Äänioikeuksien kierto EKP:n neuvostossa

1.12.2014

Mitä tarkoitetaan äänioikeuksien kierrolla EKP:n neuvostossa?

Äänioikeuksien kierrolla tarkoitetaan EKP:n neuvostossa käyttöön otettua äänioikeusjärjestelyä. EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin, jonka tehtävänä on harjoittaa rahapolitiikkaa ja päättää ohjauskoroista euroalueella. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä ja euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joita on tällä hetkellä 19. EKP:n neuvoston vuonna 2002 tekemän päätöksen nojalla vuorottelujärjestelmä otettiin käyttöön, kun Liettua liittyi euroalueeseen vuonna 2015.

Miksi äänioikeuksien kierto on tarpeen?

Äänioikeuksien kierrolla varmistetaan, että EKP:n neuvosto pysyy toimintakykyisenä jatkossakin, kun sen jäsenmäärä kasvaa yhä uusien maiden liittyessä euroalueeseen. Euroopan unionin perussopimusten mukaan kiertävät äänioikeudet oli otettava käyttöön euroalueen maiden määrän kasvaessa yli 18:aan. Määrä ylittyi tammikuussa 2015, kun Liettua liittyi euroalueeseen.

Kuinka usein kullakin pääjohtajalla on äänioikeus?

Euroalueen maat on jaettu ryhmiin niiden talouden ja finanssisektorin koon mukaan. Viiden tällä perusteella ensimmäisen maan (tällä hetkellä Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Alankomaat) kansallisten keskuspankkien pääjohtajilla on yhteensä neljä äänioikeutta. Muiden euroalueen maiden (joita Liettuan liityttyä euroalueeseen 1.1.2015 on 14) keskuspankkien pääjohtajat jakavat keskenään 11 äänioikeutta. Äänestysvuorot vaihtuvat kuukausittain.

Olisiko uuden järjestelmän käyttöönottoa voitu lykätä?

Ei, sillä se olisi ollut vastoin EU:n perussopimuksia. Käyttöönottoa lykättiin niin pitkälle kuin alkuperäinen päätös salli (eli kunnes euroalueen maita oli 19).

Ennen Liettuan liittymistä euroalueeseen 1.1.2015 kullakin EKP:n neuvoston jäsenellä oli yksi ääni. Äänioikeuksien kierron myötä jäsenet jakautuvat kolmeen eri luokkaan. Miten se vaikuttaa keskusteluihin ja päätöksentekoon EKP:n neuvostossa?

Kaikki jäsenet osallistuvat EKP:n neuvoston kokouksiin ja voivat käyttää niissä puheenvuoroja, joten äänioikeuksien kierrolla ei ole vaikutusta EKP:n neuvostossa käytäviin keskusteluihin. Myöskään päätöksentekoprosessi ei muutu, sillä EKP:n neuvosto on kollegiaalinen elin ja tekee valtaosan päätöksistään konsensuspohjalta. Kullakin äänestysvuorossa olevalla jäsenellä on tietysti jatkossakin aina yksi ääni.

Onko EKP:n johtokunnan jäsenillä edelleen pysyvä äänioikeus?

Kyllä, johtokunnan jäsenet säilyttävät pysyvän äänioikeutensa.

Miten äänioikeudet on jaettu esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankissa?

Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitean (Federal Open Market Committee) äänioikeusjärjestelyt ovat hyvin samankaltaiset kuin EKP:n neuvoston uusi järjestely. Avomarkkinakomiteassa on kulloinkin 12 äänivaltaista jäsentä. Johtokunnan seitsemällä jäsenellä on pysyvä äänioikeus (kuten EKP:n johtokunnan jäsenillä EKP:n neuvostossa). New Yorkin aluekeskuspankin johtajalla on niin ikään pysyvä äänioikeus, ja Chicagon ja Clevelandin aluekeskuspankkien johtajat ovat äänivaltaisia joka toinen vuosi ja muiden yhdeksän aluekeskuspankin johtajat joka kolmas vuosi. Äänioikeudet siis kiertävät vuoden välein, kun taas EKP:n neuvostossa äänestysvuorot vaihtuvat joka kuukausi.