LEHDISTÖTIEDOTE

Euroväärennöksiä vähän myös vuoden 2017 jälkipuoliskolla

26.1.2018
  • Vuoden 2017 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta 363 000 euroseteliväärennöstä.
  • Väärennöksistä noin 85 % on 20 ja 50 euron seteleitä.
  • Kaikkien eurosetelien aitous voidaan tarkastaa tunnustele–katso–kallistele-menetelmällä.
  • Euroseteleihin luotetaan, ja niillä on turvallista maksaa.

Vuoden 2017 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta noin 363 000 väärennettyä euroseteliä, mikä on 9,7 % enemmän kuin vuoden 2017 alkupuoliskolla ja 2,8 % enemmän kuin vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Mahdollisuus kohdata väärennetty seteli on siis häviävän pieni. Liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrään verrattuna väärennösten määrä oli edelleen hyvin pieni. Liikkeessä olevien setelien määrä on kasvanut jatkuvasti bruttokansantuotetta nopeammin. Esimerkiksi vuonna 2017 liikkeessä olevien eurosetelien määrä kasvoi noin 5,9 % ja arvo noin 4,0 %. Liikkeessä on nyt selvästi yli 21 miljardia euroseteliä, ja niiden yhteenlaskettu arvo on yli 1 100 miljardia euroa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty puolivuosittaiset tiedot väärennösten määrän kehityksestä.

Tarkastelujakso

2/2014

1/2015

2/2015

1/2016

2/2016

1/2017

2/2017

Väärennösten määrä

507 000

454 000

445 000

331 000

353 000

331 000

363 000

Eri seteliarvoja väärennettiin seuraavasti:

Seteliarvo

5 €

10 €

20 €

50 €

100 €

200 €

500 €

Prosenttiosuus

1,0 %

1,8 %

35,2 %

52,5 %

6,5 %

0,8 %

2,2 %

Kehitys vuoden 2017 jälkipuoliskolla:

  • Eniten väärennettiin edelleen 20 ja 50 euron seteleitä. Näiden kahden seteliarvon yhteenlaskettu osuus kaikista väärennöksistä oli noin 85 %.
  • Suurin osa (97,8 %) väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa. Noin 1,7 % euroväärennöksistä havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja loput 0,5 % muualla maailmassa.

Setelien aitous kannattaa tarkastaa.

Jo ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta lähtien eurojärjestelmä – eli EKP ja euroalueen 19 kansallista keskuspankkia – on kehottanut kaikkia olemaan valppaina seteleitä saadessaan. Aidot setelit on helppo tunnistaa käyttämällä EKP:n eurosivuilta ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilta tuttuja yksinkertaisia testejä eli tunnustelemalla setelin painatusta, katsomalla seteliä valoa vasten ja kallistelemalla sitä. Väärennökseksi epäiltyä seteliä kannattaa verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Jos seteli osoittautuu väärennökseksi, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin tai (mikäli kansallinen käytäntö sen sallii) kansalliseen keskuspankkiin tai oman pankin konttoriin. Eurojärjestelmä tukee viranomaisia väärennösten torjunnassa.

Eurojärjestelmä tiedottaa eurosetelien turvatekijöistä monin tavoin, jotta väärät setelit osattaisiin erottaa aidoista ja jotta rahaa ammattimaisesti käsittelevät pystyisivät varmistamaan, että setelinkäsittelylaitteet tunnistavat väärennökset luotettavasti ja poistavat ne kierrosta.

Eurojärjestelmä kehittää jatkuvasti seteliteknologiaa, sillä eurosetelien turvallisuus on sen vastuulla. Toisen eurosetelisarjan käyttöönoton myötä setelit ovat aiempaa turvallisempia, mikä edistää luottamusta yhteiseen rahaan.

Eurojärjestelmän on tarkoitus laskea toisen eurosetelisarjan kaksi viimeistä seteliä liikkeeseen vuoden 2019 alkupuoliskolla. Uudet 100 ja 200 euron setelit otetaan käyttöön samanaikaisesti. EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit järjestävät suurelle yleisölle ja käteistä rahaa työssään käsitteleville tiedotuskampanjan uusista seteleistä ja niiden uusista turvatekijöistä. Lisäksi eurojärjestelmä tukee laitevalmistajia ja toimittajia setelinkäsittelylaitteiden ja aitouden tarkastamisessa käytettävien laitteiden päivittämisessä uusia seteleitä varten.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Eszter Miltényi-Torstensson puhelinnumerossa +49 69 1344 8034.

Yhteyshenkilöt