Rahapoliittisia päätöksiä

11.6.2026

EKP:n neuvosto on sitoutunut varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu sen 2 prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Siksi se päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Lähi-idän sota luo inflaatiopaineita, ja koronnostopäätös toimii useissa skenaarioissa, joissa kartoitetaan sokin mahdollisia kehityskulkuja ja vaikutuksia euroalueen keskipitkän aikavälin näkymiin.

Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaation odotetaan olevan keskimäärin 3,0 % vuonna 2026 ja 2,3 % vuonna 2027 sekä 2,0 % vuonna 2028. Perusskenaarion mukaan energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio on keskimäärin 2,5 % vuosina 2026 ja 2027 sekä 2,2 % vuonna 2028. Vuosien 2026 ja 2027 inflaatio on nyt arvioitu perusskenaariossa nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa, sillä energiahinnat nousevat aiempaa voimakkaammin, minkä odotetaan ruokkivan jossain määrin elintarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen inflaatiota. Perusskenaariossa talouskasvu on keskimäärin 0,8 % vuonna 2026 ja 1,2 % vuonna 2027 sekä 1,5 % vuonna 2028. Kasvuarvioita on siis tarkistettu alaspäin vuosille 2026 ja 2027, sillä sota vaikuttaa raaka-ainemarkkinoihin, reaalituloihin ja luottamukseen ennakoitua voimakkaammin.

Näkymät ovat edelleen epävarmat, ja niihin liittyy ennakoitua nopeamman inflaation ja ennakoitua hitaamman talouskasvun riskejä. Sodan kokonaisvaikutukset keskipitkän aikavälin inflaatioon ja talouskasvuun riippuvat energian hintasokin voimakkuudesta ja kestosta sekä sen välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten suuruusluokasta. Epävarmuuden vuoksi eurojärjestelmän asiantuntijoiden päivittämissä havainnollisissa skenaarioissa onkin useita inflaation ja talouskasvun mahdollisia kehityskulkuja. Skenaariot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla asiantuntija-arvioiden yhteydessä.

Tämänpäiväisen päätöksen myötä EKP:n neuvostolla on yhä hyvät edellytykset luovia eteenpäin sodan aiheuttamassa epävarmuudessa. Se seuraa tilannetta tarkasti ja määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on 17.6.2026 lähtien 2,25 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,40 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,65 %.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

APP- ja PEPP-ohjelmissa tehtyjen sijoitusten määrän annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta uudelleen.

***

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia mandaattiinsa kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen ja rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti talouteen. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan välittymistä euroalueen eri maihin, EKP:n neuvostolla on käytössään välittymisen turvaava instrumentti, jonka avulla se pystyy täyttämään hintavakaustehtävänsä tehokkaasti.

EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.