Hakuehdot
Home Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisu Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:ss
Ehdotukset
Lajitteluperuste

1 Johdanto

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto käynnisti rahapolitiikan strategiansa uudelleenarvioinnin alkuvuodesta 2020. Strategian laadinnasta on kulunut 17 vuotta. Uudelleenarvioinnin avulla otetaan huomioon kansainvälinen kehitys ja varmistetaan, että EKP:n rahapolitiikka vastaa tarkoitustaan. Arvioitaessa rahapolitiikan roolia tämän päivän maailmassa keskeisenä kysymyksenä on, miten EKP pystyy jatkossa parhaiten ylläpitämään hintavakautta euroalueella tehtävänsä mukaisesti. On tärkeää tietää, millaisia odotuksia, näkemyksiä, toiveita ja pelkoja euroalueen kotitalouksissa ja yrityksissä on, mikä herättää luottamusta ja mikä epävarmuutta. Rahapolitiikka voi toimia vain, jos siinä ymmärretään euroalueen tarpeet. Euroopan kansalaisia pyydettiin siksi kertomaan, mitä mieltä he ovat hintavakaudesta, talousasioista, koko maailmaa kohtaavista haasteista sekä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien viestinnästä. Jotta mahdollisimman monien ääni pääsi kuuluviin, uudelleenarvioinnin alussa keskityttiin kuuntelemaan ja hahmottamaan erilaisia näkemyksiä. EKP:n järjestämä kuunteluprosessi palveli kahta eri tarkoitusta. Sen avulla saatiin tietoa ja ideoita monista eri lähteistä uudelleentarkastelun analyysivaihetta varten, ja se tarjosi erinomaisen tilaisuuden käydä rakentavaa keskustelua suuren yleisön kanssa. Väliraportissa esitetään yhteenveto eurooppalaisilta kuunteluvaiheessa saadusta palautteesta, jota kerättiin esimerkiksi kansalaisjärjestöille suunnatussa tilaisuudessa lokakuussa 2020, verkkokyselyssä helmi-lokakuussa 2020 sekä euroalueen kansallisten keskuspankkien järjestämissä tilaisuuksissa loka-joulukuussa 2020[1]. Havainnot ovat laadullisia, joten yhteenveto ei ole kaikenkattava.

2 Tärkeimmät tulokset

2.1 Tausta

Kansalaisten mielipiteitä kysyttiin neljästä eri aiheesta: hintavakaudesta, talousasioista, koko maailmaa kohtaavista haasteista ja viestinnästä. Kuunteluvaiheen kuluessa saatiin paljon vastauksia ihmisiltä, jotka kertoivat odottavansa keskuspankeilta monenlaisia toimia sosioekonomisten haasteiden edessä. Kaikilla foorumeilla nousivat esiin laajemmat kysymykset, jotka muokkaavat keskuspankkien työskentelyä, kuten esimerkiksi koronaviruspandemian pitkäaikaisvaikutukset taloudessa, ilmastonmuutoksen hinta ja mahdolliset tulevat talous- ja finanssikriisit.

2.2 Suhtautuminen hintavakauteen, inflaatioon ja deflaatioon

Monien vastaajien mielestä yleisen hintatason muutokset hankaloittavat heidän jokapäiväistä elämäänsä, sillä yleensä niiden miellettiin pienentävän ostovoimaa ja säästöjen arvoa. Vaikka voimakas inflaatio ei kuulunut keskeisiin huolenaiheisiin, yleisen mielipiteen mukaan hinnat ovat nousseet suhteettomasti. Kasvavia menoeriä ovat etenkin asumiskustannukset ja ruoka. Kuunteluvaiheessa nousi selkeästi esiin, miten merkittävästi asumisen hinta vaikuttaa ihmisten käsitykseen inflaatiokehityksestä. Monet osallistujat kehottivat EKP:tä ottamaan huomioon vuokra- ja omistusasumisen kustannukset inflaatiota mitatessa. Toiset varoittivat, ettei kiinteistöhintoja pitäisi sisällyttää tavaroiden ja palvelujen hintakoriin.

Myös EKP:n tavoite pitää keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti lähellä kahta prosenttia mutta alle sen kyseenalaistettiin. Osa vastaajista piti nollaa prosenttia parempana vaihtoehtona euron ostovoiman säilymisen kannalta, ja osa oli huolissaan siitä, että tavoitetta hitaampi inflaatiovauhti sai rahapolitiikan vaikuttamaan riittämättömältä. Kritiikkiä nostatti myös matala korkotaso, joka on vallinnut jo pitkään ja joidenkin vastaajien mielestä saanut valtiot ottamaan liikaa lainaa ja ylivelkaantumaan. Samassa yhteydessä ilmaistiin huolta siitä, että säästöille maksettavat korot ovat laskeneet rahapolitiikan vuoksi.

EKP:n hintavakauden määritelmä ja rahapoliittiset toimet saivat kuitenkin myös kannatusta. Useat vastaajat nostivat esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat rahapolitiikan toimivuuteen, ja ilmaisivat toiveen, että muualla politiikassa pyrittäisiin tukemaan rahapolitiikkaa.

2.3 Taloudellinen tilanne ja kehitys maailmalla

Taloustilanteen uskottiin yleisesti heikentyneen viime vuosikymmenellä. Pääsyinä pidettiin talousmallimme haavoittuvuutta, kasvavia kansainvälisiä haasteita ja epävarmuuden lisääntymistä. Vastaajat kantoivat huolta tulevaisuudesta, ja heillä oli melko valoton kuva omasta ja yhteiskunnan taloudellisesta hyvinvoinnista jatkossa, joskin pessimistisiin näkymiin vaikutti varmaankin osin maailmantilanne, jossa kysymykset esitettiin.

Koronaviruspandemian (covid-19) pitkäaikaisvaikutukset taloudessa olivat yleisimpien huolten joukossa. Lisäksi pelättiin talouskasvun heikkenemistä, valtioiden velkataakan kasvua, kysynnän supistumista, työttömyyden lisääntymistä ja työpaikkojen epävarmuutta. Etenkin nuoria huoletti työmarkkinatilanteen heikkeneminen. Sopivaa työpaikkaa on yhä vaikeampi löytää. Lisäksi pelkoa herätti ajatus uusista talous- ja finanssikriiseistä. EKP:n toimet Euroopan talouden tukemiseksi pandemian aikana saivat laajaa vastakaikua, ja niitä pidettiin tärkeinä ja tarpeellisina talouden elpymisen kannalta.

Taloushuolia aiheuttivat myös odotukset, että palkkojen ja eläkkeiden ostovoima heikkenee vastaisuudessa lisää, sillä niiden arveltiin nousevan yleistä hintatasoa hitaammin. Ihmiset siis pelkäsivät, etteivät he pysty ylläpitämään nykyistä elintasoaan enää tulevaisuudessa. Osa vastaajista oli huolissaan, että EKP:n omaisuuseräostot voisivat aiheuttaa hintakuplia.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset olivat monelle vakava huolenaihe myös talouden kannalta. Vastaajat kertoivat ilmastonmuutoksen seurausten tuntuvan jo jokapäiväisessä elämässään. Ympäristön suojelun edellyttämien kustannusten odotettiin kasvavan jatkossa. Siirryttäessä vihreämpään talouteen ja suojeltaessa ympäristöämme kustannuksia aiheutuu esimerkiksi siitä, kun ilmastonmuutoksen vaikutus taloudessa ja finanssisektorilla kasvaa.

Jotkut vastaajat nostivat esiin digitalisaation, jonka vaikutuksesta talouteen ei ole vielä varmuutta, ja miettivät, onko Euroopan unionissa valmistauduttu riittävästi digitaaliseen talouteen. Tärkeinä pidettiin muun muassa keinoälyä koskevaa sääntelyä, teknisiä investointeja, tekniikan kehityksen mukanaan tuomien tulojen jakautumista sekä finanssiteknologian aiheuttamien muutosten vaikutusta työmarkkinoilla.

2.4 EKP:n vastaus haasteisiin

EKP:n mandaatista käytiin vilkasta keskustelua. Osallistujat pohtivat, pitäisikö sitä ja EKP:n toimia laajentaa, kun tavoitteena on myös tukea yleistä talouspolitiikkaa Euroopan unionissa.[2]

Laajemmat yhteiskunnalliset kysymykset olivat lähellä monien kansalais-, ilmastonsuojelu- ja kuluttajansuojajärjestöjen, nuorison, ajatushautomojen ja suuren yleisön edustajien sydäntä, ja EKP:n toivottiin tukevan talouskasvua ja työllisyyttä sekä suojelevan ympäristöämme. Konkreettiset ehdotukset riippuivat siitä, miten osallistujat hahmottivat keskuspankin tehtävänkuvan: Osa toivoi EKP:n edistävän euroalueen sisäistä taloudellista yhtenäisyyttä, osa toivoi EKP:n edistävän Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja siirtyvän ostamaan vihreitä omaisuuseriä, vaikka se ei olisikaan markkinaneutraalia. Toiset halusivat EKP:n etsivän suorempaa tapaa vaikuttaa politiikallaan ihmisten elämään, kun nykyisin toimet vaikuttavat pankkien ja rahoituslaitosten välityksellä.

Kaikki eivät kuitenkaan suhtautuneet myönteisesti EKP:n tehtävien ja välineiden laajentamiseen. Vuoden 2008 jälkeen toteutettuja epätavanomaisia rahapoliittisia toimia kritisoitiin moneen otteeseen, ja joidenkin osallistujien mielestä EKP ei finanssikriisissä pitäytynyt riittävästi mandaattinsa rajoissa. Monet varoittelivat EKP:tä ottamasta enää laajempaa vastuuta.

Joissakin kommenteissa kyseenalaistettiin EKP:n rahapoliittisten päätösten toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus ja katsottiin, että keskuspankkien riippumattomuus velvoittaa ne tavoittelemaan yksinomaan hintavakautta. Näiden osallistujien mielestä keskuspankkien tulisi jättää laajemmat teemat muiden poliittisten päätöksentekijöiden vastuulle.

2.5 Keskuspankkien viestintä

Kansalaisten kommenteista kävi selväksi, miten tärkeää on, että keskuspankit kertovat roolistaan ymmärrettävästi ja käyttävät hyviä esimerkkejä, jotka tuovat toiminnan lähemmäs suurta yleisöä.

Monet vastaajista sanoivat suoraan, ettei heillä ollut selkeää kuvaa siitä, mitä keskuspankit tekevät. Joillakuilla oli täysin virheellinen kuva EKP:n toiminnasta: EKP:llä kuviteltiin esimerkiksi olevan valtuudet yhdenmukaistaa verotusta Euroopan unionissa tai taistella korruptiota vastaan eri maissa. Lisäksi rahapolitiikkaan liittyviä käsitteitä pidettiin vieraina, eikä hintavakaudella, inflaatiolla, koroilla ja omaisuuseräostoilla tuntunut olevan yhteyttä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Keskuspankkiviestinnässä olisi siis tärkeää pystyä selittämään, miten nämä käsitteet liittyvät ihmisten hyvinvointiin. Monimutkaisen ammattikielen sijasta olisi käytettävä selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä.

Syyt siihen, että rahapolitiikkaa ei ymmärretty, olivat moninaisia, ja usein osallistujat epäilivät talouslukutaitoaan. Tilanteen parantamiseksi ehdotettiin sosiaalisen median käyttöä viestinnän suoraviivaistamiseen ja säännöllisten tilaisuuksien järjestämistä sidosryhmille. Yhtenä ajatuksena oli julkaista rahapolitiikkaa koskevien lehdistötilaisuuksien jälkeen selittävä video, jossa kerrottaisiin päätösten vaikutuksista suuren yleisön kannalta.

EKP:n avoimuutta ja tilivelvollisuutta ehdotettiin laajennettavaksi. Joidenkin mielestä EKP:n neuvoston kokouksia voisi kuvata tarkemmin, jotta EKP:n päätöksentekoprosessi hahmottuisi selkeämmin. Myös johtokunnan jäsenten tapaamisista oltiin kiinnostuneita, ja tapahtumakalenterista toivottiin ilmenevän selkeämmin, kuinka paljon aikaa nämä viettivät finanssialan edustajien ja kuinka paljon muiden sektorien edustajien tapaamisissa.

Vastaajien joukossa oli niitäkin, jotka varoittivat, että määrä ei korvaa laatua. Keskuspankit tiedottavat jo nyt erittäin paljon. Ehdotuksena oli, että esimerkiksi johtokunnan jäsenten puheita voisi julkaista vähemmän ja sen sijaan keskittyä viestimään tietyistä keskeisistä aiheista johdonmukaisesti kaikilla kanavilla. Myös tiedotusvälineiden rooli vaikeiden rahapoliittisten aiheiden selittäjänä nostettiin esiin. Keskuspankeilta toivottiin tiiviimpää yhteistyötä toimittajien kanssa.

2.6 Palautteen käyttö

Suuren yleisön mielipiteiden kuunteleminen ei palvele ainoastaan strategian uudelleenarviointia. Osallistujat pitivät kokemusta myönteisenä ja arvostivat mahdollisuutta kertoa EKP:n päätöksentekijöille mielipiteitään, huolenaiheitaan ja näkemyksiään. Monet pitivät hyvänä asiana, että keskustelua käytiin myös laajemmista yhteiskunnallisista aiheista, kuten kulttuurista, koulutuksesta, perheestä ja työllisyydestä, eikä pitäydytty asiantuntijateemoissa.

Kun keskustelu näin on avattu, sen odotetaan jatkuvan kuunteluprosessin jälkeenkin. Ihmiset myös haluavat saada tietää, miten eri tavoin koottua palautetta käytetään strategian uudelleenarvioinnissa.

3 Yhteenveto

Suurelta yleisöltä saatiin runsaasti ajattelemisen aihetta strategian uudelleenarviointiin. Eniten käytiin keskustelua asumiskustannuksista, työpaikkojen epävarmuudesta, eriarvoisuudesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Mielipiteiden kerääminen antoi eurojärjestelmälle mahdollisuuden olla yhteydessä suureen yleisöön, tavoittaa uusia ryhmiä ja luoda uusia suhteita. Kaikki nämä luovat pohjaa uusille kuuntelutilaisuuksille ja tapahtumille. Osallistujat odottavat selvästi, että EKP jatkaa yhteistyötä yleisön ja kansalaisyhteisöjen kanssa myös strategian uudelleenarvioinnin valmistuttua. Rahapoliittisista päätöksistä haluttiin selkeämpää viestintää. Keskuspankkien odotetaan käyttävän yleiskieltä ja kertovan toiminnastaan konkreettisten esimerkkien avulla.

Liite
Tiivistelmät kuuntelusivujen sekä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tilaisuuksien annista

ECB Listens verkossa

Vuoden 2020 helmikuusta lokakuuhun EKP kokosi suuren yleisön mielipiteitä ja näkemyksiä verkkokyselyn avulla. Noin 4 000 vastaajalta saatiin kommentteja rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnin kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Keskeisinä teemoina olivat 1) rahapolitiikka, 2) talousasiat, 3) kansainväliset haasteet ja 4) keskuspankkien viestintä.

  1. Suuri enemmistö oli sitä mieltä, että hintojen nousu vaikutti kielteisesti eri elämänalueilla. Ennen kaikkea hintojen nousu yhdistettiin ostovoiman heikkenemiseen, sillä palkkojen ja eläkkeiden ei uskottu pysyvän perässä. Hintataso vaikuttaa näkyvimmin menoihin, kuten asuntojen vuokriin ja hintoihin sekä ruokaostoksiin. Vastaajat totesivat yleisesti, että hintojen nousu teki asumisesta kalliimpaa ja vaikeutti säästämistä.
  2. Monista tuntui vahvasti, että heidän oma taloudellinen tilanteensa oli huonontunut kymmenessä vuodessa. Erityisesti huolenaiheina olivat tuleva yleinen talouskehitys, eriarvoisuus ja etenkin työttömyys ja työpaikkojen epävarmuus. Ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus talouteen mainittiin usein suurimpana huolenaiheena.
  3. Mielipiteet jakautuivat sen suhteen, pitäisikö EKP:n ottaa rahapoliittisissa päätöksissään huomioon edellä mainittuja teemoja. Monien mielestä EKP:n tulisi ottaa vahvempi rooli talouskasvun ja työllisyyden edistäjänä sekä toimia eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta vastaan. Merkittävä vähemmistö oli puolestaan sitä mieltä, että EKP:n pitäisi pitäytyä kapeassa hintavakausmandaatissaan eikä puuttua muiden päätöksentekijöiden alaan kuuluviin asioihin.
  4. Suurella osalla vastaajista oli hyvät tiedot EKP:stä, mutta monet eivät saaneet mielestään oikeanlaista tietoa EKP:n roolista ja politiikasta. Keskuspankkikieltä pidettiin monimutkaisena, ja talousalan ammattikieli mainittiin yleisesti syynä siihen, että aihetta ei tunneta paremmin. Keskuspankit eivät myöskään suuntaa viestintäänsä riittävästi suurelle yleisölle. Tilanteen parantamiseksi ehdotettiin, että hintavakauden merkitystä pyrittäisiin selittämään selkeämmin. Rahapolitiikassa tehtyjen päätösten taustoja voitaisiin valottaa selkokielellä ja ihmisten omaan elämään liittyvien esimerkkien avulla. Toiset toivoivat avoimempaa viestintää.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan EKP:n verkkosivuilla.

ECB Listens ‑tilaisuus

EKP järjesti 21.10.2020 ”ECB Listens” ‑tilaisuuden, jossa kuunneltiin yleiseurooppalaisten kansalaisjärjestöjen näkemyksiä. Mukana oli ympäristönsuojelun, kestävän kehityksen, yhteiskunnallisen hyvinvoinnin, liike-elämän, uskonnon, kulttuurin ja avoimen viestinnän puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä. Kaksituntisessa verkkotilaisuudessa oli kaksi osaa, joiden teemoina olivat rahapolitiikka ja viestintä sekä kansainväliset haasteet.

Yhteensä 22 eri kansalaisjärjestöjen edustajaa toivat esiin monenlaisia näkökohtia ja kertoivat, miten EKP:n päätökset olivat vaikuttaneet heidän edustamiinsa yhteiskuntaryhmiin. Keskustelussa päällimmäisinä olivat sosioekonomiseen järjestelmään sisältyvät rakenteelliset esteet, pula riittävän edullisista asunnoista, pandemian vaikutus työpaikkoihin ja talouskasvuun sekä ilmastonmuutoksen koko taloudelle muodostama uhka. Mielipiteet erkanivat monin tavoin. Osa kansalaisjärjestöjen edustajista toivoi EKP:lle laajempaa mandaattia ja ehdotti, että se soveltaisi EU:n kestävien sijoitusten luokitusjärjestelmää markkinaneutraaliuden periaatteen sijaan. Toiset varoittivat, että sivuvaikutuksena valtioiden velkaantuneisuus voisi kasvaa, keskuspankkien riippumattomuus vaarantua ja kuva toiminnasta vääristyä.

Tilaisuuden osanottajat arvostivat mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin ja pitivät tärkeänä, että EKP kuuntelee eurooppalaisia jatkossakin.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan EKP:n verkkosivuilla.

Kansallisten keskuspankkien kuuntelutilaisuudet

Kansalliset keskuspankit eri puolilla euroaluetta järjestävät omissa maissaan kuuntelutilaisuuksia, joissa kootaan palautetta strategian uudelleenarviointia varten. Yleensä kansallisen keskuspankin pääjohtaja kuuntelee paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajia, mutta kukin keskuspankki järjestää tilaisuutensa maan tavalla. Vuoden 2020 loppuun mennessä kansallisia kuuntelutilaisuuksia oli järjestetty 12 maassa, ja niitä jatketaan vielä maaliskuun 2021 loppuun saakka.

Toistaiseksi eniten keskustelua ovat herättäneet hintavakauden määritelmä ja mittaaminen. Etenkin inflaation mittaamisessa käytettävän tuotekorin kokoonpano on herättänyt paljon mielenkiintoa. Myös pitkään matalana pysynyt korkotaso ja sen vaikutus talouteen puhuttavat. Osallistujat ovat nostaneet esiin myös asumiskustannusten kasvavan merkityksen monissa maissa sekä energian heilahtelevat hinnat. Kansalaisjärjestöt eri puolilla euroaluetta kantavat erityistä huolta myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ja yleinen teema on ollut, miten EKP:n pitäisi ottaa se huomioon arvioidessaan strategiaa uudelleen. Ympäristön kestävyyden lisäksi EKP:n on toivottu ottavan huomioon myös taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kestävyyden mandaattinsa rajoissa. Samassa yhteydessä on usein mainittu pandemian vaikutus ja EKP:n omaisuuseräostot.

Kansallisista tilaisuuksista kerrotaan lisää EKP:n strategian uudelleenarvioinnin teemasivuilla.

© Euroopan keskuspankki, 2021

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0

Internet www.ecb.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on (englanninkielisessä) EKP:n sanastossa.

  1. Tässä väliraportissa on mukana 8.1.2021 mennessä EKP:lle raportoitu palaute kansallisten keskuspankkien tilaisuuksista, eli palaute Saksan, Viron, Espanjan, Latvian, Maltan, Itävallan, Portugalin, Slovenian ja Slovakian keskuspankin sekä Suomen Pankin järjestämistä tilaisuuksista. Kansallisia kuuntelutilaisuuksia jatketaan vuonna 2021.
  2. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 127 käsitellään EKP:n tavoitteita ja tehtäviä. Ensisijaisena tehtävänä on pitää yllä hintatason vakautta. Sopimuksen mukaan eurojärjestelmä kuitenkin myös ”tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuakseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta.” Käytännössä eurojärjestelmä siis työskentelee Euroopan kestävän kehityksen eteen tavoitteinaan muun muassa tasapainoinen talouskasvu, täystyöllisyys ja sosiaalinen edistys sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.