Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Digitaalista euroa käsittelevä raportti

EKP julkaisi 2.10.2020 digitaalista euroa käsittelevän raportin Report on a digital euro.

Siinä tarkastellaan digitaalisen keskuspankkirahan eli tässä tapauksessa eräänlaisen digieuron liikkeeseen laskemista eurojärjestelmän näkökulmasta. Digitaalinen euro olisi kansalaisten ja yritysten vähittäismaksuissa käytettävä keskuspankkirahan digitaalinen muoto. Sitä käytettäisiin käteisen ja keskuspankkitalletusten ohessa.

Raportista on olemassa myös englanninkielinen tiivistelmä.

Miksi digitaalinen euro?

Digitaalisen euron käyttöönotto palvelisi eurojärjestelmän tavoitteita, sillä nopeasti muuttuvaan digitaaliseen maailmaan voitaisiin luoda turvallinen rahan muoto.

Digitaalinen euro olisi vähittäismaksuissa käytettävää digitaalista keskuspankkirahaa.

Monenlaiset kehityskulut voivat edellyttää digitaalisen euron käyttöönottoa
  • On monia skenaarioita, joissa eurojärjestelmä voisi digitaalisen euron avulla edistää keskuspankkitoimintaan ja EU:n yleiseen talouspolitiikkaan liittyviä tavoitteita. Kussakin skenaariossa tarpeet ovat kuitenkin hieman erilaiset.
  • Mahdollisia syitä digitaalisen euron liikkeeseenlaskulle voisivat olla esimerkiksi pyrkimykset 1) edistää Euroopan talouden digitalisaatiota ja EU:n strategista riippumattomuutta, 2) vastata käteisrahan käytön merkittävään vähenemiseen maksuvälineenä, 3) reagoida merkittävään riskiin, että vieraan valuutan määräinen digitaalinen keskuspankkiraha tai yksityisen sektorin tarjoamat digitaaliset maksuvälineet yleistyisivät euroalueella, 4) luoda uusi välittymiskanava rahapolitiikalle, 5) vähentää normaaliin maksupalvelujen tarjontaan kohdistuvia riskejä, 6) vahvistaa euron kansainvälistä asemaa tai 7) pienentää raha- ja maksujärjestelmien kokonaiskustannuksia ja ekologista jalanjälkeä.
  • Näissäkään skenaarioissa digitaalinen euro ei yleensä ole ainoa vaihtoehto.

Digitaalisesta eurosta voi olla monenlaista hyötyä, ja vähittäismaksualan muuttuessa nopeasti eurojärjestelmällä on oltava valmiudet digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun tulevaisuudessa.

Lisätietoa on raportin osassa 2.

Digitaalisen euron mahdolliset vaikutukset

Eurojärjestelmä suunnittelisi digitaalisen euron niin, ettei siitä olisi haittaa eurojärjestelmän tehtävien, rahoitusalan eikä talouden kannalta.

Digitaalinen euro vaatii tarkkaa suunnittelua
  • Digitaalinen euro tulisi laatia niin, ettei sen liikkeeseenlaskulla olisi ei-toivottuja seurauksia esimerkiksi rahapolitiikan ja rahoitusvakauden kannalta. Se ei saisi häiritä pankkisektorin palvelujen tarjoamista, vaan riskit tulisi ottaa huomioon ajoissa.
  • Ei ole toivottavaa, että digitaalinen euro yleistyisi sijoitusmuotona niin, että talletuksia alettaisiin yhtäkkiä muuttaa digitaalisiksi euroiksi. Digitaalisten eurojen tulisi olla saatavilla valvotusti. Viiveet, odottamattomat kustannukset ja muut IT-hankkeisiin liittyvät riskit tulisi minimoida. Eurojärjestelmän tulisi pyrkiä noudattamaan sääntelystandardeja joka suhteessa, vaikka se olisi periaatteessa vapautettu niistä, jollei poikkeaminen ole selkeästi yleisen edun mukaista.
  • Digitaalisen euron täytyisi palvella eurojärjestelmän tavoitteita muita vaihtoehtoja tehokkaammin. Sitä tulisi pystyä käyttämään myös euroalueen ulkopuolella, ja se tulisi suojata tehokkaasti kyberriskeiltä.

Lisätietoa on raportin osassa 3.

Oikeudelliset näkökohdat

Eurojärjestelmän on otettava huomioon useita tärkeitä oikeudellisia näkökohtia, joita liittyy esimerkiksi liikkeeseenlaskun oikeudelliseen perustaan, digitaalisen euron eri ominaisuuksien oikeudellisiin vaikutuksiin ja siihen, miten EU-lainsäädäntöä voidaan soveltaa eurojärjestelmään liikkeeseenlaskijana.

Digitaaliselle eurolle rakennettaisiin vankka oikeudellinen perusta
  • Ominaisuuksia koskevat konkreettiset päätökset ratkaisevat liikkeeseenlaskun oikeudellisen perustan.
  • EU:n primäärioikeudessa ei suljeta pois mahdollisuutta laskea liikkeeseen digitaalisia euroja laillisena maksuvälineenä, joten maksunsaajien on periaatteessa hyväksyttävä ne.
  • Digitaalisten eurojen jakeluun ja käyttöön liittyviä käytännön järjestelyjä on mahdollista ulkoistaa, mutta kaiken tulee tapahtua eurojärjestelmän tiukassa valvonnassa.

Lisätietoa on raportin osassa 4.

Digitaalisen euron mahdollisia ominaisuuksia

Raportissa ei haluta suositella mitään tiettyä digitaalisen euron toteutustapaa. Siinä kuitenkin esitetään joukko periaatteita ja vaatimuksia, jotka toteutustavan olisi täytettävä lakisääteisten vaatimusten lisäksi.

Kaikki vaatimukset täyttäviä mahdollisia toteutustapoja olisi kaksi
  • Digitaalisen euron ominaisuudet voidaan suunnitella eurojärjestelmän määrittämien keskeisten periaatteiden ja raportissa esitettyjen vaatimusten pohjalta.
  • Se voidaan laatia toimimaan joko online- tai offline-tilassa tai sekä että. Jotta molemmat tilat voisivat olla tarjolla samanaikaisesti, niiden tulisi olla keskeisten periaatteiden mukaiset ja täyttää raportissa esitetyt yleiset vaatimukset.

Lisätietoa on raportin osassa 5.

Digitaaliseen euroon liittyvien palvelujen teknisiä ja organisatorisia vaihtoehtoja

Raportin kuudennessa osassa käydään läpi digitaalisen euron tekniseen toteutukseen liittyviä vaihtoehtoja etenkin taustalla toimivan infrastruktuurin ja mahdollisten käyttöliittymien suhteen.

Infrastruktuuria voidaan hoitaa joko keskitetysti, niin että kaikki tapahtumat kirjautuvat keskuspankissa, tai osittain hajautetusti, jolloin joidenkin tehtävien siirtäminen käyttäjille ja/tai valvotuille välittäjille mahdollistaisi digitaalisen euron toteutuksen myös haltijainstrumenttina. Valitusta ratkaisusta riippumatta infrastruktuuri on viime kädessä keskuspankin hallinnassa.

Infrastruktuurivaihtoehtoja

Tekniset ja organisatoriset haasteet ovat ratkaistavissa
  • Suoran ja välillisen mallin suurin ero on siinä, millainen rooli yksityisellä sektorilla on. Suorassa mallissa valvotut välittäjät tarjoavat portinvartijoina kansalaisille pääsyn käyttämään digitaalista rahaa. Välillisessä mallissa niillä on laajempi rooli esimerkiksi selvitysosapuolina. Molemmissa malleissa yksityisen sektorin toimijoilla on mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa tarjoamalla digitaaliseen euroon perustuvia palveluja.
  • Käyttöliittymä voidaan suunnitella joko ohjelmisto- tai laitteistopohjaiseksi tai sekä että. Asiakkaiden tunnistaminen ja näiden henkilöllisyyden varmistaminen on erityisen tärkeää.
  • Käyttäjille tarjottavat ratkaisut ja digitaaliseen euroon perustuvia palveluja tarjoavat yksityisen sektorin järjestelmät tulisi liittää taustalla olevaan keskuspankin infrastruktuuriin, jotta vältetään riski, että digitaalisia euroja pystyttäisiin luomaan ilman keskuspankin lupaa.

Lisätietoa on raportin osassa 6.

Jatkotoimet

Vuoden 2021 puolivälissä eurojärjestelmä päättää, käynnistetäänkö digitaalista euroa koskeva hanke. Hankkeen alussa haettaisiin vastaukset raportissa esitettyihin kysymyksiin.

Käsiteanalyysi, käytännön kokeilut ja julkinen kuuleminen
  • Ennen kuin digitaalisen euron liikkeeseenlaskua voidaan harkita, tarvitaan kattava ja tasapuolinen arvio digitaaliseen euroon liittyvistä haasteista ja sen mahdollisista eduista muihin vaihtoehtoihin nähden. Arvioinnissa hyödynnetään muiden laitosten, kansalaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä, joita on kerätty muun muassa julkisen kuulemisen avulla.
  • Käytännön kokeiluissa testataan mahdollisia ominaisuuksia ja selvitetään niiden tekninen toteutettavuus ja soveltuvuus käyttäjien tarpeisiin. Kokeiluihin on tarkoitus ottaa mukaan yksityisen sektorin ja käyttäjäryhmien edustajia tarpeen mukaan. Kokeiluja järjestetään ennen päätöksentekoa, eli eurojärjestelmä ei sitoudu niissä luomaan digitaalista euroa.
  • Vuoden 2021 puolivälissä eurojärjestelmä käsittelee kysymystä digitaalista euroa koskevan hankkeen käynnistämisestä. Hankkeen alussa haettaisiin vastaukset raportissa esitettyihin kysymyksiin ja pyrittäisiin kehittämään toteutettavissa oleva perustason tuote.
  • Eurojärjestelmän tekemien käsiteanalyysien ja käytännön kokeilujen lisäksi hankkeeseen olisi otettava mukaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä laitoksia, foorumeja ja standardointiviranomaisia, jotta voitaisiin varmistaa, että digitaalinen euro täyttää kaikkien kaavailtujen käyttäjien tarpeet.

Lisätietoa on raportin osassa 7.

KATSO MYÖS

Lisätietoa aiheesta

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut