LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 20.7.2017

ALUSTUSPUHEENVUORO

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tarkoitus jatkaa nykyisiä 60 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja joulukuun 2017 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen.

EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten myötä rahoitusolot ovat edelleen pysyneet erittäin suotuisina. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan lähentymään kestävästi tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Saadut tiedot vahvistavat, että euroalueen talouskasvu on edelleen vahvistunut ja ulottuu nyt aiempaa tasaisemmin eri toimialoille ja alueille. Kasvunäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa.

Vaikka talouskasvun jatkuminen vahvistaa odotuksia, että inflaatiovauhti palautuu vähitellen tavoitteen mukaiseksi, se ei vielä näy nopeampana inflaatiokehityksenä. Energian hintakehityksen heikkous hidastaa kokonaisinflaatiota, ja indikaattorit kertovat pohjainflaation pysyneen yleisesti ottaen vaimeana. Edelleen tarvitaan siis rahapolitiikkaa, joka tukee kasvua erittäin vahvasti, jotta pohjainflaation nopeutumispaineet voivat vähitellen kasvaa ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa ja/tai kasvattamaan ostojen määrää.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 % (vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 0,5 %). Erityisesti kyselyistä saadut tuoreimmat tiedot viittaavat edelleen siihen, että kasvu jatkuu vakaana ja laaja-alaisena. EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen talouteen tukee kotimaista kysyntää, ja se on myös edistänyt velkataakan purkamista. Erittäin suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät edelleen investointien elpymistä, ja yksityinen kulutus saa tukea kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Lisäksi maailmantalouden elpyminen tukenee kauppaa ja euroalueen vientiä yhä vahvemmin. Talouden kasvunäkymiä varjostavat kuitenkin edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen etenkin hyödykemarkkinoilla sekä jatkuvasta edistyksestä huolimatta edelleen tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä nykyinen myönteinen suhdannekehitys lisää mahdollisuuksia talouden odotettua voimakkaampaan elpymiseen. Toisaalta edelleen esiintyy myös ennakoitua heikomman kehityksen riskejä, jotka liittyvät lähinnä kansainväliseen kehitykseen.

Kesäkuussa euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 1,3 %, eli se oli hieman hitaampi kuin toukokuussa (1,4 %) pääosin energian hintakehityksen hidastumisen vuoksi. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan pysyttelevän tulevina kuukausina suunnilleen samoissa lukemissa. Vaimean pohjainflaation nopeutumisesta ei kuitenkaan vielä ole indikaattorien perusteella luotettavia merkkejä, sillä kotimaiset hintapaineet ja palkkakehitys ovat pysyneet vaimeina. Pohjainflaation odotetaan nopeutuvan euroalueella vain maltillisesti keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja käyttämättömän kapasiteetin asteittaisen vähenemisen tuella.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli toukokuussa 5,0 % (huhtikuussa 4,9 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi toukokuussa vuositasolla 9,3 % eli yhtä vahvasti kuin huhtikuussakin.

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli toukokuussa edelleen 2,4 %, ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 2,6 prosenttiin (huhtikuussa 2,4 %). Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2017 toiselta neljännekseltä osoittavat, että pankkien luottopolitiikka on edelleen keventynyt sekä yrityslainojen että kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen kohdalla. Lainakysynnän vahvistuminen vauhdittaa edelleen lainakannan kasvua. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä erittäin vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan päättäväisesti toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja nopeuttaa tuottavuuden kasvua. Finanssipolitiikan saralla olisi kaikkien maiden kannalta hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta edistää euroalueen talouden kestokykyä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt