Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste
  • ALUSTUSPUHEENVUORO

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 10.9.2020

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

Heinäkuun rahapolitiikkakokouksen jälkeen saadut tiedot viittaavat siihen, että taloudellinen toiminta on piristynyt vahvasti ja jokseenkin aiempien odotusten mukaisesti, vaikka toiminta on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin ennen koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeamista. Tehdasteollisuudessa kohentuminen on jatkunut, kun taas palvelualojen kehitys on viime aikoina jonkin verran vaimentunut. Elpymisen voimakkuudesta vallitsee merkittävä epävarmuus, sillä se riippuu merkittävästi pandemian tulevasta kehityksestä ja vaikutusten hillitsemistoimien onnistumisesta. Kotimainen kysyntä euroalueella on elpynyt merkittävästi oltuaan varsin heikkoa, mutta epävarmuus talouden näkymistä vaimentaa edelleen yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja. Energian edullinen hintataso ja hintapaineiden heikkous pitävät kokonaisinflaation hitaana, kun kysyntä on vaimeaa ja työmarkkinoilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia.

Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen talouden elpymisen tukemiseksi ja keskipitkän aikavälin hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvosto päätti näin ollen pitää kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan.

EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) jatketaan ostoja. Ohjelmaan on varattu 1 350 miljardia euroa. Ohjelman avulla kevennetään rahapolitiikan linjaa, sillä pandemian on arvioitu heikentäneen inflaationäkymiä. Ostoja tehdään joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin. Näin pystytään torjumaan tehokkaasti riskiä, että rahapolitiikan vaikutus ei välittyisi talouteen sujuvasti. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin kesäkuun 2021 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja samoin jatketaan lisäostoja, joihin on varattu 120 miljardia euroa käytettäväksi vuoden loppuun mennessä. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Kolmannen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjan viimeisimmässä operaatiossa on jaettu erittäin paljon likviditeettiä ja tuettu näin pankkien luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

Maaliskuun alun jälkeen tehdyillä rahapoliittisilla toimilla on tuettu merkittävästi euroalueen talouden elpymistä ja turvattu hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Toimilla tuetaan talouden toimijoiden maksukykyä ja rahoitustilannetta, autetaan ylläpitämään luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille sekä edistetään suotuisia rahoitusoloja kaikilla aloilla ja kaikissa maissa. Nykyisessä hyvin epävarmassa tilanteessa EKP:n neuvosto arvioi huolella uusia tietoja, myös valuuttakurssikehitystä, ja niiden mahdollista vaikutusta keskipitkän aikavälin inflaationäkymiin. Se on edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa euroalueen BKT supistui neljännesvuositasolla 11,8 % vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Tuoreimpien tietojen ja kyselytulosten perusteella euroalueen talouden elpyminen on jatkunut ja BKT:n kehitys on todennäköisesti kohentunut selvästi kolmannella vuosineljänneksellä. Kulutuksen elpymisestä on selviä merkkejä, ja teollisuus ja palvelutuotanto ovat piristyneet merkittävästi. Viime aikoina palvelualojen elpyminen on kuitenkin jäänyt teollisuustuotantoa hitaammaksi, mikä näkyy myös elokuun kyselytutkimuksissa. Koronavirustartuntojen määrän kasvu kesäkuukausina varjostaa lyhyen aikavälin näkymiä. Jatkossa elpymisen kestävyys riippuu pitkälti siitä, miten pandemia etenee ja onnistutaanko sen hillitsemistoimissa. Epävarmuus pandemian etenemisestä vaimentanee niin työmarkkinoiden, kulutuksen kuin investointienkin elpymistä, mutta euroalueen talouden tukena ovat suotuisat rahoitusolot, kasvua tukeva finanssipolitiikka sekä maailman taloudellisen toiminnan ja kulutuksen vahvistuminen.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n arvioidaan supistuvan 8,0 % vuonna 2020 mutta kasvavan 5,0 % vuonna 2021 ja 3,2 % vuonna 2022. BKT:n kasvunäkymät vuodeksi 2020 on nyt arvioitu suotuisammiksi kuin kesäkuussa 2020 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, kun taas arviot vuosiksi 2021 ja 2022 ovat jokseenkin ennallaan.

Näkymiin liittyy nykytilanteessa poikkeuksellista epävarmuutta, joten asiantuntija-arvioissa esitetään kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka julkaistaan EKP:n verkkosivuilla lehdistötilaisuuden jälkeen. Kaiken kaikkiaan euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat yhä arvioitua heikomman kehityksen suuntaan, kun otetaan huomioon pandemian talousvaikutuksiin ja kustannuksiin liittyvä epävarmuus.

Eurostatin pika-arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli elokuussa ‑0,2 % (heinäkuussa 0,4 %). Öljyn tämänhetkisten ja futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan vielä jonkin verran hidastuvan tulevina kuukausina ja alkavan nopeutua alkuvuodesta 2021. Arviossa on otettu huomioon myös arvonlisäveron tilapäinen alentaminen Saksassa. Lyhyellä aikavälillä hintapaineiden odotetaan jäävän vaimeiksi heikon kysynnän, vähentyneiden palkkapaineiden ja euron valuuttakurssin vahvistumisen seurauksena, vaikka toimitushäiriöistä aiheutuu jonkin verran hintojen nousupaineita. Keskipitkällä aikavälillä kysyntä elpyy kasvua tukevan raha- ja finanssipolitiikan ansiosta, mikä kasvattaa taas inflaatiopaineita. Markkinaindikaattoreihin perustuvat pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat palanneet pandemiaa edeltäviin lukemiin, mutta ne ovat edelleen varsin vaimeat, ja myös kyselytutkimusten mukaan odotukset ovat vaimeita.

Samankaltainen kuva välittyy EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 arvioista, joiden mukaan vuotuinen inflaatiovauhti on 0,3 % vuonna 2020 ja 1,0 % vuonna 2021 sekä 1,3 % vuonna 2022. Kuluvan vuoden inflaationäkymät on arvioitu samankaltaisiksi kuin kesäkuussa julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Vuoden 2021 inflaatiovauhti on arvioitu hieman nopeammaksi, ja vuoden 2022 inflaatio on samoissa lukemissa kuin kesäkuun arvioissa. Inflaationäkymät vuodelle 2022 ovat kuitenkin muuttuneet siinä suhteessa, että ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation odotetaan nopeutuvan (osittain raha- ja finanssipoliittisten toimien vaikutuksesta), kun taas energian hintakehityksen odotetaan vaikuttavan vastakkaiseen suuntaan.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu nopeutui yhä ja oli vuoden 2020 heinäkuussa 10,2 % (kesäkuussa 9,2 %). Rahan määrän vahvan kasvun taustalla ovat euroalueen sisäisen luotonannon kasvu ja eurojärjestelmän jatkuvat omaisuuseräostot sekä varovaisuusnäkökohdat, joiden vuoksi rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan nyt nopeasti rahaksi muutettavissa olevia sijoituksia. Merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä oli edelleen suppea raha-aggregaatti M1, joka pitää sisällään likvideimmät rahan muodot.

Koronaviruksen vaikutus taloudelliseen toimintaan muovasi yhä myös yksityisen sektorin lainakannan kehitystä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti, joka nopeutui pandemian alkukuukausina voimakkaasti, oli heinäkuussa 7,0 % eli pysyi suurin piirtein ennallaan. Kesäkuussa kasvuvauhti oli 7,1 %. Yrityslainakannan nopean kasvun taustalla on edelleen yritysten tarve kasvattaa likvidejä varojaan juoksevien kulujen kattamiseksi, käyttöpääoman saamiseksi ja vastaisen varalle. Yritysten tulot ovat tosin taas jonkin verran lisääntyneet taloudellisen toiminnan piristymisen myötä. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 3,0 %, kuten jo huhtikuusta lähtien. Yksityisen sektorin lainakannan kasvua ylläpitävät edelleen pankkien poikkeuksellisen matalat antolainauskorot.

EKP:n rahapoliittisilla toimilla sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n toimielinten käyttöön ottamilla toimilla autetaan pitämään yllä rahoituksen saatavuutta myös niillä, jotka kärsivät pandemian seurauksista eniten.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Finanssipoliittisten toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko, jonka rahoitus on yhteensä 540 miljardia euroa, tarjoaa tärkeää rahoitustukea. EKP:n neuvosto pitää myös hyvin myönteisenä 750 miljardin euron ”Next Generation EU” -elpymispakettia, jolla voidaan tukea pandemiasta eniten kärsineitä alueita ja sektoreita merkittävästi, vahvistaa sisämarkkinoita ja luoda pohja kestävälle ja menestyksekkäälle elpymiselle.

Jotta elpymispaketti voi toimia mahdollisimman hyvin, sen perustaksi on hahmoteltava ja toteutettava tervettä rakennepolitiikkaa kansallisella tasolla. Suunnitelmallinen rakennepolitiikka voi nopeuttaa ja vahvistaa kriisistä elpymistä ja tehdä siitä tasapuolisempaa ja tukea siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Kohdennetut rakennepoliittiset toimet ovat erityisen tärkeitä talouksien piristämiseksi, sillä niin voidaan keskittyä lisäämään investointeja ensisijaisen tärkeillä aloilla, kuten siirtymisessä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.