Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste
  • ALUSTUSPUHEENVUORO

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main 11.3.2021

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

Yleisen taloustilanteen odotetaan paranevan vuoden 2021 kuluessa, mutta lyhyen aikavälin talousnäkymiä varjostaa etenkin epävarmuus pandemian etenemisestä ja rokotuskampanjoiden aikataulusta. Kansainvälisen kysynnän piristyminen ja finanssipoliittiset lisätoimet tukevat taloudellista toimintaa euroalueella ja muualla maailmassa. Koronavirustartuntojen (covid-19) määrä on kuitenkin pysynyt suurena, virusmutaatiot leviävät ja rajoituksia on jouduttu laajentamaan ja tiukentamaan, mikä vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä taloudellista toimintaa euroalueella. Taloudellisen toiminnan odotetaan kuitenkin piristyvän selvästi vielä vuoden 2021 kuluessa, sillä rokotuskampanjat etenevät ja rajoituksia aiotaan lieventää asteittain. Inflaatio on nopeutunut viime kuukausina pääasiassa ohimenevien tekijöiden ja energian hinnannousun vuoksi. Hintapaineet ovat kuitenkin pysyneet vaimeina, kun kysyntä on heikkoa ja työ- ja hyödykemarkkinoilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Tuoreissa EKP:n asiantuntija-arvioissa inflaatiopaineiden ennakoidaan vähitellen voimistuvan, mutta keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pitkälti samankaltaiset kuin joulukuun 2020 arvioissa eli inflaatio pysyy EKP:n neuvoston tavoitetta hitaampana.

Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että rahoitusolot pidetään suotuisina pandemian ajan. Rahoitusoloja arvioidaan kokonaisvaltaisesti monipuolisilla indikaattoreilla, jotka kattavat koko rahapolitiikan välittymisprosessin riskittömistä koroista aina valtionlainojen ja yrityslainojen tuottoihin sekä pankkilainojen ehtoihin. Tämän vuoden alusta lähtien nousseet markkinakorot muodostavat riskin yleisten rahoitusolojen kannalta. Pankit määrittävät lainaehtonsa pitkälti riskittömien korkojen ja valtionlainojen korkojen pohjalta. Näiden markkinakorkojen hallitsematon ja vahva nousu voisi pitkittyessään johtaa rahoitusolojen ennenaikaiseen tiukentumiseen kaikilla talouden sektoreilla. Nykyoloissa rahoitusolojen pitäminen suotuisina on yhä tarpeen, sillä se vähentää epävarmuutta ja luo uskoa, mikä tukee taloudellista toimintaa ja ylläpitää keskipitkän aikavälin hintavakautta.

EKP:n neuvosto teki kokouksessaan seuraavat päätökset:

Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 850 miljardia euroa, tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. EKP:n neuvosto odottaa rahoitusoloista ja inflaationäkymistä tekemänsä arvion perusteella, että ostot PEPP-ohjelmassa nopeutuvat seuraavana vuosineljänneksenä merkittävästi verrattuna vuoden alkukuukausiin.

Ostoja suoritetaan joustavasti markkinatilanteen mukaan, ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta. Ostojen joustava ohjaaminen eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tukee sekin jatkuvasti rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Jos suotuisia rahoitusoloja voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käyttää kokonaan. Ostoja voidaan säätää tarvittaessa suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi myös, jos pandemian inflaatiokehitystä heikentävän vaikutuksen torjunta sitä edellyttää.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamista jatketaan ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan myös jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Etenkin kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarja on edelleen hyvä rahoituslähde pankeille ja tukee niiden luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

On erittäin tärkeää, että rahoitusolot pidetään pandemian ajan suotuisina kaikilla talouden sektoreilla, jotta voidaan tukea taloudellista toimintaa ja ylläpitää keskipitkän aikavälin hintavakautta. Seuraamme jatkuvasti myös valuuttakurssikehitystä, joka voi sekin vaikuttaa keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin. EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että piristyttyään vahvasti vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä euroalueen BKT supistui neljännellä vuosineljänneksellä 0,7 %. Vuositasolla BKT:n arvioidaan supistuneen 6,6 % vuonna 2020. Viimeisellä vuosineljänneksellä taloudellista toimintaa oli 4,9 % vähemmän kuin edellisvuoden lopulla ennen pandemiaa.

Tuoreiden taloustilastojen, kyselytutkimusten ja usein päivitettävien indikaattorien perusteella talouskehitys on pysynyt heikkona vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä hellittämättömän pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi. BKT siis todennäköisesti supistuu myös vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

Talous kehittyy edelleen epätasaisesti eri maissa ja eri toimialoilla: sosiaalisen kanssakäymisen ja liikkumisen rajoitukset vaikuttavat voimakkaammin palvelualoilla kuin teollisuudessa, eli teollisuus elpyy nopeammin. Vaikka kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan finanssipoliittisin toimin, pandemian vaikutukset työllisyyteen ja tuloihin pitävät kuluttajat edelleen varovaisina. Lisäksi yritysten taseiden heikkeneminen ja kasvanut epävarmuus talousnäkymistä vaikeuttavat yhä yritysten investointeja.

Vuoden 2021 kuluessa taloudellisen toiminnan odotetaan kuitenkin piristyvän selvästi, kun rokotuskampanjat etenevät ja rajoituksia aiotaan vähitellen höllentää, jos pandemiakehitys ei huonone. Euroalueen talouden elpyminen saanee keskipitkällä aikavälillä tukea suotuisista rahoitusoloista, kasvua tukevasta finanssipolitiikasta ja kysynnän elpymisestä, kun rajoituksia vähitellen puretaan.

Samankaltainen näkemys välittyy EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2021 arvioiden perusskenaariosta. Arvioiden mukaan BKT kasvaa 4,0 % vuonna 2021 ja 4,1 % vuonna 2022 sekä 2,1 % vuonna 2023. Talouskehitystä koskeva arvio on pysynyt jokseenkin muuttumattomana verrattuna eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2020 arvioihin.

Euroalueen kasvunäkymiin liittyvät riskit alkavat olla keskipitkällä aikavälillä jokseenkin tasapainossa, vaikka lähiaikoina on vielä ennakoitua heikomman kehityksen riskejä. Kansainvälisen kysynnän kehitys vaikuttaa lupaavalta runsaan finanssipoliittisen elvytyksen ansiosta, ja rokotuskampanjoiden eteneminen on rohkaisevaa. Kehitys voi kuitenkin jäädä ennakoitua heikommaksi, sillä pandemian jatkuminen ja virusmutaatioiden leviäminen vaikuttavat edelleen taloustilanteeseen ja rahoitusoloihin.

Vuotuinen inflaatiovauhti kiihtyi alkuvuodesta selvästi euroalueella ja oli tammi-helmikuussa 0,9 % (joulukuussa -0,3 %). Kokonaisinflaation nopeutumisen taustalla on useita yksittäisiä tekijöitä, kuten Saksan tilapäisen arvonlisäveroalennuksen päättyminen, alennusmyyntikauden siirtyminen joissakin euroalueen maissa, YKHI-korin tuotteiden painojen tavallista suuremmat muutokset vuoden 2021 alussa sekä energian hinnannousun nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaatio nopeutuu todennäköisesti tulevina kuukausina, joskin inflaatiovauhdin odotetaan vaihtelevan pitkin vuotta, kun inflaatiota tällä hetkellä nopeuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia. Näiden tekijöiden vaikutuksen odotetaan näkyvän vuotuisessa inflaatiovauhdissa ensi vuoden alkuun. Hintapaineiden odotetaan kasvavan tänä vuonna jonkin verran tarjontapuolen tämänhetkisten rajoitusten ja kotimaisen kysynnän elpymisen vuoksi. Hintapaineita vaimentanevat yleisesti ottaen myös palkkojen nousupaineiden vähäisyys ja euron kurssin aiempi vahvistuminen. Kun pandemian vaikutus väistyy, runsas käyttämätön kapasiteetti saadaan taas käyttöön elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan tuella, mikä sekin lisää vähitellen inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella edelleen vaimeat, joskin markkinaindikaattorien perusteella ne ovat edelleen vähin erin nousseet.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevien maaliskuun 2021 asiantuntija-arvioiden perusskenaariosta, jonka mukaan vuotuinen inflaatiovauhti on 1,5 % vuonna 2021, 1,2 % vuonna 2022 ja 1,4 % vuonna 2023. Vuosien 2021 ja 2022 inflaatiovauhti on arvioitu nopeammaksi kuin joulukuussa 2020 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa pääasiassa tilapäisten tekijöiden ja energian hinnannousun nopeutumisen vuoksi. Vuoden 2023 inflaatiovauhtia koskeva arvio on ennallaan.

Rahatalouden analyysissa todettiin lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuisen kasvuvauhdin olleen 12,5 % tammikuussa 2021. Vuoden 2020 joulukuussa se oli 12,4 % ja marraskuussa 11,0 %. Rahan määrän voimakasta kasvua tukivat yhä eurojärjestelmän jatkuvat omaisuuseräostot, jotka ovat edelleen merkittävin rahan luomisen lähde. Suppea raha-aggregaatti M1 on edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä, sillä rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan yhä nopeasti rahaksi muutettavia sijoituksia ja likvideimpien talletusten hallussapidon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaiset.

Yksityisen sektorin lainakannan kehitystä leimasivat yrityslainakannan kasvun hienoinen hidastuminen ja vahvana jatkunut kotitalouksien lainakannan kasvu. Luotonanto yrityksille oli kuukausitasolla edelleen hyvin vaatimatonta, kuten jo loppukesästä lähtien. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi kuitenkin suurin piirtein ennallaan eli 7,0 prosentissa (joulukuussa 7,1 %), sillä lainakanta oli kasvanut hyvin voimakkaasti vuoden alkupuoliskolla. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi suurin piirtein ennallaan. Se oli tammikuussa 3,0 % (joulukuussa 3,1 %), ja kuukausikasvu jatkui vankkana.

Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapoliittisia toimia sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n muiden toimielinten käyttöön ottamia toimia tarvitaan edelleen pitämään pankkien luotonantotilanne suotuisana ja rahoitusta saatavilla erityisesti niille, jotka kärsivät pandemiasta eniten.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta taloudellinen toiminta helpottuu ja inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Jäsenvaltioiden on siis syytä jatkaa finanssipoliittista tukeaan, kun yritysten ja kotitalouksien kysyntä on heikkoa pandemian jatkumisen ja siihen liittyvien rajoitustoimien tiukentumisen myötä. Pandemiatilanteessa toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi kuitenkin edelleen olla mahdollisimman tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja, jotta haavoittuvuustekijöihin voidaan puuttua tehokkaasti ja toimet edistävät talouden nopeaa elpymistä. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko tarjoaa tärkeää rahoitustukea.

EKP:n neuvosto on hyvin tietoinen Next Generation EU -elpymispaketin merkityksestä ja painottaa, että se on tärkeää saada käyttöön viipymättä. Se kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan omia varoja koskevan päätöksen nopean ratifioinnin, viimeistelemään elpymis- ja palautumissuunnitelmansa pikaisesti, käyttämään varat tuottavaan julkiseen kulutukseen ja toteuttamaan tuottavuutta lisäävää rakennepolitiikkaa. Näin Next Generation EU -ohjelma voisi edistää yhtenäisempää, nopeampaa ja voimakkaampaa elpymistä EU-maissa, parantaisi niiden talouden kestokykyä ja kasvupotentiaalia ja lisäisi siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Rakennepolitiikalla on erityisen suuri merkitys, kun halutaan poistaa pitkäaikaisia rakenteellisia ja institutionaalisia heikkouksia ja nopeuttaa siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle