Euroopan keskuspankin tilinpäätös vuodelta 2004
Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi 11.3.2005 EKP:n tilintarkastetun tilinpäätöksen vuodelta 2004.
EKP:n nettotappio vuonna 2004 oli 1 636 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 oli kirjattu 477 miljoonan euron nettotappio. Tappio johtui jälleen pääasiassa valuuttakurssikehityksestä, joka vaikutti epäsuotuisasti EKP:n valuuttamääräisten varantojen, ja etenkin Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen euroarvoon.
EKP:n kirjanpitoperiaatteissa painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta. Tämän periaatteen mukaisesti valuuttakurssien ja markkinahintojen muutoksista aiheutuvia EKP:n hallussa olevien valuuttavarantojen ja kullan realisoitumattomia arvostustappioita käsitellään realisoituneina ja ne kirjataan tuloslaskelmaan vuoden lopussa. Valuuttakurssien ja markkinahintojen muutoksista aiheutuvia EKP:n hallussa olevien valuuttavarantojen ja kullan realisoitumattomia arvostusvoittoja ei kuitenkaan kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille. Euron vahvistuminen vuonna 2004 aiheutti valuuttakurssimuutoksista johtuvia nettomääräisiä arvostustappioita lähes 2,1 miljardia euroa.
EKP:n säännölliset tuotot koostuvat pääasiassa sijoitustuotoista, joita se saa hallussaan olevista valuuttavarannoista ja 4,1 miljardin suuruisesta maksetusta pääomastaan, sekä korosta, jota kertyy sen 8 prosentin osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä. Vuoden 2004 korkotuottoihin vaikuttivat edelleen epäsuotuisasti sekä euromääräisten että valuuttamääräisten saamisten alhaiset korot. EKP:n korkokate oli kaikkiaan 690 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2003 oli ollut 715 miljoonaa euroa. Kun EKP:n osuudesta liikkeessä olevista seteleistä kertynyttä 733 miljoonan euron korkotuottoa ei lasketa mukaan, nettokorkokulut olivat 43 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 nettotuottoa kertyi 17 miljoonaa euroa. EKP maksoi 693 miljoonaa euroa korkoa kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat niiden EKP:lle siirtämiin valuuttavarantoihin.
EKP:n henkilöstökulut sekä toimitilojen vuokrista ja hyödykkeiden ja palveluiden ostoista aiheutuneet hallinnolliset kulut olivat yhteensä 340 miljoonaa euroa (286 miljoonaa euroa vuonna 2003). Kulujen kasvu johtui pääasiassa vakuutusmatemaattisesti lasketusta varauksesta, jolla katetaan eläkerahastoon liittyvien EKP:n vastuiden lisääntyminen. Käyttöomaisuudesta tehtiin 34 miljoonan euron poistot. Vuoden 2004 lopussa EKP:n palveluksessa oli 1 309 henkeä (joista 131 oli esimiestehtävissä), kun vastaava määrä vuotta aiemmin oli ollut 1 213 henkeä.
EKP:n neuvosto päätti 11.3.2005 ensinnäkin käyttää EKP:n koko 296 miljoonan euron yleisrahaston EKP:n 1 636 miljoonan euron nettotappioiden kattamiseen ja toisekseen kattaa jäljelle jäävän 1 340 miljoonan euron tappion kansallisille keskuspankeille vuonna 2004 kohdennetulla rahoitustulolla suhteessa kullekin kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään.
EKP:n tilinpäätös sekä EKP:n johdon raportti vuodelta 2004 julkaistaan osana 26.4.2005 ilmestyvää vuosikertomusta.
Lisätietoja
- EKP:n kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (mukaan luettuna EKP) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussäännön) 26.4 artiklan mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.[1] Kirjanpitoperiaatteet perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa otettiin huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Niissä painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta ottaen huomioon keskuspankkien suuriin valuuttamääräisiin saamisiin liittyvät riskit. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, että realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla, ja siten, että tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Kaikkien kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Kaikki kansalliset keskuspankit noudattavat myös omien tilinpäätöksiensä laatimisessa vapaaehtoisesti jokseenkin samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
- EKP:lle siirrettyjen valuuttavarantojen korollisuus: Liittyessään eurojärjestelmän jäseniksi kansalliset keskuspankit siirsivät valuuttavarantoja EKP:lle. Kullekin kansalliselle keskuspankille syntyi tuolloin sen siirtämän varannon arvoa vastaava korollinen saaminen EKP:ltä. EKP:n neuvosto on päättänyt, että nämä saamiset ovat euromääräisiä ja että niille maksetaan eurojärjestelmän viimeksi suorittaman perusrahoitusoperaation mukaista päivittäistä korkoa. Sille saamisen osalle, jota vastaan siirrettiin kultaa, ei kerry korkoa. Vuonna 2004 näille saamisille maksettiin korkoa noin 693 miljoonaa euroa ja valuuttavarannoista kertyi 422 miljoonan euron korkotuotto.
- EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä kertyneen tulon jakaminen: EKP:n neuvosto on päättänyt, että tämä tulo jaetaan kansallisille keskuspankeille ennakkovoitonjakona jokaisen vuosineljänneksen lopussa. [2] Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n nettovoitto ole pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saama tulo. Tuloa voidaan jakaa vähemmän myös silloin, kun EKP:n neuvosto katsoo sen aiheelliseksi euroseteleiden painamiseen ja käsittelyyn liittyvien kulujen takia. EKP:n 31.12.2004 päättyneen tilikauden tuloksen perusteella EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2004
- kerätä takaisin kansallisille keskuspankeille ennakkoon kolmena vuosineljänneksenä jo jaetut voitot, yhteensä 536 miljoonaa euroa
- jättää jakamatta ennakkoon viimeisen vuosineljänneksen voiton, joka oli 197 miljoonaa euroa.
- Tappioiden kattaminen: EKPJ:n perussäännön 33.2 artiklan mukaan EKP:n tappiollinen tulos katetaan seuraavasti:
Tappiot voidaan kattaa yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä kyseisen tilikauden rahoitustulolla. Jos rahoitustuloa käytetään tappioiden kattamiseen, kansallisille keskuspankeille kyseisenä tilikautena kohdennettua määrää pienennetään suhteessa niiden painoarvoon EKP:n pääoman jakoperusteessa. Kokouksessaan 13.1.2005 EKP:n neuvosto päätti periaatteessa, että EKP:n tappio vuodelta 2004 katettaisiin rahoitustulolla siltä osin kun tappiota ei pystyttäisi kattamaan yleisrahaston varoilla. Kansalliset keskuspankit saattoivat näin ollen tehdä tarvittavan varauksen omiin vuoden 2004 tilinpäätöksiinsä ennen tilinpäätöspäivää.
-
[1] EKP:n päätös, tehty 5 päivänä joulukuuta 2002, EKP:n tilinpäätöksestä (EKP/2002/11), EUVL L 58, 3.3.2003, s. 38.
-
[2] EKP:n päätös, tehty 21 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saaman tulon jakamisesta rahaliittoon osallistuvien jäsenmaiden kansallisille keskuspankeille (EKP/2002/9), EYVL L 323, 28.11.2002, s. 49.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- media@ecb.europa.eu.
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle