EKP:N BLOGI

EKP vastaa koronaviruksen aiheuttamaan hätätilaan

Christine Lagarde, EKP:n pääjohtaja

19.3.2020

Koronaviruspandemia on yhteinen kansanterveydellinen hätätila, jollaista ei ole kohdattu miesmuistiin. Inhimillinen tragedia järkyttää kaikkialla maailmassa, ja kiitämme työlleen omistautuneita terveydenhuollon työntekijöitä, jotka ovat terveydenhuoltojärjestelmiemme eturintamassa. Pandemia on myös äärimmäisen vakava sokki taloudelle ja vaatii määrätietoisia, koordinoituja ja kiireellisiä toimia ihmisten ja yritysten tukemiseksi.

Toisin kuin vuosina 2008–2009, sokki on nyt yleismaailmallinen: se kohdistuu kaikkiin maihin ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Jokaisen on rajoitettava jokapäiväistä elämäänsä ja kulutustaan niin kauan kuin karanteenitoimet ovat voimassa. Suuri osa taloudesta joudutaan ajamaan tilapäisesti alas.

Taloudellinen toiminta vähenee euroalueella merkittävästi, vaikka viranomaiset tekisivät millaisia päätöksiä. Viranomaisten toimilla voidaan kuitenkin varmistaa, että taantuma jää mahdollisimman lyhyeksi ja sen vaikutukset ohimeneviksi. Tilanne on heikentänyt äkillisesti yritysten kassavirtaa ja työntekijöiden tuloja ja vaarantanut yritysten selviämisen ja työpaikkojen säilymisen. Tässäkin viranomaisten toimilla voidaan auttaa.

Terveys- ja finanssipolitiikan on oltava avun eturintamassa ja keskiössä. Rahapolitiikka toimii niiden rinnalla. Se tarjoaa rahoitussektorille likviditeettiä ja varmistaa, että rahoitusolot ovat suotuisat kaikilla talouden sektoreilla, myös yksityishenkilöillä, perheillä, yrityksillä, pankeilla ja valtioilla.

Rahoitusolojen kiristyminen moninkertaistaisi koronavirussokin aiheuttaman vahingon tilanteessa, jossa talous tarvitsee tukea. Kun yksityinen kulutus jää väistämättä vähäiseksi, julkisen sektorin rahoitusolojen huononeminen voi vaarantaa hintavakauden. Euroalueen taloudesta noin puolet kuuluu julkiseen sektoriin.

Euroalueen tilanne on huonontunut huomattavasti viikon aikana. Kuva talouden tilanteesta on synkentynyt. Syvä epävarmuus pandemian taloudellisista jälkiseurauksista näkyy nyt kaikkien omaisuusluokkien hinnoissa niin euroalueella kuin muualla maailmassa.

Tämä on kiristänyt rahoitusoloja varsinkin pitempiaikaisen rahoituksen kohdalla. Riskittömien sijoitusten tuottokäyrä on noussut ja valtion joukkolainojen tuottokäyrät – jotka vaikuttavat kaikkien omaisuuserien hinnoitteluun – ovat nousseet kaikkialla ja tuottoerot ovat kasvaneet. Kehitys vaikeuttaa EKP:n rahapolitiikan välittymistä euroalueen maihin ja vaarantaa hintavakauden.

EKP:n neuvosto ilmoitti keskiviikkona käynnistävänsä uuden pandemiaan liittyvän arvopaperien osto-ohjelman (Pandemic Emergency Purchase Programme), jossa käytettävissä on 750 miljardia euroa vuoden loppuun saakka. Uusi ohjelma täydentää 12.3.2020 ilmoitettujen 120 miljardin euron lisäostojen vaikutusta. Toimet vastaavat suuruudeltaan 7,3 %:a euroalueen BKT:stä. Uusi ohjelma on tilapäinen vastaus euroalueen ennennäkemättömään tilanteeseen. Ostoja voidaan tehdä kaikissa maissa, ja niitä jatketaan, kunnes EKP katsoo koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin olevan ohi.

Uudella ohjelmalla on kolme tärkeää etua. Ensinnäkin se soveltuu vastaukseksi tämäntyyppiseen eksogeeniseen sokkiin, joka on riippumaton talouden perustekijöistä ja kohdistuu kaikkiin euroalueen maihin. Toiseksi sen avulla voidaan vaikuttaa koko tuottokäyrään ja estää näin rahoitusmarkkinoiden pirstoutumista ja vääristymiä luottojen hinnoittelussa. Kolmanneksi se sopeutuu viruksen etenemiseen, kun ei ole varmuutta siitä, missä ja milloin seuraukset tuntuvat pahiten.

Uuden ohjelman ehdot on laadittu näitä näkökohtia silmällä pitäen. Maakohtaiset ostokiintiöt perustuvat edelleen kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n pääomasta, mutta ostoja tehdään joustavasti. Näin ostoja voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin.

EKP:n itse omalle toiminnalleen asettamat rajat eivät saa estää sitä toimimasta mandaattinsa edellyttämällä tavalla. EKP:n neuvosto onkin valmis tarkistamaan ohjelman sääntöjä, jotta toimilla pystytään vastaamaan euroaluetta uhkaaviin riskeihin.

Olemme myös valmiita kasvattamaan osto-ohjelmia ja muuttamaan ostojen koostumusta niin paljon ja niin kauan kuin on tarpeen. Käymme läpi kaikki vaihtoehdot ja kaikki varotoimet talouden tukemiseksi sokin aikana.

Olemme myös päättäneet ostaa yritystodistuksia riittävän luottoluokituksen saaneilta yrityksiltä ja laajentaa vakuuskelpoisten omaisuuserien listaa. Tavoitteena on vahvistaa viime viikolla päätettyjen toimien vaikutusta euroalueen kansalaisten ja yritysten luotonsaantiin.

Rahoitusoperaatioissa tarjotaan likviditeettiä 3 000 miljardin euron arvosta EKP:n tähän saakka alimmalla korolla (-0,75 %). Kun rahoitusta tarjotaan eurojärjestelmän talletuskorkoa alemmalla korolla, negatiivisten korkojen elvyttävä vaikutus korostuu, ja se voidaan kanavoida suoraan niille, joita se hyödyttää eniten. Euroopan pankkivalvontaviranomaiset ovat myös vapauttaneet pankkien pääomaa käyttöön noin 120 miljardin euron arvosta, mikä mahdollistaa huomattavan lisäluotonannon euroalueen pankeissa.

EKP on sitoutunut tukemaan euroalueen kansalaisia näinä vaikeina aikoina. Tavoitteena on varmistaa, että suotuisat rahoitusolot auttavat kaikkia talouden sektoreita selviytymään tästä sokista. Teemme kaikkemme mandaattimme rajoissa, jotta euroalue selviytyy kriisistä, sillä EKP:n tehtävänä on palvella eurooppalaisia.