LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 10.4.2019

ALUSTUSPUHEENVUORO

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Niiden odotetaan edelleen pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 loppuun asti ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Kolmannen sarjan kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden tarkat ehdot ilmoitetaan jonkin EKP:n neuvoston tulevan kokouksen yhteydessä. Operaatioiden hinnoittelussa otetaan huomioon varsinkin rahapolitiikan pankkivetoisen välittymiskanavan perusteellinen arviointi sekä talousnäkymien kehitys. Säännöllisen arvioinnin yhteydessä pohditaan myös, onko negatiivisten korkojen suotuisien talousvaikutusten säilyttämiseksi lievennettävä niiden mahdollisia sivuvaikutuksia pankkien rahoituksenvälitykseen.

EKP:n neuvoston maaliskuun alun rahapolitiikkakokouksen jälkeen saadut tiedot vahvistavat, että hitaampi talouskasvu jatkuu kuluvalla vuodella. Vaikka onkin merkkejä siitä, että osa kasvua hidastavista vaimentavista puhtaasti kotimaisista tekijöistä on väistymässä, maailmantalouden vastatuulet jarruttavat edelleen euroalueen talouskasvua. Geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä sitkeä epävarmuus leimaa talouden ilmapiiriä. Työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkuminen tukee silti edelleen euroalueen talouden kestokykyä ja inflaatiopaineiden vähittäistä voimistumista. Runsas rahapoliittinen elvytys on kuitenkin yhä välttämätöntä, jotta voidaan turvata suotuisat rahoitusolot ja tukea talouskasvua sekä varmistaa siten, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Runsaasta rahapoliittisesta elvytyksestä kertovat EKP:n ohjauskorkoja koskeva ennakoiva viestintä sekä ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoitukset ja uusi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 0,2 % (kolmannella neljänneksellä 0,1 %). Saatujen tietojen perusteella kehitys on ollut edelleen heikkoa varsinkin tehdasteollisuudessa pääasiassa ulkoisen kysynnän vaimentumisen mutta myös joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden vuoksi. Näiden tekijöiden vaikutus on lisäksi muodostumassa jonkin verran pitkäkestoisemmaksi, joten hitaamman talouskasvun odotetaan jatkuvan kuluvana vuonna. Ennen pitkää nämä kasvua heikentävät tekijät kuitenkin väistynevät. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvät epävarmuustekijät ovat edelleen sitkeästi läsnä.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli vuoden 2019 maaliskuussa 1,4 % (helmikuussa 1,5 %). Syynä oli pääasiassa elintarvikkeiden, palvelujen ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintainflaation hidastuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan tulevina kuukausina. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta työvoimakustannuspaineet ovat kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä vahvistuneet ja laajentuneet. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen nousun nopeutumisen tuella.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2019 helmikuussa 4,3 % eli nopeampaa kuin tammikuussa, jolloin se oli 3,8 %. M3:n kasvu nojaa yhä pankkien luotonantoon, vaikka sen kasvu on viimeaikoina hidastunut ja kuukausittaisissa virtatiedoissa esiintyy jonkin verran heilahtelua. Suppea raha-aggregaatti M1 on silti edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.

Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti piristyi jälleen pääasiassa vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi ja oli vuoden 2019 helmikuussa 3,7 % (tammikuussa 3,4 %). Jos jätetään huomiotta lyhyen aikavälin vaihtelu, yrityslainakannan vuotuinen kasvu on käynyt viime kuukausina maltillisemmaksi, kun luotonanto on reagoinut talouskasvun hidastumiseen tyypilliseen tapaan viiveellä. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa 3,3 % eli kutakuinkin ennallaan. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2019 ensimmäiseltä neljännekseltä viittaavat siihen, että pankkien lainaehdot pysyivät suotuisina.

Maaliskuussa julkistettu uusi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja ja muut rahapoliittiset toimet auttavat pitämään pankkien luotonantotilanteen suotuisana ja helpottavat jatkossakin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Finanssipolitiikan saralla euroalueen lievästi elvyttävä finanssipolitiikka ja automaattisten vakauttajien toiminta tukevat talouskasvua. Niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri, on kuitenkin edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita. Kaikkien maiden olisi tehostettava entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt