LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 7.9.2017

ALUSTUSPUHEENVUORO

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tarkoitus jatkaa nykyisiä 60 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja joulukuun 2017 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen.

Saadut tiedot ja tuoreimmat EKP:n asiantuntijoiden arviot vahvistavat, että euroalueen talouden keskipitkän aikavälin kasvu- ja inflaationäkymät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Talouskasvu nopeutui vuoden 2017 alkupuoliskolla odotettua enemmän, ja se jatkuu edelleen vahvana ja ulottuu tasaisesti eri toimialoille ja eri maihin. Valuuttakurssin viimeaikainen heilahtelu on kuitenkin epävarmuustekijä, jonka mahdollisia vaikutuksia keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin on syytä seurata.

Vaikka talouskasvun jatkuminen vahvistaa odotuksia, että inflaatiovauhti palautuu vähitellen tavoitteen mukaiseksi, se ei vielä riittävässä määrin näy nopeampana inflaatiokehityksenä. Indikaattorit osoittavat pohjainflaation nopeutuneen aavistuksen viime kuukausina mutta pysyneen silti yleisesti ottaen vaimeana. Edelleen tarvitaan siis rahapolitiikkaa, joka tukee kasvua erittäin vahvasti, jotta pohjainflaation nopeutumispaineet pääsevät vähitellen kasvamaan ja tukevat kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa ja/tai kasvattamaan ostojen määrää. EKP:n neuvosto päättää syksyn kuluessa rahapoliittisten toimien mitoituksesta vuodenvaihteesta eteenpäin. Päätöksessä otetaan huomioon odotettu inflaatiokehitys sekä se, millaisia rahoitusoloja inflaatiovauhdin kestävä palautuminen hieman alle kahteen prosenttiin edellyttää.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 0,6 % (ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 %). Kyselyistä saadut tiedot viittaavat siihen, että kasvu jatkuu laaja-alaisena. EKP:n rahapoliittiset toimet tukevat kotimaista kysyntää, ja ne ovat myös edistäneet velkataakan purkamista. Yksityinen kulutus saa tukea kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Erittäin suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät edelleen investointien elpymistä, ja maailmantalouden laaja-alainen elpyminen tukee euroalueen vientiä.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2017 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,2 % vuonna 2017 ja 1,8 % vuonna 2018 sekä 1,7 % vuonna 2019. BKT:n kasvu vuodelle 2017 on arvioitu hieman nopeammaksi kuin kesäkuussa 2017 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Taustalla on talouskasvun viimeaikainen vahvistuminen. Vuosia 2018 ja 2019 koskevat arviot ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit ovat yhä jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä nykyinen myönteinen suhdannekehitys lisää mahdollisuuksia talouden odotettua voimakkaampaan elpymiseen. Toisaalta edelleen esiintyy myös ennakoitua heikomman kehityksen riskejä, jotka liittyvät lähinnä kehitykseen maailmalla ja valuuttamarkkinoilla.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli elokuussa 1,5 %. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan väliaikaisesti vuoden loppupuolella. Hidastuminen johtuu pääasiassa energian hintakehitykseen liittyvästä vertailuajankohdan vaikutuksesta. Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella kuitenkin nopeutunut maltillisesti viime kuukausina, vaikkakaan vielä ei ole luotettavia merkkejä pysyvämmästä nopeutumistrendistä. Kotimaiset kustannuspaineet – erityisesti työvoimakustannuksista aiheutuvat paineet – ovat pysyneet vaimeina. Pohjainflaation odotetaan nopeutuvan euroalueella maltillisesti keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja käyttämättömän kapasiteetin asteittaisen vähenemisen tuella.

Samankaltainen kuva välittyy EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2017 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,5 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuonna 2018 sekä 1,5 % vuonna 2019. YKHI-inflaatiovauhti on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuussa 2017 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, mikä johtuu pääasiassa euron viimeaikaisesta vahvistumisesta.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana, vaikka kuukausitasolla on ollut jonkin verran vaihtelua. Vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 4,5 % (kesäkuussa 5,0 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi heinäkuussa vuositasolla 9,1 % (kesäkuussa 9,7 %).

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui heinäkuussa 2,4 prosenttiin (kesäkuussa 2,0 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 2,6 prosentissa. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä erittäin vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan päättäväisesti toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä kasvupotentiaalia ja tuottavuutta euroalueella. Finanssipolitiikan saralla olisi kaikkien maiden kannalta hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta edistää euroalueen talouden kestokykyä. Talous- ja rahaliiton vahvistaminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kannustaa jatkamaan keskustelua talous- ja rahaliiton institutionaalisten järjestelyjen tehostamisesta.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt