European Central Bank - eurosystem
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • ALUSTUSPUHEENVUORO

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Riika 14.6.2018

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Haluan ensiksi kiittää varapääjohtaja Zoja Razmusaa vieraanvaraisuudesta ja Latvian keskuspankin henkilökuntaa tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

Sen jälkeen, kun omaisuuserien osto-ohjelma tammikuussa 2015 perustettiin, ohjelmassa tehdyt ostot on sidottu etenemiseen kohti inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto arvioi tänään huolellisesti saavutettua edistystä ottaen huomioon myös tuoreimmat euroalueen talouskehitystä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot, hinta- ja palkkapaineiden indikaattorit sekä inflaationäkymiin liittyvän epävarmuuden.

Arvionsa pohjalta EKP:n neuvosto totesi, että eteneminen kohti inflaatiovauhdin kestävää korjautumista on tähän mennessä ollut huomattavaa. Kun pitkän aikavälin inflaatio-odotukset on hyvin ankkuroitu, euroalueen talouden kasvuvire on vahva ja rahapolitiikka on edelleen vahvasti kasvua tukevaa, on perusteltua luottaa, että inflaation kestävä palautuminen tavoitteen mukaiseksi jatkuu eikä pysähdy omaisuuseräostojen asteittaisen lopettamisen jälkeenkään.

EKP:n neuvosto teki arvionsa pohjalta seuraavat päätökset:

Ensinnäkin epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan nykyisiä 30 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja syyskuun 2018 loppuun saakka. EKP:n neuvosto ennakoi, että jos tulevat tiedot vahvistavat sen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset, omaisuuseräostojen määrää vähennetään syyskuun 2018 jälkeen siten, että ostoja tehdään joulukuun 2018 loppuun asti 15 miljardilla eurolla kuukaudessa, minkä jälkeen ne päättyvät.

Toiseksi EKP:n neuvosto aikoo jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Kolmanneksi EKP:n ohjauskorot päätettiin jättää ennalleen. EKP:n neuvosto odottaa niiden pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatiokehitys pysyy nykyisten odotusten mukaisesti kestävällä korjautumisuralla.

Tämänpäiväisillä rahapoliittisilla päätöksillä ylläpidetään vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa, jolla varmistetaan, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta voidaan tukea kotimaisten hintapaineiden lisäkasvua ja kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Tukivaikutusta ylläpidetään edelleen vuoden loppuun asti jatkettavilla omaisuuseräostoilla, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä EKP:n ohjauskorkojen kehitystä koskevalla tehostetulla ennakoivalla viestinnällä. Joka tapauksessa EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että BKT:n neljännesvuosikasvu hidastui vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttiin oltuaan edeltävillä neljänneksillä 0,7 %. Hidastumisessa näkyy vuoden 2017 kasvupyrähdyksen jälkeinen talouskasvun rauhoittuminen, jonka vaikutusta vahvistavat epävarmuuden lisääntyminen, eräät kotimaiset ja maailmanlaajuiset tilapäis- ja tarjontatekijät sekä ulkomaankaupan vetoavun heikkeneminen. Tuoreimmat talousindikaattorit ja kyselytulokset ovat aiempaa heikompia, mutta ne viittaavat edelleen vahvan ja laaja-alaisen talouskasvun jatkumiseen. Rahapoliittisten toimien vaikutus on edistänyt velkataakan purkamista, ja se pönkittää edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa tukea kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Suotuisat rahoitusolot, kannattavuuden paraneminen ja vahva kysyntä edistävät yritysten investointeja, ja asuinrakennusinvestointien kehitys on edelleen vahvaa. Lisäksi kansainvälisen kysynnän laaja-alaisen kasvun odotetaan jatkuvan ja antavan siten pontta euroalueen viennille.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2018 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,1 % vuonna 2018 ja 1,9 % vuonna 2019 sekä 1,7 % vuonna 2020. BKT:n kasvunäkymät vuodeksi 2018 on nyt arvioitu heikommiksi kuin maaliskuussa 2018 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, kun taas arviot vuosiksi 2019 ja 2020 ovat pysyneet ennallaan.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Maailmanlaajuisiin tekijöihin liittyvä epävarmuus, kuten protektionismin lisääntymisen uhka, on kuitenkin noussut aiempaa vahvemmin esiin. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden levottomuuden pitkittymisen riskiä on syytä seurata.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui vuoden 2018 toukokuussa 1,9 prosenttiin (huhtikuussa 1,2 %). Nopeutumisen taustalla oli energian, elintarvikkeiden ja palvelujen hintainflaation nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen kokonaisinflaatiovauhdin odotetaan pysyttelevän vuoden loppuun asti suunnilleen nykyisissä lukemissa. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta se on nopeutunut aiemmista pohjalukemistaan. Kotimaiset kustannuspaineet ovat vahvistumassa kapasiteetin korkean käyttöasteen, työmarkkinatilanteen kiristymisen ja palkkojen nousun myötä, ja inflaationäkymiin liittyvä epävarmuus on vähenemässä. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan loppuvuodesta ja nopeutuvan sen jälkeen maltillisesti keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun, käyttämättömän kapasiteetin vähenemisen ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Samankaltainen kuva välittyy eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2018 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,7 % vuosina 2018, 2019 ja 2020. YKHI-inflaatio vuosiksi 2018 ja 2019 on nyt arvioitu selvästi nopeammiksi kuin maaliskuussa 2018 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, mikä johtuu pääasiassa öljyn hinnan noususta.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2018 huhtikuussa 3,9 % oltuaan maaliskuussa 3,7 % ja helmikuussa 4,3 %. Vaikka M3:n kasvun hidastuminen viime kuukausina johtuu pääsiassa kuukausittaisten omaisuuseräostojen määrän vähentämisestä vuodenvaihteen jälkeen, EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutus ja likvideimpien talletusten hallussapidon alhaiset vaihtoehtoiskustannukset tukevat edelleen M3:n kasvua. Lavean rahan kasvua vauhdittikin yhä eniten suppea raha-aggregaatti M1, joskaan senkään vuotuinen kasvuvauhti ei ole viime kuukausina enää ollut yhtä nopeaa kuin aiemmin.

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2018 huhtikuussa edelliskuukauden tavoin 3,3 %, ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi sekin ennallaan 2,9 prosentissa.

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella. Se näkyy myös tuoreimman euroalueen yritysten rahoituksensaantia kartoittaneen SAFE-kyselyn tuloksista, joiden mukaan erityisesti pk-yritysten rahoituksensaanti on parantunut.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että tämänpäiväisillä rahapoliittisilla päätöksillä varmistetaan rahapolitiikan pysyminen vahvasti kasvua tukevana, mikä on tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Finanssipolitiikan saralla on syytä kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita, nyt kun kasvu jatkuu laaja-alaisena. Se on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkinen velka on edelleen suuri. Kaikkien maiden olisi hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn parantamiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kehottaakin ryhtymään päättäväisiin toimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle