Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 10.3.2016

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto arvioi säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin pohjalta huolella rahapolitiikan mitoitusta ja otti myös huomioon euroalueen talousnäkymiä koskevat EKP:n asiantuntijoiden arviot, jotka ulottuvat vuoteen 2018 asti. Tarkastelun perusteella EKP:n neuvosto päätti useista toimista, joilla edistetään hintavakaustavoitteen saavuttamista. Toimissa hyödynnetään eri rahapolitiikan välineiden välisiä synergiaetuja, ja niiden mitoituksella pyritään entisestään helpottamaan rahoitusoloja ja edistämään luotonantoa. Näin tuetaan euroalueen talouden elpymistä ja edistetään inflaatiovauhdin palautumista hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.

Ensinnäkin päätettiin laskea eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko 5 peruspisteellä 0,00 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 5 peruspisteellä 0,25 prosenttiin. Talletuskorko laskettiin 10 peruspisteellä -0,40 prosenttiin.

Toiseksi päätettiin lisätä laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtävien kuukausittaisten ostojen määrää nykyisestä 60 miljardista eurosta 80 miljardiin euroon. Ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Omaisuuserien osto-ohjelman sujuvan toteuttamisen tueksi päätettiin myös, että kansainvälisten organisaatioiden tai monenkeskisten kehityspankkien liikkeeseen laskemiin ostokelpoisiin arvopapereihin sovellettavia liikkeeseenlaskija- ja emissiokohtaisten omistusosuuksien ylärajoja nostetaan 50 prosenttiin aiemmasta 33 prosentista.

Kolmanneksi EKP:n neuvosto päätti käynnistää uuden yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman, jossa voidaan hankkia pankkisektoriin kuulumattomien euroalueen yritysten liikkeeseen laskemia euromääräisiä investointiluokan joukkolainoja. Uudella ohjelmalla vahvistetaan entisestään omaisuuserien ostojen vaikutuksen välittymistä reaalitalouden rahoitusoloihin. Yrityssektorin velkapapereiden ostot aloitetaan vuoden toisen neljänneksen lopulla.

Neljänneksi päätettiin käynnistää toinen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja kesäkuussa 2016. Operaatioita on neljä, ja kunkin maturiteetti on neljä vuotta. Uusilla operaatioilla vahvistetaan EKP:n rahapolitiikan kasvua tukevaa mitoitusta ja rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymistä talouteen kannustamalla pankkeja lisäämään lainanantoa reaalitaloudelle. Vastapuolilla on oikeus saada lainaksi määrä, joka on enintään 30 % niiden operaation ehdot täyttävästä vuoden 2016 tammikuun lopun lainakannasta. Uusien kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kiinteänä korkona kunkin operaation ajalta on eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko lainanottohetkellä. Pankeilta, joiden nettoluotonanto ylittää tietyn vertailuarvon, peritään uusista operaatioista alennettua korkoa. Alimmillaan se voi olla sama kuin talletuskorko lainanottohetkellä. Uusiin operaatioihin ei sisälly pakollisia ennenaikaisia takaisinmaksuja, ja vastapuolet pystyvät uusimaan aiemmissa kohdennetuissa operaatioissa saamiaan lainoja uusien operaatioiden avulla.

Tämänhetkisten hintavakausnäkymien valossa EKP:n neuvosto odottaa, että EKP:n ohjauskorot pysyvät nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

EKP:n neuvoston päättämistä toimista julkaistaan omat lehdistötiedotteensa tänään kello 15.30 (Keski-Euroopan aikaa).

Tänään päätetyt laajat toimet täydentävät muita kesäkuun 2014 jälkeisiä rahapoliittisia toimia. Niillä luodaan rahatalouden välityksellä merkittävä elvyttävä vaikutus, jolla pyritään torjumaan EKP:n hintavakaustavoitteeseen kohdistuvia riskejä. Vaikka hyvin hidasta tai jopa negatiivista inflaatiovauhtia ei lähikuukausina öljyn hinnan vaihtelun vuoksi voidakaan välttää, kerrannaisvaikutusten välttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että inflaatiovauhti palautuu hieman alle 2 prosenttiin niin pian kuin mahdollista. EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin tarkasti hintavakausnäkymien kehitystä.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT kasvoi vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. BKT:n kasvua edisti kotimainen kysyntä, kun taas ulkomaankaupan kehitys jarrutti sitä. Uusimpien kyselytulosten mukaan kasvu oli alkuvuodesta 2016 odotettua heikompaa, ja talouden elpymisen odotetaan etenevän maltillisesti. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niiden myönteisestä vaikutuksesta rahoitusoloihin sekä työllisyystilanteen kohentumisesta toteutettujen rakenneuudistusten myötä. Lisäksi öljyn alhaisen hinnan pitäisi tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yksityisen kulutuksen sekä yritysten kannattavuuden ja investointien kehitystä. Euroalueen finanssipolitiikka on myös hieman elvyttävää osittain pakolaisten tueksi toteutettujen toimien vuoksi. Euroalueen talouskasvua jarruttavat kuitenkin edelleen nousevien markkinatalouksien kasvunäkymien vaimeus, rahoitusmarkkinoiden epävakaus, rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy myös euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2016 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,4 % vuonna 2016 ja 1,7 % vuonna 2017 sekä 1,8 % vuonna 2018. Joulukuussa 2015 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna BKT:n kehitysnäkymät on arvioitu hieman heikommiksi pääasiassa maailmantalouden heikentyneiden kasvunäkymien vuoksi.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät erityisesti maailmantalouden kehitystä ympäröivään huomattavaan epävarmuuteen sekä entistä laajempiin geopoliittisiin riskeihin.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli helmikuussa -0,2 % (tammikuussa 0,3 %). Kaikki YKHIn pääerät hidastivat osaltaan inflaatiota. Energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet negatiivisena ja alkavan nopeutua vasta myöhemmin vuonna 2016. Sen jälkeen inflaatiovauhdin elpyminen jatkunee rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen tukemana. EKP:n neuvosto seuraa tarkasti hintapäätöksiä ja palkkakehitystä euroalueella ja pyrkii erityisesti varmistamaan, että vaimean inflaatiokehityksen kerrannaisvaikutukset eivät entisestään pitkitä hitaan inflaation kautta.

Samankaltainen kuva välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2016 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,1 % vuonna 2016 ja 1,3 % vuonna 2017 sekä 1,6 % vuonna 2018. YKHI-inflaatiovauhti on pääasiassa öljyn hinnan viime kuukausien laskun vuoksi arvioitu hitaammaksi kuin joulukuussa 2015 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) kasvun olevan vankkaa: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 tammikuussa 5,0 % (vuoden 2015 joulukuussa 4,7 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi tammikuussa vuositasolla 10,5 % (joulukuussa 10,8 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) tammikuussa 2016 vuositasolla 0,6 % (vuoden 2015 joulukuussa 0,1 %). Yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi tammikuussa 2016 ennallaan 1,4 prosentissa. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet ovat selvästi edistäneet yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on edistettävä entistä selvemmin rahapolitiikan keinoin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla rakennepoliittisilla toimilla. Tuottavuutta ja yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria, tulisi parantaa, jotta voidaan lisätä investointeja ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Euroopan komission mukaan maakohtaisia suosituksia pantiin täytäntöön edelleen varsin rajallisesti vuonna 2015, ja uudistustoimenpiteitä onkin tehostettava useimmissa euroalueen maissa. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös koostettava finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt