Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 3.12.2015

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto analysoi säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin pohjalta huolella niiden tekijöiden voimakkuutta ja kestävyyttä, jotka hidastavat inflaatiovauhdin palautumista tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi kasvua tukevan rahapolitiikan mitoitusta tarkasteltiin uudelleen. Tarkastelun perusteella EKP:n neuvosto teki hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi seuraavat päätökset.

Ensinnäkin EKP:n ohjauskoroista talletusmahdollisuuden korko päätettiin laskea 0,10 prosenttiyksiköllä ‑0,30 prosenttiin. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,05 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,30 %.

Toiseksi päätettiin, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin kuuluvan omaisuuserien osto-ohjelman kestoa pidennetään. Noin 60 miljardin euron kuukausittaisia ostoja on tarkoitus jatkaa ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun asti ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto näkee kestäviä merkkejä inflaatiovauhdin palautumisesta tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.

Kolmanneksi päätettiin, että osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen, ja näin jatketaan niin kauan kuin on tarpeen. Tällä tavalla edistetään suotuisaa likviditeettitilannetta ja rahapolitiikan mitoituksen pysymistä asianmukaisena. Uudelleensijoitusten teknisestä toteutuksesta kerrotaan pian.

Neljänneksi päätettiin, että euroalueen kansalliset keskuspankit voivat osana julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa tehtäviä säännöllisiä velkapaperiostojaan hankkia myös maansa alue- ja paikallishallinnon liikkeeseen laskemia euromääräisiä jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita.

Viidenneksi päätettiin, että perusrahoitusoperaatiot ja kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan jatkossakin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen ja ainakin vuoden 2017 viimeisen vähimmäisvarantojen pitoajanjakson loppuun saakka.

Päätöksillä pyritään varmistamaan, että inflaatiovauhti palautuu tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin ja että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tämän tavoitteen mukaisina. EKP:n neuvoston edellisen rahapolitiikkakokouksen jälkeinen suotuisa rahoitusmarkkinakehitys on otettu huomioon tuoreimmissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Edellisten arvioiden tavoin myös uusimpien arvioiden mukaan inflaationäkymiin liittyy edelleen ennakoitua hitaamman inflaation riskejä ja toteutunut inflaatiokehitys on jäänyt hieman odotettua hitaammaksi. Jatkuvan hitaan inflaatiovauhdin taustalla on talouden käyttämättömän kapasiteetin runsaus, joka heikentää kotimaisia hintapaineita, sekä ulkoisen ympäristön epäsuotuisa kehitys.

Uusilla toimilla varmistetaan, että rahoitusolot tukevat kasvua, ja entisestään vahvistetaan kesäkuusta 2014 lähtien toteutettujen rahapolitiikkaa keventävien toimien vaikutusta. Toimet ovat merkittävästi helpottaneet rahoitusoloja, luotonantotilannetta ja reaalitalouden tilannetta. Lisäksi tämänpäiväisillä päätöksillä vahvistetaan euroalueen talouden elpymistä ja pyritään varmistamaan, että maailmantalouden viimeaikaiset häiriöt eivät pääse haittaamaan sitä. EKP:n neuvosto seuraa hintavakausnäkymien kehitystä tarkasti ja on mandaattinsa rajoissa valmiina turvautumaan kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin, jotta rahapolitiikalla voidaan jatkuvasti tukea kasvua. Etenkin omaisuuserien osto-ohjelma on laadittu niin, että ostojen suuruutta, kohdentamista ja kestoa voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT kasvoi vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 0,3 % (toisella neljänneksellä neljännesvuosikasvu oli 0,4 %). Taustalla oli todennäköisesti kulutuksen jatkuva myönteinen kehitys, kun taas investointien ja viennin kehitys oli vaimeampaa. Uusimpien kyselytulosten mukaan BKT:n kasvu on jatkunut myös vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja talouden elpymisen odotetaan etenevän. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niiden myönteisestä vaikutuksesta rahoitusoloihin sekä julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenneuudistuksissa jo saavutetusta edistyksestä. Lisäksi öljyn halvan hinnan pitäisi tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yritysten kannattavuuden kehitystä ja sitä kautta yksityistä kulutusta ja investointeja. Myös julkisen kulutuksen odotetaan lisääntyvän osissa euroaluetta pakolaisten tueksi toteutettujen toimien vuoksi. Euroalueen talouskasvua jarruttavat kuitenkin edelleen nousevien markkinatalouksien kasvunäkymien vaimeus, maailmankaupan verkkainen kehitys, rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy myös euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2015 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,5 % vuonna 2015 ja 1,7 % vuonna 2016 sekä 1,9 % vuonna 2017. BKT:n kasvunäkymät ovat pitkälti samanlaiset kuin syyskuussa 2015 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit liittyvät erityisesti maailmantalouden kehitystä ympäröivään huomattavaan epävarmuuteen ja entistä laajempiin geopoliittisiin riskeihin. Nämä riskit saattavat haitata maailmantalouden kasvua ja euroalueen vientikysyntää sekä luottamusta talouteen laajemminkin.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli marraskuussa 0,1 % – eli sama kuin lokakuussa, mutta odotettua hitaampi. Kehitykseen vaikutti yhtäältä se, että palvelujen ja teollisuustuotteiden hintojen nousu hidastui jonkin verran, ja toisaalta se, että energian hintakehitys jarrutti inflaatiota aiempaa vähemmän. Käytettävissä olevien tietojen ja öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan nopeutuvan vuodenvaihteessa. Pääasiallisena syynä on vertailuajankohdan vaikutus, joka liittyy öljyn hinnan laskuun vuoden 2014 lopulla. Inflaation ennakoidaan piristyvän selvemmin vuosina 2016 ja 2017, kun aiemmat rahapoliittiset toimet – ja ne, joista tänään ilmoitettiin – sekä odotettu talouden elpyminen ja euron valuuttakurssin aiemman heikkenemisen vaikutus edistävät inflaatiota. EKP:n neuvosto seuraa tarkasti inflaatiovauhdin kehitystä.

Samankaltainen kuva välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista euroalueen asiantuntijoiden joulukuun 2015 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,1 % vuonna 2015 ja 1,0 % vuonna 2016 sekä 1,6 % vuonna 2017. YKHI-inflaatiovauhti on arvioitu hieman hitaammaksi kuin syyskuisissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) kasvun olevan vankkaa: sen vuotuinen kasvuvauhti nopeutui lokakuussa 5,3 prosenttiin (syyskuussa 4,9 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi lokakuussa vuositasolla 11,8 % (syyskuussa 11,7 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) lokakuussa vuositasolla 0,6 % (syyskuussa 0,1 %). Myönteisestä kehityksestä huolimatta yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) lokakuussa vuositasolla 1,2 % (heinäkuussa 1,1 %). Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet ovat selvästi edistäneet yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on edistettävä entistä selvemmin rahapolitiikan keinoin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla rakennepoliittisilla toimilla. Yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa infrastruktuuria, tulisi parantaa, jotta voidaan lisätä tuottavia investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös luoda odotuksia tulojen pysyvästä kasvusta. Näin nopeutetaan uudistusten suotuisia vaikutuksia ja parannetaan euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös pyrittävä entistä enemmän tukemaan kasvua finanssipolitiikan keinoin.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt