteita, myöskään oikeudellista lähentymistä koskevia kriteerejä.
  • Lähentymisen tulee olla kestävää, jotta euro voidaan ottaa onnistuneesti käyttöön.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään vuoden 2018 lähentymisraporttinsa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vaatimusten mukaisesti. Raportissa tarkasteltavat seitsemän EU:n jäsenvaltiota ovat Bulgaria, Tšekki, Kroatia, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi. Maat ovat edistyneet euron käyttöönottokriteerien täyttämisessä, mutta yksikään ei täytä kaikkia velvoitteita. Lähentymisraportissa arvioidaan, miten kestävää kunkin maan saavuttama taloudellinen lähentyminen on ja onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että maan keskuspankista voi tulla kiinteä osa eurojärjestelmää. Lähentymisen kestävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös EU:n tehostettu talouspolitiikan ohjausjärjestelmä (muun muassa vakaus- ja kasvusopimus ja makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely) sekä muita merkityksellisiä tekijöitä, kuten maan instituutioiden vahvuus.

Taloudellinen lähentyminen: Lähentymiskriteerien täyttämisessä on edistytty jonkin verran EKP:n vuoden 2016 lähentymisraportin julkaisemisen jälkeen.

Tarkasteltavien maiden inflaatiovauhtien erot ovat entisestään pienentyneet, eli hintatason korkeatasoisen vakauden saavuttamisessa on edistytty. Huhtikuusta 2017 maaliskuuhun 2018 ulottuneen tarkastelujakson aikana EU:n inflaatio nopeutui, mikä nosti myös hintavakauskriteerin viitearvoa. Inflaation nopeutumisen taustalla olivat pääasiassa vankka talouskasvu ja energian ja raaka-aineiden hintojen nousu. Tarkastelluista seitsemästä maasta viiden inflaatiovauhti täytti hintavakauskriteerin tarkastelujaksolla, ja vain Tšekissä ja Unkarissa inflaatio oli viitearvoa nopeampaa. Romanian ja Ruotsin inflaatiolukemat sivusivat viitearvoa, Bulgariassa ja Puolassa inflaatio alitti viitearvon, ja Kroatiassa viitearvo alittui selvästi. Inflaation odotetaan nopeutuvan tarkasteltavissa maissa edelleen lähivuosina, ja useimmissa niistä pidemmän aikavälin inflaatiokehitykseen liittyy epäilyksiä lähentymisen kestävyydestä.

Raportin mukaan julkisen talouden kriteerien täyttämisessä on edistytty selvästi ja julkisen talouden epätasapaino on pienentynyt useimmissa tarkastelluissa maissa. BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä ei ylittänyt 3 prosentin viitearvoa yhdessäkään maassa vuonna 2017, eikä yksikään maa ole tällä hetkellä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena – ei myöskään Kroatia, joka vielä vuonna 2016 oli menettelyssä. Kaikki tarkasteltavat maat täyttävät siis alijäämäkriteerin, ja BKT:hen suhteutettu julkisen talouden velkakin ylittää 60 prosentin viitearvon vain Kroatiassa ja Unkarissa. Kummankin velkasuhteet kuitenkin pienenevät riittävästi ja lähestyvät 60 prosentin tasoa riittävän nopeasti, joten vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten voidaan katsoa täyttyvän.

Yhdenkään tämänkertaisessa raportissa tarkasteltavan maan valuutta ei osallistu valuuttakurssimekanismi ERM II:een. Useimpien maiden valuuttojen eurokurssit vaihtelivat kaksivuotisen tarkastelujakson aikana suhteellisen runsaasti. Poikkeuksena olivat vain Bulgarian valuutta, joka on kiinnitetty euroon valuuttakatejärjestelmän kautta, ja Kroatian valuutta, jonka kelluntaa ohjataan tiukasti.

Tarkasteltavista seitsemästä maasta viiden pitkät korot alittivat korkokriteerin viitearvon (3,2 %) tarkastelujaksolla. Puolan ja Romanian pitkät korot ylittivät viitearvon. Korot olivat matalimmat Tšekissä ja Ruotsissa.

Lähentymisen on oltava kestävää: Euron käyttöön ottavien maiden tulee osoittaa, että niiden lähentymisprosessi on kestävä. Kestävä lähentyminen edellyttää vakaata makrotaloustilannetta ja etenkin tervettä finanssipolitiikkaa. Useimmat tarkasteltavat maat ovat edistyneet makrotaloutensa epätasapainon korjaamisessa. Kestävä lähentyminen edellyttää myös vahvoja instituutioita. Makrotalouden häiriöistä selviytymiseksi tarvitaan toimivat työ- ja hyödykemarkkinat. Asianmukaisin makrovakaustoimin on myös varmistettava, että esimerkiksi varallisuushintojen liiallisesta noususta tai luotonannon voimakkaan kasvun ja supistumisen syklistä ei pääse syntymään makrotalouden epätasapainoa. Lisäksi mailla on erityisesti pankkiunionin ja yhteisen valvontamekanismin vuoksi oltava asianmukaiset järjestelyt rahoituslaitosten valvontaa ja kriisinratkaisua varten.

Oikeudellinen lähentyminen: Tarkastelluista maista yhdenkään lainsäädäntö ei ole kaikkien euron käyttöönottovaatimusten mukainen. Lainsäädännöt eivät edelleenkään täytä kaikkia keskuspankin riippumattomuutta koskevia vaatimuksia – erityisesti vaatimuksia keskuspankin institutionaalisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta sekä päätöksentekoelinten jäsenten henkilökohtaisesta riippumattomuudesta. Kroatiaa lukuun ottamatta maiden lainsäädäntö ei myöskään ole sopusoinnussa keskuspankkirahoituksen kiellon eikä kaikkien niiden vaatimusten kanssa, joiden on täytyttävä, ennen kuin keskuspankki voi integroitua oikeudellisesti eurojärjestelmään.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Stefan Ruhkamp puhelinnumerossa +49 69 1344 5057.

Huom.

  • Lähentymisraportti julkaistaan vähintään joka toinen vuosi tai erikseen sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, joka haluaa ottaa euron käyttöön.
  • Sekä EKP että Euroopan komissio seuraavat euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden edistymistä euron käyttöönottokriteerien täyttämisessä ja laativat siitä lähentymisraportteja.
YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle