LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 18.12.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Päivitetyn arviomme mukaan inflaatio vakautunee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme.

Eurojärjestelmän uusissa asiantuntija-arvioissa kokonaisinflaatio on keskimäärin 2,1 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 1,8 % vuonna 2027 ja 2,0 % vuonna 2028. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,4 % vuonna 2025 ja 2,2 % vuonna 2026 sekä 1,9 % vuonna 2027 ja 2,0 % vuonna 2028. Arviota vuoden 2026 inflaatiosta on tarkistettu ylöspäin lähinnä siksi, että palvelujen hintainflaation odotetaan nyt vaimenevan ennakoitua hitaammin. Talouskasvun odotetaan olevan vahvempaa kuin syyskuun asiantuntija-arvioissa etenkin sisäisen kysynnän ansiosta. Kasvun arvioidaan nyt olevan 1,4 % vuonna 2025 ja 1,2 % vuonna 2026 sekä 1,4 % vuonna 2027, ja sen odotetaan pysyvän 1,4 prosentissa vuonna 2028.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talous on pitänyt pintansa. Se kasvoi 0,3 % kolmannella vuosineljänneksellä lähinnä kulutuksen ja investointien vahvistumisen myötä. Myös vienti kasvoi kemikaaliviennin huomattavalla myötävaikutuksella. Toimialakohtainen tarkastelu osoittaa talouden kasvun johtuneen pääasiassa palveluista etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla, kun taas teollisuuden ja rakentamisen toimeliaisuus pysyi ennallaan. Tämä palveluvetoinen kasvusuuntaus todennäköisesti jatkuu lähiaikoina.

Talous hyötyy vankoista työmarkkinoista. Työttömyys oli lokakuussa 6,4 % eli lähellä alinta tähänastista tasoaan, ja työllisyys kasvoi 0,2 % kolmannella vuosineljänneksellä. Työvoiman kysyntä kuitenkin laantui entisestään, ja avoimien työpaikkojen aste oli alimmillaan sitten pandemian.

Asiantuntija-arvioiden mukaan kasvun pääasiallisena veturina on lähivuosina sisäinen kysyntä. Reaalitulojen odotetaan kasvavan entisestään, ja korkeana pysytelleen säästämisasteen arvioidaan alenevan vähin erin kulutusta tukien. Yritysten investointien ja huomattavien julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen arvioidaan vahvistavan taloutta kasvavassa määrin. Maailmankaupan haastava toimintaympäristö hidastanee kuitenkin edelleen kasvua euroalueella tänä ja ensi vuonna.

EKP:n neuvosto korostaa, että euroaluetta ja sen taloutta on pikaisesti vahvistettava geopoliittisessa nykytilanteessa. Pidämme myönteisenä, että Euroopan komissio on kehottanut valtioita asettamaan etusijalle kestävän julkisen talouden, strategiset investoinnit ja kasvua lisäävät rakenneuudistukset. Sisämarkkinoiden koko potentiaalin käyttöön saaminen on ratkaisevan tärkeää. On myös ensiarvoista, että pääomamarkkinoiden yhdentymistä edistetään saattamalla säästö- ja investointiunioni sekä pankkiunioni valmiiksi määrätietoisessa aikataulussa ja että asetus digitaalisen euron käyttöönotosta vahvistetaan pikaisesti.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio on pysynyt kapealla vaihteluvälillä keväästä lähtien. Se oli 2,1 % marraskuussa. Energian hinnat olivat 0,5 % alemmat kuin vuosi sitten laskettuaan laajemmin lokakuussa. Elintarvikkeiden hintainflaatio oli 2,4 %, kun se oli ollut 2,5 % lokakuussa ja 3,0 % syyskuussa. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio oli edelleen 2,4 %, sillä tavaroiden ja palveluiden hintainflaatiot kehittyivät vastakkaisiin suuntiin. Tavaroiden hintainflaatio hidastui 0,5 prosenttiin marraskuussa oltuaan 0,6 % lokakuussa ja 0,8 % syyskuussa. Palvelujen hintainflaatio nopeutui 3,4 prosenttiin lokakuussa ja 3,5 prosenttiin marraskuussa. Syyskuussa se oli 3,2 %.

Pohjainflaation mittarit ovat muuttuneet viime kuukausina vain vähän ja pysyneet kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaisina. Yksikkövoittojen kasvu pysyi kolmannella vuosineljänneksellä ennallaan, kun taas yksikkötyökustannukset kasvoivat hieman nopeammin kuin toisella neljänneksellä. Palkansaajakorvaus kasvoi 4,0 prosentin vuosivauhtia. Kasvu oli syyskuun asiantuntija-arvioihin sisältyviä odotuksia suurempi ja johtui sopimuspalkkojen ohella maksuista. EKP:n palkkamittari, palkkaodotuskyselyt ja muut ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että palkkojen kasvu vaimenee tulevina vuosineljänneksinä ja vakautuu vuoden 2026 loppua kohden vähän alle 3 prosenttiin.

Inflaatio hidastunee lähitulevaisuudessa lähinnä siksi, että energian hintojen aiempi nousu ei enää näy vuotuisessa inflaatiossa. Inflaation odotetaan pysyvän keskimäärin alle 2 prosentissa vuosina 2026 ja 2027, jolloin energiainflaation arvioidaan olevan pääosin negatiivista ja energiahinnoista puhdistetun inflaation vähitellen hidastuvan. Inflaatio palautunee tavoitteen mukaiseksi vuonna 2028, jolloin energiainflaation arvioidaan nopeutuvan voimakkaasti. Osasyynä tähän on EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS2), jonka odotetaan nyt käynnistyvän vuonna 2028 eli vuotta myöhemmin kuin mitä syyskuun asiantuntija-arvioissa oletettiin. Energiahinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan vakautuvan noin 2 prosenttiin arviointijakson viimeisten vuosien aikana.

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen noin 2 prosentissa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteemme tuntumaan.

Riskiarvio

Vaikka kaupan jännitteet ovat lieventyneet, kansainvälinen toimintaympäristö on edelleen epävakaa ja voi aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuihin, vaimentaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Maailman rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin huononeminen voisi johtaa rahoitusehtojen kiristymiseen, riskien karttelun lisääntymiseen ja kasvun heikentymiseen. Geopoliittiset jännitteet ja varsinkin Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ovat edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Suunnitellut puolustus- ja infrastruktuurimenot sekä tuottavuutta parantavat uudistukset saattavat sen sijaan voimistaa kasvua odotettua enemmän. Luottamuksen koheneminen voisi piristää yksityistä kulutusta.

Inflaationäkymät ovat edelleen tavanomaista epävarmemmat, sillä kansainvälinen toimintaympäristö on yhä epävakaa. Inflaatio voi hidastua, jos Yhdysvaltojen tuontitullien korotukset supistavat euroalueen vientikysyntää ja jos ylikapasiteettia omaavat maat lisäävät vientiään euroalueelle. Lisäksi euron vahvistuminen voisi hidastaa inflaatiota odotettua enemmän. Epävakauden lisääntyminen ja riskien karttelu rahoitusmarkkinoilla voisivat heikentää kysyntää ja siten myös hidastaa inflaatiota. Inflaatio voi sen sijaan nopeutua, jos aiempaa hajanaisemmat kansainväliset toimitusketjut nostavat tuontihintoja, rajoittavat elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja lisäävät euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Arvioitua hitaampi palkkapaineiden väheneminen voisi lykätä palveluinflaation hidastumista. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu voi nopeuttaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöt sekä ilmasto- ja luontokriisien laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat nousseet viime kokouksemme jälkeen. Yritysten pankkilainojen korot laskivat edellisvuoden ohjauskoronalennusten vuoksi, mutta ne ovat kesän jälkeen pysyneet suurin piirtein ennallaan. Lokakuussa ne olivat 3,5 % eli samalla tasolla kuin syyskuussa. Yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus oli 3,4 % eli sekin pysyi lähes syyskuun tasolla. Myös uusien asuntoluottojen keskikorko pysyi lokakuussa ennallaan 3,3 prosentissa.

Pankkien yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli 2,9 % lokakuussa, eli se pysyi syyskuisella tasollaan. Yritysten joukkolainojen liikkeeseenlaskun kasvu oli 3,2 %, eli myös se pysyi suurin piirtein ennallaan. Asuntoluotonannon kasvu vahvistui 2,8 prosenttiin. Syyskuussa se oli 2,6 %.

EKP:n neuvosto on jälleen laatinut rahapolitiikan strategiansa mukaisesti yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisistä suhteista. Euroalueen pankit kestävät häiriöitä hyvin, sillä niiden vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvut ovat vahvat, omaisuuserien laatu hyvä ja kannattavuus vakaa. Geopoliittinen epävarmuus ja riskien äkillinen uudelleenhinnoittelu maailman rahoitusmarkkinoilla saattavat kuitenkin horjuttaa rahoitusvakautta euroalueella. Makrovakauspolitiikka on yhä tärkein keino torjua rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden kasvua, parantaa häiriönsietokykyä ja ylläpitää makrovakauspolitiikan liikkumavaraa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.